1. Mediakasvatus
varhaiskasvatuksessa
Erja Anttonen 2013

2. Tavoitteena
1) Lisätä tietoutta lasten mediamaailmasta
 Mitä on media?
 Tilastoja lasten mediankäytöstä
 Mitä on mediakasvatus?
2) Kertoa medialukutaidon merkityksestä
 Mitä medialukutaito tarkoittaa?
3) Antaa välineitä ja keinoja toteuttaa
mediakasvatusta
 Linkkejä ja esimerkkejä

3. Linkki: Teknologian kehitys perheessä

4. Mediakulttuuri
Mediakulttuuri
on nimitys aikakaudelle, jossa elämme ja
havainnoimme maailmaa median välityksellä
 Lasten keskeinen oppimisen ja toiminnan
ympäristö, jossa lapset:
 viihtyvät
 oppivat
 ja ovat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
 Muokkaa identiteettiä, sosiaalistaa ja kasvattaa

5. Media
Tarkoittaa välineitä, joilla on mahdollista viestittää ja
vastaanottaa viestejä sekä niiden sisältöjä ja käytäntöjä,
jotka syntyvät niiden ympärille.
Medioita ovat mm.
• Televisio
• Elokuva
• Radio
• Sanoma- ja aikakauslehdet
• Kirjat
• Julisteet
• Mainokset
• Pelit
• Kännykkä
• Digitaaliset mediat, kuten
Internet ja sosiaalinen media
(Facebook, Twitter, Blogit)

6. Median merkitys näkyy?
 pukeutumisessa
 leikeissä
 puheenaiheissa
 elämänarvoissa
----------------------------------------------------------------------------
Pohdi
Kuinka paljon erilaiset mediahahmot ja –sisällöt ovat näkyvillä ja läsnä
leikeissä, astioissa, vaatteissa ja huoneiden sisustuksissa?
Kuinka paljon erilaiset mediahahmot ja –sisällöt ovat näkyvillä ja läsnä
lasten itseymmärryksessä, maailmankuvassa ja arvoissa?

7. Lapsiperheiden mediakysely 2012
(0-12 vuotiaiden lasten vanhemmille toteutettu tutkimus)
 Mediavälineet lapsiperheistä
 Tietokone (99 % perheistä)
 Internetyhteys (99 % perheistä)
 Televisio (95 % perheistä)
 Kuvatallenteiden katseluväline (96 % perheistä)
 Pelikonsoli (70 % perheistä)
Mitä tilastot meille kertovat?

8. Mitä tilastot meille kertovat?
 Mediankäyttö
 Kirjojen ja lehtien lukeminen lasten tavallisin mediankäytön muoto
 Televisio-ohjelmien, elokuvien ja kuvatallenteiden katsominen on
myös suosittua
0-3 -vuotiaat 4-6 -vuotiaat
Television
katselun
määrä
Yli 60 % katsoo viikoittain yhdessä
huoltajan kanssa
• lastenohjelmat 86%, animaatiot 44 %,
uutiset 29 %
lähes kaikki katsovat yhdessä
sisarusten tai ystävien kanssa
• lastenohjelmat 97 %, animaatiot 62 %,
tosi-tv 25 %
Suosituimmat
ohjelmat ja
elokuvat
Tytöt: Pikku Kakkonen, Muumit, Teletapit
Pojat: Pikku Kakkonen, Muumit, Auto -
elokuvat
Tytöt: Pikku Kakkonen, Barbie-elokuvat,
Muumit
Pojat: Pikku Kakkonen, Auto –elokuvat,
Galaxy
Tavallisinta on katsoa televisiota kuutena päivänä viikossa

9.  Mediankäyttö
 Digitaaliset pelit
 Pienten lasten pelaaminen on yleistynyt
 0-3 –vuotiaista 17 % pelaa viikoittain usein vanhemman
kanssa
 4-6 –vuotiaista 58 % pelaa viikoittain usein sisarusten ja
ystävien tai vanhemman kanssa
 Internetti
 0-3 –vuotiaista 5% käyttää viikoittain yhdessä huoltajan kanssa
(pääasiassa kuvaohjelmien katsomiseen)
 4-6 –vuotiaista 25 % käyttää viikoittain yhdessä huoltajan
kanssa (pelien pelaamiseen ja kuvaohjelmien katsomiseen)
 Kännykkä
 0-3 –vuotiaiden ja 4-6 –vuotiaiden keskuudessa käyttö ei ole
yleistä (soittaa ja vastaanottaa puheluita)
Mitä tilastot meille kertovat?

10. Kukaan ei ole seppä syntyessään,
sillä mediavälineiden käyttö ei tarkoita, että lapsi osaa
tulkita sen sisältöjä!

11. Mitä mediakasvatus tuo mieleen?
• Ei tarkoita lisätyötä
• Ei mediakasvatuksesta tarvitse tehdä suurta numeroa, sillä riittävä
mediakasvatus on tiedostaa median arkisuus ja jatkuva läsnäolo.

12. Mediakasvatus
Mediakasvatus
 on kasvatusta, jonka tavoitteena on antaa yksilölle
taitoja vastaanottaa, ilmaista ja arvioida kriittisesti
mediassa välitettyjä viestejä
 Mediakasvatuksen tärkeänä päämääränä on
vahvistaa ihmistä kehittämällä hänen mediataitojaan
ja kriittisyyttä.
 Löytyy niin OPS:sta, VASU:sta ja nyt myös VAKE:sta
”Mitä paremmin ihminen hallitsee median ja osaa hyödyntää sitä
omien tarpeidensa mukaan, sitä vähemmän media hallitsee ihmistä. ”
– Mustonen –
Linkki: kauneusihanne

13. … on tuottaa…
…kriittistä medialukutaitoa!
Mediakasvatuksen tavoitteena

14. Mediakasvatuksen tavoitteena
… on tuottaa kriittistä medialukutaitoa!
Medialukutaidossa on kyse taidosta
 hyödyntää, analysoida ja arvioida
 kuvien, äänien ja viestien vaikutusta
 ja että on tietoinen näistä vaikutuksista valintoja tehdessään.
Kriittinen medialukutaito
 kykyä analysoida, tulkita, ilmaista ja osallistua,
kyseenalaistaa ja käyttää median valikoiden omiin ja
yhteisiin tarpeisiin
Linkki: Matka medialukutaidon maailmaan

15. Kriittinen medialukutaito
”Kykenen käyttämään mediaa
omien tarpeideni mukaan ja nautin siitä”
”Ajattelen itsenäisesti ja
tarkastelen asioita eri
näkökulmista”
”Pystyn toimimaan
aktiivisesti mutta eettisesti”
”Kyseenalaistan, kysyn
ja luon uutta”
”Jäsennän ja tiivistän
tietoa”

16. Kriittinen medialukutaito
Kriittiset taidot
- Arvioi itseään median käyttäjänä
- Tunnistaa mediaesitykset vaikuttavat
- Media itseilmaisun ja kommunikoinnin väline
Praktiset taidot
- Tunnistaa omia median käytön tarpeita ja
arvioi niitä
Funktionaaliset taidot
- Kyky käyttää mediaa

17. Media pienen lapsen elämässä
Taaperot & Leikki-ikäiset

18. Media pienen lapsen elämässä
Taaperoikä alle 3-vuotiaat
 Sadut ja median tarinat tukevat empatian kehitystä 
samaistumiskohteita
 Tulisi suojella liian ahdistavilta ja voimakkailta tunteilta
 Usein hurjat oliot, muodonmuutokset, voimakkaat tehosteet ja äänet
 Median hahmot tehokkaita toimintamalleja
 Kotityöt, liikuntalajeja, tunteiden hallintaa mutta myös
impulsiivista ja vahingoittavaa toimintaa
 Lapsen ymmärrys hyvin konkreettista, ei välttämättä
ymmärrä faktan ja fiktion rajaa
 Lapsi ei hahmota välttämättä tarinan juonta
kokonaisuutena  erillisiä tilanteita ja tapahtumia  lyhyt
keskittymiskyky

19. Media pienen lapsen elämässä
Kiinnostuksen kohteita: Lapset nauttivat:
 Toiset lapset, eläimet
ja fantasiahahmot
 Jonkun löytyminen
piilosta, kaatuminen
ja kommellukset
 Ero äidistä,
jälleennäkemisen ilo,
vieraat ja oudot
hahmot
 Kielellisistä
leikittelystä
 Loruista
 Musiikista
 Kuvakirjoista
 Piirrosfilmeistä
 Lasten ohjelmista

20. Media pienen lapsen elämässä
Tarjoa lapsille Suojele
 Tilaisuuksia leikeille ja
itseilmaisulle (esim.
piirtäminen,
laulaminen)
 Tutustumista kirjoihin,
musiikkiin ja
kuvaohjelmiin
 Uutisilta, isojen ja
aikuisten asioilta
 Voimakkailta kuvilta ja
ääniltä
 Kauhulta, väkivallalta
ja seksiltä

21. Media pienen lapsen elämässä
Leikki-ikä 3-6 –vuotiaat
 Sukupuoli-identiteetti alkaa hahmottua: media ruokkii
stereotyyppistä käsitystä sukupuolirooleista
 Riippumattomuuden tunnetta vahvistaa:
 Sankarit pönkittävät kehittyvää persoonallisuutta (Peppi
Pitkätossu, Puuha Pete)
 Välillä lapsi tarvitsee hoivaa: eksymis – tai
hylkäämistarinat kiinnostavat
 Mediatarinat tempaavat mielikuvitusmaailmaan
 Uusia ideoita leikkeihin
 ”Olen Niiskuneiti”

22. Media pienen lapsen elämässä
 Lapsen syy-seuraus-suhteiden taju kehittyy
 Osaa kertoa juonen pääpiirteet ja kertoo omia tarinoita
 Media antaa malleja tunteiden ilmaisuun,
nimeämiseen ja käsittelyyn
 Lasta pelottavat:
 Möröt, pedot, onnettomuudet, hylkkääminen ja asiat,
jotka menevät yli heidän ymmärryksensä
 Lempi satu, jota luetaan yhä uudestaan ja uudestaan
 käsittelee lapsen kehitysvaiheeseen kuuluvaa
tärkeää ja askarruttavaa asiaa

23. Media pienen lapsen elämässä
Tarjoa Suojele
 Monipuolisia mediasisältöjä
 Huomaa lapsen omat
kiinnostuksen kohteet
 Auta lasta erottamaan fakta ja
fiktio sekä mainokset
 Kannusta itseilmaisuun – myös
mediaa hyödyntämällä
 Mahdollista yhteisleikit ja yhteydet
kavereihin
 Jos lasta kiinnostaa:
 Tietokoneen käytän harjoittaminen:
oppimispelit, piirustusohjelmat
 Aikuisten asioilta,
noudata ikärajoja
 Ole mukana median
käytössä ja auta
käsittelemään asioita
 Keskustele
mainonnasta:
onnistuuko leikki ilman
oheistuotteita
 Sopikaa median käytön
pelisäännöistä

24. Ahdistusta ja hämmenystä

25. Mikä sen tehtävä olikaan?
Usein mediakasvatus pienten lasten kanssa on
keskittynyt mediasisältöjen pohdintaan ja
keskusteluun nähdystä ja kuullusta.

26. Mediakasvatus
varhaiskasvatuksessa (Vasu ja
Vake)

27. Mediakasvatus
varhaiskasvatuksessa (Vasu)
Mediakasvatuksen suunnittelussa otettava huomioon:
1. Painopisteenä on vuorovaikutus: mediasisällöistä puhuminen,
niiden herättämien tunteiden käsittely, kokemusten ja ajatusten
jakaminen.
2. Kuulluksi tuleminen synnyttää luottamuksen tunnetta ja tarjoaa
mahdollisuuden kokemusten jakamiselle.
3. Itse tehdyt mediaesitykset auttaman oman ja median toiminnan
ymmärtämistä.
4. Esiintyminen kuvassa, videolla tai äänitteellä lisää
esiintymisvarmuutta ja myönteistä minäkuvaa.
5. Lapsia tulee suojella liian haastavilta mediakokemuksilta.
6. Aikuisten pelit, uutiset, liiallinen kaupallisuus, voimakkaat kuvat ja
ärsykkeet sekä jatkuvat mediaärsykkeet eivät ole lapsen

28. Mediakasvatus
varhaiskasvatuksessa (Vasu)
Mediakasvattajan tulisi opettaa lapselle:
 Turvataitoja
 Suojella median haitallisilta vaikutuksilta
 Aikuisen läsnä ollessa tai välittömässä läheisyydessä
 Opettaa median käyttöön liittyviä turvataitoja
 Ikärajoja noudatetaan
 Median käytöstä sovitaan aikuisen kanssa
 Tunnetaitoja
 Auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan mediaesitysten
aiheuttamia tunteita (keskustellaan mediaesitysten aiheuttamista tunteista)
 Arvioida ja säädellä oma mediakäyttäytymistään (keskustellaan
omasta mediankäytöstä )
 Tunnistaa omat mediatarpeet (mihin mediaa tarvitaan ja käytetään)

29. Mediakasvatus
varhaiskasvatuksessa (Vasu)
Mediakasvattajan tulisi opettaa lapselle:
 Sosiaaliset taitoja
 Kunnioittamaan muiden tulkintoja
 mediasisällöistä keskustellaan ryhmissä
 Ilmaisee ajatuksiaan
 lasten ideoita hyödynnetään
 Oppii työskentelemään yhdessä
 tehdään yhteisiä mediaesityksiä, näyttelyitä ja dokumentteja

30. Mediakasvatus
varhaiskasvatuksessa (Vake)
”Toiminnan jatkuva kehittäminen perheiden tarpeita
vastaavaksi ja heitä kuunnellen.”
Sosiaalinen media
 Lasten, nuorten ja perheiden kohtaaminen yhdessä heidän
omassa ympäristössään on keskeistä tänä päivänä.
 Lasten ja nuorten tukeminen sosiaalisen median ja verkon
käyttöön on mediakasvatuksen kautta on osa kirkon
varhaiskasvatusta.
 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tuettava
mahdollisuutta käyttää erilaisia välineitä, sosiaalista mediaa ja
oppia niihin liittyviä taitoja.
 Sosiaalisen median hyödyntäminen tärkeää, sillä nuoret
perheet ovat aktiivisia ja monipuolisia mediankäyttäjiä.

31. Mistä lähteä liikkeelle?
 Mediakasvattajuuden pohjana on
oman mediasuhteen tietoinen
tarkastelu:
 Miten tunnen ja käytän eri medioita?
 Perustuvatko ajatukseni ja asenteeni
lapsista ja mediasta tietoon vai
ennakkoluuloihin?
 Mikä on työyhteisömme näkemys
pieten lasten mediankäytöstä ja
mediakasvatuksesta?
 Millaista mediakasvatuksellista
osaamista meillä jo on?
 Miten haluaisimme toteuttaa

32. Tehtävä: Ryhmätyöskentely
Muodostetaan ryhmät:
• 2 kpl – 6 hengen ryhmää
• 2 kpl – 7 hengen ryhmää
Ryhmien aiheet:
• Ryhmä 1 – Saduttaminen Ryhmä 3 – Tunnekortit
• Ryhmä 2 – Media –hippa Ryhmä 4 – Lelut eksyksissä
1) Lukekaa ohjeet
2) Keskustelkaa missä toiminnassa voisitte hyödyntää kyseistä
toimintaa?
3) Kootkaa tärkeimmät pointit esille (kenelle, miten, mitä hyötyä,
voidaanko soveltaa, suunnitella muuta toimintaa ympärille
yn.)
4) Olkaa valmiita esittelemään ideanne muille ryhmille

33. Tehtävä: Medialukutaitoisten saari -vastaukset-
Mitä Jaakon oli tehtävä
päästäkseen saarelle?
• Itsenäisiä valintoja
• Kuunnella omia tarpeitaan
• Tunnistaa median vallan
rakenteita
• Tarkastella kriittisesti median
käyttöään
• Käyttää aktiivisesti laitteita 
hyvät tekniset taidot (nro 1)
• Tehdä yhteistyötä
Mitä riskejä hän kohtasi?
• Median monopoleja
• Kuvamanipulaatioita
• Piilomainontaa
• Viruksia
• Valeidentiteettejä
• Vääriä hakutuloksia
• Yksipuolista representaatiota
• Epävakaita ympäristöä
Mitä muita taitoja tarvitsee?
ILMAISTA ITSEÄÄN JA TUOTTAA MEDIAA!!!

34. Hyviä sivustoja
 Kun tarvitset tietoa aiheesta ja sinulla on aikaa vain yhteen
(hyviä vaihtoehtoja):
 Meidän media. Ohjaajan opas alle 10-vuotiaiden
mediakasvatukseen
 Mediakasvatus kuuluu kuvaan varhaiskasvatuksessa
 Mediametkaa osa 2
 Kun tarvitset materiaalia ja vinkkejä:
 Mediatyökaluja varhaiskasvatukseen. Toimintavinkkejä
sosiaalisten taitojen harjoitteluun ja kasvatuskumppanuuden
tukemiseen. MLL 2010
 Mediahyrrä
 Mediataitokoulu

35. Lähteet
 Mediakasvatuskeskus Metka ry. 2006. Mediametkaa! Mediakasvattajan
käsikirja kaikilla mausteilla
 Mediakasvatuskeskus Metka ry. 2007. Mediametkaa! Osa 2 – Kasvattajan
matkaopas lasten mediamaailmaan.
 Meku 2013. Mediakasvatus kuuluu kuvaan varhaiskasvatuksessa.
Kokemusten jakamista ja toimintamalleja varhaisen mediakasvatuksen
yhteiseen kehittämiseen. Verkosta www-sivuilta
 MLL. 2010. Meidän media. Ohjaajan opas alle 10-vuotiaiden
mediakasvatukseen Verkosta www-sivuilta
 Mustonen, A. 2009. Media tunnemyllynä. Teoksessa S. Kotilainen (toim.)
Suhteissa mediaan. Jyväskylä: Gummerrus. 115–132.
 Kylmänen, T. 2010. Mediamylly. Kasvattajan opas esi-ja alkuopetukseen.
 Stakes & Media-muffinssi 2008. Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa.
Verkosta www-sivuilta
 Suomen ev.lut kirkko 2013. Lapset seurakuntalaisina kehittämisasiakirja.
Kuvat ovat kuvapankista:
http://www.freedigitalphotos.net/