Maito2020 - Ravinteet rahaksi nurmenviljelyssäYara Suomi
Kehityspäällikkö Minna Toivakka kertoo miten ravinteet käännetään sadoksi ja rahaksi nurmenviljelyssä. Toivakka paneutuu esimerkiksi nurmen fosforiluokan vaikutuksiin nurmen sadonmenetyksiin, aikaisen lannoituksen tärkeyteen ja hivenravinteiden merkitykseen.
Luke Circles Helsinki, eli Ruoka-Areena järjestettiin 2.10.2019. Tilaisuudessa pureuduttiin ruokajärjestelmää koskeviin kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, myös biokiertotalouden näkökulmasta.
Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeen loppuseminaari Työkaluja tulevaisuuden vihannesviljelyyn
Kiinnostus kasvispainotteiseen ruokavalioon luo paljon mahdollisuuksia kotimaiselle vihannestuotannolle. Millaisin viljelymenetelmin vihanneksia tulisi tulevaisuudessa tuottaa, jotta kuluttajien ja yhteiskunnan odotukset täytetään ja viljelijät menestyvät?
2.4.2019 Hämeenlinna
Maito2020 - Ravinteet rahaksi nurmenviljelyssäYara Suomi
Kehityspäällikkö Minna Toivakka kertoo miten ravinteet käännetään sadoksi ja rahaksi nurmenviljelyssä. Toivakka paneutuu esimerkiksi nurmen fosforiluokan vaikutuksiin nurmen sadonmenetyksiin, aikaisen lannoituksen tärkeyteen ja hivenravinteiden merkitykseen.
Luke Circles Helsinki, eli Ruoka-Areena järjestettiin 2.10.2019. Tilaisuudessa pureuduttiin ruokajärjestelmää koskeviin kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, myös biokiertotalouden näkökulmasta.
Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeen loppuseminaari Työkaluja tulevaisuuden vihannesviljelyyn
Kiinnostus kasvispainotteiseen ruokavalioon luo paljon mahdollisuuksia kotimaiselle vihannestuotannolle. Millaisin viljelymenetelmin vihanneksia tulisi tulevaisuudessa tuottaa, jotta kuluttajien ja yhteiskunnan odotukset täytetään ja viljelijät menestyvät?
2.4.2019 Hämeenlinna
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Marjukka Lamminen - Typen ja fosforin aineenvaihdunta ja hyväksikäyttö kotiel...Marjukka Lamminen
Miksi N ja P ovat tärkeitä ravintoaineita ja ravinteita kotieläintuotannossa? Millainen on typen ja fosforin aineenvaihdunta eläimessä? Miten typen ja fosforin hyväksikäyttöä voidaan tehostaa eläinravitsemuksen keinoin? Luento KEL250B Kestävä kotieläintuotanto -kurssilla (Helsingin yliopisto) keväällä 2017.
Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeen loppuseminaari Työkaluja tulevaisuuden vihannesviljelyyn
Kiinnostus kasvispainotteiseen ruokavalioon luo paljon mahdollisuuksia kotimaiselle vihannestuotannolle. Millaisin viljelymenetelmin vihanneksia tulisi tulevaisuudessa tuottaa, jotta kuluttajien ja yhteiskunnan odotukset täytetään ja viljelijät menestyvät?
2.4.2019 Hämeenlinna
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Mikrolevät vaihtoehtoisena valkuaisrehuna - North Food 8.6.2017 Viikki, HelsinkiMarjukka Lamminen
Esitys mikrolevien käytöstä lypsylehmien valkuaisrehuna ja omasta väitöskirjatutkimuksestani North Food -tapahtumassa 8.6.2017, Helsingissä. Lisätietoja väitöskirjatyöstäni http://blogs.helsinki.fi/melammin/
Kurikan Jurvassa 1.10.2019 järjestetyn
Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen -koulutuksen materiaalia.
Suometsien ravinnetalous ja suonpohjan metsitys - Jyrki Hytönen, LUKE
Koulutuksen järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskus, LUKE, Tapio Oy, sekä Suometsien sadonkorjuu- ja Fenix -hankkeet
Portinvartijat Suomalaisen ruokakulttuurinedistämisohjelmassaDemos Helsinki
Peloton tekee yhteistyötä Suomalaisen ruokakulttuurinedistämisohjelman kanssa. Outi Kuittisen esitys Hyvinsyöjä-kampanjan lanseeraustilaisuudessa 17.8.
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Marjukka Lamminen - Typen ja fosforin aineenvaihdunta ja hyväksikäyttö kotiel...Marjukka Lamminen
Miksi N ja P ovat tärkeitä ravintoaineita ja ravinteita kotieläintuotannossa? Millainen on typen ja fosforin aineenvaihdunta eläimessä? Miten typen ja fosforin hyväksikäyttöä voidaan tehostaa eläinravitsemuksen keinoin? Luento KEL250B Kestävä kotieläintuotanto -kurssilla (Helsingin yliopisto) keväällä 2017.
Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeen loppuseminaari Työkaluja tulevaisuuden vihannesviljelyyn
Kiinnostus kasvispainotteiseen ruokavalioon luo paljon mahdollisuuksia kotimaiselle vihannestuotannolle. Millaisin viljelymenetelmin vihanneksia tulisi tulevaisuudessa tuottaa, jotta kuluttajien ja yhteiskunnan odotukset täytetään ja viljelijät menestyvät?
2.4.2019 Hämeenlinna
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Mikrolevät vaihtoehtoisena valkuaisrehuna - North Food 8.6.2017 Viikki, HelsinkiMarjukka Lamminen
Esitys mikrolevien käytöstä lypsylehmien valkuaisrehuna ja omasta väitöskirjatutkimuksestani North Food -tapahtumassa 8.6.2017, Helsingissä. Lisätietoja väitöskirjatyöstäni http://blogs.helsinki.fi/melammin/
Kurikan Jurvassa 1.10.2019 järjestetyn
Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen -koulutuksen materiaalia.
Suometsien ravinnetalous ja suonpohjan metsitys - Jyrki Hytönen, LUKE
Koulutuksen järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskus, LUKE, Tapio Oy, sekä Suometsien sadonkorjuu- ja Fenix -hankkeet
Portinvartijat Suomalaisen ruokakulttuurinedistämisohjelmassaDemos Helsinki
Peloton tekee yhteistyötä Suomalaisen ruokakulttuurinedistämisohjelman kanssa. Outi Kuittisen esitys Hyvinsyöjä-kampanjan lanseeraustilaisuudessa 17.8.
Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemussuositukset täyttävällä ruokavaliomuutoksella voidaan saavuttaa noin 40 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset ruoankulutuksessa. Peltomaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pienentää erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävien ruokavalioiden ilmastovaikutusta. Muutos vaatii selkeää ohjausta sekä merkittäviä rakenteellisia muutoksia maa- ja elintarviketaloudessa.
Taustaa
Hyönteistutkimus Lukessa
Mitkä ovat varteenotettavimpia hyönteisiä kasvatettavaksi?
Kuluttajanäkökulma hyönteisiin
Mitä hyönteisten kasvatus vaatii?
Haasteet ja mahdollisuudet
Luke Circles Helsinki, eli Ruoka-Areena järjestettiin 2.10.2019. Tilaisuudessa pureuduttiin ruokajärjestelmää koskeviin kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, myös biokiertotalouden näkökulmasta.
Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlinin esitys Puhdas ruoka, ilmasto ja Itämeri ravinteita kierrättämällä Sitran, BSAG:n ja LUT:n Ravinteiden kierrätys kiertotalouden ytimessä -tilaisuudessa 11.5.2015.
Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeen loppuseminaari Työkaluja tulevaisuuden vihannesviljelyyn
Kiinnostus kasvispainotteiseen ruokavalioon luo paljon mahdollisuuksia kotimaiselle vihannestuotannolle. Millaisin viljelymenetelmin vihanneksia tulisi tulevaisuudessa tuottaa, jotta kuluttajien ja yhteiskunnan odotukset täytetään ja viljelijät menestyvät?
2.4.2019 Hämeenlinna
Luken webinaarissa kerrotaan, mitkä ovat Ukrainan sodan akuutit vaikutukset Suomen ruokamarkkinoilla sekä metsäsektorilla ja miten sota vaikuttaa pitkällä aikavälillä vihreän siirtymän toteutumiseen.
3. Maanviljelijät kokevat ilmastonmuutoksen vaikutukset
Maatalous on riippuvainen säistä ja luonnon prosesseista
– Sään ääri-ilmiöt kuten kuivuus, tulvat
– Kasvintuhoojat, taudit, biodiversiteettikato
Kuvat: Luke/Marketta Rinne
Jokioinen 18.1.2020 Jokioinen 23.5.2018
4. Ennusteiden mukaan kotieläintuotteiden kysyntä kasvaa
lähivuosikymmeninä erityisesti kehittyvien maiden väestönkasvun myötä
4
Lähde: Global Perspective Studies Team, ESA Working Paper No. 12-03/2012. http://www.fao.org/3/ap106e/ap106e.pdf
Kulutus henkeä kohti Kokonaiskulutus
7. Nurmirehut (laidun, kuiva heinä, säilörehu) muodostavat 55 %
(kuiva-aineesta) suomalaisen lypsylehmän rehuannoksesta.
Lähde: ProAgria
Suomessa
rehuvilja on
melko
edullista ja
siitä on
ylituotantoa
8. Pötsi on evoluution huipputuote
• Syy, minkä takia märehtijöiden
merkitys ihmiskunnan
ravinnonsaannissa on niin merkittävä
• Märehtijä ei kilpaile ihmisen kanssa
samasta ravinnosta
• Sulattaa tehokkaasti kuitua
• Muodostaa mikrobivalkuaista
pötsissä
• Nykytilanteessa kun fossiilista hiiltä on
vapautettu ilmakehään, pötsissä
muodostuvasta metaanista on tullut
ongelma
Kuva: Eeva Saarisalo
12. Pötsin metaania on tutkimuksen keinoin pyritty
vähentämään parikymmentä vuotta
• Vedyn muodostumista anaerobisessa käymisessä ei ole mahdollista
estää - paitsi rajoittamalla rehun pötsisulatusta, jolla on muita
haitallisia vaikutuksia tuotannossa
• Vedylle voidaan etsiä muita metaania vähemmän ilmastoa
kuormittavia vaihtoehtoisia reittejä poistua, mutta biokemialliset
mahdollisuudet ovat rajallisia
12
• Luonnonvarakeskuksessa Jokioisilla
metaboliakammiot, joissa lehmien
aineenvaihdunta metaanintuotanto mukaan
lukien voidaan tarkasti määrittä
Kuva: Luke/Alireza Bayat
13. Ruokinnalla voidaan vaikuttaa märehtijän metaanin tuotantoon
• Ruokinnan intensiteetti
• Kestävä tehostaminen pienentää tuoteyksikköä kohti muodostuvaa
ympäristökuormitusta
• Hävikit minimiin myös tuotannossa – rehujen laatu, eläinten terveys ym.
• Rehuvalinnat
• Vaikutukset rehujen syöntimäärän, pötsisulatuksen osuuteen
kokonaissulavuudesta,
• Vaikutukset pötsin mikrobistoon ja haihtuvien rasvahappojen suhteisiin
• Kokonaisuuden kannalta keskeistä rehujen tuotannon hiilitase
• Lisäaineet
• Metaanisynteesiä estävät yhdisteet (esim. 3NOP, halogenoidut metaanianalogit)
• Vetyä sitovat yhdisteet (tyydyttymättömät rasvat, nitraatti, sulfaatti)
• Tanniinit, ionoforit, eteeriset öljyt
13
14. Ruokinnan intensiteetti pienentää kuormitusta
maitokiloa kohti vähenevän lisätuoton lain mukaisesti
14
Lähde: luke.fi/rehutaulukot
Suomalaisten
lehmien
keskimääräinen
energiakorjattu
maitotuotos on 30
kg/pv, joten
tuotoksen
lisäyksestä saatava
hyöty on enää
pieni.
23. 0
5
10
15
20
25
30
35
40
Kontrolli Rypsi 1 Rypsi 2 Soija 1 Soija 2
Energiakorj.
maitotuotos,kg/pv
Valkuaisrehuista rapsi/rypsipohjaiset lypsättävät soijapohjaisia paremmin
suomalaisia perusrehuja käytettäessä – mutta lisätuotos varsin pieni
Rinne, M., Kuoppala, K., Ahvenjärvi, S. & Vanhatalo, A. 2015. Dairy cow responses to graded levels of rapeseed
and soya bean expeller supplementation on a red clover/grass silage based diet. Animal 9: 1958-1969.
24. Kotieläintuotannon menetelmiä
kehitetään jatkuvasti
24
Hiilijalanjälki
nolla 2035• Rehut tuotetaan siten että peltomaan hiilivarannot kasvavat
• Tuotanto on suhteellisen intensiivistä, jolloin panos-
tuotossuhde pysyy hyvänä
• Kotieläintuotteita kulutetaan maltillisesti, mutta niiden
ravitsemuksellinen ja ruokakulttuurinen arvo tunnustetaan
• Suomi tuottaa korkean lisäarvon kotieläintuotteita
vastaamaan myös globaaliin tarpeeseen
• Koko ketju tarvitaan mukaan: tuottajat, teollisuus, kauppa,
kuluttajat, kansalaisjärjestöt, hallinto, poliitikot, tutkimus
25. Keskitytään asioihin joilla voidaan nopeasti ja
kestävästi edistää ilmaston suojelua
25
Helsingin Sanomat 17.1.2020
Kuva: Luke/Marketta Rinne