(Suosittelen lataamaan alkuperäisen tiedoston; laatu kärsii paljon slidesharen näkymässä.)
Johdanto YouTubeen oppimis- ja opetuskäytössä. Sisältää tietoja YouTubesta yleisesti, opetusvideoiden perusteita, johdannon opetuskäyttöön, pikakatsauksen tekijänoikeuksiin sekä joitain esimerkkejä YouTuben upotusmahdollisuutta hyödyntävistä palveluista. Dioihin on upotettu runsaasti linkkejä ja esimerkkejä.
Alunperin PowerPoint-esitys on luotu ajatuksella, että kaikkea ei ehdi käydä läpi (ja pari kalvoista on hyvin pienellä fontilla), mutta kuulijat voivat myöhemmin omalla ajallaan jatkotutustua aiheeseen omalta tietokoneruudultaan, selailemalla esitystä ja sen monia linkkejä.
Lastentarhanopettajapäivät 26.9.2015, Turku
Isabella Holm
Media- ja monilukutaitojen tukeminen sekä oma mediakasvattajuus
Agenda:
1. Miksi tämän pitäisi kiinnostaa minua?
2. Lasten mediakulttuuri
3. Monilukutaito & mediakasvatus
4. Lelujen yö ja muita vinkkejä varhaiskasvattajille
Mediapolulta monilukutaitoa -koulutus Lappeenrannassa 8.10.2014. Perusopetuksen opettajille suunnatun koulutuskokonaisuuden aloituksessa käydään läpi mediakasvatuksen käytäntöjä, työkaluja sekä pohditaan omaa mediasuhdetta ja mediakasvattajuutta.
Uusi koulu III Tee mediasta vaikuttava työkalu 21.-22.3.12 Mikkelissä. Mediavaikuttamisen parhaat eurooppalaiset käytännöt hanke 2011-2012. http://mediavaikuttaminen.wordpress.com
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
(Suosittelen lataamaan alkuperäisen tiedoston; laatu kärsii paljon slidesharen näkymässä.)
Johdanto YouTubeen oppimis- ja opetuskäytössä. Sisältää tietoja YouTubesta yleisesti, opetusvideoiden perusteita, johdannon opetuskäyttöön, pikakatsauksen tekijänoikeuksiin sekä joitain esimerkkejä YouTuben upotusmahdollisuutta hyödyntävistä palveluista. Dioihin on upotettu runsaasti linkkejä ja esimerkkejä.
Alunperin PowerPoint-esitys on luotu ajatuksella, että kaikkea ei ehdi käydä läpi (ja pari kalvoista on hyvin pienellä fontilla), mutta kuulijat voivat myöhemmin omalla ajallaan jatkotutustua aiheeseen omalta tietokoneruudultaan, selailemalla esitystä ja sen monia linkkejä.
Lastentarhanopettajapäivät 26.9.2015, Turku
Isabella Holm
Media- ja monilukutaitojen tukeminen sekä oma mediakasvattajuus
Agenda:
1. Miksi tämän pitäisi kiinnostaa minua?
2. Lasten mediakulttuuri
3. Monilukutaito & mediakasvatus
4. Lelujen yö ja muita vinkkejä varhaiskasvattajille
Mediapolulta monilukutaitoa -koulutus Lappeenrannassa 8.10.2014. Perusopetuksen opettajille suunnatun koulutuskokonaisuuden aloituksessa käydään läpi mediakasvatuksen käytäntöjä, työkaluja sekä pohditaan omaa mediasuhdetta ja mediakasvattajuutta.
Uusi koulu III Tee mediasta vaikuttava työkalu 21.-22.3.12 Mikkelissä. Mediavaikuttamisen parhaat eurooppalaiset käytännöt hanke 2011-2012. http://mediavaikuttaminen.wordpress.com
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Ruutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen.
Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille.
Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf
Julkishallinnon mahdollisuudet sosiaalisessa mediassaMikko Rindell
Viestinnän ja markkinoinnin teemailtapäivässä (Salo, Hilkan sali) pidetty esitys sosiaalisen median ja internetin hyödyntämisestä julkisorganisaatiossa.
Sosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimusJarno M. Koponen
Sitran julkishallinnon johtamisen kehittämisohjelma. Suunnittelu- ja tutkimusprojekti, Taideteollinen korkeakoulu, Media Lab.
Tutkimuksessa kartoitetaan ja suunnitellaan sosiaalisen median (ja muiden digitaalisten ympäristöjen) luovia käyttötapoja osana julkishallinnon johtamisen ja viestinnän kehittämistä.
Lisää aiheesta Johtoajatus-blogissa: http://johtoajatus.blogspot.com/
Vierailijaluento 22.3.2018. Totuuden jälkeinen aika: Tieto, tiede ja kritiikki, Turun yliopisto.
Lähteet:
Lähdeluettelo:
• ProCom. 2014. Vaikuttajaviestinnän tila Suomessa ja kanta sääntelyyn. Saatavana: http://procom.fi/wpcontent/uploads/2014/01/Vaikuttajaviestinnan-tila-Suomessa-jakanta-saantelyyn-2014.pdf. 12.3.2018.
• Miltton. 2018. #metahdomme. Saatavana: http://www.miltton.fi/entries/metahdomme/. 20.3.2018.
• Jaatinen, M. 2003. Lobbaus: Yritys yhteiskunnan vaikuttajana. Helsinki: Talentum.
• Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobbaus, 15.3.2018
• Tikkanen, J. & Vimpari, A-M. 2016. Voiko lobbaus vaikuttaa uutisagendaamme? https://www.slideshare.net/JenniTikkanen/miltton-showcase-jenni-tikkanen-ja-annamari-vimpari
• Ellun Kanat. 2013. Mitä tapahtuu huomenna lobbaukselle? Saatavana: http://ellunkanat.fi/wp/wpcontent/uploads/2013/04/Mitä_tapahtuu_huomenna_lobbaukselle. pdf. 8.3.2018.
• Blom, A. 2015. 675 miljoonan euron koneisto: Suomi on maailman lobatuin maa. Suomen Kuvalehti 17/2015.
• Taloustutkimus Oy. 2014. Vaikuttajaviestintä 2014 -tutkimus. ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry. Saatavana: http://procom.fi/wp
• Vesa, Juho & Kantola, Anu (2016). Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2016: 59.
Mediakasvatusseura ja Pelastakaa Lapset ry pitivät yhteisen puheenvuoron NUORI2017 -tapahtumassa. Esityksen aiheena olivat seksisisällöt mediassa ja seksuaaliset ilmiöt verkossa sekä lasten ja nuorten mediakasvatus.
Esitys on suunnattu lasten ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Esityksen tavoitteena on lisätä näiden ammattilaisten tietoa lasta ja nuorta seksualisoivasta ja laittomasta kuvamateriaalista, sekä selkeyttää toimintaohjeita materiaalin osalta.
More Related Content
Similar to Minäkö mediakasvattaja? / Educamessut 23.1.2015
Ruutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen.
Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille.
Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf
Julkishallinnon mahdollisuudet sosiaalisessa mediassaMikko Rindell
Viestinnän ja markkinoinnin teemailtapäivässä (Salo, Hilkan sali) pidetty esitys sosiaalisen median ja internetin hyödyntämisestä julkisorganisaatiossa.
Sosiaalinen media johtamisen tukena - taustakartoitus ja -tutkimusJarno M. Koponen
Sitran julkishallinnon johtamisen kehittämisohjelma. Suunnittelu- ja tutkimusprojekti, Taideteollinen korkeakoulu, Media Lab.
Tutkimuksessa kartoitetaan ja suunnitellaan sosiaalisen median (ja muiden digitaalisten ympäristöjen) luovia käyttötapoja osana julkishallinnon johtamisen ja viestinnän kehittämistä.
Lisää aiheesta Johtoajatus-blogissa: http://johtoajatus.blogspot.com/
Vierailijaluento 22.3.2018. Totuuden jälkeinen aika: Tieto, tiede ja kritiikki, Turun yliopisto.
Lähteet:
Lähdeluettelo:
• ProCom. 2014. Vaikuttajaviestinnän tila Suomessa ja kanta sääntelyyn. Saatavana: http://procom.fi/wpcontent/uploads/2014/01/Vaikuttajaviestinnan-tila-Suomessa-jakanta-saantelyyn-2014.pdf. 12.3.2018.
• Miltton. 2018. #metahdomme. Saatavana: http://www.miltton.fi/entries/metahdomme/. 20.3.2018.
• Jaatinen, M. 2003. Lobbaus: Yritys yhteiskunnan vaikuttajana. Helsinki: Talentum.
• Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobbaus, 15.3.2018
• Tikkanen, J. & Vimpari, A-M. 2016. Voiko lobbaus vaikuttaa uutisagendaamme? https://www.slideshare.net/JenniTikkanen/miltton-showcase-jenni-tikkanen-ja-annamari-vimpari
• Ellun Kanat. 2013. Mitä tapahtuu huomenna lobbaukselle? Saatavana: http://ellunkanat.fi/wp/wpcontent/uploads/2013/04/Mitä_tapahtuu_huomenna_lobbaukselle. pdf. 8.3.2018.
• Blom, A. 2015. 675 miljoonan euron koneisto: Suomi on maailman lobatuin maa. Suomen Kuvalehti 17/2015.
• Taloustutkimus Oy. 2014. Vaikuttajaviestintä 2014 -tutkimus. ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry. Saatavana: http://procom.fi/wp
• Vesa, Juho & Kantola, Anu (2016). Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2016: 59.
Mediakasvatusseura ja Pelastakaa Lapset ry pitivät yhteisen puheenvuoron NUORI2017 -tapahtumassa. Esityksen aiheena olivat seksisisällöt mediassa ja seksuaaliset ilmiöt verkossa sekä lasten ja nuorten mediakasvatus.
Esitys on suunnattu lasten ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Esityksen tavoitteena on lisätä näiden ammattilaisten tietoa lasta ja nuorta seksualisoivasta ja laittomasta kuvamateriaalista, sekä selkeyttää toimintaohjeita materiaalin osalta.
Ungas medievardag är allt med mångsidig och medieinnehåll är en byggsten för ungas identitetsbyggande.
Men hur står det till med mediekritiken - finns den där när falska nyheter, manipulerade bilder och odaterade videosnuttar knackar på? Och hur kan vi som jobbar med unga stöda dem i att upptäcka det roliga i att tänka mediekritiskt?
Föreläsning av Isabella Holm på NUORI2017, 28.3.2017.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyvät toisen seminaaripäivän ohjelma- ja puheenvuorotiedot.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyy molempien päivien ohjelmat ja puheenvuorotiedot.
Miltä lasten digitaalinen arki näyttää, varsinkin nuorimpien? Ja miten varhaiskasvattaja tai lähiaikuinen voi tukea lapsen mediataitojen vahvistumista?
Föreläsningen hölls i Helsingfors på finska och svenska under Regionförvaltningsverkets IT-pedagogiska fortbildningsdag för personal inom småbarnspedagogik. Luento järjestettiin osana Aluehallintoviraston IT-pedagogista jatkokoulutuspäivää varhaiskasvattajille Helsingissä.
Seksiin liittyvät viestit sosiaalisessa mediassa
Head of Community and Safety Silja Nielsen, watAgame. Esitys Mediakasvatusseuran Mediakasvatus <3 seksuaalikasvatus -seminaarissa, 1.11.2016 / Tieteiden talo, Helsinki.
Mediakasvatusseura on julkaissut lisäraportin VERKEn kuntakyselyyn. Lisäraportissa selvitetään Verken kuntakyselyn pohjalta, mitä nuorisotyöntekijät kertovat mediakasvatuksesta, mitä digitaalinen maailma antaa nuorisotyölle, sekä miten sujuvaa verkkonuorisotyötä voi edistää.
Opetusneuvos Mikko Hartikaisen (OPH) esitys Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjinä: Helsingin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa.)
2. Mediakasvatusseura ry
• Perustettu 2005
• Tehtävänä edistää mediakasvatusta
sekä sen käytäntöjä ja monitieteistä
tutkimusta
• Toiminta valtakunnallista ja
kaksikielistä
• Yli 200 henkilö- ja opiskelijajäsentä,
yhteisöjäseniä yli 50
• OKM tukee
3. Mediakasvatuksen elementtejä
• Mediakasvatus on ohjausta ja opetusta mediasta ja
median avulla
• Lapsen ja nuoren kasvun ja hyvinvoinnin tukemista
mediakulttuurissa
• Keino valtauttaa hallitsemaan oman elämänsä keskeistä
osa-aluetta, mediaa
• Kohtaamista ja kiinnostuksen osoittamista lasten ja
nuorten mediakulttuuria kohtaan
• Mediataitojen, eettisyyden ja oman mediasuhteen
positiivisen kehittymisen tukemista
4. Mediataidot
Mediataidot ovat kriittistä ajattelua ja ilmaisua,
vuorovaikutustaitoja sekä kykyä jäsentää, tulkita
ja hallita tietoa
Tekniset käyttötaidot ovat osa mediataitoja,
mutta ne sisältävät myös itsetuntemusta,
rohkeutta ilmaista itseään, kulttuurisia ja
sosiaalisia näkökulmia sekä valmiuksia vaikuttaa.
5. Mediasuhde
• Mediasuhde on jatkuvasti käynnissä oleva
prosessi, jossa yksilö tuntee, tulkitsee ja
merkityksellistää mediasisältöjä sekä omaa
rooliaan mediaympäristöissä
• Yksilön tapaa havainnoida mediasisältöjä ja
mediakulttuuria
• Jokainen mediasuhde on omanlaisensa
6. MEDIAKASVATUSTYÖN SUUNNITTELU LÄHTEE OMASTA MEDIASUHTEESTA.
MISTÄ HENKILÖKOHTAINEN MEDIASUHDE KOOSTUU?
Hyvät ja huonot
mediakokemukset
Oma toiminta mediassa
Mediamaku ja median
kulutuksen tavat ja tyylit,
mikä mediasisältö
miellyttää, mikä ei. Miksi?
Omat mediataidot,
vahvuudet ja kehittämisen
paikat
Omaksuttu tietoisuus
mediasta
Vuorovaikutus-
ympäristö,
muiden ihmisten
näkökulmat,
työyhteisön
suhtautuminen
mediaan
8. TRENDISETTERI
Yhdistelet perustyöhösi palasia
populaarikulttuurista ja tämän
hetken trendimedioista.
VAHTIKOIRA
Haluat nuorten ymmärtävän
miten median taloudelliset ja
poliittiset kontekstit vaikuttavat
elämäämme.
MAKUNYSTYRÄINEN
Kulttuurisen osaamisen
vahvistaminen on pop: taide,
kirjallisuus, tiede ja historia ovat
suhteessa mediaan.
VAIHTOEHTOINEN
Mediat ovat väline, joilla
voidaan tehdä asioita uudella
tavalla, luovasti ja boksin
ulkopuolelta.
HYVINVOINTIKOUTSI
Tehtävänäsi on lisätä nuorten
sosiaalista ja emotionaalista
hyvinvointia medioiden avulla ja
kautta.
RAAMITTAJA
Medioita käytetään vain, jos ne
tukevat säädettyjen tavoitteiden
toteutumista.
NÖRTTI
Parasta ikinä=digitaaliset
teknologiat ja niiden
monipuolinen käyttö
omassa työssä.
PALJASTAJA
Haluat nuorten ymmärtävän,
että media on rakennelma ja se
vain näyttää todelta olematta
sitä oikeasti.
KANSALAISVAIKUTTAJA
Media on väline maailman
muuttamiseen. Nuorten on
otettava välineet haltuun
kansalaisina.
MOTIVAATTORI
Ihan sama miten ja mä oon aina
valmis, kunhan mennään
kohderyhmän ehdoilla, luovasti
ja uteliaasti.
AMMATTIMIES
Työn tavoitteena laadukkaat
mediatuotokset ja nuoret, joilla
on erinomaiset mediatuotannon
taidot.
SOMETYYPPI
Sinulle on tärkeää kansallinen ja
kansainvälinen vuorovaikutus,
verkkokohtaaminen ja
verkkotyön kehittäminen.
http://quiz.
powerfulvoicesforkids.
com/
9. OPS 2016:
Laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
L4 Monilukutaito
L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys
L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden
rakentaminen
• Miten media, mediakasvatus ja oppilaiden mediakulttuuri on
mukana?
• Mediakasvatuksellinen yhteistyö koulussa ja sen ulkopuolella?
11. Mediakasvatus ja lapsen oikeudet
+ Hae Mediakasvatuksen torilta uusi
Mediakasvattajan muistilista työn tueksi!
Mediakasvatusseura:
Lapset osallisena
mediassa (2014)
Kuka olen? Mikä on MK-seura?
Kenttä laajenee vuosi vuodelta kun yhä useammat tahot kiinnittävät huomiota lasten ja nuorten mediataitoihin ja haluavat olla mukana edistämässä kasvua, eettisyyttä ja osaamista mediakulttuurissa.
Mediakasvatuksen mustekala + uudet lonkerot
Lähde: Mediakasvatusseura / Lapset osallisena mediassa & Opinkirjo: Mediataitojen oppimispolku
Lähde: Mediakasvatusseura / Lapset osallisena mediassa & Opinkirjo: Mediataitojen oppimispolku
Mediakasvattajalle tärkeää on aito kiinnostus nuoren median käyttöä kohtaan, ennakkoluuloton ja kannustava asenne. Halu auttaa nuorta eettiseen ja hyvään kasvuun mediassa.
Mediakasvattajalla on monta roolia ja tapaa olla mukana aikuisena nuoren kasvun ja kehityksen tukena.
… on keskustelua järkevästä käyttäytymisestä sekä omien ja muiden rajojen kunnioittamisesta esim. netissä,
… on nuoren oman mediakulttuurin arvostamista ja aikuisen näkökulman tuomista keskusteluun,
… on nuoren kasvun turvaamista ja tukemista antamalla eväitä fiksun mediasuhteen kehittämiseksi,
… on nuoren oman päätöksenteon kehittymisen tukemista auttamalla nuorta löytämään oikeaa ja luotettavaa tietoa,
… on median hyödyntämistä osana arkitoimintaa (leffa/peli-illat, nettipisteet, lehdet) ja niiden pedagogista hyödyntämistä,
… on neuvonantaja silloin, jos nuori tarvitsee apua mediankäytön rajoittamisessa tai median välityksellä tapahtuneen ikävän tilanteen ratkaisemiseksi,
… on aktiivisen kansalaisuuden tukemista esim. kertomalla olemassa olevista mahdollisuuksista vaikuttaa ja tuoda omia mielipiteitä esiin medioiden välityksellä.
Arvioi parin kanssa, millaiset mediakasvattajan taidot sinulla on ja millaisia taitoja pitäisi kenties vielä kehittää? Mitkä tehtävistä tuntuvat mahdottomille, mitkä taas helpoille?
Eri lähestymistapoja mediakasvattajuuteen ja oman mediakasvattajuuden tunnistamiseen. Mukailtu amer. Pitkän linjan mk-tutkijan ja opettajankouluttajan Renee Hobbsin ja hänen mk-järjestönsä ”mediakasvattajan horoskooppitestistä”.
Mistä oma koti löytyy? Usein muutaman kuvauksen yhdistelmästä. Haluaako joku kertoa mikä tuntuu itselleen läheisimmältä?
Opinkirjo (ent. Kerhokeskus): Mediataitojen oppimispolku perusopetuksessa (2011) on hyvä ja kattava avaus mediakasvatuksen avaamiseen mediataitojen kautta. Julkaisussa on hahmoteltu miten lasten ja nuorten mediataitoja voidaan kehittää monipuolisesti eri perusasteen vuosiluokilla. Mediataitojen oppimispolku perusopetuksessa -julkaisun mediataitopolku toimii myös yhtenä MEMO-hankkeen tärkeänä tausta-aineistona. Seuraavissa slideissa käydään läpi erilaisia mediataitoja ja niiden tavoitteita, jotka pohjautuvat pitkälti Opinkirjon julkaisussa kuvattuun mediataitojen taulukkoon. Suositellaan lämpimästi julkaisua luettavaksi osallistujille – löytyy verkosta (mm. Mediakasvatus.fi:n kautta). Suora linkki slidessa.