Harmonisoitu palkkarakenneaineisto, Pekka LaineTilastokeskus
Harmonisoitu palkkarakenneaineisto
Yli ajan harmonisointi, vaikutukset ja tutkimusaineiston valinta
Palkkarakenneaineistot tutkimuskäytössä –tilaisuus
Tilastokeskus 31.10.2014
Pekka Laine
Tässä tutkimuksessa käsitellään työn vastaanottamisen kannustimia Suomessa. Työn vastaanottamisen kannustimia tarkastellaan laskemalla mikrosimulaation avulla työttömille työllistymisveroasteita. Työllistymisveroaste kertoo, kuinka suuri osa työllistymisen aiheuttamasta tulon kasvusta menee kasvaneisiin veroihin ja vähentyneisiin sosiaalietuuksiin. Työn vastaanottamisen kannustimia tarkastellaan sekä kokoaikaisen että osa-aikaisen työn tapauksessa. Osa-aikaisen työn kannustimia laskettaessa huomioidaan myös työttömän mahdollisuus soviteltuun työttömyysetuuteen. Työllistymisveroasteiden lisäksi tutkimuksessa lasketaan efektiivinen marginaaliveroaste tapauksessa, jossa puolipäivätyötä tekevä siirtyy kokopäivätyöhön. Tutkimuksen tuloksien mukaan työllistymisveroasteet ovat keskimäärin pienempiä kokopäivätyötä vastaanotettaessa kuin soviteltua puolipäivätyötä vastaanotettaessa. Ilman työttömyysetuuksien sovittelua on keskimääräinen työllistymisveroaste puolipäivätyötä vastaanotettaessa hyvin korkea, yli 90 %. Puolipäivätyöstä kokopäivätyöhön siirtyvän taloudelliset kannustimet riippuvat huomattavasti siitä, työllistyykö soviteltua puolipäivätyötä tekevä korkeammalle tulotasolle kuin työtön. Jos puolipäivätyöstä työllistyy korkeammalle palkkatasolle, ovat soviteltua puolipäivätyötä tekevän kannustimet kokopäivätyön vastaanottamiseen huomattavasti paremmat kuin työttömällä. Jos odotettu palkka on molemmille sama, on puolipäivätöitä tekevien keskimääräinen efektiivinen marginaaliveroaste pienempi kuin työttömien työllistymisveroaste, mutta kannustinloukussa olevien osuus on puolipäivätöissä suurempi. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, kuinka työn vastaanottamisen kannustimia voitaisiin parantaa vero- ja sosiaaliturvajärjestelmää muuttamalla. Kannustinpaketeissa muutettiin kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä siten, että vähennys on suurempi lapsiperheille. Yhdessä paketissa pienennettiin myös asumistuen omavastuuosuuksia. Parhaiten kannustinloukkuja yksinhuoltajilta vähensi paketti, jossa toteutettiin muutos sekä ansiotulovähennykseen että asumistukeen.
Tutkimuksessa tarkastellaan ylisukupolvista liikkuvuutta siitä näkökulmasta, miten paljon lasten tuloasema ja siihen vaikuttavat muuttujat, kuten koulutusaste ja erilliset tulomuuttujat, riippuvat heidän lähtökohdistaan, lapsuuskodin tuloasemasta.
Harmonisoitu palkkarakenneaineisto, Pekka LaineTilastokeskus
Harmonisoitu palkkarakenneaineisto
Yli ajan harmonisointi, vaikutukset ja tutkimusaineiston valinta
Palkkarakenneaineistot tutkimuskäytössä –tilaisuus
Tilastokeskus 31.10.2014
Pekka Laine
Tässä tutkimuksessa käsitellään työn vastaanottamisen kannustimia Suomessa. Työn vastaanottamisen kannustimia tarkastellaan laskemalla mikrosimulaation avulla työttömille työllistymisveroasteita. Työllistymisveroaste kertoo, kuinka suuri osa työllistymisen aiheuttamasta tulon kasvusta menee kasvaneisiin veroihin ja vähentyneisiin sosiaalietuuksiin. Työn vastaanottamisen kannustimia tarkastellaan sekä kokoaikaisen että osa-aikaisen työn tapauksessa. Osa-aikaisen työn kannustimia laskettaessa huomioidaan myös työttömän mahdollisuus soviteltuun työttömyysetuuteen. Työllistymisveroasteiden lisäksi tutkimuksessa lasketaan efektiivinen marginaaliveroaste tapauksessa, jossa puolipäivätyötä tekevä siirtyy kokopäivätyöhön. Tutkimuksen tuloksien mukaan työllistymisveroasteet ovat keskimäärin pienempiä kokopäivätyötä vastaanotettaessa kuin soviteltua puolipäivätyötä vastaanotettaessa. Ilman työttömyysetuuksien sovittelua on keskimääräinen työllistymisveroaste puolipäivätyötä vastaanotettaessa hyvin korkea, yli 90 %. Puolipäivätyöstä kokopäivätyöhön siirtyvän taloudelliset kannustimet riippuvat huomattavasti siitä, työllistyykö soviteltua puolipäivätyötä tekevä korkeammalle tulotasolle kuin työtön. Jos puolipäivätyöstä työllistyy korkeammalle palkkatasolle, ovat soviteltua puolipäivätyötä tekevän kannustimet kokopäivätyön vastaanottamiseen huomattavasti paremmat kuin työttömällä. Jos odotettu palkka on molemmille sama, on puolipäivätöitä tekevien keskimääräinen efektiivinen marginaaliveroaste pienempi kuin työttömien työllistymisveroaste, mutta kannustinloukussa olevien osuus on puolipäivätöissä suurempi. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, kuinka työn vastaanottamisen kannustimia voitaisiin parantaa vero- ja sosiaaliturvajärjestelmää muuttamalla. Kannustinpaketeissa muutettiin kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä siten, että vähennys on suurempi lapsiperheille. Yhdessä paketissa pienennettiin myös asumistuen omavastuuosuuksia. Parhaiten kannustinloukkuja yksinhuoltajilta vähensi paketti, jossa toteutettiin muutos sekä ansiotulovähennykseen että asumistukeen.
Tutkimuksessa tarkastellaan ylisukupolvista liikkuvuutta siitä näkökulmasta, miten paljon lasten tuloasema ja siihen vaikuttavat muuttujat, kuten koulutusaste ja erilliset tulomuuttujat, riippuvat heidän lähtökohdistaan, lapsuuskodin tuloasemasta.
Aktiivinen kansalainen - kaiken ikäisenä -teemaan liittyvä tiivistelmä Palvelutorin taloudellisista vaikutuksista
Tampereen ja Sitran asiantuntijatilaisuus 30.9.2014
Turkka Heinonen
Gaia Consulting Oy:n Jyväskylän resurssiviisaustiekartan arviointiraportti esittää, millaisia talousvaikutuksia valikoiduilla, Jyväskylässä toteutetuilla resurssiviisailla toimilla voisi olla. Toimet liittyvät viiteen aihealueeseen: energia, jäte, liikenne, ruoka ja vesi. Tämä esitys käsittelee jätteeseen liittyviä toimenpiteitä.
Lisätietoja Suomen resurssiviisaista kunnista:
http://www.sitra.fi/uutiset/ilmastonmuutos/miljardien-hyodyt-tarjolla-kunnille-resurssien-viisaalla-kaytolla
www.fisunetwork.fi
Lisätietoja resurssiviisaustiekartasta:
http://www.sitra.fi/artikkelit/hikinen-tie-kohti-resurssiviisasta-jyvaskylaa
Direktiivin implementointi koskee vain osakeyhtiöiden ja vastaavien tilinpäätöstä. Työryhmä on kuitenkin "pistänyt kaikki uusiksi". Uusia toiminimiyrityksiä syntyy enemmän kuin oy-yrityksiä, kannastakin yli puolet on toiminimiä. Onko ehdotus hyvä enemmistön kannalta?
Vai onko lopputulos reilu sekamelska jossa toiminimiyrittäjää pistetään heti alkuun kahlaamaan sivun verran (konsernin) määysvaltapykäliä?
Aktiivinen kansalainen - kaiken ikäisenä -teemaan liittyvä tiivistelmä Palvelutorin taloudellisista vaikutuksista
Tampereen ja Sitran asiantuntijatilaisuus 30.9.2014
Turkka Heinonen
Gaia Consulting Oy:n Jyväskylän resurssiviisaustiekartan arviointiraportti esittää, millaisia talousvaikutuksia valikoiduilla, Jyväskylässä toteutetuilla resurssiviisailla toimilla voisi olla. Toimet liittyvät viiteen aihealueeseen: energia, jäte, liikenne, ruoka ja vesi. Tämä esitys käsittelee jätteeseen liittyviä toimenpiteitä.
Lisätietoja Suomen resurssiviisaista kunnista:
http://www.sitra.fi/uutiset/ilmastonmuutos/miljardien-hyodyt-tarjolla-kunnille-resurssien-viisaalla-kaytolla
www.fisunetwork.fi
Lisätietoja resurssiviisaustiekartasta:
http://www.sitra.fi/artikkelit/hikinen-tie-kohti-resurssiviisasta-jyvaskylaa
Direktiivin implementointi koskee vain osakeyhtiöiden ja vastaavien tilinpäätöstä. Työryhmä on kuitenkin "pistänyt kaikki uusiksi". Uusia toiminimiyrityksiä syntyy enemmän kuin oy-yrityksiä, kannastakin yli puolet on toiminimiä. Onko ehdotus hyvä enemmistön kannalta?
Vai onko lopputulos reilu sekamelska jossa toiminimiyrittäjää pistetään heti alkuun kahlaamaan sivun verran (konsernin) määysvaltapykäliä?
Similar to Huomioita palkkarakennetilastosta, Sampo Pehkonen (20)
4. Palkkarakennetilasto lyhyesti
Perustuu EU-asetukseen
Kansallinen tilasto julkaistu vuosittain vuodesta 1995 lähtien
Kuvaa Suomessa työskentelevien palkansaajien ansioita
Yhdistää sektorikohtaiset tiedot
Poikkileikkaus
Yhdistetty työntekijä-työnantaja–aineisto
Tilastossa n. 1,3 milj. palkansaajaa (korotettuna 1,65 milj.)
31.10.2014
4
Yritystilastot/Sampo Pehkonen
5. Lähdeaineistot: yksityinen sektori
Järjestäytyneiden yritysten osalta valtaosin EK:n jäsenyrityskyselyistä
690 000 palkansaajaa vuonna 2013
Joista 510 000 kuukausipalkkaista 180 000 tuntipalkkaista
Palvelualojen työantajayhdistys, Kirkon työmarkkinalaitos, Teatterin tiedotuskeskus
45 000 palkansaajaa
Järjestäytymättömien yritysten osalta TK:n otos
60 000 palkansaajaa
31.10.2014
5
Yritystilastot/Sampo Pehkonen
6. Lähdeaineistot: julkinen sektori
Valtion palkkatiedot Valtion palkkatiedot Valtiokonttorin TAHTI-järjestelmästä
Sis. valtion budjettitalous
82 000 palkansaajaa vuonna 2013
Kuntasektorin palkkatiedot TK:n tiedustelusta
Sis. kunnat ja kuntayhtymät
440 000 palkansaajaa
Sekä yksityisen että julkisen sektorin palkkatiedot saadaan palkanlaskentajärjestelmistä
Tietosisällössä eroja aineistoittain
31.10.2014
6
Yritystilastot/Sampo Pehkonen
8. Tilaston korottaminen (= painottaminen)
Osite: yrityskoko ja yrityksen toimiala
4 kokoluokkaa, 50 toimialaa -> 200 ositetta
Yksinkertainen metodi:
Vastanneiden yritysten henkilökunnan määrän osuuden käänteislukuna
80 % ositteesta vastaa -> kerroin 1,25 kaikille ositteen vastanneille yrityksille
Oletus: vastaaminen satunnaista ansiotason ja henkilöominaisuuksien suhteen
31.10.2014
8
Yritystilastot/Sampo Pehkonen
9. Palkkarakennetilaston kattavuus 1/2
Suomessa 2,1 milj. palkansaajaa lokakuussa v. 2013 (työvoimatutkimus)
Palkkarakenteessa n. 1,3 milj. palkansaajaa, korotettuna n. 1,65 milj.
Näin ollen tilasto kattaa n. 60/80 % kaikista palkansaajista
Yksityisen sektorin kattavuus n. 55/75 %
Valtio ja kunnat kokonaisaineistoja (pl. palkkionsaajat jotka luetaan työvoimatutkimuksessa palkansaajiksi)
Yritystilastot/Sampo Pehkonen
31.10.2014
9
10. Palkkarakennetilaston kattavuus 2/2
Korotetun aineiston ulkopuolelle jäävät:
Alle 5 hengen yrityksissä työskentelevät
Kuukausipalkkaiset joiden työsuhde alkanut tai loppunut keskellä tilastointikuukautta
Maa- ja metsätalouden yritykset
Yritysten ylin johto
Palkkionsaajat (esim. perhepäivä- ja omaishoitajat)
(Ja määritelmällisesti yrittäjät)
Yritystilastot/Sampo Pehkonen
31.10.2014
10
11. Palkkarakennetilaston ansiokäsite
Mitä palkkarakennetilaston ansiokäsite mittaa?
Miten se muodostetaan?
Mitä tämä tarkoittaa sektorien välisten vertailujen kannalta?
31.10.2014
11
Yritystilastot/Sampo Pehkonen
12. Palkkarakennetilasto mittaa kokonaisansioita
Ansiokäsite muodostettu EU-regulaation pohjalta
Tavoitteena sektorien välinen vertailtavuus
Palkkarakennetilasto englanniksi: Structure of Earnings
Pitäisikö puhua ansiorakennetilastosta?
31.10.2014
12
Yritystilastot/Sampo Pehkonen
14. Palkkaerät tilastossa
Henkilökohtaisen palkan päälle maksettavat muut palkanosat muodostavat keskimäärin n. 10 prosenttia ansioista
Ammattiryhmäkohtainen hajonta suurta (Erityisasiantuntijoilla 4 %, Prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä 21 %
Palkanerät aineistossa erillisinä muuttujina
Mahdollista laskea karkeasti:
Säännöllisen työn ansio = kokonaisansiot – ylityöpalkka
Kiinteä palkka = kokonaisansiot –vuorotyölisät – ylityöt – provisiot – varallaolokorvaukset – ei tehdyn työajan palkka – luontoisedut
Huom. Epätarkka metodi tuntipalkkaisilla
Pohdinnan alla kiinteän palkan ja säännöllisen työajan palkan lisääminen aineistoon
31.10.2014
14
Yritystilastot/Sampo Pehkonen
15. Palkkarakennetilasto yhdistää kuukausi- ja tuntipalkkaiset
Alakohtaisissa tilastoissa jako joko tunti- tai kuukausipalkkaisiin työntekijöihin
Palkkarakennetilastossa tunti- ja kuukausiansiot muodostetaan sekä tunti- että kuukausipalkkaisille palkansaajille
Ansioiden muodostaminen lähtee työajan määrittelemisestä
Alakohtaisissa aineistoissa kuukausipalkkaisilla palkatut tunnit, tuntipalkkaisilla tehdyt tunnit
Tarvitaan yhteismitallistava ansiokäsite
Kokonaistyöaika = henkilökohtainen säännöllinen viikkotyöaika kuukausitasolla + tilastointijakson ylityötunnit
31.10.2014
15
Yritystilastot/Sampo Pehkonen
16. Kuukausiansioiden muodostaminen
Kuukausipalkkaisilla
Ilmoitetut kuukausiansiot
Tuntipalkkaisilla
(Säännöllisen työn tuntiansio * säännöllinen työaika) + ylityön korotusosat + luontoisedut
Huom. Määritelmällisesti mahdollista, että säännöllinen keskimääräinen työaika ≠ tehdyt työtunnit
Periaate sama yksityisellä että kuntasektorilla – aineistoja sovelletaan tapauskohtaisesti
31.10.2014
16
Yritystilastot/Sampo Pehkonen
17. Tuntiansioiden muodostaminen
Kuukausipalkkaisilla
Kuukausipalkka / (säännöllinen työaika + ylityötunnit)
Tuntipalkkaisilla
Edellä muodostetut kuukausiansiot / (säännöllinen keskimääräinen työaika + ylityötunnit)
Teollisuuden tuntipalkkaisilla pekkaspäivien vaikutus vähennetty säännöllisestä työajasta jos lyhennyskompensaatioita ei makseta
tilastossa teollisuuden tuntipalkkaisilla tuntiansiot suurempia kuin työntekijälle käteen maksetut tuntiansiot (jos lyhennyskompensaatioita ei makseta)
haluttu säilyttää vertailtavuus kuukausipalkkaisiin (joiden työaikaa pekkassopimus lyhensi)
31.10.2014
17
Yritystilastot/Sampo Pehkonen
18. Huomioita ansioiden muodostamisesta
Palkkarakennetilastossa mitataan kokonaistyöajan (ei tehdyn) ansioita
Tuntipalkkaisten viikkotyöaika on laskennallinen käsite
tehtyjen tuntien muutos ei heijastu kuukausiansioihin
tuntipalkkaisia tutkittaessa kannattaa käyttää tuntiansioita
jos haluaa vertailla kk- ja tuntipalkkaisia tuntiansiot parempi vaihtoehto
Lomien vaikutusta ansiotasoon ei huomioida
31.10.2014
18
Yritystilastot/Sampo Pehkonen
19. Palkkarakennetilaston muuttujat
Liittyvät
Yritykseen tai toimipaikkaan
Palkansaajaan
Työsuhteeseen
Ansioihin, palkaneriin
Palkansaajaan ja yritykseen (ja toimipaikkaan) liittyvät muuttujat pääosin rekistereistä
Työsuhdetta ja ansioita koskevat muuttujat saadaan alakohtaisista aineistoista
31.10.2014
19
Yritystilastot/Sampo Pehkonen
20. Yritys- ja toimipaikkakohtaisia muuttujia
Yrityksen / paikallisyksikön toimiala
Yrityksen / paikallisyksikön sijainti (maakunta, kunta, postinro)
Yrityksen / paikallisyksikön palkansaajien lukumäärä
Työnantajasektori ja virallinen sektoriluokitus
Taloudellinen kontrolli
Vienti-status
Ulkomaalaisomistus
31.10.2014
20
Yritystilastot/Sampo Pehkonen
21. Palkansaajakohtaiset muuttujat
Sukupuoli, ikä
Tutkinto
Koulutusala- ja aste,
Kansalaisuus
Ammatti
Alakohtainen ammattitunnus
Kansainvälinen ISCO-luokitus
Muodostetaan ammattitunnuksen, koulutuksen ja toimialan perusteella
Erityisesti asiantuntija-ammateissa kaikki sektorit edustettuina
31.10.2014
21
Yritystilastot/Sampo Pehkonen
22. Työsuhteeseen liittyvät muuttujat
Alakohtaisista aineistoista – päättelysäännöillä sektoreittain yhteneviksi
Koko/osa-aikaisuus
Kokoaikainen -> säännöllinen viikkotyöaika väh. 90 prosenttia alan yleisesti työajasta
Palkkausmuoto (tunti-/kuukausipalkkainen)
Työsuhteen luonne (määräaikainen, vakinainen, oppilas/harjoittelija, työllisyysvaroin palkattu)
Palvelusaika vuosina
Sopimusala
Lomapäivien määrä
31.10.2014
22
Yritystilastot/Sampo Pehkonen
23. Yhteenveto
EU-asetus taustalla
Tilaston kattavuus hyvä, julkisella sektorilla erinomainen
Mittaa kokonaisansioita
Joskin lisät mahdollista huomioida
Tuntipalkkaisten kuukausiansioiden laskennallisuus
Tuntiansiot vertailukelpoisempi käsite palkkausmuotojen välillä
Palkkarakennetilasto sisältää alakohtaisia tilastoja enemmän taustamuuttujia
Taustamuuttujat yhteismitallistettu
31.10.2014
23
Yritystilastot/Sampo Pehkonen