Suomen Toivo -ajatuspaja ja Kokoomus ovat haastaneet kaikki suomalaiset kertomaan mikä on kunnallispolitiikassa tärkeää tai toisaalta yhdentekevää. Haasteen ovat saaneet niin kokoomuslaiset kuin erilaisten kansalaisjärjestöjen aktiivitkin. Lopuksi haastettiin Helsingin Sanomien nettisivun kautta kaikki asiasta kiinnostuneet.
Haastettuja pyydettiin kertomaan omia kunnallisvaaliteemoja, arvioimaan toisten tekemiä ehdotuksia sekä lopuksi arvioimaan teemoja satunnaisen henkilön ja hänen taustansa näkökulmasta.
Tästä raportista näet näet mitä teemoja helsinkiläiset pitävät tärkeinä.
Matkailu- ja ravintola-ala hyvässä kasvuvireessä – yritysten kannattavuus on ...wwwMaRafi
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten myynnin kasvu jatkui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vahvana. Koko mara-alan liikevaihto kasvoi 8,5 prosenttia. Kasvu oli majoitusliikkeissä ravintoloita ripeämpää. Matkailu ulkomailta Suomeen ja hyvä kotimaan talousvire tukevat toimialan näkymiä: matkailu- ja ravintola-alan liikevaihdon odotetaan kasvavan vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 8 prosenttia. Alan yritysten ongelmana on kuitenkin heikko kannattavuus. Mara-alan palvelujen kysyntä on vasta saavuttamassa finanssikriisiä edeltävän tason.
Suomen Toivo -ajatuspaja ja Kokoomus ovat haastaneet kaikki suomalaiset kertomaan mikä on kunnallispolitiikassa tärkeää tai toisaalta yhdentekevää. Haasteen ovat saaneet niin kokoomuslaiset kuin erilaisten kansalaisjärjestöjen aktiivitkin. Lopuksi haastettiin Helsingin Sanomien nettisivun kautta kaikki asiasta kiinnostuneet.
Haastettuja pyydettiin kertomaan omia kunnallisvaaliteemoja, arvioimaan toisten tekemiä ehdotuksia sekä lopuksi arvioimaan teemoja satunnaisen henkilön ja hänen taustansa näkökulmasta.
Tästä raportista näet näet mitä teemoja helsinkiläiset pitävät tärkeinä.
Matkailu- ja ravintola-ala hyvässä kasvuvireessä – yritysten kannattavuus on ...wwwMaRafi
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten myynnin kasvu jatkui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vahvana. Koko mara-alan liikevaihto kasvoi 8,5 prosenttia. Kasvu oli majoitusliikkeissä ravintoloita ripeämpää. Matkailu ulkomailta Suomeen ja hyvä kotimaan talousvire tukevat toimialan näkymiä: matkailu- ja ravintola-alan liikevaihdon odotetaan kasvavan vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 8 prosenttia. Alan yritysten ongelmana on kuitenkin heikko kannattavuus. Mara-alan palvelujen kysyntä on vasta saavuttamassa finanssikriisiä edeltävän tason.
Matkailu- ja ravintola alan yritysten liikevaihto kasvoi 4,9 prosenttia vuonna 2016. Kasvu jatkuu 6-8 prosenttia vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.8.2014 tilanteeseen.
Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvullaTimoAro
Esityksessä kuvataan Satakunnan positiota ja position muutosta suhteessa muiden maakuntien (18) kehitykseen 2000-luvulla. Kehitystä verrataan absoluuttisin ja suhteellisin luvuin. Vertailussa keskitytään kolmeen teema-alueeseen: alue- ja kuntatalouteen, työpaika- ja työllisyyskehitykseen sekä osaamis- ja TKI-toimintaan liittyviin liittyviin indikaattoreihin.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.11.2014 tilanteeseen.
Kuntien väestöllistä kilpailukykyä tarkastellaan väestökehityksen kolmen osatekijän näkökulmasta: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Analyysin kohteena ovat kaikki Suomen kunnat (320) vuosina 2010-2014. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 alueluokitukseen. Analyysissä tarkastellaan kuntien väestöllistä kilpailukykyä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.
EK:n investointitiedustelun mukaan investointiodotukset ovat edelleen vain välttävät. Kiinteät investoinnit ovat piristymässä vähän, mutta pääomakanta supistuu yhä.
Matkailu- ja ravintola alan yritysten liikevaihto kasvoi 4,9 prosenttia vuonna 2016. Kasvu jatkuu 6-8 prosenttia vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.8.2014 tilanteeseen.
Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvullaTimoAro
Esityksessä kuvataan Satakunnan positiota ja position muutosta suhteessa muiden maakuntien (18) kehitykseen 2000-luvulla. Kehitystä verrataan absoluuttisin ja suhteellisin luvuin. Vertailussa keskitytään kolmeen teema-alueeseen: alue- ja kuntatalouteen, työpaika- ja työllisyyskehitykseen sekä osaamis- ja TKI-toimintaan liittyviin liittyviin indikaattoreihin.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.11.2014 tilanteeseen.
Kuntien väestöllistä kilpailukykyä tarkastellaan väestökehityksen kolmen osatekijän näkökulmasta: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Analyysin kohteena ovat kaikki Suomen kunnat (320) vuosina 2010-2014. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 alueluokitukseen. Analyysissä tarkastellaan kuntien väestöllistä kilpailukykyä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.
EK:n investointitiedustelun mukaan investointiodotukset ovat edelleen vain välttävät. Kiinteät investoinnit ovat piristymässä vähän, mutta pääomakanta supistuu yhä.
Elinkeinoelämän keskusliitto on yhdessä jäsenliittojensa kanssa koonnut näkemyksensä siitä, kuinka Euroopan unionia tulisi lähivuosina kehittää. Uskomme, että pieni vientivetoinen Suomi tarvitsee uudistuvaa EU:ta enemmän kuin koskaan. Tehtävää on kuitenkin paljon. Työpaikat ja niitä luovat yritykset on tärkeää saada EU:n päätöksenteon keskiöön. Tarvitaan keinoja, joilla talous saadaan kasvuun ja sääntelyä järkeistettyä.
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012TimoAro
Analyysissa verrattaan kaupunkiseutujen (67) välisiä eroja yritysdynamiikassa vuosina 2008-2012. Seutujen yritysdynamiikkaa verrattiin kuuden muuttujan avulla, jotka liittyivät aloittavien yritysten määrään, yritysperustantaan, yrityskantaan, yrityskannan muutokseen, yritysten uusiutumisasteeseen (luova tuho) ja aloittavien osaamisintensiivisten yritysten määrään. Kaikkien muuttujien tulokset ilmaistaan suhteessa alueen keskiväkilukuun tai yrityskantaan. Seudut jaettiin jokaisen muuttujan arvojen perusteella viiteen viidennekseen.
Tietokirin tavoitteena on edistää tiedolla johtamisen kulttuuria julkishallinnossa. Valtiokonttorin Olli Ahonen esitteli hanketta Valtio Expossa 8.5.2018. #valtioexpo #tiedollajohtaminen #Tietokiri
Tuloksia suomalaisten talousosaamisesta 2023Suomen Pankki
Vaasan yliopisto ja PTT ovat oikeusministeriön toimeksiannosta keränneet aineiston suomalaisten talousosaamisesta. Kyselyssä on kattavasti kysymyksiä mm. taloustietämyksestä, taloudellisesta käyttäytymisestä, ja talouteen liittyvistä asenteista. Kysely on toteutettu OECD:n luoman mallin mukaan, mikä mahdollistaa kansainvälisen vertailun. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Aineisto esitettiin Suomen Pankin rahamuseossa 15.5.2020 ja tilaisuuden järjestivät yhteistyössä rahamuseon talousosaamiskeskus ja oikeusministeriön talousosaamisen toiminto.
Soveltavaa taloustiedettä ja tutkimukseen pohjautuvaa analyysiä. Tiivis esitys toiminnastamme, tutkimusaiheistamme ja asiantuntijatoiminnastamme!
Lue lisää: http://vatt.fi
Soveltavaa taloustiedettä ja tutkimukseen pohjautuvaa analyysiä. Tiivis esitys toiminnastamme, tutkimusaiheistamme ja asiantuntijatoiminnastamme!
Lue lisää: http://vatt.fi
Isamaria Räsänen, Niko Vartiainen; Itä-Suomen yliopisto/Oikeustieteiden laitos: KUNTASTRATEGIAT DIGITALISAATION OHJAUSVÄLINEENÄ – Tavoitteista tuloksiin kuntien toiminnan digitalisoinnissa
Hallinnon Tutkimuksen Päivät Kuopiossa 24.-25.11.2016.
Esitys Työryhmässä Arvonluominen palvelujen kehittämisessä - miten sitä voi tutkia ja hyödyntää? (Koordinaattorit: Anna Kork (Tampereen yliopisto), Inka Koskela (Työterveyslaitos) ja Sanna Tuurnas (Tampereen yliopisto)
Työryhmän abstraktit saatavilla täällä: http://hallinnontutkimus.fi/content/ty%C3%B6ryhm%C3%A4-1#overlay-context=node/7
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussaTimoAro
Esityksessä verrataan Manner-Suomen seutukuntien yritysdynamiikkaa kuuden eri muuttujan kuatta vuosina 2008-2012. Kaikki seudut on jaettu yritysdynamiikan mukaan viiteen viidennekseen. Muuttujien arvot suhteutettu joko seudun keskiväkilukuun tai yrityskantaan (toimivat yritykset). Kuuden muuttujan yhteenvetotulokset esitetään viidenneksittäin. Jokaisesa viidenneksessä on noin 13 seutua. Parhaan viidenneksen seudut sijaitsevat Etelä-Suomen v
EK:n 50-vuotiaan Suhdannebarometrin mukaan talouden näkymät Suomessa ovat edelleen syksyisen harmaat. Välttävä suhdannevaihe jatkuu ja kasvu jää loivaksi.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on määritellyt itselleen uuden suunnan: EK:n sääntömuutoksen myötä Suomessa ei enää tehdä keskitettyjä palkkaratkaisuja; palkoista sopiminen viedään liitoille ja yhä enemmän työpaikoille. EK haluaa tehdä kaikkensa, että yritysten toimintaympäristö saadaan mahdollisimman pian takaisin muiden Pohjoismaiden tasolle. EK vaikuttaa niillä alueilla, jotka ovat keskeisiä yritysten toimintaedellytysten ja Suomen kilpailukyvyn kannalta. Niitä ovat: yrittäjyyden ja omistajuuden edistäminen, työelämän kehittäminen kilpailukyvyn parantamiseksi, terve julkinen talous, EU-edunvalvonta ja kauppapolitiikka, koulutus ja tutkimus, kestävä kehitys sekä yritys- ja kilpailulainsäädäntö.
EK:n elokuun luottamusindikaattorien mukaan yleinen suhdannekuva pysyi likimain ennallaan, eikä eri toimialojen luottamusindikaattoreissa ollut yhtenäistä suuntaa.
EK selvitti pk-yritysten aktiivisuutta kansainvälistymisessä ja viennissä. Miten vienti on kehittynyt ja millainen viennin rakenne on? Aineisto selvitykseen kerättiin loppukeväästä 2016.
2. EK:nKuntaranking
9.2.2015
• Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten
näkökulmasta
• Hyödyntää kahta aineistoa:
1) Tilastotieto
• Kuntatalouden lähtökohdat ja yrittäjyysaktiivisuus
2) Kysely paikallisille työnantajayrityksille
• Yritysilmaston laatu, sijaintipaikan sopivuus ja elinkeinopolitiikan toimivuus
- Kokonaisindeksin painotukset: tilastot 2/3 ja yrityskysely 1/3
• Tavoitteet
- Osoittaa keinoja, joilla kuntapäättäjät voivat vaikuttaa siihen, että kunnissa on
elinvoimaisia yrityksiä ja työpaikkoja
- Nostaa esille paikallisten yritysten tarpeita ja lisätä sitä kautta yrittäjien ja
kuntapäättäjien välistä vuoropuhelua
Jari Huovinen
3. Tutkimuksenviitekehys
9.2.2015
Tutkimuksen mittarit
Tilastomuuttujat
Kuntataloutta kuvaavat:
Tulovero-%
Toimintamenot / asukas
Työllisyysaste
Yrittäjyysaktiivisuutta kuvaavat:
Yrittäjyysaste
Yrityksiä / asukas
Aloittaneet yritykset / yrityskanta
Kysely paikallisille yrityksille:
Yritysilmastoväittämät (neljä teemaa)
Sijaintipaikkakunnan sopivuus
Elinkeinopolitiikan kokonaisarvosana
Lukuohje:
- Mitä lähempänä punainen viiva on keskustaa, sen parempi
on seudun sijoitus osa-alueilla.
- Sininen viiva kuvaa keskitasoa eli keskimmäistä seutua
vertailussa.
- Lukuarvot kuvaavat sijoittumista 25 seutukunnan kesken.
0
5
10
15
20
25
Kuntatalous (tilastot)
Yrittäjyysaktiivisuus
(tilastot)
Yritysilmastoväittämät
(kysely)
Sijainti (kysely)
Elinkeinopolitiikka
(kysely)
Keskitaso 2015 2012
Seutukuntien sijoitus eri osa-alueilla
esitetään timanttikuvion muodossa
(diat 6–24)
Jari Huovinen
4. Seutukuntienranking*)
9.2.2015
Seutukunta
ja sen sijoitus
Kokonaispisteet Sijoitus 2012
1. Seinäjoki 75 1.
2. Hämeenlinna 69 5.
3. Vaasa 66 9.
4. Loimaa 64 3.
5. Helsinki 63 4.
6. Salo 62 10.
7. Tampere 62 2.
8. Rauma 60 13.
9. Turku 58 8.
10. Joensuu 56 14.
11. Oulu 56 6.
12. Ylä-Savo 54 7.
13. Kuopio 53 20.
Seutukunta
ja sen sijoitus
Kokonaispisteet Sijoitus 2012
14. Imatra 50 15.
15. Lahti 50 11.
16. Lappeenranta 48 19.
17. Mikkeli 46 12.
18. Pori 46 16.
19. Rovaniemi 44 17.
20. Jyväskylä 43 18.
21. Savonlinna 40 21.
22. Kouvola 39 24.
23. Raasepori 38 22.
24. Kotka-Hamina 32 23.
25. Kajaani 27 25.
*) Vertailussa on mukana yhteensä 25 seutukuntaa, joista
yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia. Seutukunnat ovat samat
kuin vuoden 2012 kyselyssä.Jari Huovinen
30. Yritystennäkemyksetyritysilmastonosa-alueista
(1=Erittäinheikko,5=Erittäinhyvä)
9.2.2015
3,41
3,20
3,00
2,83
2,98
2,88
2,80
3,26
3,01
1,00 2,00 3,00 4,00 5,00
Väh. 250 työntekijää
50-249 työntekijää
10-49 työntekijää
Alle 10 työntekijää
YRITYSKOKO
Palvelut
Kauppa
Rakentaminen
Teollisuus
TOIMIALA
KAIKKI
Yleinen yritysilmasto
2015 2012
3,21
3,12
2,84
2,72
2,82
2,75
2,74
3,16
2,88
1,00 2,00 3,00 4,00 5,00
Väh. 250 työntekijää
50-249 työntekijää
10-49 työntekijää
Alle 10 työntekijää
YRITYSKOKO
Palvelut
Kauppa
Rakentaminen
Teollisuus
TOIMIALA
KAIKKI
Päätösten yritysvaikutukset
2015 2012
Jari Huovinen
31. Yritystennäkemyksetyritysilmastonosa-alueista
(1=Erittäinheikko,5=Erittäinhyvä)
9.2.2015
3,06
2,83
2,63
2,55
2,65
2,56
2,51
2,87
2,67
1,00 2,00 3,00 4,00 5,00
Väh. 250 työntekijää
50-249 työntekijää
10-49 työntekijää
Alle 10 työntekijää
YRITYSKOKO
Palvelut
Kauppa
Rakentaminen
Teollisuus
TOIMIALA
KAIKKI
Yritystoiminnan kannusteet
2015 2012
2,92
2,81
2,64
2,57
2,62
2,61
2,58
2,84
2,67
1,00 2,00 3,00 4,00 5,00
Väh. 250 työntekijää
50-249 työntekijää
10-49 työntekijää
Alle 10 työntekijää
YRITYSKOKO
Palvelut
Kauppa
Rakentaminen
Teollisuus
TOIMIALA
KAIKKI
Palvelut ja palvelurakenteet
2015 2012
Jari Huovinen
32. Tutkimuksenrajaukset
9.2.2015
• Tutkimukseen valitut tilastomuuttujat eivät kuvaa
tyhjentävästi kaikkia niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kuntien
toimintaedellytyksiin ja / tai yritysten toimintaympäristöön.
• Mahdolliset yksittäiset muutokset kunta- tai
seutukuntarajoissa voivat heikentää jonkin verran tulosten
vertailukelpoisuutta suhteessa edellisvuosien aineistoihin.
• Tutkimuksen tulokset ovat luonteeltaan suuntaa-antavia.
Jari Huovinen
33. Hyvänyritysilmastonelementit
9.2.2015
• Hyvän yritysilmaston osatekijät ja niiden seuraukset voidaan
sijoittaa seuraavaan kaavaan:
A = Päätöksenteon yritysvaikutukset arvioidaan
B = Yritykset mukana tuottamassa kuntapalveluita
C = Yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti
D = Korkea yrittäjyysaktiivisuus
E = Monipuolista yritystoimintaa
F = Kuntatalous tasapainossa
A + B + C D + E + F
Jari Huovinen