Talouden tuottavuutta ja yritysten tuotantoa on parannettava elektroniikka- ja metsäteollisuuden murroksessa. Työvoima-, liikenne- ja asuntopolitiikkaa vahvistamalla on varmistettava, että työpaikat ja työntekijät kohtaavat toisensa. Julkisen talouden harkittuun sopeuttamiseen on sitouduttava.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Yhteensä aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia. Kilpailukykysopimus jättää ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.
Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.
Talouden tuottavuutta ja yritysten tuotantoa on parannettava elektroniikka- ja metsäteollisuuden murroksessa. Työvoima-, liikenne- ja asuntopolitiikkaa vahvistamalla on varmistettava, että työpaikat ja työntekijät kohtaavat toisensa. Julkisen talouden harkittuun sopeuttamiseen on sitouduttava.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Yhteensä aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia. Kilpailukykysopimus jättää ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.
Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Kansainvälisen talouden näkymät - näköpi...Suomen Pankki
Kauppasota on heikentänyt maailmantaloutta, miten euroalue pärjää?
Kansainvälinen talouskehitys on heikentynyt jyrkästi. Kuinka suuri osa tästä on kauppasodan syytä? Jatkuuko euroalueella negatiivisten korkojen aika ja mitä se tarkoittaa?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esittelee tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Matkailualalle voi eri selvitysten mukaan syntyä kahdeksan seuraavan vuoden aikana jopa 40 000 uutta työpaikkaa. SAK:n selvitys esittelee matkailun mahdollisuudet numeroina sekä keinot niiden hyödyntämiseksi.
On todennäköistä, että uhkaava kauppasota saadaan rajoitettua koskemaan vain yksittäisiä tavaraluokkia. Jos näin käy, kasvu jatkuu Suomessa tänä ja ensi vuonna vahvana. Nousukausi näyttää, ettei Suomella ollutkaan väitettyjä, poikkeuksellisen vakavia rakenteellisia ongelmia. Mm. tehdyistä leikkauspäätöksistä johtuen talouden vahva kehitys ei kuitenkaan paranna tasapuolisesti kaikkien väestöryhmien tilannetta. Tuloerojen kasvua pitäisi hidastaa perusturvan päivityksellä, johon kuuluisi indeksikorotusten tekeminen viimeistään ensi vuonna.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle vii-mesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen talous kesän korvalla 2020: Pahin ei toteutunut,...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Suomen talous kesän korvalla 2020: Pahin ei toteutunut, mutta turnauskestävyyttä tarvitaan
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 9.6.2020
#eurojatalous
Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät. PT on nostanut viimekeväisiä kasvuennusteitaan tälle vuodelle 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että kuluvana vuonna Suomen bkt kasvaa 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden loivempi kasvu saattaa olla pitkäaikaista. Vakavimmat siihen kohdistuvat uhkakuvat ovat peräisin Suomen ulkopuolelta.
Raportti paperiteollisuudesta arvioi muun muassa paperiteollisuuden lähiajan kehitysnäkymiä ja ennustaa alan lähivuosien tuotannon kasvua. Lähinnä laajentuneen sellun tuotannon kapasiteetin ansiosta Suomen paperiteollisuuden kasvu nopeutuu tämän vuoden parista prosentista runsaaseen neljään prosenttiin vuosiksi 2018 ja 2019. Raportissa on myös tarkastelu EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksia metsätalouteen ja metsäteollisuuteen sekä suunnitteilla olevia investointeja uusiin sellutehtaisiin. Eri kohteiden toteutumiselle on myös esitetty alustava todennäköisyys.
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Niitä synnyttävät ensinnäkin kansainväliset poliittiset riskit. Yhdysvalloissa riskien lähteenä on laaja epäluottamus uuden presidentin talouspolitiikan onnistumista kohtaan. Euroopassa huolenaiheena on populististen liikkeiden suosio ja samalla eurojärjestelmään kohdistuva epäluottamus. Talouden indikaattorit viittaavat kasvun kiihtymiseen Suomessa ja muualla, mutta ”pehmeiden” ja ”kovien” kasvuindikaattorien välillä on vielä ainakin toistaiseksi selvä epäsuhta. Ennusteemme mukaan Suomen talous silti elpyy. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Kuitenkin myös kotimaassa talouspolitiikkaan liittyy riskejä. Ennustejakson aikana testataan ensinnäkin hallituksen kykyä yhtenäisyyteen keskeisissä rakenteellisissa uudistuksissaan. Työmarkkinoilla haasteena on saada aikaiseksi hallittu liittokierros tilanteessa, jossa vientivetoinen palkkamalli ja tarvittava palkkakoordinaation muoto ovat vielä avoinna.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Kansainvälisen talouden näkymät - näköpi...Suomen Pankki
Kauppasota on heikentänyt maailmantaloutta, miten euroalue pärjää?
Kansainvälinen talouskehitys on heikentynyt jyrkästi. Kuinka suuri osa tästä on kauppasodan syytä? Jatkuuko euroalueella negatiivisten korkojen aika ja mitä se tarkoittaa?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esittelee tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Matkailualalle voi eri selvitysten mukaan syntyä kahdeksan seuraavan vuoden aikana jopa 40 000 uutta työpaikkaa. SAK:n selvitys esittelee matkailun mahdollisuudet numeroina sekä keinot niiden hyödyntämiseksi.
On todennäköistä, että uhkaava kauppasota saadaan rajoitettua koskemaan vain yksittäisiä tavaraluokkia. Jos näin käy, kasvu jatkuu Suomessa tänä ja ensi vuonna vahvana. Nousukausi näyttää, ettei Suomella ollutkaan väitettyjä, poikkeuksellisen vakavia rakenteellisia ongelmia. Mm. tehdyistä leikkauspäätöksistä johtuen talouden vahva kehitys ei kuitenkaan paranna tasapuolisesti kaikkien väestöryhmien tilannetta. Tuloerojen kasvua pitäisi hidastaa perusturvan päivityksellä, johon kuuluisi indeksikorotusten tekeminen viimeistään ensi vuonna.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle vii-mesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen talous kesän korvalla 2020: Pahin ei toteutunut,...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Suomen talous kesän korvalla 2020: Pahin ei toteutunut, mutta turnauskestävyyttä tarvitaan
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 9.6.2020
#eurojatalous
Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät. PT on nostanut viimekeväisiä kasvuennusteitaan tälle vuodelle 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että kuluvana vuonna Suomen bkt kasvaa 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden loivempi kasvu saattaa olla pitkäaikaista. Vakavimmat siihen kohdistuvat uhkakuvat ovat peräisin Suomen ulkopuolelta.
Raportti paperiteollisuudesta arvioi muun muassa paperiteollisuuden lähiajan kehitysnäkymiä ja ennustaa alan lähivuosien tuotannon kasvua. Lähinnä laajentuneen sellun tuotannon kapasiteetin ansiosta Suomen paperiteollisuuden kasvu nopeutuu tämän vuoden parista prosentista runsaaseen neljään prosenttiin vuosiksi 2018 ja 2019. Raportissa on myös tarkastelu EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksia metsätalouteen ja metsäteollisuuteen sekä suunnitteilla olevia investointeja uusiin sellutehtaisiin. Eri kohteiden toteutumiselle on myös esitetty alustava todennäköisyys.
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Niitä synnyttävät ensinnäkin kansainväliset poliittiset riskit. Yhdysvalloissa riskien lähteenä on laaja epäluottamus uuden presidentin talouspolitiikan onnistumista kohtaan. Euroopassa huolenaiheena on populististen liikkeiden suosio ja samalla eurojärjestelmään kohdistuva epäluottamus. Talouden indikaattorit viittaavat kasvun kiihtymiseen Suomessa ja muualla, mutta ”pehmeiden” ja ”kovien” kasvuindikaattorien välillä on vielä ainakin toistaiseksi selvä epäsuhta. Ennusteemme mukaan Suomen talous silti elpyy. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Kuitenkin myös kotimaassa talouspolitiikkaan liittyy riskejä. Ennustejakson aikana testataan ensinnäkin hallituksen kykyä yhtenäisyyteen keskeisissä rakenteellisissa uudistuksissaan. Työmarkkinoilla haasteena on saada aikaiseksi hallittu liittokierros tilanteessa, jossa vientivetoinen palkkamalli ja tarvittava palkkakoordinaation muoto ovat vielä avoinna.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
En este trabajo presento la empresa JCPenney como parte de un trabajo solicitado por la profesora Berlingeri para la clase de Administración y Producción de operaciones en la Universidad del Turabo. Este trabajo escrito complementa la presentación en formato Power Point que he colocado en mi cuenta de Slideshare anterior a el mismo.
The duration of the tour is 10 hours.An Ideal retreat for nature lovers alike.Travel with us on this awe-inspiring route to the southern-most tip of Iceland. On this scenic trip to Vík we embark on a journey to some of Iceland’s most iconic natural monuments.
Työeläkeyhtiö Varman sijoitustuotot jatkoivat elpymistään vuoden kolmannella neljänneksellä alkuvuoden rajusta koronan aiheuttamasta kurssilaskusta. Sijoitusten markkina-arvo nousi 1,5 miljardilla eurolla kesäkuun loppuun verrattuna ja oli syyskuun lopussa 46,8 miljardia euroa. Toimitusjohtaja Risto Murron mukaan eläkejärjestelmälle toteutuneita tuottojakin kriittisempi kysymys on Suomen talouden kasvu ja työllisyyden kehitys.
Elon sijoitukset tuottivat tammi-syyskuussa -1,6 (9,4) prosenttia. Sijoitusten markkina-arvo oli syyskuun lopussa 24,6 miljardia euroa. Kolmannen kvartaalin tuotto oli 2,6 (2,0) prosenttia. Vakavaraisuusaste oli 120,6 prosenttia ja vakavaraisuuspääoma oli 1,4-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden.
Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikön Mika Vidlundin esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Millä tasolla työläkemaksumme ovat muihin maihin verrattuna? Osiossa paneudutaan Eläketurvakeskuksen eri maiden kokonaiseläkemaksutasoa vertailevaan raporttiin ja kuullaan työeläkkeen järjestäjiltä, miltä maksutaso vaikuttaa.
TIVIAn tuoreen palkkatutkimuksen mukaan IT-alan palkkojen aikaisempi positiivinen palkkakehitys pysähtyi, ja kääntyi jopa niukasti laskuun vuonna 2015. Kaikkien palkkojen keskiarvo oli 4 379 euroa ja kokonaispalkkojen keskiarvo 4 627 euroa.
Harmonisoitu palkkarakenneaineisto, Pekka LaineTilastokeskus
Harmonisoitu palkkarakenneaineisto
Yli ajan harmonisointi, vaikutukset ja tutkimusaineiston valinta
Palkkarakenneaineistot tutkimuskäytössä –tilaisuus
Tilastokeskus 31.10.2014
Pekka Laine
Tulevaisuuden raportointi_ja raportoinnin tulevaisuus_Adibe TA5_2014Pia Adibe
Integroidulla raportoinnilla (IR) pyritään yhden raportin avulla muodostamaan yrityksen toiminnasta yhtenäinen kokonaiskuva, joka linkittää tulevaisuuden toimintaympäristön vaikutukset yrityksen strategiaan, hallintoon ja taloudelliseen tulokseen.
Vuoden 2012 tutkimuksen odotettiin näyttävän merkkejä taloustilanteen kiristymisestä ja paljon julkisuutta saaneista IT-alan vaikeuksista. Keskiarvojen tasolla tilanne näyttää kuitenkin hyvin samanlaiselta kuin vuotta aikaisemmin. Monet sanalliset kommentit kyllä kertovat ilmapiirin kiristymisestä työpaikoilla.
1. 1
Syyskuun 2015 ansiotasot
ja ansiokehitys syyskuusta 2014
syyskuuhun 2015
Rahoitusala
Vertailutietoja eräiltä Pron sopimusaloilta
Lähde: EK / Palkkatilastot
Mika Mäkelä & Antti Hakala
2. 2
I. Tietoja ansiokehityksestä ja ansiotasoista eräillä Pron sopimusaloilla
II. Rahoitusalan tilastoihin perustuvat tiedot, mm. alakohtaiset ansiokehitys- ja
ansiotasotiedot ja vaativuusluokkajakaumatiedot
III. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuva eri alojen ansiokehitysvertailu
IV. Tilastojen tulkitsemisesta
Eri aloilta käytettävissä olevat tiedot vaihtelevat. Kaikki tiedot perustuvat EK:n
toimittamaan aineistoon, joiden pohjalta on tehty omia laskelmia.
Esityksen sisältö
3. 3
Taustaksi
• EK:n palkkatilasto sisältää ansiotaso- ja ansiokehitystiedot yli 50
sopimusalalta.
• Tarkasteltava ajanjakso on syyskuu 2014– syyskuu 2015.
• Tässä esityksessä ovat esimerkinomaisesti mukana suurimmat prolaiset
sopimusalat teknologiateollisuus, kemianteollisuus, energiateollisuus,
rakentaminen, rahoitusala ja televiestintä (= ict).
• Tilastokauteen osuvat sopimuskorotukset eri aloilla olivat joko Työllisyys- ja
kasvusopimuksen ensimmäisen jakson ensimmäisen vuoden mukaisesti 20 €
tai toisen vuoden mukaisesti 0,4 %. Korotuksen maksuajankohta ja
toteutustapa vaihtelivat sopimusaloittain: energia-ala 20 € 1.2.2015, ict-ala
33 € / 0,9 % 1.4.2015, kemianala 0,4 % 1.7.2015, rahoitusala 0,4 % 1.4.2015,
rakennusala 20 € 1.10.2014 ja teknologiateollisuus 0,4 % 1.3.2015.
• Palkkatilastoja kannattaa vertailla omalle alalle ”läheisten” alojen kanssa
(sama työnantajaliitto, samoja konserneja, yhteistä omistajuutta,
”päätoimiala – aputoimiala”, toimialaliukumaa jne).
5. 5
Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden lukumäärä 9/2015
(rahoitusala: esimies- ja asiantuntijataso)
Ylempien toimihenkilöiden
määrä on kasvanut
kaikilla aloilla.
6. 6
Säännöllisen työajan keskiansiot toimihenkilötehtävissä 2014 ja 2015
€
Säännöllisen työajan keskiansio, STKA, sisältää ns. normaalin kuukausipalkan lisäksi
säännölliseltä työajalta maksetut työaikalisät, luontoisedut ja provisiot, mutta ei
ylityökorvauksia eikä kertaluonteisia eriä kuten tulospalkkioita.
7. 7
Säännöllisen työajan keskiansiot toimihenkilötehtävissä 2014 ja 2015
€
Säännöllisen työajan keskiansio, STKA, sisältää ns. normaalin kuukausipalkan lisäksi
säännölliseltä työajalta maksetut työaikalisät, luontoisedut ja provisiot, mutta ei
ylityökorvauksia eikä kertaluonteisia eriä kuten tulospalkkioita.
Kuuden
vertailualan
palkkojen ka.
2015 on 3316 €.
8. 8
Säännöllisen työajan keskiansiot, toimihenkilöt ja ylemmät
toimihenkilöt, 9/2015 (rahoitusala: esimies- ja asiantuntijataso)
€
Palkkaero
kasvoi
rahoitus-
alalla ja
rakentami-
sessa ja
pienentyi
ict-alalla.
Muilla
aloilla ero
oli lähes
ennallaan.
9. 9
Säännöllisen työajan ansiokehitys 9/2014 – 9/2015; kaikki tilas-
toinnin piirissä olevat toimihenkilöt ja identtiset toimihenkilöt, %
Tilastoissa on isoja
rakennemuutoksia, kuten
edellä lukumääristä
kertovassa kuvassa kävi
ilmi. Tästä syystä on
perusteltua tarkastella
identtisten ansiokehitystä.
10. 10
Nais- ja miestoimihenkilöiden STKA syyskuussa 2015
€
Keskimääräinen ero, % (ja muutossuunta vrt. 09/2014):
13,3 (-) 18,9 (+) 20,7 (+) 16,7 (-) 6,1 (-) 13,0 (-)
11. 11
Ansioiden hajonnat toimihenkilötehtävissä syyskuussa 2015,
naiset ja miehet
€
1.des = 10 % tienaa
alle ko. euro-
määrän, med = 50
% tienaa alle ko.
euromäärän ja
9.des = 90 % tienaa
alle ko. euromäärän
12. 12
Nais- ja miestoimihenkilöiden säännöllisen työajan ansiokehitys
9/2014 – 9/2015; kaikki tilastoinnin piirissä olevat toimihenkilöt ja identtiset
toimihenkilöt, %
Toimihenkilömiesten ansiokehitykseen ovat vaikuttaneet pääosin tilastopohjassa
tapahtuneet muutokset. Tilastoaineistosta on poistunut kaksi yritystä ja eräässä
yrityksessä ammattiluokituksen soveltamista on muutettu.
13. 13
Tulospalkkiot syyskuussa 2015, toimihenkilöt ja ylemmät
toimihenkilöt (rahoitusala: esimies- ja asiantuntijataso)
€
Toimihenkilöiden
tulospalkkiot ovat
pysyneet lähes ennal-
laan. Sen sijaan teknolo-
giateollisuuden ylempien
tulospalkkiot ovat
kasvaneet voimakkaasti.
14. 14
I. Tietoja ansiokehityksestä ja ansiotasoista eräillä Pron sopimusaloilla
II. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuvat tiedot, mm. alakohtaiset
ansiokehitys- ja ansiotasotiedot ja vaativuusluokkajakaumatiedot
III. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuva eri alojen ansiokehitysvertailu
IV. Tilastojen tulkitsemisesta
Esityksen sisältö
19. 19
Miesten ja naisten säännöllisen työajan keskiansiot
syyskuussa 2015 eri tehtävätasoilla, rahoitusala
€
Kuinka paljon
enemmän miehet
ansaitsevat eri
tehtävätasoilla?
Johtotehtävissä
28 % enemmän,
esimies- ja asian-
tuntijatehtävissä
18 % enemmän ja
toimi-
henkilötehtävissä
6 % enemmän
20. 20
Naisten ja miesten säännöllisen työajan keskiansiot
syyskuussa 2015 eri tehtävätasoilla pääkaupunkiseudulla (PKS) ja
muualla Suomessa (MS), rahoitusala
€
22. 22
%
Identtiset = sama
henkilö löytyy
tilastosta
molempina vuosina,
mutta asemataso
on saattanut
muuttua
Ammatti-identtisillä
on myös asemataso
pysynyt samana
STKAkehitys 9/2014 – 9/2015; kaikki tilastoinnin piirissä olevat
toimihenkilöt ja identtiset toimihenkilöt eri tehtävätasoilla, rahoitusala
25. 25
Keskimääräiset tulospalkkiot eri tehtävissä työskentelevillä naisilla
ja miehillä, rahoitusala syyskuu 2015
Vuonna 2015
tulospalkkioiden
piirissä oli 67,5 %
johtotasolla, 58,9 %
esimies- ja asian-
tuntijatasolla ja 42,7
% toimi-henkilötasolla
työskentelevistä
26. 26
I. Tietoja ansiokehityksestä ja ansiotasoista eräillä Pron sopimusaloilla
II. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuvat tiedot, mm. alakohtaiset
ansiokehitys- ja ansiotasotiedot ja vaativuusluokkajakaumatiedot
III. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuva eri alojen ansiokehitysvertailu
IV. Tilastojen tulkitsemisesta
Esityksen sisältö
30. 30
I. Tietoja ansiokehityksestä ja ansiotasoista eräillä Pron sopimusaloilla
II. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuvat tiedot, mm. alakohtaiset
ansiokehitys- ja ansiotasotiedot ja vaativuusluokkajakaumatiedot
III. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuva eri alojen ansiokehitysvertailu
IV. Tilastojen tulkitsemisesta
Esityksen sisältö
31. 31
Ammatti-identtiset henkilöt ovat olleet saman alan tilastoinnin piirissä molempina ajankohtina ja ovat
kuuluneet samaan tilastonimikkeeseen molempina ajankohtina. Esimerkiksi henkilö on työskennellyt
asiakaspalvelun palvelu- ja myyntitehtävissä, sekä lokakuussa 2012 että lokakuussa 2013.
Ansioiden hajonnat: 1. desiili kertoo mitä euromäärää vähemmän 10 prosenttia kyseiseen ryhmään,
kuten tilastonimikkeeseen tai vaativuusluokkaan, kuuluvista henkilöistä ansaitsee. Mediaani kertoo
mitä euromäärää vähemmän puolet kyseiseen ryhmään kuuluvista henkilöistä ansaitsee. 9. desiili
kertoo mitä euromäärää vähemmän 90 prosenttia kyseiseen ryhmään kuuluvista henkilöistä
ansaitsee.
Henkilöstörahaston kautta yritys voi jakaa tulos- ja voittopalkkioita. Näitä ei lasketa mukaan tässä
tilastoraportissa tarkoitettuihin tulospalkkioihin.
Identtisillä henkilöillä tarkoitetaan saman tilastoinnin piirissä molempina ajankohtina olleita
henkilöitä. Tällä tilastokaudella identtisiin kuuluva henkilö on ollut saman alan palkkatilastoinnin
piirissä sekä lokakuussa 2012 että lokakuussa 2013.
Kiinteä kuukausiansio sisältää ainoastaan varsinaisen kiinteän kuukausipalkan (esim. vaativuuden
mukainen palkanosa ja henkilökohtainen palkanosa). Ansiokäsitteeseen ei lasketa mukaan
säännöllisen työajan lisiä (kuten iltalisiä), luontoisetujen verotusarvoa, suorituspalkkoja eikä
tulospalkkioita.
Keskeisiä käsitteitä I
32. 32
Säännöllisen työajan ansio sisältää varsinaisen kiinteän kuukausipalkan lisäksi erilaiset säännöllisen
työajan lisät (kuten ilta- tai yölisät, mutta ei ylityölisiä), luontoisetujen verotusarvon sekä
suorituspalkat (kuten provisiot) kuukausikeskiarvona. Tulospalkkiot eivät sisälly tähän
ansiokäsitteeseen. Joissakin yhteyksissä esitetään kuitenkin vielä erikseen säännöllisen työajan
keskiansiot tulospalkkioineen. Silloin tulospalkkiot ovat mukana kuukausikeskiarvona.
Tulospalkkioilla tarkoitetaan yrityksen tulospalkkausjärjestelmään perustuvia, toiminnan
tuloksellisuudesta riippuvia palkkioita, jotka maksetaan yleensä 1 - 4 kertaa vuodessa. Tähän
sisällytetään myös käteiset voittopalkkiot ja voitonjako, mutta ei rahastoitavia tulos- tai
voittopalkkioita.
Keskeisiä käsitteitä II
33. 33
1. Ryhmä-, konserni- ja liittotason ansiokehitystarkastelu
• liittotason ansiokehitystarkastelu = tilastotyöryhmän raportti
2. Ryhmä-, konserni- ja liite 8e-yritystason tarkastelu
palkkatoimikunnissa 15.5. mennessä
• ansiokehityksen tulee olla vähintään työehtosopimuksessa
sovitun mukainen
• myös vaativuusluokittelun kehittymistä seurataan
3. Yritystasolla luottamusmiessopimuksen mukaisesti 15.5.
mennessä
• vaativuusluokkajakauma (kaikki, miehet, naiset)
• suoritustasoon kuuluvan henkilöstön keskiansio (kaikki,
miehet, naiset)
Tilastoyhteistyö
34. 34
Ansiokehitys ja identtisten ansiokehitys, esimerkki
Vuosi X Vuosi X+1
Henkilö 1 2200 2288
Henkilö 2 2300 2392
Henkilö 3 2400 2496
Henkilö 4 2500 2600
Henkilö 5 2600
Henkilö 6 2350
Palkkasumma 12000 12126
Henkilölukumäärä 5 5
Keskiansio 2400 2425 Ansiokehitys 1,04 %
Identtisten palkkasumma 9400 9776
Identtisten lukumäärä 4 4
Keskiansio 2350 2444 Identtisten 4,0 %
ansiokehitys
35. 35
• On huomattava, että sukupuolten välisen palkkaeron laskeminen keskiansioluvuista antaa
epätäydellisen kuvan tilanteesta. Keskimääräistä palkkaeroa laskettaessa ei oteta huomioon
esimerkiksi sitä, tekevätkö naiset ja miehet alalla erilaisia ja eri vaativuustason työtehtäviä
• Palkkaerojen poistamisen edistämiseksi olisikin syytä tehdä tarkempia analyyseja palkkaerojen
taustalla vaikuttavista tekijöistä
• Näitä analyyseja voi työpaikoilla tehdä tasa-arvoselvityksiin sisältyvillä palkkakartoituksilla
• Riittävän laadukkaasta palkka-aineistosta voidaan tehdä myös monimuuttujamenetelmin
analyyseja, kuten esim. regressioanalyyseja, joissa sukupuolten välinen palkkaero pyritään
tunnistamaan eliminoimalla mahdollisimman hyvin muut palkkaan vaikuttavat tekijät
Palkkaerojen tulkinnasta