Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemussuositukset täyttävällä ruokavaliomuutoksella voidaan saavuttaa noin 40 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset ruoankulutuksessa. Peltomaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pienentää erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävien ruokavalioiden ilmastovaikutusta. Muutos vaatii selkeää ohjausta sekä merkittäviä rakenteellisia muutoksia maa- ja elintarviketaloudessa.
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Merja Saarinen: Ruokaminimi-hanke
1. 10.5.2019 RuokaMinimi 1
Ohjelma #ruokaminimi #tietokäyttöön
8:30 Ilmastoystävällinen aamupala
9:00 Tervetuloa, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö
9:10 Minimiä etsimässä – kestävä ruokavalio noudattaa ravitsemussuosituksia ja
kuormittaa mahdollisimman vähän ympäristöä,
tutkija Merja Saarinen, Luke
• Elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm, MMM, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan
puheenjohtaja
9:40 Ruokavaliomuutokset muokkaavat maataloutta – pärjääkö suomalainen tuotanto?
Tutkija Marja Knuuttila, Luke
• Asiantuntija Jukka Rantala, MTK
10:10 Muutos ei tapahdu itsestään - politiikkayhdistelmät kestävän ruokavalion tukena,
erikoistutkija Minna Kaljonen, SYKE
• Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, MMM
10:40 Ruokahävikin seuranta tulee – miten se voidaan toteuttaa?
Tutkija Hanna Hartikainen, Luke
• Toimialapäällikkö Anna Vainikainen, ETL
Yleiskeskustelu
11:30 Tilaisuus päättyy
3. • Tutkimuskysymykset
1. Kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ravitsemussuositusten
mukaisilla ruokavaliomuutoksilla ja pienentämällä ruokahävikkiä?
• Miten ja missä päästövähennykset näkyvät - kotimaassa vai ulkomailla?
• Millaisia muita vaikutuksia em. keinoilla on? (Ravintoainesisällöt ja rehevöittävä vaikutus)
2. Miten julkisten ruokapalveluiden ruokahävikin puolittaminen ja elintarvikehankintojen
muuttuminen ravitsemussuositusten mukaisiksi ja kestäviksi vaikuttaa
kasvihuonekaasupäästöihin?
3. Minkälaisia vaikutuksia ruokavaliomuutoksilla on kotimaiseen maa- ja elintarviketalouteen?
4. Mitkä ovat toteutettavimmat ja vaikuttavimmat politiikka- ja toimenpideyhdistelmät kestävän
ruokavaliomuutoksen tukemiseksi ja ruokahävikin vähentämiseksi ruokajärjestelmän eri
toimijoiden mielestä?
5. Hankeyhteistyön kautta: Miten ruokahävikkiä voidaan mitata ja minkälainen seuranta-
järjestelmä Suomessa tarvitaan osana kansallista, kansainvälistä ja EU-tavoitteiden
seurantaa?
3
Hankkeen tavoitteena oli luoda kokonaiskuva
ruokavaliomuutoksen vaikutuksista
10.5.2019 RuokaMinimi / Merja Saarinen
4. Luonnonvarakeskus
• Merja Saarinen (vastuullinen johtaja), Kaija Hakala, Hanna Hartikainen,
Jaakko Heikkinen, Katri Joensuu, Heikki Lehtonen, Jyrki Niemi, Sampsa
Nisonen, Elise Ketoja, Marja Knuuttila, Kristiina Regina, Pasi Rikkonen, Vilja
Varho
Suomen ympäristökeskus
• Minna Kaljonen (politiikka-arvioinnista vastaava), Riina Antikainen, Tuomas
Mattila, Jyri Seppälä
Ohjausryhmä
• Birgitta Vainio-Mattila, MMM (pj), Minna Huttunen, MMM, Johanna Kentala-
Lehtonen, YM, Taina Nikula, YM, Jenni Oksanen, VM, Sirpa Sarlio, STM
4
Hanke toteutettiin Luken ja Syken yhteistyöllä
10.5.2019 RuokaMinimi / Merja Saarinen
6. Minimiä etsimässä
– kestävä ruokavalio noudattaa
ravitsemussuosituksia ja kuormittaa
mahdollisimman vähän ympäristöä
10.5.2019 I Merja Saarinen
Luonnonvarakeskus (Luke)
7. 10.5.2019 RuokaMinimi / Merja Saarinen, Luke 7
Arviointityökaluna RuokaMinimi-ruokavaliomalli
Ympäristövaikutus-
ten arvioiminen
• Ilmastovaikutus
• Rehevöittävä
vaikutus
• Kuluttajahävikki
• Tuotteiden
elinkaari
Ruokien
kulutuksen
osamalli
• Ruokien
valmistus
• Ruokien
säilytys
Maaperän
hiilidioksidi-
päästöjen
arviointi
• Pellonkäyttö
• Rehustus
• Päästöt
Ruokavaliot
• Nykyinen
ruokavalio
• Ruokavalioiden
suunnittelu
• Ravitsmukselli-
sen laadun
arviointi
Elintarvikkeiden kulutuksen osamalli
13. 10.5.2019 RuokaMinimi / Merja Saarinen 13
Ruokavalioiden ilmastovaikutusten vaihteluvälit,
kg CO2-ekv/päivä
Esitetyt vaihteluvälit
johtuvat:
• tuoteryhmien
sisällä olevien
tuotteiden ilmas-
tovaikutusten
vaihtelusta ja
• peltomaan
hiilivarannon
muutoksen
kahdesta
erilaisesta
arviointitavasta
14. 10.5.2019 RuokaMinimi / Merja Saarinen 14
Ruokavalioiden rehevöittävä potentiaali -
vaikutuksen arvioinnissa on vielä erittäin paljon epävarmuutta
15. 10.5.2019 15
Ilmastovaikutus:
Peltomaiden CO2-päästöjen arviointi suhteessa kasvihuonekaasu-
inventaarion ilmoittamiin päästöihin
Tuotteiden elinkaaristen
ilmastovaikutusten arviot
eivät yleensä sisällä
• Peltomaan CO2-päästöjä
• Maankäytön muutoksen päästöjä
0
1
2
3
4
5
6
Ruokavalio Maatalouden LULUCF-
päästöt KHK-
inventaariossa, peltojen
käyttö, 2017
Maatalouden LULUCF-
päästöt KHK-
inventaariossa,
maankäytön muutos,
2017
MtCO2-ekv/v
Biomassan poistuma pellonraivauksessa
Maankäytön muutos, mineraalimaat
Maankäytön muutos, eloperäiset maat
Viljelysmaa, mineraalimaat
Viljelysmaa, eloperäiset maat
Peltojen CO2-päästö
16. 10.5.2019 RuokaMinimi / Merja Saarinen 16
Peltomaiden hiilivarantoa kannattaa vaalia
- 28 % - 36 % - 39 %- 23 %
Skenaario 1+2
verrattuna nykytilaan
Vegaanisen ruokavalion vaikutusten kohtalonkysymyksiä:
• Riittäisikö palkokasvien osuus kotimaisessa pellon
käytöstä takaamaan peltojen hiilivarannon säilymisen?
• Miten satotasojen ja viljelyvarmuuden kävisi?
• Mitä mahdollisesti vapautuvalle pellolle tehtäisiin?
- 13 %
18. • Tuotteiden tuotanto vastaa suurimmasta osasta päästöjä.
• Kotimainen vs. tuonti
• Tuontituotteiden osuus vaikutuksista kasvaa, kun lihan osuus ruokavaliossa
vähenee.
• Peltomaan hiilidioksidipäästöt edustavat vähintään 20 % ruokavalioiden
ilmastovaikutuksista.
• Hävikin osuus ruokavalion ilmastovaikutuksesta on pieni.
• Julkisten palvelujen ruokahankinnoilla ei ole suurta osaa keskimääräisen
ruokavalion ilmastovaikutuksissa.
• Ylivoimaisesti suurin osa kulutuksesta tapahtuu kotona.
• Ruokapalvelujen ruokatarjonnalla on/voi olla kuitenkin ohjaava merkitys.
18
Tuotevalinnat ja peltojen hiilivaranto ratkaisevat
10.5.2019 RuokaMinimi / Merja Saarinen
19. • Sisältää paljon kasviperäisiä tuotteita: kokojyväviljaa,
kasviksia, marjoja, palkokasveja
• Voi olla
• Vegaaninen ruokavalio (tietyin edellytyksin)
• Oletettavasti myös maitoa sisältävä kasvisruokavalio (ei tutkittu)
• Runsaasti kalaa ja maitoa sisältävä ruokavalio
• Vähän lihaa ja runsaasti maitoa sisältävä ruokavalio -
edellyttäen, että pellon hiilivarannon väheneminen pysäytetään
19
Ilmastoystävällinen ja ravitseva ruokavalio
10.5.2019 RuokaMinimi / Merja Saarinen
22. 10.5.2019 Alatunnisteteksti 22
Alkoholijuomat
1 %
Juomat
3 %
Viljat
4 %
Muna
1 %
Ravintorasvat
4 %
Kala
3 %
Mausteet
0 %
Hedelmät
4 %
Palkokasvit ja
pähkinät
1 %
Lihat
45 %
Maito
20 %
Perunat
0 %
Sokerit ja
makeiset
1 %
Kasvikset
5 %
Kesannot
5 %
Ruoanvalmist
us ja säilytys
2 %
Tuoteryhmien osuus ilmastovaikutuksesta,
maaperä hiili mukana
Nykyinen ruokavalio
23. 10.5.2019 Alatunnisteteksti 23
Alkoholijuomat
1 %
Juomat
4 %
Viljat
10 %
Muna
2 %
Ravintorasvat
5 %
Kala
4 %
Mausteet
0 %
Hedelmät
9 %Palkokasvit ja
pähkinät
5 %
Lihat
18 %
Maito
20 %
Perunat
0 %
Sokerit ja
makeiset
1 %
Kasvikset
11 %
Kesannot
6 %
Ruoanvalmistu
s ja säilytys
3 %
0
%
Tuoteryhmien osuus ilmastovaikutuksesta,
maaperän hiili mukana
Liha kolmasossan -ruokavalio
24. 10.5.2019 Alatunnisteteksti 24
Alkoholijuomat
1 % Juomat
5 %
Viljat
32 % Muna
0 %
Ravintorasvat
4 %
Kala
0 %
Mausteet
0 %
Hedelmät
9 %
Palkokasvit ja
pähkinät
21 %
Lihat
0 %
Maito
0 %
Perunat
1 %
Sokerit ja
makeiset
1 % Kasvikset
16 %
Kesannot
7 %
Ruoanvalmist
us ja säilytys
4 %
Tuoteryhmien osuus ilmastovaikutuksesta,
maaperän hiili mukana,
Vegaaninen ruokavalio
25. 0
1
2
3
4
5
6
7
8
Korjattu
nykyinen
ruokavalio
Nykyinen
ruokavalio
Liha puoleen -
ruokavalio
Liha
kolmasosaan
-ruokavalio
Kalaisa
ruokavalio
Vegaani
ruokavalio
kg CO2-ekv
kg CO2-ekv/2200 kcal
10.5.2019 RuokaMinimi / Merja Saarinen 25
Energiansaannin suhteen vakioitujen ruokavalioiden
ilmastovaikutukset, kg CO2-ekv/päivä
- 45 %- 42 %- 29 %- 23 %+ 14 % Vakioidut vaihtoehtoiset
ruokavaliot suhteessa
vakioituun ja korjattuun
nykyiseen ruokavalioon
• Yleinen tapa tehdä
ruokavalioiden vertaamista
• Saattaa osaltaan selittää
eroja eri tutkimusten
tulosten välillä
- 52 %- 50 %- 38 %- 33 %
Vakioidut vaihtoehtoiset
ruokavaliot suhteessa
vakioituun (ei-korjattuun)
nykyiseen ruokavalioon
- 37 %- 30 %- 19 %- 13 %
Vaihtoehtoiset ruokavaliot
suhteessa nykyiseen
ruokavalioon