Direktiivin implementointi koskee vain osakeyhtiöiden ja vastaavien tilinpäätöstä. Työryhmä on kuitenkin "pistänyt kaikki uusiksi". Uusia toiminimiyrityksiä syntyy enemmän kuin oy-yrityksiä, kannastakin yli puolet on toiminimiä. Onko ehdotus hyvä enemmistön kannalta?
Vai onko lopputulos reilu sekamelska jossa toiminimiyrittäjää pistetään heti alkuun kahlaamaan sivun verran (konsernin) määysvaltapykäliä?
The Digital Self: Sport fan identity formation in the digital Naila Jinnah
Presentation given on Friday, November 9, 2012 at the annual North American Society for the Sociology of Sport (NASSS) conference, in New Orleans, Louisiana.
The document provides best practices for JavaScript coding including:
1. Using semicolons and curly braces with if/else statements, declaring local variables with the var keyword to avoid globals, and placing declarations at the top.
2. Initializing and using meaningful variable names, being aware of automatic type conversions between numbers and strings, and using === instead of == for comparisons.
3. Placing script tags at the bottom of pages, ending switch statements with default cases, and listing advantages of web applications like accessibility and regular updates.
It also lists don'ts such as accidentally using the assignment operator, confusing addition and concatenation, breaking strings, ending array/object definitions with commas, and treating
The document summarizes a presentation given by Alessandro Alasia to the Rural Development Network on August 12, 2010 about the Canadian Rural Research Network (CRRN). It provides an overview of the CRRN's vision to facilitate rural research collaboration online, its development since 2009 including establishing an online presence and growing participation, and its achievements in compiling and sharing rural research information through its blog and social media platforms. It also discusses the CRRN's emerging research network model and priorities for continued expansion and involvement.
Förslag till Nordisk standard för revision i mindre företag (SASE) - Mina kri...Lasse Åkerblad
En riktgivande konsekvensbedömning - det är här absolut inte enbart en fråga om standardens tekniska innehåll. Rubrikerna säkert i rätt rikning men innehållet kan alltid diskuteras!
The Digital Self: Sport fan identity formation in the digital Naila Jinnah
Presentation given on Friday, November 9, 2012 at the annual North American Society for the Sociology of Sport (NASSS) conference, in New Orleans, Louisiana.
The document provides best practices for JavaScript coding including:
1. Using semicolons and curly braces with if/else statements, declaring local variables with the var keyword to avoid globals, and placing declarations at the top.
2. Initializing and using meaningful variable names, being aware of automatic type conversions between numbers and strings, and using === instead of == for comparisons.
3. Placing script tags at the bottom of pages, ending switch statements with default cases, and listing advantages of web applications like accessibility and regular updates.
It also lists don'ts such as accidentally using the assignment operator, confusing addition and concatenation, breaking strings, ending array/object definitions with commas, and treating
The document summarizes a presentation given by Alessandro Alasia to the Rural Development Network on August 12, 2010 about the Canadian Rural Research Network (CRRN). It provides an overview of the CRRN's vision to facilitate rural research collaboration online, its development since 2009 including establishing an online presence and growing participation, and its achievements in compiling and sharing rural research information through its blog and social media platforms. It also discusses the CRRN's emerging research network model and priorities for continued expansion and involvement.
Förslag till Nordisk standard för revision i mindre företag (SASE) - Mina kri...Lasse Åkerblad
En riktgivande konsekvensbedömning - det är här absolut inte enbart en fråga om standardens tekniska innehåll. Rubrikerna säkert i rätt rikning men innehållet kan alltid diskuteras!
Tweeting the Game: Is live-tweeting reshaping the NHL fandom experienceNaila Jinnah
Presentation originally given on November 5, 2011 at the 2011 North American Society for the Sociology of Sport (NASSS) conference, about live-tweeting, NHL fandom, and cultural citizenship.
Avery-one Has An Opinion: Twitter, Same-Sex Marriage, and the NHLNaila Jinnah
This document summarizes a presentation about Sean Avery's advocacy for same-sex marriage and the reaction on Twitter and in the NHL. It describes how Avery starred in a PSA supporting marriage equality in New York that sparked backlash from some in the hockey industry. It also details the timeline of events on Twitter in response and how other players like Paul Bissonnette spoke in support of Avery. The presentation examines homophobia in the NHL and pro sports leagues and whether Avery's actions could help change attitudes in locker rooms and on the ice through discipline or social media pressure. It questions if the NHL's tacit policy on LGBT issues may evolve in response to fans or incidents involving homophobic language.
The document provides a calendar of rural policy events occurring between January and June 2011, including conferences, summits, and workshops on topics related to infrastructure, the environment, sustainability, First Nations issues, agriculture, and rural development. The events are happening across Canada and in several other countries and provide opportunities for stakeholders to network, share best practices, and discuss policies and initiatives.
Rinkside Tweeting: A Foucauldian Analysis of Changing Power Relations in the ...Naila Jinnah
Paper written for my Social Theory of the Body class, taken as part of the Kinesiology Master's programme in Socio-Cultural Studies of Sport, Health and the Body at Queen's University in Fall 2010.
This document provides a listing of various rural policy events taking place in September and October 2011, across Canada and internationally. Some of the key events mentioned include the 11th Agricultural Biotechnology International Conference in South Africa, focusing on the role of agricultural biotechnology in economic development. Several conferences are also announced that will address topics like rural tourism, housing cooperatives, municipal administration, rural development, and economic development. The document serves to inform readers of upcoming opportunities to participate in discussions on rural and agricultural policy issues.
The document discusses how non-profits can effectively use social media to raise funds and awareness for their cause. It recommends that non-profits leverage existing online communities by actively participating in them and engaging supporters as brand ambassadors. It also stresses the importance of understanding both the cause and the social media tools being used. While social media is not a standalone strategy, it can be effective when used as part of a balanced branding approach that focuses on positive messaging and storytelling to connect with people on a personal level.
The document summarizes the development and vision of the Canadian Rural Research Network (CRRN). [1] It outlines how CRRN was established in 2009 to revitalize the former National Rural Research Network. [2] CRRN's vision is to create a vibrant online community that facilitates links and information sharing among rural research stakeholders. [3] It operates through emerging networking models like social media and peer production to disseminate research outputs with no financial budget.
The Canadian Rural Research Network held its annual meeting on November 2nd, 2011. The meeting summarized the network's achievements over the past year, which included gaining three new partner organizations, publishing several documents online, and facilitating the sharing of rural research information through a blog and social media. Over 350 blog posts and 25,000 visitors to the site showed the network was successfully sharing information. The meeting also discussed lessons learned and ways to improve collaboration and systems going forward.
This document provides a Foucauldian analysis of changing power relations in the National Hockey League (NHL) with the rise of social media, specifically Twitter. It discusses how Twitter has reduced the power of traditional media and increased the influence of marginalized groups like fans and players. While groups like fans and players now have more direct communication, the NHL still ultimately controls power through surveillance and normalizing discourses. The document concludes that resistance to dominant power groups is a long-term process and any interaction with the NHL, even resistance, increases its power over time through increased knowledge.
Comparing SASE (Nordic Audit Standard for Small Entities) and ISA 230 documen...Lasse Åkerblad
The overall documentation requirements in SASE, how extensive are they compared to those in ISA 230 Audit documentation?
A quick overview, word by word.
The document summarizes the Canadian Rural Research Network (CRRN), which aims to facilitate links, exchanges, and information sharing among rural research stakeholders. CRRN works to overcome the challenges of disseminating knowledge in rural, low-density environments by providing an online community platform. It has over 30 member organizations, 10 volunteer coordinators, and close to 400 social media users who share research information through over 300 blog posts and events. The goal is for CRRN to become a vibrant online hub that brings together rural research knowledge and collaboration.
This document provides instructions for partners of the Canadian Rural Research Network (CRRN) to post content on the CRRN blog using Blogger. It outlines 7 steps to create a new post, including adding title, source, preview text, body text, links, and labels. Partners are encouraged to share research outputs, activities, or other materials on the blog to support information sharing among rural research stakeholders. The CRRN facilitates participatory networking and knowledge dissemination through online platforms.
Kommenttini ”Vuoden 2014 tilintarkastusdirektiivin muutos ja tilintarkastusas...Lasse Åkerblad
"Työryhmä toiminut umpiossa huomioimatta muuttuvaa ympäristöä?"
Kommenttini sisältää myös arvioni Suomen hyvän tilintarkastustavan sisällöstä ”ISA on vaikea pala nieltäväksi”. Eikä lakisesitys muuta tilannetta parempaan suuntaan. Päinvastoin, työryhmän luoma uusi käsite "ISA:n soveltaminen tarkoituksenmukaisessa laajuudessa" antaa tilaa eräänlaiselle tulkinta-anarkialle.
SAK:n teettämä selvitys tarkastelee yhteiskuntavastuuraportointia kuudessa valtion sijoitusyhtiö Solidiumin osaomistamassa yrityksessä. Julkaisu opastaa myös kansalaisia, miten he voivat analysoida itse oman työpaikan tai muun yrityksen yhteiskuntavastuuraportteja.
Small and Medium Practices (SMP) -osasto. Ehdotus tilintarkastajayhdistyksell...Lasse Åkerblad
Ehdotukseni käsiteltäväksi vuosikokouksessa 9.6.2016:
Yhdistys tehostaa palvelujaan yksintoimiville tilintarkastajille ja pienille tilintarkastustoimistoille käynnistämällä projektin, jonka nimi on ”SMP-osasto”.
Mikrolle kevyempi tarkastus HE:lle vastaehdotus 6.11. versio 1.0fLasse Åkerblad
Tilintarkastusrajakommenteissa on perään kuulutettu mikrolle ISA:ta kevyempää tarkastusmuotoa. Yleisluonteinen tarkastus (review) on siihen sopiva.
Tässä kerron mistä se koostuu. Myös miten voisimme tehdä siitä kansallisen standardin, mallia Tanska. Ja noudattaa sen Viron esimerkkiä ottamalle mekin se käyttöön"
SAK esittelee näkemyksiä, miten Suomen kilpailukykyä voidaan parantaa ja työllisyyttä lisätä. Muistio esittelee ehdotusten lisäksi myös vastauksia yrittäjien ja työnantajien näkökulmiin.
Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina 10.3.2016Kari Mikkelä
Silicon Valleyn kaltaiset yrittäjäekosysteemit ovat tärkeitä alustoja kasvuhakuiselle yrittäjyydelle ja uusien startup-yritysten syntymiselle ja kehittymiselle. Julkinen sektori voi edistää tällaisten toimivien ekosysteemien kehittymistä, mutta se edellyttää kuitenkin uudenlaista lähestymistapaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan.
Näin todetaan ”Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat” -hankkeen osana 9.3.2016 julkaistussa politiikkakatsauksessa. Katsauksessa on jäsennelty tarkemmin ekosysteemin käsitettä sekä ekosysteemisen politiikan lähtökohtia ja toimenpiteitä startup-yritysten näkökulmasta.
Julkisen sektorin roolina rajat ylittävän yhteistyön rakentaminen
Yrittäjäekosysteemit muodostuvat olemassa olevista ja tulevista yrittäjistä sekä yrityksistä, rahoittajista ja sijoittajista, tutkimusorganisaatioista ja muista toimijoista ja prosesseista, jotka tuottavat uutta kasvuhakuista yrittäjyyttä. Suomessa on hyviä esimerkkejä toimivista ekosysteemeistä (esim. Otaniemessä), mutta niitä on pystyttävä vahvistamaan, laajentamaan ja synnyttämään uusille paikkakunnille.
Toimivien yrittäjäekosysteemien kehittäminen edellyttää avointa, kokonaisvaltaista, sektori- ja hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistyötä. Tätä varten tarvitaan aiempaa enemmän eri tasoilla tapahtuvaa yhteistyön ’orkestrointia’ ja siihen erikoistuneita toimijoita ja toimintamalleja sekä kansallisella, alueellisella että paikallisella tasolla.
Uusia työkaluja tarvitaan
Ekosysteemien vahvistaminen edellyttää erityisiä ekosysteemien vahvistamiseen tähtääviä työkaluja, jotka keskittyvät ekosysteemissä olevien rakenteellisten aukkojen (esim. tiedonkulku ja yhteistyö eri toimijoiden välillä) tunnistamiseen ja ratkaisuun yksittäisten markkinapuutteiden (esim. rahoituksen saatavuus) sijaan. Tällaisia työkaluja ovat esimerkiksi erilaiset avoimen innovaation alustat, hautomot, kiihdyttämöt, hackathonit tai innovatiiviset julkiset hankinnat.
Katsauksen ovat laatineet 4FRONT Oy ja Urban Mill. Työn seuraavissa vaiheissa kuvataan julkisen sektorin roolia ekosysteemien rakentamisessa tapausesimerkkien avulla.
”Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat” -hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina -katsaus
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta
Lisätiedot: neuvotteleva virkamies Tuija Ypyä, TEM, p. 029 50 62115, tuija.ypya(at)tem.fi; Vesa Salminen, 4FRONT Oy, p. 040 12 52370, vesa.salminen(at)4front.fi; Kari Mikkelä, Urban Mill, p. 050 500 4048, kari.mikkela(at)urbanmill.fi
Tweeting the Game: Is live-tweeting reshaping the NHL fandom experienceNaila Jinnah
Presentation originally given on November 5, 2011 at the 2011 North American Society for the Sociology of Sport (NASSS) conference, about live-tweeting, NHL fandom, and cultural citizenship.
Avery-one Has An Opinion: Twitter, Same-Sex Marriage, and the NHLNaila Jinnah
This document summarizes a presentation about Sean Avery's advocacy for same-sex marriage and the reaction on Twitter and in the NHL. It describes how Avery starred in a PSA supporting marriage equality in New York that sparked backlash from some in the hockey industry. It also details the timeline of events on Twitter in response and how other players like Paul Bissonnette spoke in support of Avery. The presentation examines homophobia in the NHL and pro sports leagues and whether Avery's actions could help change attitudes in locker rooms and on the ice through discipline or social media pressure. It questions if the NHL's tacit policy on LGBT issues may evolve in response to fans or incidents involving homophobic language.
The document provides a calendar of rural policy events occurring between January and June 2011, including conferences, summits, and workshops on topics related to infrastructure, the environment, sustainability, First Nations issues, agriculture, and rural development. The events are happening across Canada and in several other countries and provide opportunities for stakeholders to network, share best practices, and discuss policies and initiatives.
Rinkside Tweeting: A Foucauldian Analysis of Changing Power Relations in the ...Naila Jinnah
Paper written for my Social Theory of the Body class, taken as part of the Kinesiology Master's programme in Socio-Cultural Studies of Sport, Health and the Body at Queen's University in Fall 2010.
This document provides a listing of various rural policy events taking place in September and October 2011, across Canada and internationally. Some of the key events mentioned include the 11th Agricultural Biotechnology International Conference in South Africa, focusing on the role of agricultural biotechnology in economic development. Several conferences are also announced that will address topics like rural tourism, housing cooperatives, municipal administration, rural development, and economic development. The document serves to inform readers of upcoming opportunities to participate in discussions on rural and agricultural policy issues.
The document discusses how non-profits can effectively use social media to raise funds and awareness for their cause. It recommends that non-profits leverage existing online communities by actively participating in them and engaging supporters as brand ambassadors. It also stresses the importance of understanding both the cause and the social media tools being used. While social media is not a standalone strategy, it can be effective when used as part of a balanced branding approach that focuses on positive messaging and storytelling to connect with people on a personal level.
The document summarizes the development and vision of the Canadian Rural Research Network (CRRN). [1] It outlines how CRRN was established in 2009 to revitalize the former National Rural Research Network. [2] CRRN's vision is to create a vibrant online community that facilitates links and information sharing among rural research stakeholders. [3] It operates through emerging networking models like social media and peer production to disseminate research outputs with no financial budget.
The Canadian Rural Research Network held its annual meeting on November 2nd, 2011. The meeting summarized the network's achievements over the past year, which included gaining three new partner organizations, publishing several documents online, and facilitating the sharing of rural research information through a blog and social media. Over 350 blog posts and 25,000 visitors to the site showed the network was successfully sharing information. The meeting also discussed lessons learned and ways to improve collaboration and systems going forward.
This document provides a Foucauldian analysis of changing power relations in the National Hockey League (NHL) with the rise of social media, specifically Twitter. It discusses how Twitter has reduced the power of traditional media and increased the influence of marginalized groups like fans and players. While groups like fans and players now have more direct communication, the NHL still ultimately controls power through surveillance and normalizing discourses. The document concludes that resistance to dominant power groups is a long-term process and any interaction with the NHL, even resistance, increases its power over time through increased knowledge.
Comparing SASE (Nordic Audit Standard for Small Entities) and ISA 230 documen...Lasse Åkerblad
The overall documentation requirements in SASE, how extensive are they compared to those in ISA 230 Audit documentation?
A quick overview, word by word.
The document summarizes the Canadian Rural Research Network (CRRN), which aims to facilitate links, exchanges, and information sharing among rural research stakeholders. CRRN works to overcome the challenges of disseminating knowledge in rural, low-density environments by providing an online community platform. It has over 30 member organizations, 10 volunteer coordinators, and close to 400 social media users who share research information through over 300 blog posts and events. The goal is for CRRN to become a vibrant online hub that brings together rural research knowledge and collaboration.
This document provides instructions for partners of the Canadian Rural Research Network (CRRN) to post content on the CRRN blog using Blogger. It outlines 7 steps to create a new post, including adding title, source, preview text, body text, links, and labels. Partners are encouraged to share research outputs, activities, or other materials on the blog to support information sharing among rural research stakeholders. The CRRN facilitates participatory networking and knowledge dissemination through online platforms.
Kommenttini ”Vuoden 2014 tilintarkastusdirektiivin muutos ja tilintarkastusas...Lasse Åkerblad
"Työryhmä toiminut umpiossa huomioimatta muuttuvaa ympäristöä?"
Kommenttini sisältää myös arvioni Suomen hyvän tilintarkastustavan sisällöstä ”ISA on vaikea pala nieltäväksi”. Eikä lakisesitys muuta tilannetta parempaan suuntaan. Päinvastoin, työryhmän luoma uusi käsite "ISA:n soveltaminen tarkoituksenmukaisessa laajuudessa" antaa tilaa eräänlaiselle tulkinta-anarkialle.
SAK:n teettämä selvitys tarkastelee yhteiskuntavastuuraportointia kuudessa valtion sijoitusyhtiö Solidiumin osaomistamassa yrityksessä. Julkaisu opastaa myös kansalaisia, miten he voivat analysoida itse oman työpaikan tai muun yrityksen yhteiskuntavastuuraportteja.
Small and Medium Practices (SMP) -osasto. Ehdotus tilintarkastajayhdistyksell...Lasse Åkerblad
Ehdotukseni käsiteltäväksi vuosikokouksessa 9.6.2016:
Yhdistys tehostaa palvelujaan yksintoimiville tilintarkastajille ja pienille tilintarkastustoimistoille käynnistämällä projektin, jonka nimi on ”SMP-osasto”.
Mikrolle kevyempi tarkastus HE:lle vastaehdotus 6.11. versio 1.0fLasse Åkerblad
Tilintarkastusrajakommenteissa on perään kuulutettu mikrolle ISA:ta kevyempää tarkastusmuotoa. Yleisluonteinen tarkastus (review) on siihen sopiva.
Tässä kerron mistä se koostuu. Myös miten voisimme tehdä siitä kansallisen standardin, mallia Tanska. Ja noudattaa sen Viron esimerkkiä ottamalle mekin se käyttöön"
SAK esittelee näkemyksiä, miten Suomen kilpailukykyä voidaan parantaa ja työllisyyttä lisätä. Muistio esittelee ehdotusten lisäksi myös vastauksia yrittäjien ja työnantajien näkökulmiin.
Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina 10.3.2016Kari Mikkelä
Silicon Valleyn kaltaiset yrittäjäekosysteemit ovat tärkeitä alustoja kasvuhakuiselle yrittäjyydelle ja uusien startup-yritysten syntymiselle ja kehittymiselle. Julkinen sektori voi edistää tällaisten toimivien ekosysteemien kehittymistä, mutta se edellyttää kuitenkin uudenlaista lähestymistapaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan.
Näin todetaan ”Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat” -hankkeen osana 9.3.2016 julkaistussa politiikkakatsauksessa. Katsauksessa on jäsennelty tarkemmin ekosysteemin käsitettä sekä ekosysteemisen politiikan lähtökohtia ja toimenpiteitä startup-yritysten näkökulmasta.
Julkisen sektorin roolina rajat ylittävän yhteistyön rakentaminen
Yrittäjäekosysteemit muodostuvat olemassa olevista ja tulevista yrittäjistä sekä yrityksistä, rahoittajista ja sijoittajista, tutkimusorganisaatioista ja muista toimijoista ja prosesseista, jotka tuottavat uutta kasvuhakuista yrittäjyyttä. Suomessa on hyviä esimerkkejä toimivista ekosysteemeistä (esim. Otaniemessä), mutta niitä on pystyttävä vahvistamaan, laajentamaan ja synnyttämään uusille paikkakunnille.
Toimivien yrittäjäekosysteemien kehittäminen edellyttää avointa, kokonaisvaltaista, sektori- ja hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistyötä. Tätä varten tarvitaan aiempaa enemmän eri tasoilla tapahtuvaa yhteistyön ’orkestrointia’ ja siihen erikoistuneita toimijoita ja toimintamalleja sekä kansallisella, alueellisella että paikallisella tasolla.
Uusia työkaluja tarvitaan
Ekosysteemien vahvistaminen edellyttää erityisiä ekosysteemien vahvistamiseen tähtääviä työkaluja, jotka keskittyvät ekosysteemissä olevien rakenteellisten aukkojen (esim. tiedonkulku ja yhteistyö eri toimijoiden välillä) tunnistamiseen ja ratkaisuun yksittäisten markkinapuutteiden (esim. rahoituksen saatavuus) sijaan. Tällaisia työkaluja ovat esimerkiksi erilaiset avoimen innovaation alustat, hautomot, kiihdyttämöt, hackathonit tai innovatiiviset julkiset hankinnat.
Katsauksen ovat laatineet 4FRONT Oy ja Urban Mill. Työn seuraavissa vaiheissa kuvataan julkisen sektorin roolia ekosysteemien rakentamisessa tapausesimerkkien avulla.
”Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat” -hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina -katsaus
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta
Lisätiedot: neuvotteleva virkamies Tuija Ypyä, TEM, p. 029 50 62115, tuija.ypya(at)tem.fi; Vesa Salminen, 4FRONT Oy, p. 040 12 52370, vesa.salminen(at)4front.fi; Kari Mikkelä, Urban Mill, p. 050 500 4048, kari.mikkela(at)urbanmill.fi
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus ”Kanta-asiakasjärjestelmät ja kuluttajat” tarkastelee laajasti erilaisia, lähinnä kaupan sekä rahoitussektorin asiakkaille suunnattuja kanta-asiakasjärjestelmiä Suomessa mutta myös Ruotsissa. Tutkimuksessa esitellään myös sitä, miten taloustieteen kirjallisuudessa on arvioitu eri tuotteiden sidonnan ja niputtamisen taloudellisia vaikutuksia. Raportissa tarkastellaan lisäksi EU:n kilpailuoikeuden tapaa arvioida näitä käytäntöjä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksessa esitellään myös teoreettinen malli, jonka avulla voidaan arvioida niputtamisen vaikutuksia rahoituspalveluiden hintoihin ja kuluttajaylijäämään. Tämä analyysi tarjoaakin tuoreen näkemyksen siitä, mistä vakuutus- ja pankkipalveluiden yhteen niputtamisessa on kysymys ja siitä, mikä siinä on kuluttajien ja kilpailun kannalta huolestuttavaa. Raportissa suositellaan, että kanta-asiakasjärjestelmien kattavuutta yli toimialojen sekä etuuksien kertymisjakson pituutta rajoitettaisiin kilpailun lisäämiseksi ja hintojen alentamiseksi.
Vuoden 2011 IT-barometrista selviää muun muassa mitä IT- ja yritysjohto ajattelevat pilvipalveluista, miten suhtaudutaan sosiaalisen median käyttöön työpaikoilla ja mikä on yritysten kanta kuluttajistumiseen.
Tämä on tiivistelmäversio kokonaisesta raportista. Voit ostaa raportin kokonaisuudessaan Tietotekniikan liitolta.
Miksi tarvitsemme oman standardin pienten yritysten tilintarkastukseen?DHSOyAuditPartners
Tapani Vuopalan kirjoitus tilintarkastus standardeista pienten yritysten näkökulmasta. Tapani Vuopala on Dhs Oy Audit Partnersin toimitusjohtaja sekä Suomen Tilintarkastajat ry:n edustaja SASEstandardia valmistelevassa NRF Joint Project Audit Standard for SMEs -työryhmässä.
Esimerkki LCE-tyyppisestä tarkastusstandardista. Belgia 2018Lasse Åkerblad
Karkea [google]käännös ranskankielisestä versiosta englanniksi. Tarkoitettu antamaan kuvaa siitä, millainen erillistandardi VOISI näyttää (vertaa IAASB:n LCE-projekti).
Std ei ole lakisääteinen, Se on tarkoitettu vapaaehtoiseen varmennukseen lakisääteisen rajan (9 m€ liikev) alapuolella. Samassa standardissa sekä review että tilintarkastus - On siksi "fiksu vekotin". Mahdolliset korostukset tekstissä on allekirjoittaneen.
Yleisluonteinen tarkastus Suomessa - Ehdotusluonnos. Kansallinen standardiLasse Åkerblad
ISRE 2400 Yleisluonteinen tarkastusstandardista muodostettu kansallinen versio mallia Tanskan "laajennettu yleisluonteinen tarkastus". Tässä ilman laajennuksia, on perus-ISRE ilman epärelevantteja osia.
Julkaistaan IFAC:n luvalla, tarkoituksena edistää tietämystä standardista.
Esite omistajalle Yleisluonteisesta tarkastuksesta vs täysi tilintarkastusLasse Åkerblad
Skenaario siitä, millainen esite voisi olla kun yleisluonteinen olisi oikeasti tarjolla. Kriteerit milloin sopii näkyy kakkossivulla - eikä se ole kokoon sidottu. Tilintarkastuslaki sen sitten määrää.
Mikäli TEM:n työryhmä onnistuu työssään ja saa kevyemmän tarkastuksen tilintarkastuslaki - mikroyrityksissä voisi olla tämä toivottu valinnan vapaus edessä.
Miten maailmalla on toteutettu tilinpäätöksen kevennettyä tarkastusta ISA-tilintarkastuksen rinnalla.
HUOM: Kuvassa oleva Bangladesh pitää olla Sri Lanka.
Ranska. Karkea käännös. Small entity audit standard NP 2010 Lasse Åkerblad
This document outlines the standards for auditing financial statements of small entities in France. It aims to provide guidance tailored to the specific characteristics of small entities, while maintaining the same audit objectives and required diligences as larger audits.
The standards cover engagement letters, quality control, fraud consideration, laws and regulations, communication with governance, internal controls, risk assessment, materiality, evidence, estimates, related parties, subsequent events, going concern, representations, and the auditor's report. Procedures are to be adapted based on the auditor's judgment of the small entity's context, focusing on limiting constraints while achieving audit goals.
Vertailu vanhan ja uuden tilintarkastuskertomuksen välillä - pääpiirteetLasse Åkerblad
Normitilintarkastuksen peruskertomus selkeytyy - osa sisällöstä häviää, osa muuttuu ja lisääkin tulee. Ylläättäviäkin poistumisia - hallinnon tarkastuksesta ei sanaakaan enää. Muttei mainita vieläkään kv. ISA-standardeja josta formaatti tulee...
Aika arvioida uudelleen pienyrityksen tilintarkastusLasse Åkerblad
Tilintarkastuslain muuttamista selvittävän työryhmän tehtävänä on tunnistaa keskeiset kansalliset sääntelytaakkaa aiheuttavat kysymykset tilintarkastuslaissa sekä selvittää esillä olleiden mahdollisten muutosesitysten vaikutukset. Selvitettäviä asioita ovat muun muassa (2).tilintarkastusvelvollisuuden rajat.
Rajojen lisäksi tulee pohtia varmennustapaa. Se voisi hyvinkin olla ISA-tilintarkastuksen sijaan ISRE-yleisluontoinen tarkastus.
(Lataa tiedosto - teksti on silloin lukukelpoisempi!)
Vuoden 2014 tilintarkastusdirektiivin muutos ja tilintarkastusasetus - työryh...Lasse Åkerblad
Työryhmä lanseeraa uuden käsitteen, "tarkoituksenmukainen ISA-laajuus". Termiä on pidettävä varsin erikoisena ja irti nykyaikaisesta standardipohjaisesta tilintarkastuksesta olevana. Ehdotettu pykälä on suuri uhka tilintarkastajan oikeusturvalle! Tässä kommenttini ehdotuksesta:
Quotes from published comments on Nordic Audit Standard "SASE" (google search)Lasse Åkerblad
Yttranden över förslag
Submission on consulting paper
Kommentit standardista
Några valda direkta citat ur yttrandena. Some selected direct quotes from the submissions. Otteita julkaistuista kannanotoista.
SASE, The Nordic Audit Standard for Small Entitites (draft). Implementation ...Lasse Åkerblad
A possible implementation of the standard will happen in a broad context. It is not only a technical issue and the context comes first; in Finland the Finnish.
The document discusses Denmark allowing small businesses called reporting class B enterprises to choose an extended review over an audit. An extended review provides less assurance than an audit since auditors perform fewer procedures. It is an alternative meant to reduce administrative burdens for small businesses. The document provides details on who qualifies for an extended review and differences between an audit and review. It also gives examples of three common types of businesses and what they typically choose.
The document discusses alternatives to traditional auditing for companies' financial statements. It provides a list of links to resources on second opinions and other assurance engagements from accounting organizations in Sweden, Denmark, the UK, and internationally. These alternatives may become more popular as the sole dominance of traditional auditing comes to an end. The links reference standards, guidelines, and case studies on reviews, compilations and other limited assurance engagements that offer options beyond a full financial statement audit.
This document provides a list of background materials related to the international compilation engagement standard ISRS 4410. The list includes links to documents from the International Auditing and Assurance Standards Board discussing the development and revisions of ISRS 4410. The materials cover topics like exposure drafts, comment letters, presentations on the standard, and comparisons to other related assurance standards.
1. 1
23.3.2015
Pienyrityshelpotukset ja vuoden 2013 tilinpäätösdirektiivi.
Kirjanpitolainsäädännön muutokset-työryhmän mietintö, lokakuu 2014
Lasse Åkerblad HTM:
Kommentteja ammatin- ja liikkeenharjoittajan eli toiminimiyrityksen osalta
Sisällys
Analyysin tarkoitus on antaa pohjaa kannanottoja varten ajankohtaisista teemoista.................................................... 2
Taustatiedoksi: toiminimiyrittäjät tilastoissa................................................................................................................... 2
Yhtiömuoto: Yksityinen elinkeinoharjoittaja (toiminimiyritys) vs. osakeyhtiö ............................................................ 2
Yrityskoko: Yksinyrittäjät ja työnantajayritykset.......................................................................................................... 2
Yrityskoko: Työntekijämäärä........................................................................................................................................ 2
Työryhmän esittämät kokoluokat ................................................................................................................................ 2
Yhteenveto taustatiedoista.......................................................................................................................................... 2
Toiminimiyritys kirjanpitolaissa (”KPL”) ........................................................................................................................... 3
KPL: Kirjanpitovelvollisuus. Kirjanpidon muoto. .............................................................................................................. 3
Toiminimiyrityksen kirjanpitovelvollisuuden ainut tarkoitus: Palvella verottajaa........................................................... 3
Tilinpäätös ja toiminimiyritys – Nyt vapautetaan myös liikkeenharjoittajat ................................................................... 3
”Tilinpäätös” kirjanpitolain mukaisesti: Suoriteperusteinen ja maksuperusteinen......................................................... 4
Maksuperusteinen tilinpäätös ja toiminimiyritys. ”Olla vai eikö olla?” ........................................................................... 4
Maksuperusteinen tilinpäätös. ”Missä pihvi?” ................................................................................................................ 5
ALV ja maksuperusteinen tilinpäätös............................................................................................................................... 5
Juokseva kirjanpito. Poikkeava terminologia vaikeuttaa lain ymmärtämistä .................................................................. 6
Toiminimiyrityksen kirjanpidon toteuttaminen tilitoimistopalveluna tänään................................................................. 6
Toiminimiyrityksen vapaaehtoisesti laadittu tilinpäätös. ”Suojasatamasääntö”............................................................. 6
Ehdotuksia toiminimiyrityksen (ammatin- ja liikkeenharjoittajia) koskeviksi KPL-pykäliksi ............................................ 7
Juokseva kirjanpito....................................................................................................................................................... 7
Kirjanpitovelvollisuus ................................................................................................................................................... 7
Jako kokoluokkiin ......................................................................................................................................................... 7
Mikroyritysraja............................................................................................................................................................. 7
Tilinpäätösvelvollisuus ................................................................................................................................................. 7
Tilinpäätöskaavat ......................................................................................................................................................... 7
Oikea ja riittävä kuva.................................................................................................................................................... 8
H T M -T I L I N T A R K A S T A J A
L A S S E Å K E R B L A D
Kivilu oman tie 12 , 647 00 Teu va
0400 760 756 akerblad@tiltu.teuva.fi
2. 2
Analyysin tarkoitus on antaa pohjaa kannanottoja varten ajankohtaisista teemoista
On pohdittava sitä, miltä työryhmän esitys näyttää harmaan talouden torjunnan näkövinkkelistä, mutta myös sitä,
miten ehdotukset tukevat pyrkimyksiä Suomen talouden elpymistä yritystoiminnan kautta. Onko se todella osaa
valtiovallan talouspoliittisia pyrkimyksiä?
Tehostuva viranomaistoiminta nojaa tulevaisuudessa voimakkaasti digitalisointiin niin yritys- kuin viranomaispäässä.
Yrityspäässä digitalisointia on jo tapahtunut. Myös viranomaispäässä tarvittavaa kehittämistä tulee myös
kirjanlainsäädännön tukea kaikin tavoin. Onko työryhmä ehdotuksineen onnistunut luomaan kehitykselle
edellytykset?
Työryhmä kertoo toteuttaneensa kaikkien huulilla olevaa ”pienet ensin” -periaatetta. Pääpainon on silloin tullut olla
lain yksinkertaistamisessa ja yritysten hallinnon taakan keventämisessä. On arvioitava, onko tässä tavoitteessa - ei
vain nimellisellä vaan relevantilla - tavalla onnistuttu.
Nyt implementoitava EU:n tilinpäätösdirektiivi koskee vain osakeyhtiöitä. Sen mikroyritystä koskeva osuus
vaihtoehtoineen ja rajoineen on jäsenvaltio-optio, jota työryhmä nyt esittää myös implementoitavaksi.
Työryhmä ulottaa kirjanpitolain muutosehdotuksensa kaikkiin yritysmuotoihin, ei vain osakeyhtiöihin. Näin kaikki on
yhdessä ja samassa laissa.
Kommenttini rajoittuvat työryhmän esityksen tarkoittamiin ja yksiin niputtamiin ammatin harjoittajiin ja
liikkeenharjoittajiin. PRH käyttää ryhmästä nimikettä ”yksityinen elinkeinoharjoittaja”. Tulen tässä käyttämään myös
yleisessä kielenkäytössä käytössä olevia toiminimi- tai toiminimiyritys-nimityksiä.
Taustatiedoksi: toiminimiyrittäjät tilastoissa
Yhtiömuoto: Yksityinen elinkeinoharjoittaja (toiminimiyritys) vs. osakeyhtiö
PRH:n tilaston mukaan yksityisten elinkeinoharjoittajien ja osakeyhtiöiden yhteenlaskettu määrä on noin 460.000 ja
keskinäinen suhde 45/55 %. Uusien yritysten osalta suhde kääntyy toisinpäin. Toiminimiä perustetaan selvästi
enemmän kuin osakeyhtiöitä: vuonna 2014 suhde oli 56/44 %.
Yrityskoko: Yksinyrittäjät ja työnantajayritykset
Suomen Yrittäjät ry:n mukaan yksinään yritystoimintaa harjoittavia on yli 160.000. Tämä on 65 % kaikista yrittäjistä.
”Yksinyrittäjien lukumäärä on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana noin 40.000:lla ja samalla yhden
hengen yritysten suhteellinen osuus kaikista yrityksistä on jatkuvasti kasvanut. Työnantajana toimivien yritysten
lukumäärä on pysynyt lähes muuttumattomana viimeiset 10 vuotta.” (SY)
Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan yksinyrittäjien käyttämä yhtiömuoto painottuu toiminimiin, kun 55 % harjoittaa
yritystoimintaa toiminimenä. Osakeyhtiön osuus oli 35 %. Loput ovat kommandiittiyhtiöitä (10 %) ja avoimia yhtiötä
(5 %).
Yrityskoko: Työntekijämäärä
PRH:n takenne- ja tilinpäätöstilaston mukaan vuonna 2013 yritykset jakautuvat kokoluokkiin siten, että 1-4 hengen
yritykset muodostivat 89 % kaikista yrityksistä. Kun myös enintään 10 henkeä työllistävät otetaan mukaan, on heidän
osuutensa jo 95 % kaikista.
Työryhmän esittämät kokoluokat
Todettakoon, että työryhmän pienin tunnistama kokoluokkakriteeri on vasta 10 työntekijää. Muut kriteerit ovat
liikevaihto 700.000 € ja tase 350.000 €. Yritys, jonka kohdalla kaksi näistä täyttyy, ei ole enää ns. mikroyritys, vaan
asettuu pienyritysluokkaan.
Yhteenveto taustatiedoista
Edellä mainitut tilastot eivät ehkä ole kaikilta osin keskenään vertailukelpoisia, mutta kun pääosa yrityksistä onyksin
toimivia yrittäjiä ja heistä suurin osa toiminimiyrittäjiä, on työryhmän esittämä 10 hengen kokokriteeri varsin korkea.
Korkeaa kriteeriä on pidettävä vähintään potentiaalisena esteenä todellisten yksinkertaistuksien toteuttamiselle
pienimpien yritysten kohdalla.
3. 3
Ruotsissa on mikroyrityksen vastaaviksi kriteereiksi esitetty 3 henkeä, 320.000 € (3 mSEK) ja 160.000 € (1,5 mSEK).
Kriteeri koskee vain osakeyhtiöitä, koska toiminimiä koskevaan lakiin ei kosketa tilinpäätösdirektiivin
implementoinnissa.
Toiminimiyritys kirjanpitolaissa (”KPL”)
Toiminimi on laissa ns. luonnollinen henkilö, joka harjoittaa liike- ja ammattitoimintaa ja tämä vie siis ihmisen
kirjanpitolain alaisuuteen.
Voimassaolevan lain mukaan toiminimeen kuuluvat vain ammatinharjoittajat. Työryhmä ehdottaa nyt, että myös ns.
liikkeenharjoittajat rinnastetaan kaikilta osin heihin.
KPL: Kirjanpitovelvollisuus. Kirjanpidon muoto.
Kirjanpitolain kirjanpitovelvollisuus on kattava. Siten sen piirissä ovat mm. kaikki aatteelliset yhdistykset riippumatta
niiden koosta tai siitä, harjoittavatko he liiketoimintaa vai ei.
Esityksen käsitys kirjanpidosta näyttää mielestäni edelleen perustuvan kirjanpidon teknisen toteutukseen sellaisena
kun se oli vuosikymmeniä sitten. Kirjanpito hoidettiin tuolloin käsin, kirjaukset tehtiin vihkoihin tai irtolehdille ja
kahdenkertainen kirjanpito oli käytännössä teknisesti ylivoimaista, ainakin pienissä ympyröissä.
On varsin vaikeaa löytää muunlaista perustetta sille, miksi työryhmä haluaa laissa säilyttää liiketapahtumien muistiin
merkitsemisen edelleen kirjanpitona. Kirjanpitoteorian mukaan kirjanpito on aina ns. kahdenkertaista kirjanpitoa.
Tämä ”yhdenkertainen kirjanpito” on nykylaissa sallittu ammatinharjoittajille, mutta laajennettaisiin muutosten
myötä myös liikkeenharjoittajin.
Pitäessään muistiin merkitsemistä kirjanpitona työryhmä on jättänyt huomioimatta yrityspäässä tapahtunutta
digitaalista kehitystä kirjanpidon teknisen suorituksen kohdalla.
Todettakoon, ettei Ruotsin kirjanpitolaki tunne kuin kahdenkertaista kirjanpitoa ja tämä on niin itsestään selvää,
ettei kahdenkertaisuudesta ole laissa erikseen mainintaa. Aatteelliset yhdistykset on vapautettu
kirjanpitovelvollisuudesta, kun niiden omaisuuden käypä arvo on alle n. 163.000 € (1,5 mSEK). Elinkeinotoiminta tuo
heidät kirjanpitovelvollisuuden piiriin. Ruotsin kirjanpitolautakunnan suositus on, että ei-kirjanpitovelvolliset
yhdistykset kuitenkin ”pitävät kirjaa” tapahtumistaan.
Toiminimiyrityksen kirjanpitovelvollisuuden ainut tarkoitus: Palvella verottajaa
Esityksen mukaan toiminimen on pidettävä kirjaa liiketapahtumista verovelvollisuutensa
edellyttämien tietojen antamiseksi. Kontrasti muihin yhtiömuotoihin on suuri: Niiden kirjanpidon ja tilinpäätöksen
tarkoituksena antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Toiminimen velvollisuus pitää kirjaa (”kirjanpito”) näyttää siis saavan virtansa muusta lainsäädännöstä kuin
kirjanpidosta: …on luonnollinen henkilö velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä, jotka viranomainen on lain
perusteella kirjanpidosta antanut, jos harjoitettu ammatti- tai liiketoiminta edellyttää toimilupaa tai se on muuten
säädetty viranomaisen valvonnan alaiseksi.
Ei voida pitää niin yrityksen kuin yleisenkään edun kannalta perusteltuna, että toiminimiyrittäjiä lähtökohtaisesti
”vapautetaan” sellaisen kirjanpidon pitämisestä ja sellaisen tilinpäätöksen laatimisesta, jotka osoittaisivat toiminnan
tuloksellisuutta ja taloudellista asemaa.
Tilinpäätös ja toiminimiyritys – Nyt vapautetaan myös liikkeenharjoittajat
Kirjanpitolakiesityksen mukaan toiminimen ei tarvitse laatia liike- ja ammattitoiminnastaan tilinpäätöstä. Vapautus
on rajaton ilman ylärajaa mitä tulee liikevaihtoon, taseen loppusummaan tai työntekijämäärään – laki ei siis tunne
kokoluokkia toiminimen kohdalla, kaikkien muiden yritysmuotojen kohdalla kylläkin.
Työryhmä perustelee vapautusta tilinpäätöslaadinnasta näin:
4. 4
Henkilökohtainen talous ei eriydy ansaintatoimintaan perustuvista vastuista. Siitä huolimatta, että
ansaintatoiminnasta tehdään erikseen kirjanpito ja sille on saatettu rekisteröidä erillinen toiminimi,
ei se saavuta erillisyhtiöön vertautuvaa asemaa oikeudellisesti. Tämän vastuun myötä liikkeestä tai
ammatista laadittava tilinpäätös ei voi kuvata itsenäiseen erillisyhtiöön vertautuvaa taloudellisen
kokonaisuuden varallisuusasemaa ja tulosta, joten ei ole perusteltua velvoittaa liikkeenharjoittajaa
tilinpäätöksen laatimiseen.
Tätä perustelua ja vertailua on työryhmän esityksestä annetuista lausunnoissa todettu ontuvaksi, sillä se ei vastaa
todellisuutta. Tässä kohdin työryhmä tavoittelee eräänlaista juridisesti absoluuttista totuutta ja jättää samalla
huomioimatta, että jokainen yritystoimintaa harjoittava yritys/yrittäjä on velvollinen niin itselleen kuin
sidosryhmilleen tekemään selkoa toimintansa tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Kyse on myös yhteiskunnan
resurssien tehokkaasta käytöstä.
Nykyinen kirjanpitolaki velvoittaa luvussa 7 ammatinharjoittajaa tekemään ei-kahdenkertaiseen kirjanpitoon eli
muistiinpanoihin perustuvan tilinpäätöksen. Luvusta löytyy tietoja mm. tuloslaskelman sisällöstä, luettelosta, jolla
esitetään taseentapaiset tiedot ja vaatimuksesta pitää kalenterivuotta tilikautena. Luku kumotaan uudessa KPL:ssä,
ja osa näistä määräyksistä on uudessa laissa ripoteltu eri paikkoihin, mutta esimerkiksi tilikaudesta ei työryhmä ole
katsonut tarpeelliseksi enää säätää.
Esitys määrää tilinpäätösvapaudesta ikään kuin ohimennen ja epäloogisessa paikassa käsitellessään
kirjanpitovelvollisuutta lain ensimmäisessä pykälässä: … Sen estämättä, mitä 3 luvussa säädetään, hänen ei tarvitse
laatia tilinpäätöstä. 3. luvussa määrätään juuri tilinpäätöslaadinnasta.
Se, ettei esityksessä uudeksi kirjanpitolaiksi ole määräyksiä, on toki looginen jatke sille, että vaatimukset
lopputulemalle (esitettävät tiedot) on määrätty muussa lainsäädännössä, ja josta myös löytyy tarvittavat tiedot ja
ohjeet.
Ruotsin kirjanpitolaki ei vapauta ketään tilinpäätöksen laadinnasta – paitsi tietenkin niitä, jotka on kokonaan
vapautettu kirjanpidon pitämisestä. Kirjanpitolaissa on tilinpäätösmääräykset (årsbokslut) muille yhtiömuodoille kuin
osakeyhtiöille, joille on säädetty erillinen tilinpäätöslaki, ”årsredovisningslagen”. Tämä on hyvin perusteltavissa,
onhan niiden tilinpäätösten ”laatu ja laajuus” vallan toinen sisältäen esimerkiksi konsernia, määräysvaltaa ja yleisen
edun yrityksiä.
”Tilinpäätös” kirjanpitolain mukaisesti: Suoriteperusteinen ja maksuperusteinen
Kahdenkertainen juokseva kirjanpito on tilinpäätöksen perusta. Juokseva kirjanpito laaditaan KPL:n mukaan
suoriteperusteisesti. Suoriteperusteinen juokseva kirjanpito on kirjanpitoteoriaan kuuluva käsite, jota ei ole
olemassa todellisuudessa vaan se laaditaan käytännössä joko maksuperusteisena tai laskuperusteisena. Nykylaissa
mainitaan vain maksuperuste: esitys tuo lakitekstiin jo pitkään käytössä olleen laskuperusteen.
Juoksevan kirjanpidon perusteella tilinpäätös laaditaan lähtökohtaisesti suoriteperusteisesti. Se on siis
”suoriteperusteinen tilinpäätös”.
Kirjanpitolaki tunnistaa myös maksuperusteisen tilinpäätöksen, mutta lähinnä ohimennen. Kohdassa 3:4.2 Lasku- ja
maksuperusteisuuden oikaiseminen ja täydentäminen todetaan, että yhdistys ja säätiö, joka on mikroyrityksen
kokoluokassa, saa laatia tilinpäätöksensä myös maksuperusteisesti.
Kirjaimellisesti ottaen lakiesitys antaa tämän mahdollisuuden vain mikroyhdistyksille ja -säätiöille. Tämä rajaus
korostuu myös siten, että em. pykälä jatkuu ”lennossa” ilman kappalejakoa tai väliotsikkoa luetteloimalla, mitä
tällaisessa tilinpäätöksessä tulee esittää: Maksuperusteisessa tilinpäätöksessä tulee esittää ainakin seuraavat
liitetiedot…
Maksuperusteinen tilinpäätös ja toiminimiyritys. ”Olla vai eikö olla?”
Vastoin edellä esitettyä saa työryhmän laatimasta lain perustelutekstistä sen käsityksen, että maksuperusteinen
tilinpäätös olisi sallittu ammatin- ja liikkeenharjoittajillekin. Tätä mieltä ovat myös olleet ne lausunnon antajat, jotka
ovat aihetta käsitelleet.
5. 5
Itselleni kuitenkin jää avoimeksi, mihin kirjanpitolain säännökseen toiminimiyrityksen oikeus maksuperusteiseen
tilinpäätökseen perustuu. Eksplisiittisesti siitä ei ole määräystä, nykylaissa olevat ammatinharjoittajaa koskevat
pykälät – mukaan lukien tilinpäätöspykälä - kumotaan.
Edelleen jää avoimeksi, millainen olisi toiminimiyrityksen maksuperusteinen tilinpäätös, joka olisi laadittu
muistiinpanojen, ei kahdenkertaisen kirjanpidon, pohjalta. Tässäkin kohdin perusteluteksti viittaa jälleen vain
mikroyhdistykseen ja -säätiöön. Toisaalta tämä on loogista, sillä esitys vapauttaa kaikki ammatin- ja
liikkeenharjoittaja tilinpäätöksen laadinnasta. Miksi silloin niiden tilinpäätöstä käsiteltäisiin laissa ylipäänsä?
Vai perustuuko niin työryhmän perusteluteksti kuin lausunnon antajien kommentit siihen, että kirjanpitovelvollinen
saa yleensä luvatta ”tehdä enemmän” kuin mitä laki vaatii – muttei vähemmän, ellei siihen nimenomaisesti anneta
lupaa?
Lupa ”tehdä vähemmän” on nyt annettu vain ja ainoastaan yhdistykselle ja -säätiölle mikrojen kokoluokassa. ”Tehdä
enemmän” -oikeuden antaminen toiminimiyrityksille edellyttäisi, että olisi samalla pitänyt säätää useammasta siihen
liittyvästä yksityiskohdasta. Näin ei kuitenkaan ole tehty.
Maksuperusteinen tilinpäätös. ”Missä pihvi?”
Kannattako haikailla maksuperusteisen tilinpäätöksen perään? Joissakin esityksestä annetuissa lausunnoissa
annetaan työryhmälle ”täydet pisteet”, kun se sallii maksuperusteisen tilinpäätöksen toiminimiyrityksille. Edellä
olevan tulkintani mukaan se ei olisi edes mahdollista. Ja jos olisi, eikö siitä olisi tullut määrätä erikseen ja
eksplisiittisesti, esimerkiksi omassa luvussa?
Mikroyhdistyksille ja -säätiöille sallittu maksuperusteinen tilinpäätös perustuu kahdenkertaiseen kirjanpitoon.
Se sisältää aina tuloslaskelman ja liitetiedot, mutta tasetta siihen ei sisälly, koska kyseessä ei ole suoriteperusteinen
tilinpäätös. Käytännössä pohjana on lähes poikkeuksetta maksuperusteinen juokseva kirjanpito, jota vain
mahdollinen alv-verovelvollisuus saattaa muuttaa laskuperusteiseksi.
Myös maksuperusteista tilinpäätöstä koskee lain vaatimus oikean ja riittävän kuvan antamisesta. Tämä näkyy edellä
mainitussa pykälässä 3:4, jossa nimetään vähintään tarvittavat liitetiedot:
1. Arvio menettelyn vaikutuksesta tilikauden tulokseen ja taloudelliseen asemaan
2. Taseeseen merkitsemättömät ostovelat ja myyntisaamiset
3. Muutokset 4 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetussa vaihto-omaisuudessa
4. Muutokset 4 luvun 3 §:ssä tarkoitetuissa pysyvissä vastaavissa
5. Vieraan pääoman korkojen suoriteperusteinen määrä
6. Lomapalkkavelan suoriteperusteinen määrä.
Työryhmä kertoo siirtäneensä lakiesitykseen KILAn vuosien kuluessa tehdyt hyvän kirjanpitotavan tulkinnat. Edellä
olevaa listaa sekä ”ainakin”-sanan käyttöä se perustelee sivulla 52 näin: Kun menetellään kirjanpitolautakunnan
ohjeistamalla tavalla, sisältää maksuperusteinen tilinpäätös vastaavan informaation kuin se olisi laadittu
suoriteperusteisesti.
Maksuperusteinen tilinpäätös vaatii käytännössä runsaasti erillisharkintaa, erillislaskelmia, sopivan esittämismuodon
keksimistä, tietojen erilliskeräämistä ja jopa esitysmuodon keksimistä tapauskohtaisesti.
Edellä mainittuun luetteloon sisältyviä eriä ei kirjata tuloslaskelmaan eikä taseeseen, ne ovat vain ”liitetietoja”. Koska
tuloslaskelman tarkoituksena on antaa oikea kuva toiminnan tuloksesta, tulee mikroyhdistyksen ja -säätiön tehdä
tätä varten erillislaskelma oikean tuloksen osoittamiseksi.
Maksuperusteisen tilinpäätöksen laatimiselle ei ole olemassa perusteita, ja sitä on pidettävä jäänteenä ”vanhan
ajan” muistiinpanoihin perustuvasta kirjanpidosta. Sen käytön salliminen mikroyhdistyksessä ja säätiössä – siis
yrityksessä joka on velvollinen käyttämään kahdenkertaista kirjanpitoa – on käsitykseni mukaan varsin kyseenalaista.
ALV ja maksuperusteinen tilinpäätös
Arvolisäverolain mukaan oikeudella maksuperusteiseen tilinpäätökseen on suuri merkitys: ”Verovelvollinen, … jolla
on kirjanpitolain mukaan oikeus laatia maksuperusteinen tilinpäätös, saa kohdistaa myynnistä suoritettavan veron
….sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana myyntihinta tai sen osa on kertynyt”. Vastaava koskee myös ostoja. (AVL §
6. 6
137 ja 141). Muille verovelvollisille perussääntönä on juoksevassa kirjanpidossa laskuperusteisuus ja
tilinpäätöshetkellä suoriteperusteisuus.
Nykykirjanpitolaissa toiminimistä vain ammatinharjoittajilla on ollut oikeus tehdä maksuperusteista tilinpäätöstä,
liikkeenharjoittajat tai mikroyhdistykset ja –säätiöt eivät. Nyt tapahtuisi laajennus, ja ilman tarvetta muuttaa ALV-
lakia.
Käsitykseni mukaan arvolisäverolain ”koplaaminen” kirjanpitolakiin tällä tavalla ei ole perusteltua. Koska
arvonlisäveroa koskeva lainsäädäntö on elinkeinopolitiikan keskeisiä elementtejä, niitä tulee voida muuttaa
puuttumatta kirjanpitolain sisältöön. Vastaavasti kirjanpitolakia tulee voida säätää ilman alv-lain erityistä
huomioonottamista.
Juokseva kirjanpito. Poikkeava terminologia vaikeuttaa lain ymmärtämistä
Esityksessä tuodaan mukaan uutena tapana kirjata liiketapahtumat juoksevasti laskuperusteisesti jo nykylaissa
olevan ”maksuperusteisuuden” rinnalle. Tähänkin asti maksutapahtumat on aina kirjattu maksuperusteisesti, mutta
myynnit/saamiset ja ostot/velat laskuperusteisesti, siis laskujen päiväyksen perusteella.
Lain pohjana olevan kirjanpitoteorian peruskirjaustapa on edelleen suoriteperusteinen juokseva kirjanpito.
Ajatuksena on silloin, että oikeastaan mitään oikaisevia tilinpäätösvientejä ei tarvita, sillä tilin päättäminen antaa
suoraan suoriteperusteisen tilinpäätöksen.
Tämä käy hyvin ilmi kohdassa 3:4.2, jonka mukaan oikaisuviennit ovat tarpeen vain lasku- ja maksuperusteisesti
hoidetussa juoksevassa kirjanpidossa. Vähäisiä kirjauksia, jotka on tehty laskuperusteisesti tai maksuperusteisesti, ei
ole tarpeen oikaista ja täydentää suoriteperusteen mukaisiksi.
Kuten edellä on jo todettu, on puhdas suoriteperusteinen juokseva kirjanpito ennen kaikkea teoreettinen
rakennelma, jota ei varsinaisesti esiinny todellisuudessa. Todettakoon, että Ruotsin kirjanpitolaki tunnistaa vain näitä
samaa kahta juoksevan kirjanpidon kirjaustapaa: ”faktureringsprincip” ja ”kontantprincip”.
Ruotsin laista poiketen kirjanpitolakimme ei sisällä lainkaan termiä ”juokseva kirjanpito”, se esiintyy vain
perusteluissa. Tältä osin lain terminologia on vanhentunut, eikä vastaa normaalielämässä käytettyjä termejä
vaikeuttaen näin lain ymmärtämistä.
Toiminimiyrityksen kirjanpidon toteuttaminen tilitoimistopalveluna tänään
Koostaan riippumatta ammatinharjoittajat ja liikkeenharjoittajat käyttävät lähes poikkeuksetta tilitoimistoa
kirjanpitonsa ja verotuksensa hoitamiseen. Vain hyvin pieni osa, arvioni on alle 10 %, hoitaa itse nämä työt.
Epävirallinen kysely muutamasta pienestä ja suuresta tilitoimistosta kertoo, että kaikkien ammatinharjoittajien
osalta kirjanpito on kahdenkertainen. Juokseva kirjanpito on joko maksu- tai laskuperusteinen, ja tilinpäätös
laaditaan aina suoriteperusteisena. Koskaan ei laadita maksuperusteista tilinpäätöstä. Lainsäädännön käsitys siitä,
mikä on yksinkertaista ja resursseja säästävää, on varsin kaukana siitä, mikä on todellisuutta yrityspäässä
tapahtuneen digitalisoinnin myötä!
Toiminimiyrityksen vapaaehtoisesti laadittu tilinpäätös. ”Suojasatamasääntö”
Kuten edellä on kuvattu, tekevät tänä päivänä käytännössä oikeastaan kaikki ammatinharjoittajatkin
suoriteperusteisen tilinpäätöksen. Esityksessä tilinpäätöslaadinnasta vapautettavat liikkeenharjoittajat tekevät kaikki
tilinpäätöksensä suoriteperusteisesti.
Mikrokokoista osakeyhtiötä koskevan esityksessä säännösten mukaan laaditun tilinpäätöksen katsotaan suoraan
antavan riittävän ja oikean kuvan, eikä vaatimus lisätietojen antaminen tule sovellettavaksi.
Ammatin- ja liikkeenharjoittajille ei ole esityksessä lainkaan kokoluokkia, joten tämä ns. ”satamasuojasäännös”
helpotus jää myös suoriteperusteisen tilinpäätöksen vapaaehtoisesti laativan toiminimen ulottumattomiin, vaikka
olisi kuinka pieni. Tässä kohdin työryhmä kohtelee yritysmuotoja epätasapuolisesti, eikä sorsiminen koske vain
toiminimiyrityksiä vaan myös kaikkia muita yrityksiä.
7. 7
Ehdotuksia toiminimiyrityksen (ammatin- ja liikkeenharjoittajia) koskeviksi KPL-
pykäliksi
Seuraavassa on joitakin keskeisiä ehdotuksiani koskien toiminimiyrityksiä. Osa koskisi myös muita yritysmuotoja.
Ehdotuslista ei ole tyhjentävä, mutta osoittaa otsikkotasolla keskeiset säädettävät asiat.
Juokseva kirjanpito
Kirjanpito on kaikkien kirjanpitovelvollisten, myös toiminimien, osalta kahdenkertainen. Juokseva kirjanpito voi
perusäännön mukaisesti olla maksu- ja laskuperusteisena.
Yhdenkertainen kirjanpito, ns. ”muistiin merkitseminen”, sallitaan vain pienille aatteellisille yhdistyksille ja säätiöille,
joille ei ole liiketoimintaa. Tätä varten on säädettävä varsin alhainen kokoraja, joka ei välttämättä ole sama kuin
mikroyritysraja.
Kirjanpitovelvollisuus
Kirjanpitovelvollisuus on esityksen mukainen. Toiminimiyritys on kirjanpitovelvollinen perussäännön mukaisesti.
Jako kokoluokkiin
Kaikkia yritysmuotoja koskee tasapuolisesti sama jaottelu kokoluokkiin. Toiminimi rinnastetaan muihin
yhtiömuotoihin. Siten myös toiminimet jaetaan eri luokkiin samalla tavalla kuin muut. Velvollisuudet ja oikeudet
määräytyvät samojen ehtojen mukaisesti.
Velvollisuudet ja oikeudet vaihtelevat kokoluokittain, mutta tietyt velvollisuudet koskevat kaikkia riippumatta koosta.
Sellaisia ovat mm. valmius jättää tietoja viranomaisille digitaalisesti, kirjanpidon läpinäkyvyys harmaan talouden
torjumiseksi, tilinpäätöksen ja tilinpäätöstietojen riittävyys oikean kuvan antaminen yrityksen toiminnasta sen
sidosryhmille (ml. yrittäjä).
Mikroyritysraja
Mikroyrityksen raja tarkistetaan esityksestä alaspäin, ja heille annetaan suhteessa pieniin yrityksiin huomattavasti
suuremmat helpotukset. Työryhmän esityksessä niiden velvollisuudet ja oikeudet ovat nyt lähes identtiset.
Yksi vaihtoehto voisi olla nykyiset osakeyhtiön tilintarkastusrajat: Liikevaihto 200.000 €, tase 100.000 € ja henkilöstö
3, kahden näistä täyttyessä.
Lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden raja tulee kytkeä mikroyritysrajaan.
Tilinpäätösvelvollisuus
Kaikki laativat tilinpäätöksensä suoriteperusteisesti. Toiminimetkin laativat tilinpäätöksensä tämän perussäännön
mukaisesti.
Vain kahdenkertaisen kirjanpidon vaatimuksesta vapautetut pienimmät aatteelliset yhdistykset ja säätiöt saavat
tehdä maksuperusteisen tilinpäätöksen.
Tilinpäätöskaavat
Toiminimelle on laissa valmiina oma tilinpäätöskaava, jonka mukaan laaditaan tuloslaskelma ja tase sekä liitetiedot.
Kaava on symmetrinen muiden yhtiömuotojen kanssa, ja siinä huomioidaan kokoluokat.
Kaikille mikroyrityksille - tilinpäätöskaava on yksinkertainen ja standardoitu yhtiömuodosta riippumatta.
Erityistä velvollisuutta tai oikeutta muutoksiin tai lisäyksiin tilinpäätöskaavoissa ei ole oikean ja riittävän kuvan
nimissä. Tämä poikkeaa esityksestä, jossa velvollisuus ja oikeus ovat kaikilla, koosta riippumatta.
Tilinpäätöksen laadinnan tulee olla niin yksinkertainen ja selkeä, ettei sen oikeellisuuden varmistamiseksi tarvita
lakisääteistä tilintarkastusta. Siten tilinpäätösvarmennus tapahtuisi tarvittaessa ja vapaaehtoisesti
tarkoituksenmukaisen varmuustason antavan standardin mukaisesti.
8. 8
Oikea ja riittävä kuva
Mikroyritysluokalle ehdotettu suojasatama-periaate ulotetaan koskemaan kokoluokan kaikkia yrityksiä niiden
yhtiömuodosta riippumatta. Tilinpäätös, joka on laadittu kirjanpitolain säädösten ja kaavojen mukaan, katsotaan
sellaisenaan ilman lisätietojen antamista antavan oikean ja riittävän kuvan yrityksen taloudellisesta tuloksesta ja
asemasta.
Nykylakiin ja esitykseen sisältyvästä ehdottomasta vaatimuksesta oikean ja riittävän kuvan esittämisestä
höllennetään purkamalla säännöksiin sisältyvät ”takaportit oikean kuvan takaamiseksi”. Tämä merkitsee samalla sitä,
että suojasatama-periaate todella antaa tilinpäätöstyölle tavoiteltuja helpotuksia. Mikroyritysten kohdalla
hyväksytään siis se, että tilinpäätökseen saattaa sisältyä riski, ettei se aina kaikilta osin anna oikeaa ja riittävää kuvaa.
------------