THL kehittää mallia terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä varten. Hanke kestää vuodet 2018-2019. Laaturekistereistä saadaan luotettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan päätöksenteon ja toiminnan tueksi.
THL kehittää mallia terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä varten. Hanke kestää vuodet 2018-2019. Laaturekistereistä saadaan luotettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan päätöksenteon ja toiminnan tueksi.
Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemussuositukset täyttävällä ruokavaliomuutoksella voidaan saavuttaa noin 40 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset ruoankulutuksessa. Peltomaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pienentää erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävien ruokavalioiden ilmastovaikutusta. Muutos vaatii selkeää ohjausta sekä merkittäviä rakenteellisia muutoksia maa- ja elintarviketaloudessa.
Eläinten hyvinvointimerkintähankkeessa selvitetään kotimaisen eläinten hyvinvointimerkinnän kehittämismahdollisuuksia eläinperäisille tuotteille. Hankkeessa on tähän mennessä kartoitettu tärkeimpiä hyvinvointitekijöitä ja niiden vaikutusta eläimiin, tutkittu sidosryhmien ja kuluttajien suhtautumista merkintään, sekä selvitetty merkin kustannusten rahoituksen ja vaatimusten todentamisen vaihtoehtoja. Hanke jatkuu vuoden 2019 loppuun saakka.
Mitä ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset maa-, metsä-, riista, kala- ja porotaloudelle? Millä tavoin eri sektorit voivat ilmastonmuutokseen sopeutua?
PDF:ssä kaikki tilaisuuden esitykset:
- Tilaisuuden avaus: Sopeutumisen tila 2017, Professori Pirjo Peltonen-Sainio, Luke
- Säille alttiista ilmastokestäväksi? Maatalouden toimintasuositukset, Pirjo Peltonen-Sainio
- Lopetetaanko kansainvälinen kasvikauppa? Metsätalouden toimintasuositukset, johtava tutkija Risto Sievänen
- Ovatko riista ja metsästys murroksessa? Riistatalouden toimintasuositukset, erikoistutkija Pekka Helle
- Särkikö arvokalojen tilalle? Kalatalouden toimintasuositukset, erikoistutkija Teppo Vehanen
- Mistä poro löytää laidunta? Porotalouden toimintasuositukset, erikoistutkija Jouko Kumpula
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vahvistaa sää- ja ilmastoriskien hallintaa, Ylitarkastaja Saara Lilja-Rothsten, MMM
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetushenkilökunnan MTK:n järjestöiltapäiväMTK ry
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston luonnonvara-alan yksikön opetushenkilökunnan järjestöiltapäivä MTK:ssa 6.8.2014. Esityksen aiheena koulutuspolitiikan ajankohtaiset kysymykset ja maatalousopetus
Great power rivalry is accelerating in the economic domain as states view economic interdependencies as vulnerabilities and gear up for competition through new means of economic intervention. This is shifting the global economy from market capitalism toward more strategic and state-directed capitalism. States are increasingly using their economies as strategic weapons through sanctions and other policies. The global economy is becoming fragmented as economic networks decouple and competing spheres of influence emerge, potentially leading to a new Cold War dynamic or "balkanization" of the global economy. Western sanctions against Russia over Ukraine are having significant economic effects on both Russia and the global economy through commodity market disruptions and inflationary pressures.
The document discusses the economic impacts of the war in Ukraine. It notes that while global activity was picking up, confidence has declined due to the war. Russia is facing high inflation and a sharp drop in commercial links. Commodity prices have surged since the war began. Inflationary pressures are broadening in many countries. The war is weakening global growth and increasing inflation. A large refugee crisis is also underway in Eastern Europe as many Ukrainians flee the war.
The document discusses the impact of the Russian war in Ukraine on the Finnish forest sector. It finds that Russian wood imports, which previously made up 75% of Finland's imported wood, have been cut off due to sanctions and export bans. This has increased demand for domestic Finnish wood and prompted companies to seek alternative wood sources from countries like Lithuania and Sweden. Rising energy and material costs also threaten to reduce profits for some forest industry producers in the coming years. The document analyzes trends in wood prices, exports, and the substitution of fossil materials with wood to meet growing demand.
3. 1. Elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden
ja kasvinterveyden korkea taso säilyy.
2. Eläinten hyvinvointi paranee.
3. Korkealaatuisen ruoan tuottamisen edellytykset turvataan
ja maa- ja elintarviketalouden tuotantokyky kasvaa.
4. Maa-, metsä- ja elintarviketalous sopeutuvat kestävästi
ilmastonmuutokseen.
5. Elintarvikeketjun toiminnan vastuullisuus voidaan
todentaa.
6. Turvallisella ravitsemuksella edistetään hyvinvointia.
3
Yhteiskunnalliset
vaikuttavuustavoitteet
4. Rohkeus ja vastuullisuus
Myönteiseen ajatteluun perustuva
kumppanuus
Yhdessä tekemisestä syntyvä työn ilo
Tutkittuun tietoon perustuva
asiantuntijuus
4
Taustalla arvot
5. 5
Elintarviketurvallisuuden valvonnan
periaatteiden modernisointi
Riskit viranomaisen valvonnassa Riskit hallinnassa
Lopputuotteiden valvonta
Ympäristöstä pellolle, pellolta
pöytään ja takaisin
Tapauskohtainen harkinta Tieteellinen perusta tarvitaan aina
Viranomaisen vastuu
Toimija vastaa, viranomainen
varmistaa
Passiivinen seuranta Aktiivinen ja passiivinen seuranta
Viranomainen tekee
Avoin viestintä, julkisen ja yksityisen
toiminnan yhteistyö
Satunnaisotanta Riskiperusteinen valvonta
6. Tavoitteet säilyvät, vaikka
organisaatiot muuttuvat. Teitä
tarvitaan!
Eviralla isolle uudistukselle isoja vaikuttavuusodotuksia!
Elintarviketurvallisuuden valvonta (elintarvikkeet, eläimet,
kasvit) ja eläinlääkäripalvelut kokonaisuudessaan ja
kokonaisuutena maakuntiin
Kaikessa pyritään etenemään tekeminen ja vaikuttavuus edellä
Viranomaisrooli muuttumassa – säädösten vaatimukset
käännettävä elinkeinojen kilpailukykytekijöiksi – valvojasta
valmentajaksi – myös yhteiskunnan tarpeet toteutuvat
paremmin
Maakuntien kannattaa hyödyntää yhdistyvien osapuolten
parhaat toimintatavat: ELY:jen osaajat, maaseutuhallinnon
osaajat, ympäristöterveydenhuollon osaajat, AVI:en osaajat
– kaikkien toimintatavat muuttuvat! 6
7. Näkökulmia valvonnan järjestämiseen:
Ohjaus ja organisointi
Valtakunnallisen ohjauksen työkaluja:
– VASU-suunnitelma ja seuranta-/valvontaohjelmat
– Tietojärjestelmät
– Informaatio-ohjaus
– AJO-käynnit
– Säädökset
Tärkeä säilyttää maakunnassa vahva alueellinen ohjaus
Tiedonkulun varmistaminen
– Evira-maakunnat
– Maakuntien sisällä ja välillä
Toiminnan yhtenäisyyden varmistaminen maakuntien välillä
Tukitoimintojen riittävyyden varmistaminen
7
9. Tiukka taloustilanne jatkuu – maatiloilla ja
hallinnossa
Kriittisyys viranomaisia ja asiantuntijoita
kohtaan lisääntyy
Asiakaspalvelun vaatimukset kasvavat
Toimijoissa ääripäät erkaantuvat yhä
Tauti- ja resistenssiriskit kasvavat
Tekeminen ei lopu!
9
Toimintaympäristön
haasteita lähivuosina
10. Elintarvikealan toimijakentän rakennemuutoksen vaikutukset
valvontaan
– Ketjutoimijat, ylikansallisuus
– Nettikauppa, virtuaalitoimijat
– Petokset
– Kolmasmaatuonnin siirtyminen enenevästi
sisämarkkinoiden kautta tapahtuvaksi
Missä ja miten valvontaa tehdään?
Erikoisosaamista vaativat tehtävät – keskittäminen,
maakuntien yhteistyö?
Maakuntien yhteistyö usean maakunnan alueella olevissa
tapauksissa
10
Muuta pohdittavaa
11. ..hoitavat
lakisääteiset
tehtävät omien
laatujärjestel-
miensä kautta
luonnollisena
osana toimintaa
Suomi on
nettoviejä
elintarvikkeissa
Työpaikat
lisääntyneet
Hallinnollinen
taakka on lähes
poistunut;
byrokratia
historian
havinaa;
yhteinen maali
Laboratorio-
palvelut
helposti ja
nopeasti
saatavilla
Nuoria
innokkaita
maatalous-
yrittäjiä
Evira on edelleen olemassa,
rooli muuttunut valmentajan
ja tukijan rooliksi
Digitalisaatio
luontainen
osa arkea ja
tuottavuutta
Kotimainen
tuotanto
kukoistaa
Luonnonvaroja
käytetään
viisaasti ja
kestävästi
Neuvonnan ja valvonnan
kokonaisresurssit kasvaneet,
Eviran osuus pienentynyt
Agrodite 2025
Tämä kalvo on lainaus ministeri Vehviläisen diasarjasta maakuntakierroksella. Tässä aion sanoa, että Evira on vahvasti samoilla linjoilla kuin ministeri Vehviläinen: uudistuksessa pitää muistaa kirkkaana, mikä on koko uudistuksen perimmäinen tarkoitus.