Eläinten hyvinvointimerkintähankkeen esitys

1. © Luonnonvarakeskus
Jarkko Niemi, Minna Väre, Satu Raussi,
Tiina Kauppinen ja Terhi Latvala
Luonnonvarakeskus
Sanni Kiviholma ja Tapani Yrjölä
Pellervon Taloustutkimus
Eläinten hyvinvointimerkinnän
mahdollisuudet arvoketjun
näkökulmasta
MAATALOUSTIETEEN PÄIVÄT
8–9.1.2020, Helsinki

2. © Luonnonvarakeskus
Johdanto
• Kotieläinarvoketjun käytännöt vaikuttavat sekä eläinten
hyvinvointiin että toiminnan kannattavuuteen.
• Eläinten hyvinvointia kuvaavat laatumerkinnät ovat
vasta tulossa Suomen markkinoille.
• Eläinten hyvinvointi on tärkeä osa eläintuotannon
kestävyyttä, mutta tärkeä osa kestävyyttä on myös se,
että ketjun toimijat ja kuluttajat hyväksyvät
laatumerkinnän taustalla olevan tuotantotavan.
• Tämän esitykset päämääränä on kartoittaa
tuotantoketjun taloudellista näkökulmaa eläinten
hyvinvoinnista kertovaan merkintään.
2 6.2.2020

3. © Luonnonvarakeskus
Kestävyys ja laatu ovat monitahoisia asioita
• Kotron ym. (2011) toimijakyselyn
mukaan elintarvikealan toimijat
kokevat etenkin kustannusten,
osaamisen ja toiminnan
vastuullisuuden lisääntyvän
laatujärjestelmän käyttöönoton myötä.
• Sen sijaan toiminnan kannattavuuden
ja toiminnan joustavuuden epäiltiin
yleisimmin vähenevän.
 Taloudellinen kestävyys on
olennainen osa toimivaa
laatujärjestelmää
3 6.2.2020
Kuva: Knowledge for Innovation
Ympäristö
Talous Ihmiset

4. Arvoketju
4 6.2.2020
Consumption
Breeeding
companies,
Semen/AI
Feed
suppliers
Labour Veterinarians
Consultants
Finance
Piglet producer* Nurseries* Fattening farms*
Research
Housing &
equipment
Pharmaceuticals
& chemicals
Other input
suppliers
Traders
Markets
Transporters
Slaughterhouses
Processors
WholesalersRetailers
By-product processors
Consumers
Restaurants & catering
Import
meat/carcasses
Import live pigs
Export
Live pigs
Export processed
products
Manure
ProductionInputsupplyProcessingDistribution
Import
Piglets
Semen
Other input suppliers
Exports
meat/carsasses
Import
products
Export
products
Other farming systems
than intensive pig
Governance-Policy-Citizens
Farrowing-to-finishing farms
© PROHEATH project /Niemi, Clark, Frewer, Jones, Rimmler & Tranter (2018)

5. Menetelmät
• Toimenpiteiden kustannuslaskenta ja kirjallisuustutkimus
• Teemakeskustelut
• Esimerkkinä käytetään ensisijassa sikatuotantoa sekä kahdeksaa
hyvinvointitoimenpidettä, jotka kohdistuvat hyvinvoinnin eri osa-
alueille :
– Enemmän elintilaa sioille
– Vapaa porsiminen
– Vapaa tiineytys
– Ulkoilumahdollisuus sioille
– Laadukasta tonkimismateriaalia aina saatavilla
– Hyvä eläinten kohtelu ja käsittely -koulutus eläintenhoitajille
– Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto
– Hyvinvointi-indeksi hyvinvoinnin kohentamisessa
5 6.2.2020

6. 6 6.2.2020
Toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt

7. Menetelmät
• Eläinten hyvinvointimerkki on tuotantotapaa kuvaava
laatumerkintä, jonka organisointi ja merkkiin liittyvät eläinten
hyvinvointia kohentavat toimenpiteet aiheuttavat arvoketjulle
lisäkustannuksia.
• Jotta toimijoilla olisi taloudellinen kannustin ottaa merkintä
käyttöön, nämä kustannukset on saatava katetuksi joko
– Markkinatuotoilla (pyytämällä tuotteesta korkeampaa
hintaa, jos asiakas on sen valmis maksamaan) tai
– Mahdollisesti kohentuneen tuottavuuden kautta.
7 6.2.2020

8. Merkinnästä aiheutuu kustannuksia
• Tuotantotapa ja sen dokumentointi, toiminnan ja tiedon hallinta
• Erilläänpito ja jäljitettävyys
• Viestintä ja markkinointi
• Tuotteiden volyymien vaikutus
• Rahoitus
• Hallinnointi
• Muut kustannustekijät
8 6.2.2020
LogistiikkaAlkutuotanto Jalostus Jakelutiet
Kuluttaja
Asiakas
Merkintäjärjestelmä (todennettu organisaatio) Tieto

9. © Luonnonvarakeskus
Merkintäorganisaation kustannukset
• Laatujärjestelmän voidaan odottaa aiheuttavan kustannuksia, kuten
esimerkiksi
– Merkinnät pakkauksiin
– Omavalvonta
– Työntekijöiden ja muiden henkilöiden koulutus ja pätevöittäminen
– Sertifiointi ja valvonta, testaaminen
– Jäljitettävyys ja erillään pito, ml. eräkoon vaikutukset
– Dokumentointi ja hallinto
– Infrastruktuurit, järjestelmät, koneet ja laiteet
– Laadultaan epäkuranttien tuotteiden ”hävikki”
– Kustannukset jakava volyymi on tärkeä: jos sikatuotannossa 300 000 €
kustannusta jakamassa on 10 % tuotannosta vs. 1 %, kustannus on
1,8 vs. 18 snt/kg  miten suuri osa tiloista ja ruhoista saadaan
markkinoitua lisäarvotuotteena?
9 6.2.2020

10. Poimintoja merkkiin liittyvistä kustannuksista ja
hyödyistä
• Enemmän elintilaa: kiinteät kustannukset ja työ jakautuvat
pienemmälle eläinmäärälle, tuottoja saadaan vähemmän per tila,
hyötyjä mm. sairaus-, lääkitys- ja työkulujen vähenemisenä
• Rakennusten muutostyöt, makuupaikkojen hankinta
• Työ- ja tarvikekulut esim. makuupaikkojen, karsinoiden tms.
rakenteiden puhtaanapidosta ja huollosta
• Joissain tapauksissa on mahdollisuus eläinten hyvinvointi-
korvaukseen – Korvauksen varmuus tulevilla ohjelmakausilla?
• Pehkun kunnossapidon kustannukset
• Virikkeiden materiaalit ja työ, puhtaanapito – Päivittäin tehtävissä
toimenpiteissä ”pienikin kustannus on suuri”
• Vähemmän käyttäytymishäiriöitä, esim. hännänpurentaa
• Eläinlääkärikustannus ja oma työ, hyötyinä vähemmän
(tuotanto)sairauksia
• Koulutukset (matkat, työ, maksut), hyötyinä työn teho
10 6.2.2020

11. © Luonnonvarakeskus
Enemmän elintilaa sioille
– Lihasikojen sairaudet (mm. hengitystiesairaudet) vähenevät ja
tuotantotulokset paranevat karsinatilan lisääntyessä, ei kuitenkaan
välttämättä enää karsinatilan ylittäessä 1 m2/sika
– Jos lihasioilla 20 % lisää tilaa, markkinoilta saatava noin 5 €/lihasika
enemmän tuottoa
11 6.2.2020
0
5
10
15
20
10% 20% 30% 40% 50%
Nettokustannus
€/lihasika
Lisätila lihasialle

12. © Luonnonvarakeskus12 6.2.2020
Vapaa porsiminen kirjallisuuden perusteella
• Guy ym. (2012, tuotantokustannusvertailu): vapaaporsituksessa
suurempi rakennuskustannus, isompi tilavaatimus ja korkeammat
aidat. Jos ei vaikutusta kuolleisuuteen, tuotantokustannus vapaa-
porsituksessa 0,6 – 1,4 €/porsas korkeampi kuin häkkiporsituksessa
• Vosough Ahmadi ym. (2011, tuotantomuotovertailu): porsituskarsinat
34,7 €/emakko/v kannattavampia kuin häkkiporsitus, muta
häkkiporsituksessa 3,8 % korkeampi kuolleisuus
• Baxter ym. (2012, porsitusjärjestelmävertailu): muotoillut karsinat,
joissa erilaisia alueita eri toiminnoille, maksoivat noin 17 % enemmän
kuin porsitushäkit, työvaatimus vertailukelpoinen. Häkkiporsituksessa
oli 3,4 % alempi porsaskuolleisuus ja tappio oli 0,96 €/porsas.
• Seibert & Norwood (2011, tuotantomuotovertailu): synnytyskarsinan
kustannus oli 8,98 €/emakko/v korkeampi kuin häkkiporsituksen
• Cain ym. (2013, tuotantomuotojvertailu): Häkeissä tuotantokustannus
oli 1,71 €/sika pienempi kuin emakkoystävällisessä tuotannossa

13. © Luonnonvarakeskus
Vapaa porsiminen
– Vapaaporsitus nostaa tuotantokustannuksia (työ, muuttuvat ja
kiinteät kustannukset) ja voi lisätä porsaiden kuolleisuutta
– Eläinten hyvinvointikorvaus kattaa tällä hetkellä kustannukset,
mikäli yrittäjällä on valmiutta investoida vapaaporsitukseen –
tulevaisuus?
13 6.2.2020
Laskelmat Jääskeläinen ym. (2013) skenaarioita mukaillen
-150
-100
-50
0
50
100
150
200
250
300
V1 V2 V3 V4 V5 V6€/emakkopaikka/vuosi
Tuotot
Muut muuttuvat
kustannukset
Työ
Rakennus

14. © Luonnonvarakeskus14 6.2.2020
Hyvä eläinten kohtelu ja käsittely -koulutus
eläintenhoitajille
• Pantuja ym. (2013) mukainen eläintenhoitajien koulutus -ohjelma
• Työaika sikalassa suurempi: porsaiden ja lihasikojen tarkkailu
• Pienempi kuolleisuus ja pienempi poistuma
• Enemmän ensiluokkaisia porsaita
• Hoitokustannukset laskivat
 Hoitokustannukset laskivat (- 0,5 €/porsas ja lihasika)
• Prohealth-hankkeen koe emakoiden positiivisesta käsittelystä
– Työaika sikalassa noin 0,15 h/pahnue suurempi
– Terveemmät eläimet, vähemmän lääkintäkustannuksia (2,3
€/pahnue)
– Parempi rehuhyötysuhde, nopeampi kasvu
– Pienempi kuolleisuus
 Nettohyöty 0,8 - 2,4 € / porsas

15. © Luonnonvarakeskus
Muut toimenpiteet
• Ulkoilumahdollisuus sioille
– Hyvinvointi ja terveys kohenevat, luontainen käyttäytyminen,
työtyytyväisyys, emakoilla ja ensikoilla EHK-mahdollisuus
– Tautiriski kasvaa (mm. ASF, yersinia, salmonella, toksoplasma,
trikiinit), työ- ja kiinteät kustannukset kasvavat,
vakuutusmaksut?, teuraslaatu?
• Vapaa tiineytys
– (Kiiman)tarkkailu helpottuu, jalkaterveys ja porsaiden
elinvoimaisuus paranevat, suunniteltava oikein
– Tuotannon tehokkuus voi heikentyä, kiinteät kustannukset ja työ
sekä työturvallisuus
15 6.2.2020

16. © Luonnonvarakeskus
Muut toimenpiteet
• Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto ja hyvinvointi-indeksi
– Toteutuvat nykyisellään tietyssä muodossa Sikavan kautta, ja
niiden kautta merkittäviä taloudellisia hyötyjä verrattuna siihen,
ettei Sikavaa olisi.
– Lääkkeiden käyttötarve ja poikkeamien vaatima työmäärä
vähenee
– Indeksi osittain eläinperusteinen mittari, joka auttaa
kohentamaan eläinten hyvinvointia ja terveyttä, muta
– Terveydenhuoltojärjestelmän ja eläinlääkärikäyntien kulut
• Laadukasta tonkimismateriaalia aina saatavilla
– Työtyytyväisyys kohenee, sairauksien määrä (mm.
hännänpurenta) riski vähenee, EHK-mahdollisuus
– Työ- ja materiaalikustannukset nousevat, materiaali
hygieenisyydestä aiheutuvat riskit16 6.2.2020

17. Stressitekijöiden poistaminen voi parantaa
tuottavuutta
17 6.2.2020
75 %
80 %
85 %
90 %
95 %
100 %
Zero One Two Three
Totalprodutivityrelative
tonostressorsscenario
Number of stressors

18. © Luonnonvarakeskus
Yhteenveto toimenpiteistä
18 6.2.2020
1= ”Houkuttelevin” toimenpide (esitetyistä vaihtoehdoista)
3= Vähiten ”houkutteleva” toimenpide (esitetyistä vaihtoehdoista)

19. © Luonnonvarakeskus
Toimenpide Työpaja Talous Tärkeä Työpaja Talous Tärkeä Työpaja Talous Tärkeä Työpaja Talous Tärkeä Työpaja Talous Tärkeä
Enemmän elintilaa 1 3 2 ? 3 2 ? 3 1 3 3 1 2 3
Vapaa porsiminen/imetys 3 2 2
Vapaa tiineytys 2 2 3
Ulkoilumahdollisuus (siat, kanat), märehtijöille ulkoilu- tai
jaloittelumahdollisuus laidunkauden ulkopuolella (tr naudat:
kasvipeitteisellä alueella)
3
3 2
1
3 3
?
3 1
4
3
?
1 3
Laadukasta tonkimismateriaalia aina saatavilla 1 2 2
Hyvä eläinten kohtelu ja käsittely -koulutus eläintenhoitajille 1 1 1 ? 1 1 ? 1 1 4 1 1 1 1 2
Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 2
Hyvinvointi-indeksi 1 1 2
Pehmeä tai mukava (makuu)alusta 1 1 3 4 1 1
Jalkaterveyden seuranta (nauta), ennaltaehkäisevä seuranta
tilatasolla (broilerit)
(1)
1 2
1
1 2
Karkearehun jatkuva saanti (nauta, broileri) lajinomainen
ruokinta (kanat) kunnon mukainen ruokinta (lampaat)
1
1 2
?
2 1
1
2
3
1
Laidunnusmahdollisuus ? 2 2 1 1 1
Karitsoinnin valvonta ja hyvinvoinnin varmistaminen 3 1 2
Keritseminen kahdesti vuodessa ? 3 3
Ilmanlaadun parannettu seuranta kanaloissa (+lampailla) 1 1 2 3 1
Kuopsutus- ja kylpemismahdollisuus ? 3 1
Vapaa liikkuminen (kanat, naudoilla pihatto) + 1 2 ? 3 1
Valon määrä (kanat) + 1
Virikkeiden käyttö (broilerit) + 2 1 2 1
Ritilätasojen käyttö (broilerit), orret (kanat) + 3 3 3 2
Hitaammin kasvava rotu/hallittu kasvu (broilerit) 2 3 3
Jatkuva vedensaanti ? 2 1 ? 2 1
Vasikoiden runsaampi juottomäärä ? 2 3
Vasikoiden imemistarpeen tyydyttäminen ? 2 3
Yhteinen hyvinvointi (lammas) ? 1
?=osallistujien mielestä ei tuotteistettavaa lisäarvoa tai on jo mukana nykyisessä toimintatavassa,ns. perusasioita
+=työpajassa tulleita ehdotuksia
Sika Nauta Kananmuna Broiler Lammas

20. © Luonnonvarakeskus
Poimintoja työpajoista ja haastatteluista
• Merkin on oltava uskottava ja parannettava oikeasti eläinten hv,
mutta myös markkinoitava kotimaisen tuotannon vahvuuksia
– Huomioitava markkinat ja kuluttajien odotukset!
• Eläinlääkärit mukana valvonnassa
• Viestintä kriittinen tekijä, jotta merkin tunnettavuus riittävä
– Kustannukset ja kuluttajien ymmärtämys tuotantotavoista?
– 1-3 selkeästi mitattavaa asiaa, jotka kärkeen viestinnässä
• Taustalle riittävä volyymi, mutta uskottavuuden vuoksi ei kuitenkaan
voi kattaa kaikkea tuotantoa (paitsi jos kansallinen laatumerkintä)
20 6.2.2020

21. © Luonnonvarakeskus
Poimintoja työpajoista ja haastatteluista
• Sikavan, Nasevan ja hv. korvauksen hyödyntäminen
– Investointituet ja hv-korvaus tukemaan investointitoimenipiteitä
• Kotimaisen ja ulkomaisen erottelu vs. kotimainen ja kotimainen?
• Kananmunasektori poikkeaa muista, koska on selkeitä
tuotantotapaeroja
• Ei näitä toimenpiteitä: broilereiden harvennus, sikojen ja broilerien
ulkoilu, rakolattiat ilman pehmeää makuualustaa
21 6.2.2020

22. Kilpailunäkökulma
• Tuotantotapaa kuvaava laatumerkintä on rinnastettavissa
kilpailuoikeudellisessa mielessä standardointiin, joka
määrittelee tuotannon tekniset tai laadulliset vaatimukset.
• Laatumerkin saamisen ehtojen tulisi olla sellaisia, etteivät ne
rajoita kilpailua
 Tasavertainen pääsy kaikille toimijoille
 Ei kohtuuttomia, syrjiviä tai epäoikeudenmukaisia ehtoja, jotka
ovat merkin edellytyksenä
 Osallistuminen standardin laatimiseen vapaata ja sen
hyväksymismenettely on läpinäkyvä
 Ei liikesalaisuuksiksi katsottavien tietojen vaihtoa merkin
puitteissa
22 6.2.2020

23. © Luonnonvarakeskus
Yhteenveto toimenpiteistä
23 6.2.2020
1= ”Houkuttelevin” toimenpide (esitetyistä vaihtoehdoista)
3= Vähiten ”houkutteleva” toimenpide (esitetyistä vaihtoehdoista)

24. Yhteenveto
• Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, eläinten käsittely- ja
kohtelukoulutus ja hyvinvointi-indeksi saivat eniten
kannatusta.
• Eläinten hyvinvointimerkinnän käyttöönotto aiheuttaa
toimialalle kustannuksia, jotka olisi saatava kerättyä
markkinoilta
– Olennaista myös se, että kustannuksia jakamassa on
riittävän suuri osuus tuotannosta ja ruhonosista
• Itse toimenpiteistä osa voidaan osarahoittaa EHK:n avulla,
mutta tuen jatkuvuus aiheuttaa taloudellisia riskejä
• Merkittävä lisätilan tarjoaminen, ulkoilu ja vapaaporsitus
näyttävät aiheuttavan eniten lisäkustannuksia
24 6.2.2020

25. Kiitos!
25 6.2.2020
Kiitos hankkeen rahoittajille (MMM/Makera, A-
tuottajat, HKScan, Valio, Arla, Juustoportti food,
Lidl, MTK ja SEY) sekä yhteistyökumppaneille ja
työpajoihin osallistuneille henkilöille.