Esitykset:
Pia Pulkkinen, päihdepalveluiden päällikkö, Helsingin kaupunki
Anna-Riikka Vuori, suunnittelija, Aseman Lapset ry
Kati Voivala, asiakkuusvastaava, Suomen Diakoniaopisto
1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021EHYT
Henna Haravuori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, dosentti, THL Mielenterveystiimin vieraileva tutkija.
Miguel Reyes, Sekasin-chat tiimipäällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Leena Ehrling, VTT, psykoterapeutti (VET)
2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä JuhoMertanen
MIELI ry:n mielenterveyden edistämisen asiantuntijapsykologi Juho Mertasen puheenvuoro taustastaan, työstään ja mielenterveyden edistämisen teorioista psykologian opiskelijoille Helsingissä 13.11. ja Tampereella 14.11.
1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021EHYT
Henna Haravuori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, dosentti, THL Mielenterveystiimin vieraileva tutkija.
Miguel Reyes, Sekasin-chat tiimipäällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Leena Ehrling, VTT, psykoterapeutti (VET)
2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä JuhoMertanen
MIELI ry:n mielenterveyden edistämisen asiantuntijapsykologi Juho Mertasen puheenvuoro taustastaan, työstään ja mielenterveyden edistämisen teorioista psykologian opiskelijoille Helsingissä 13.11. ja Tampereella 14.11.
Esitys Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen yleisötilaisuudessa 9.5.2016: Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Sote-uudistuksen haasteita.
Suomen Mielenterveysseuran Mielinauha-luento: Nuoret, päihteet ja vanhemmuus....JuhoMertanen
#Mielinauha on kampanja mielenterveyden hyväksi. Siihen liittyvällä keräyksellä tuetaan kotimaista mielenterveystyötä, mielenterveyden edistämistä ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien kriisiauttamista. Lisätietoja osoitteesta mielinauha.fi.
Mielenterveysseura ja Terveystalo järjestivät kampanjaan liittyen yhdessä Terveystalon ja Finnkinon kanssa mielen hyvinvointiin liittyvät maksuttomat yleisötilaisuudet Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa.
Turussa aiheena oli "Nuoret, päihteet ja vanhemmuus - Kuinka tukea nuorta tunnemyllerryksen ja houkutusten ristipaineissa? Mitä tehdä, jos huoli nousee?" Aiheeseen johdatteli Suomen Mielenterveysseuran asiantuntijapsykologi Juho Mertanen, joka on työskennellyt nuorten ja aikuisten kanssa mm. mieliala-, ahdistus-, ja päihdeongelmien sekä traumojen parissa.
Toivoa-verkkokurssi Osio 6 Apua ja tukea myös omaiselle itselleen (pptx)finfami
Toivoa-verkkokoulu on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, opiskelijoille ja päättäjille.
Se tarjoaa tietoa
• psyykkisen sairauden vaikutuksista omaisten elämään
• erilaisista omaistilanteista, niiden tyypillisistä haasteista ja tuen tarpeista
• ymmärrystä omaisen toipumisen vaiheista
• keinoista, joilla voi tukea omaisen ja koko perheen toipumista osana omaa työtään.
Toivoa-verkkokoulu auttaa
• näkemään toipujat ja omaiset yhdessä asiakkaana
• ymmärtämään omaisen toipumisen tukemisen tärkeyden osana sairastuneen toipumisen tukemista.
Toivoa-verkkokoulu antaa keinoja tukea toivon näkökulmaa myös omaisen elämässä, ja edistää näin perheen yhteistä toipumista.
Kurssissa on yhteensä kuusi osiota, jotka voi käydä omaan tahtiin.
Esitys Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen yleisötilaisuudessa 9.5.2016: Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Sote-uudistuksen haasteita.
Suomen Mielenterveysseuran Mielinauha-luento: Nuoret, päihteet ja vanhemmuus....JuhoMertanen
#Mielinauha on kampanja mielenterveyden hyväksi. Siihen liittyvällä keräyksellä tuetaan kotimaista mielenterveystyötä, mielenterveyden edistämistä ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien kriisiauttamista. Lisätietoja osoitteesta mielinauha.fi.
Mielenterveysseura ja Terveystalo järjestivät kampanjaan liittyen yhdessä Terveystalon ja Finnkinon kanssa mielen hyvinvointiin liittyvät maksuttomat yleisötilaisuudet Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa.
Turussa aiheena oli "Nuoret, päihteet ja vanhemmuus - Kuinka tukea nuorta tunnemyllerryksen ja houkutusten ristipaineissa? Mitä tehdä, jos huoli nousee?" Aiheeseen johdatteli Suomen Mielenterveysseuran asiantuntijapsykologi Juho Mertanen, joka on työskennellyt nuorten ja aikuisten kanssa mm. mieliala-, ahdistus-, ja päihdeongelmien sekä traumojen parissa.
Toivoa-verkkokurssi Osio 6 Apua ja tukea myös omaiselle itselleen (pptx)finfami
Toivoa-verkkokoulu on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, opiskelijoille ja päättäjille.
Se tarjoaa tietoa
• psyykkisen sairauden vaikutuksista omaisten elämään
• erilaisista omaistilanteista, niiden tyypillisistä haasteista ja tuen tarpeista
• ymmärrystä omaisen toipumisen vaiheista
• keinoista, joilla voi tukea omaisen ja koko perheen toipumista osana omaa työtään.
Toivoa-verkkokoulu auttaa
• näkemään toipujat ja omaiset yhdessä asiakkaana
• ymmärtämään omaisen toipumisen tukemisen tärkeyden osana sairastuneen toipumisen tukemista.
Toivoa-verkkokoulu antaa keinoja tukea toivon näkökulmaa myös omaisen elämässä, ja edistää näin perheen yhteistä toipumista.
Kurssissa on yhteensä kuusi osiota, jotka voi käydä omaan tahtiin.
Toivoa-verkkokoulu on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, opiskelijoille ja päättäjille.
Se tarjoaa tietoa
• psyykkisen sairauden vaikutuksista omaisten elämään
• erilaisista omaistilanteista, niiden tyypillisistä haasteista ja tuen tarpeista
• ymmärrystä omaisen toipumisen vaiheista
• keinoista, joilla voi tukea omaisen ja koko perheen toipumista osana omaa työtään.
Toivoa-verkkokoulu auttaa
• näkemään toipujat ja omaiset yhdessä asiakkaana
• ymmärtämään omaisen toipumisen tukemisen tärkeyden osana sairastuneen toipumisen tukemista.
Toivoa-verkkokoulu antaa keinoja tukea toivon näkökulmaa myös omaisen elämässä, ja edistää näin perheen yhteistä toipumista.
Kurssissa on yhteensä kuusi osiota, jotka voi käydä omaan tahtiin.
Toivoa-verkkokurssi Osio 3 Informaatiota omaisten tuen tarpeista eri vaiheiss...finfami
Toivoa-verkkokoulu on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, opiskelijoille ja päättäjille.
Se tarjoaa tietoa
• psyykkisen sairauden vaikutuksista omaisten elämään
• erilaisista omaistilanteista, niiden tyypillisistä haasteista ja tuen tarpeista
• ymmärrystä omaisen toipumisen vaiheista
• keinoista, joilla voi tukea omaisen ja koko perheen toipumista osana omaa työtään.
Toivoa-verkkokoulu auttaa
• näkemään toipujat ja omaiset yhdessä asiakkaana
• ymmärtämään omaisen toipumisen tukemisen tärkeyden osana sairastuneen toipumisen tukemista.
Toivoa-verkkokoulu antaa keinoja tukea toivon näkökulmaa myös omaisen elämässä, ja edistää näin perheen yhteistä toipumista.
Kurssissa on yhteensä kuusi osiota, jotka voi käydä omaan tahtiin.
Miltä mielenterveys- ja päihdehäiriöiden diagnostiikka näyttää postmodernin psykologisen tutkimuksen näkökulmasta?
Tomi Bergström, psykologi, tutkija, Jyväskylän yliopisto
Päihdepäivät 2023: 17. Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli.pptxEHYT
Huumemyrkytyskuolemat sekä huumausaineiden pitkäaikaisesta käytöstä johtuvat kuolemat ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun ajan. Huono suuntaus näyttää jatkuvan, sillä vuonna 2021 Suomessa kuoli huumeisiin 287 henkilöä. Luku on suurin koko mittaushistorian aikana. Miten palvelut voisivat vastata tähän huolestuttavaan kehityskulkuun? Huumekuolemien ehkäisemiseksi on olemassa tutkitusti tehokaita menetelmiä, mutta kaikki menetelmät ei ole suoraan kopiotavissa Suomen tilanteeseen. Seminaarissa esitetään huumekuolemien ehkäisemiseksi uusia menetelmiä, vanhojen menetelmien kehittämistarpeita, ja pohditaan, miten muualta lainatut menetelmät sopisivat Suomeen ja millaiset ovat poliisin ja etsivän työn mahdollisuudet huumekuolemien ehkäisemiseksi. Läpileikkaavana teemana läpi koko esityksen kulkee stigman purkaminen.
11.5. klo 12:30-14:30.
Puheenjohtajana toimii oikeuskemisti Pirkko Kriikku, THL, Oikeuskemiaykskkö
12.30 Avauspuheenvuoro: Liikkuuko kadulla vaarallisia aineita? Ketkä kuolevat ja mihin huumemyrkytyksissä kuollaan?
Oikeuskemisti Pirkko Kriikku, THL
12.40 Jotain vanhaa: Hoidossa ja hengissä – päihdehoitoon pääsy huumekuolemia estämässä
Ylilääkäri Margareeta Häkkinen, THL
13.10 Jotain lainattua: Käyttöhuone vai huumehaittojen ehkäisykeskus?
Erityisasiantuntija Sanna Kailanto, THL
13.30 Jotain sinistä: Piritorilla tavataan! Naapurustyön malli, polisiin ja etsivän työn näkökulma
Vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi, Helsingin poliisilaitos ja kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal
Maso, A-klinikkasäätiö,
13.55 Aika kokeilla jotain uutta
Asiantuntija Inari Viskari, THL, 20 min
14.15 Kysymykset ja loppupuheenvuoro
On haastavaa saada nykyisten päihdepalveluiden piiriin ihmisiä, joilla on kerrostunut ja pitkäaikainen päihdeongelma. Tässä seminaarissa nostetaan esiin tuoretta tutkimustietoa siitä, keitä päiväkeskustoiminta nyt tavoittaa ja mihin tarpeisiin se vastaa. Hyvinvointialue- ja kuntapäättäjien sekä alueellisten organisaatioiden tulee varmistaa myös tämän ihmisryhmän pääsy arjen tuen piiriin. Järjestöt mahdollistavat laajasti päiväkeskustoiminnan yhtenä tärkeänä väylänä palveluihin. Kolmessa juuri valmistuneessa tutkimuksessa on kerätty tietoa päiväkeskuskävijöistä sekä päiväkeskusten merkityksestä kävijöille. Päiväkeskustoiminta on erityisen ajankohtainen kysymys, koska päiväkeskukset tulevat osaksi sosiaalihuoltolain palveluita vuonna 2023.
12.30 Avaus
12.35 Uuden päiväkeskus -lain uhat ja mahdollisuudet. Mitä tapahtuu, kun päihtyneenäkin saa asioida?
Lea Stenberg ja Jenni-Emilia Ronkainen, Sininauhaliitto
12.55 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen kohtaamispaikkoihin vievät ja siellä syntyvät asiakaspolut.
Sari Jurvansuu, tutkija: A-klinikkasäätiö (MIPA-tutkimusohjelma)
13.15 Yleisön reflektiot: Mikä polku hämmästytti ja puuttuuko jokin?
13.20 Tauko
13.25 Päiväkeskusten kävijäprofiilit ja yhteys päiväkeskusten merkitykseen.
Henrietta Grönlund, kaupunkiteologian professori, Helsingin yliopisto
Joni Hokkanen, tutkija, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto (Osallistavat yhteisöt -osatutkimus, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke)
13.45 Kommentaattoreiden akvaariopaneeli
• Tukikohta ry, Anne Puonti, toimintavastaava
• Nurmon Sininauha, Anna Koskimäki, toiminnanjohtaja
• Tutkija Marja Hekkala, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke (KoMa-hanke)
• Maallikkotutkija Eve Vuori, Lissu Social Club, Porin Sininauha ry
14.15 Loppukeskustelu
Päihdepäivät 2023: 15. Käytännön läheisiä menetelmiä arjen ehkäisevään päihde...EHYT
Ehkäisevää päihdetyötä tehdään joka päivä monissa arjen tilanteissa ja kuka tahansa voi välittää toisesta ottamalla huolen päihteiden käytöstä puheeksi. Päihteistä puhuminen voi kuitenkin olla kiusallista tai herättää ihmisessä kielteisiä tunteita. Seminaarissa pureudutaan kysymyksiin: Miksi on tärkeää, että eri tilanteissa
löydetään rohkeus ottaa asia puheeksi? Ja miten päihteistä puhutaan ihmistä kunnioittaen ja välittävästi?
12.30 Tervetuloa seminaariin
Heikki Luoto,osastopäällikkö, EHYT ry
12.35 Ehkäisevää päihdetyötä voi tehdä kuka tahansa
Jaana Markkula, kehittämispäällikkö, THL
12.55 Onkohan työkaverillani alkoholiongelma?
Kaija Ojanperä, asiantuntija, Työturvallisuuskeskus
13.15 Lapseltani löytyi pillereitä – Mitä jokaisen olisi hyvä tietää huumeista ja lääkkeiden päihdekäytöstä?
John Söderholm, psykiatri, HUS
13.35 Uudet nikotiinituotteet – miten niistä kannattaa puhua?
Katri Saarela, asiantuntija, EHYT
13.55 Mitä tapahtuu puheeksi oton jälkeen? – Oma-apuvälineet ja päihdepalvelut sote-myllerryksessä.
Henri Sipilä, palvelupäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue
Lopetuspuheenvuoro
Heikki Luoto, osastopäällikkö, EHYT ry
Päihdepäivät 2023 14. Tietoisuus ja muutostaidot mielenterveys- ja päihdetyöt...EHYT
Tervetuloa työpajaan, jonka tarkoituksena on antaa tukea ja työkaluja työssä jaksamiseen sekä ylipäätään elämässä selviytymiseen.
- Eikä vaan jaksamiseen ja selviytymiseen, vaan myös elämästä iloitsemiseen!
Tässä työpajassa saat kohdata itseäsi sekä kohdistaa huomiosi siihen, mitä sinä tarvitset voidaksesi mahdollisimman hyvin. Se, että sinä voit mahdollisimman hyvin, auttaa myös kohtaamiasi asiakkaita. Aina paras mahdollinen hyvinvointi ei kuitenkaan ole mahdollista, koska elämä tuo eteemme kaikenlaista, johon emme pysty vaikuttamaan. Ja työt on tehtävä. Haluamme antaa sinulle tämän työpajan ja parhaan osaamisemme jaksamisesi tueksi, koska
tapahtuipa elämässäsi ja työssäsi mitä tahansa, näillä työkaluilla voit vaikuttaa hyvinvointiisi. Olemme koonneet työpajan, jonka tarkoituksena on antaa sinulle hetken huohahdus ja pieni breikki siitä, mitä kaikkea elämässäsi on meneillään. Tule siis työpajaan avoimella mielellä, villasukkafiiliksellä ja anna myös älylaitteesi levähtää työpajan ajan. Toki voit halutessasi kirjoittaa muistiinpanoja, mutta tästä työpajasta saat eniten irti, tulemalla paikalle ja ottamalla anti vastaan. Kristiina Niskanen alustaa aiheesta, jonka jälkeen Ilkka Koppelomäki sekä Susanna Ahvalo avaavat itsensä johtamisen sekä tietoisuustaitojen ihmeitä. Osallistuaksesi työpajaan et tarvitse mitään tiettyä koulutusta, ammattia tai aiempaa tietoa aiheesta. Olet lämpimästi tervetullut!
12.30 Voimavarakeskeinen lähestymistapa mielenterveys- ja päihdetyössä
Psykoterapeutti Kristiina Niskanen
12.40 Itsensä muistaminen ja huolehtiminen arjen ja työn keskellä
Itsensäjohtamisen valmentaja Ilkka Koppelomäki
13.30 Itsemyötätunto ja muutos
Opettaja ja Mindfulness-ohjaaja Susanna Ahvalo
14.15 Aikaa kysymyksille
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Päihdepäivät 2023: 12. Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen menivät viina...EHYT
Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kilpailivat siitä, missä maassa alkoholihaittoja torjutaan parhaiten. Ruotsalainen kehaisee: Ruotsissa keskioluttakin saa myydä vain Systembolagetissa. Norjalainen vastaa: Meillä on Vinmonopolet eikä keskiolutta saa ostaa kioskeilta tai huoltoasemilta. Suomalainen sanoo: Meilläpä saa vahvempia oluita kaupoista ja kioskeista. Lisäksi löytyy suomalaista sisua. Niinpä meillä on huudeltu viinejä kauppoihin jo 30 vuotta.
Suomen alkoholipolitiikka on pohjoismaisittain liberaalia. Miltä Suomen käytännöt ja keskustelukulttuuri näyttävät naapurimaihin verrattuna? Mitä yhteisiä piirteitä maiden välillä on ja missä taas erotaan toisista? Millaisia vaikutuksia erilaisilla toimilla on alkoholin aiheuttamiin haittoihin eri maissa? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan kansainvälisten asiantuntijoiden johdolla.
Seminaari on englanninkielinen.
9.00 Tilaisuuden avaus
Puheenjohtaja Juha Mikkonen avaa tilaisuuden ja esittelee alkoholiasenteisiin liittyviä tuloksia EHYTin kansalais- ja ehdokaskyselyistä.
9.15 Katsaus eri pohjoismaiden alkoholipolitiikkaan
Panelistien alustukset
10:00 Paneelikeskustelu
Lauri Beekman, Executive Director, Nordic Alcohol and Drugs Policy Network (NordAN)
Emil Juslin, European Policy Officer, IOGT, Ruotsi
Mariann Skar, former Secretary General, Eurocare, Norja
Pia Mäkelä, Research Professor, THL, Suomi
10.40 Kommenttipuheenvuoro
Sami Kuusela, toimittaja
10.55. Puheenjohtajan loppusanat
Päihdepäivät 2023: seminaari 11. Yrtitä edes: Kohtaamisia ja kannabiskeskuste...EHYT
Millaista on haittoja vähentävä kannabistyö? Miten keskustella kannabiksesta päätymättä väittelemään hyödyistä ja haitoista? Mitä kaikkea yhdellä käynnillä voidaan saada aikaan? Mitä voimme oppia vertaisohjaajilta kohtaamisesta?
Kannabis on yleisimmin käytetty laiton päihde Suomessa. Kannabiksen käyttö ei ole enää vain marginaali-ilmiö, etenkään nuorten aikuisten keskuudessa, joista kannabista on vähintään kokeillut lähes puolet. Meidän kaikkien on tärkeää opetella käymään kannabiskeskusteluja.
Kannabiskeskustelu alkaa kohtaamisesta. Yrtitä edes -seminaarissa kuulet nuorten kokemuksia kohtaamisista ja saat tietoa ja käytännön menetelmiä siihen, kuinka kannabiksesta voi keskustella nuoren aikuisen kanssa ja samalla tukea nuoren itsetuntoa ja identiteetin kehittymistä.
klo 9.00 Avaussanat
Eeva-Kaisa Hohenthal, Toiminnanjohtaja, YAD ry
klo 9.05 Kasvun kausia: Itsetunnon vahvistaminen kohtaamisessa
Reetta Salminen, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, Kasvun kausia
klo 9.25 Käynti kerrallaan: Jokainen kohtaaminen on tärkeä,
Tuomas Perkiö, Hanketyöntekijä, Walk in -terapia, Lasten ja nuorten keskus
klo 9.45 Mitä haluat kasvattaa? Menetelmiä kannabiksesta keskusteluun
Riikka Peltola, Projektityöntekijä, Hamppupelto-hanke, YAD ry
klo 9.55 Kohtaamisia -video ja tauko
klo 10.10 Vertaisuus kohtaamisessa: Mitä voimme oppia vertaisohjaajilta kohtaamisesta
Teemu Hannula, Yksilövalmentaja, Autismisäätiö
klo 10.30 Yrtitä edes: Haittoja vähentävä kannabistyö
Tihu Tiittanen ja vertaisohjaajat, Hamppupelto-hanke, YAD ry
klo 10.50 Kysymykset puhujille ja loppusanat
Päihdepäivät 2023 seminaari 8. Talousvaikeudet haastavat koko perheen hyvinvo...EHYT
Riippuvuuden aiheuttamat talousvaikeudet näyttäytyvät eri tavoin asiakkaan arjessa. Lapsuudessa koettu köyhyys saattaa lisätä riskiä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Yksi kuntoutumisen askeleista on omien arvojen ja rahasuhteen tarkastelu. On tärkeää, että talousvaikeuksissa olevia perheitä kohtaavilla ammattilaisilla on riittävät valmiudet ottaa raha-asiat puheeksi, keinoja tukea rahankäytön suunnittelussa sekä ohjata eteenpäin. Asiakkaan kohtaamisessa ammattilaisen oma rahasuhde nousee esiin. Pitkittyessään talousvaikeudet heikentävät mielenterveyttä ja vaikuttavat koko perheen ja lasten hyvinvointiin. Erityisen herkkiä vaikutuksille ovat perheen vauvaikäiset.
Seminaari avaa suomalaisten vanhempien kokemuksia talousvaikeuksista, niiden moninaisia taustoja ja vaikutuksia. Ammattilaiset saavat keinoja, miten ottaa asiakkaan talous puheeksi ja kuinka tukea koko perheen arjen sujuvuutta ja mielenterveyttä.
Klo 15.00-15.05 Tilaisuuden avaus
Seminaarin avaa MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen
Klo 15.05-15.30 Rahasta voi ja pitää puhua
Takuusäätiön kehittämiskoordinaattori Maria Rumpunen johdattelee kuulijoita pohtimaan omaa rahasuhdettaan: Mistä suhde rahaan muotoutuu, mitkä tekijät muokkaavat sitä ja miten raha vaikuttaa meistä jokaiseen? Omat henkilökohtaiset arvomme ja asenteemme rahaan ovat taustalla, kun kohtaamme talousvaikeuksissa olevia asiakkaita ja otamme raha-asiat puheeksi. Tule kuulemaan Takuusäätiön asiantuntijan täsmävinkit, miten otat asiakkaan kanssa raha-asiat puheeksi.
Klo 15.30-15.55 Köyhyyden moniulotteiset vaikutukset perheissä
Jyväskylän yliopiston sosiaalityön väitöskirjatutkija Aino Sarkian tutkimusperustainen puheenvuoro lapsiperheköyhyydestä, perheiden omakohtaisista kokemuksista ja köyhyyden moniulotteisista vaikutuksista lapsen ja perheen hyvinvointiin
Klo 15.55-16.05 Tauko
Klo 16.05-16.35 “Nähkää erityisesti se perhe kokonaisuutena” –
taloudellisia haasteita kokevien vanhempien tuen tarpeet ja toiveet ammattilaisille
MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen ja projektisuunnittelija Minna Magnusson (Ylivelkaantuneiden perheiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tuki) esittelevät ylivelkaantuneiden ja maksuvaikeuksia kokeneiden perheiden vanhempien ääntä hankkeessa kerätyn kyselyaineiston pohjalta:
- Miten talousvaikeudet ovat vaikuttaneet perheiden hyvinvointiin, vanhemmuuteen ja voimavaroihin?
- Millaisia avun ja tuen tarpeita perheillä on?
- Mitä vanhemmat toivovat ammattilaisilta?
- Miten huomioida paremmin koko perheen mielenterveys talousasioiden yhteydessä?
Keskustelua käydään yhdessä Yhden vanhemman perheiden liitto ry:n asiantuntijan Helka Beltin kanssa, jolla on omakohtainen kokemus siitä, miltä tuntuu velkaantua nuorena vanhempana, elää pitkään pienituloisena velallisena ja selvitä lainoista matalapalkkatyössäkin.
Klo 16.35-16.55 Taloudellinen stressi vauvaperheessä -
Jonna Lehikoinen, yhteisöhoidon ohjaaja ja projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
Päihdepäivät 2023 seminaari 7. Hyvän mielen kunta- ja MIVA (Mielenterveysvaik...EHYT
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden mielenterveyttä ja toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä osana muuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Käytännönläheiset työkalut tukevat kuntia innostamaan eri sektoreita yhteistyöhön ja konkretisoimaan toimenpiteitä. Hyvän mielen kunta -kokonaisuus tarjoaa juuri tällaisia työkaluja. Se auttaa esimerkiksi kartoittamaan kunnan nykytilanteen, suunnittelemaan toimenpiteitä ja johtamaan työtä.
Seminaarissa tutustumme Hyvän mielen kunnan kokonaisuuteen ja kuulemme esimerkkejä siitä, kuinka työkaluja on otettu käytäntöön. Lisäksi tutustumme mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointiin ja mahdollisuuksiin hyödyntää sitä osana kuntien työtä.
Seminaari sopii kaikille mielenterveys- ja päihdetyöstä kiinnostuneille. Aikaa on varattu myös keskusteluun.
Hyvän mielen kunta ja Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi: hankkeiden tuotokset ja työkalut kuntien käyttöön
Puheenjohtaja Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.00 Seminaarin avaus ja johdattelua aiheen äärelle
Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.10 Hyvän mielen kunta: tarkistuslista johtamisen tukena
Timo Lehtinen, aikuiset ja työelämä -osaston johtaja, MIELI ry
15.30 Hyvän mielen kunta: työkalupakki kuntien käyttöön
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
Hanna Heikkilä, alue- ja järjestötyön päällikkö, EHYT ry
15.55 Haastattelu: Miten Hyvän mielen kunta toimii käytännössä?
Haastateltavana Laura Sillanpää, ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori, Kouvolan kaupunki
16.15 Hyvän mielen kuntaan voi perehtyä verkkokurssilla
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
16.30 Mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnilla parempia päätöksiä
Taina Laaksoharju, asiantuntija, MIELI ry
6. Alkoholinkäyttö ja alkoholihaitat suomalaisten elämässäEHYT
Seminaari on suunnattu kaikille niille, joita kiinnostaa uusin tutkimustieto suomalaisten alkoholin käytöstä sekä niistä aiheutuvista haitoista ja vähentämisen keinoista. Seminaarissa saat perustiedot alkoholin käytöstä ja haitoista suomalaisten elämässä sekä siitä, miten juominen on ”normalisoitunut” osaksi elämäntapaa. Lisäksi tarjotaan tietoa siitä, miten alkoholin käyttö haittoineen liittyy eriarvoisuuteen sekä mitä ovat kansainväliseen tutkimusnäyttöön perustuvat toimet alkoholihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ja miten ne soveltuvat Suomen oloihin.
klo 15.00 Avaussanat
klo 15.05 Miten alkoholin riskikäyttö, humalajuominen ja kokonaiskulutus ovat muuttuneet Suomessa 2000-luvulla?
erikoistutkija Janne Härkönen, THL
klo 15.30 Miten, missä ja kenen kanssa me suomalaiset juomme? Juomatapatutkimuksen tuloksia.
tutkimusjohtaja Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö
klo 15.55 Alkoholi ja eriarvoisuus: Miten alkoholinkäytön haitat jakautuvat iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan?
tutkimusprofessori Pia Mäkelä, THL
klo 16.20 Mitkä keinot tehoavat alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä? Kansainvälisen vaikuttavuustutkimuksen tuloksia ja toimien soveltuvuus Suomeen.
erikoistutkija Katariina Warpenius, THL
klo 16.50 Keskustelua ja päätössanat
Päihdepäivät 2023 seminaari 3 3. Järjestämisvastuun muutoksen ja lainäädännön...EHYT
Päihde- ja mielenterveyslain uudistuessa ja uusien hyvinvointialueiden tultua voimaan, päihdepalveluissa on tapahtumassa muutoksia. Seminaarissa tarkastellaan uudistuksia palveluiden ja erityisesti asiakkaiden näkökulman kannalta. Tärkeimpänä näkökulmana on päihdepalveluiden järjestämisvastuun muutoksen ja päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistuksen vaikutukset päihdepalveluihin ja asiakkaiden asemaan. Seminaarissa asiantuntijat pitävät aluksi puheenvuoroja, jonka jälkeen on vuorossa paneelikeskustelu, johon myös yleisö voi osallistua.
Seminaarin kohdeyleisönä ovat päihdetyön toimijat, ammattilaiset, vapaaehtoistoimijat, opiskelijat,
päätöksentekijät, asiantuntijat, kokemusasiantuntijat, vertaiset ja tutkijat.
Seminaari tuo sisältönsä ja toteutustapansa myötä eri toimijat laajasti yhteen seminaarin teeman tarkasteluun.
Päihdepäivät 2023 Seminaari 2. Helppo Raha - Slideshare.pdfEHYT
Seminaarissa käsitellään uusia ja osin vaikeastikin ymmärrettäviä digi- ja rahapelaamiseen liittyviä ilmiöitä kuten digipeleistä tienaamista, kryptosijoittamista ja digi- ja rahapelaamisen rajapintoja. Näitä ilmiöitä yhdistää median ja somen hypetys ja markkinointi ns. nopeasta helposta rahasta ja ne vetoavat erityisesti nuoriin miehiin. Seminaarin puhujat ovat johtavia käytännön työn tekijöitä ja asiantuntijoita omalla alallaan.
Seminaari on tarkoitettu sote-alan ammattilaisille (erityisesti nuorten ja nuorehkojen miesten kanssa työskenteleville), tutkijoille ja kaikista uusista digi-ja rahapelaamisen ilmiöistä kiinnostuneille. Seminaarin jälkeen osallistuja ymmärtää perusasiat näistä uusista ilmiöistä ja niiden haittapotentiaalin sekä saa vinkkejä siihen, miten haittoihin voi puuttua.
klo 12.00 Tervetuloa seminaariin
Krista Schulman, koulutussuunnittelija, EHYT ry
klo 12.05 Helppoa rahaa digi- ja rahapelien maailmassa: miksi ja keitä helppo raha houkuttaa?
Sanni Behm, projektipäällikkö, Peluurin Restart
klo 12.35 Kryptovaluutat pelissä ja pelinä
Jani Kinnunen, tutkijatohtori, Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö, Tampereen yliopisto
klo 13.05 Rahapelit, online-sijoittaminen ja kryptovaluutat - uusi Bermudan kolmio?
Tanja Sihvonen, viestintätieteen professori, Vaasan yliopisto
13.35 Paneelikeskustelu
Krista Schulman, EHYt ry ja puhujat
klo 14 seminaari päättyy
Päihdepäivät 2023: 1. Aidon kohtaamisen rakennusaineet Työpajassa on tarkoitus avata arvostavan ja kunnioittavan kohtaamisen merkitystä toiminnallisten menetelmien avulla. Osallistujat huomaavat työpajassa käytettävien menetelmien tuomat reaktiot, tunteet ja hyödyt niin itsessään kuin muissakin. Työpajamenetelmiä on helppo integroida osaksi omaa ja työyhteisön työtapoja. Lisäksi seminaarissa kuullaan tutkijatohtori Riikka Perälän alustus palveluiden saavutettavuudesta.
Järjestäjä: Kalliolan klinikka oy ja Helsingin kaupunki
Korvaushoitoa on ollut tarjolla opioidiriippuvaisille jo kahdenkymmenen vuoden ajan, ja korvaushoidossa olevien asiakkaiden joukossa alkaa olla yhä enemmän niitä, joiden elämäntilanne on sellainen, että hoidon lopettaminen on ajankohtaista. Hoitojärjestelmämme ei kuitenkaan aktiivisesti näytä tukevan korvaushoidon lopettamista, vaikka korvaushoidon lopettamiseen tulisi panostaa samalla intensiteetillä kuin hoidon aloitukseen.
Kokemusasiantuntijat ovat tuoneet esille nykyiseen palvelujärjestelmäämme liittyviä haasteita, joista yksi keskeinen näyttää liittyvän siihen, ettei korvaushoidon lopettamista suunnitteleville asiakkaille ole luotuna selkeää prosessia. Korvaushoidossa työskentelevien ammattilaisten näkemykset vahvistavat haasteen. Kokemusasiantuntijoiden mukaan hoidossa oleville ei myöskään puhuta siitä, että hoito on mahdollista tuetusti ja suunnitelmallisesti lopettaa. Toisin sanoen korvaushoidon aloitusvaihe on hyvin strukturoitu, mutta lopetusvaihe ei.
Korvaushoidon onnistunut lopettaminen on uudenlainen vaihe identiteetin muutostyölle, ja asiakkaat tarvitsevat lopettamisen jälkeen kuntoutusta ja tukea uudenlaisessa elämäntilanteessaan.
Hoitojärjestelmäämme olisi aika tarkastella kriittisesti korvaushoidossa olevien asiakkaiden osalta ja ryhtyä luomaan korvaushoidon prosessiin selkeä rakenne myös hoidosta irti haluaville asiakkaille. Hoidossa oleville tarvitaan lisäksi nykyistä enemmän psykososiaalista tukea lääkehoidon rinnalle.
Seminaarissamme haluamme puhua siitä, että korvaushoidon lopettaminen on monen päihdekuntoutujan tavoite. Korvaushoidon ei aina tarvitse olla loppuelämän kestoinen hoito, vaan siitäkin on mahdollista onnistuneesti irrottautua. Korvaushoidon onnistunut lopettaminen on prosessi, ja haluamme tässä seminaarissa tuoda kahden eri palvelunjärjestäjän näkökulmia ja kokemuksia aiheesta sekä antaa äänen korvaushoidon lopettaneille henkilöille.
Seminaari on suunnattu korvaushoidossa ja päihderiippuvaisten parissa työtä tekeville ammattilaisille, korvaushoidossa oleville asiakkaille sekä aiheesta kiinnostuneille.
13:00 Seminaarin avaussanat
Puheenjohtaja Amanda Tammivirta, liiketoimintajohtaja, Kalliolan Klinikka oy.
13.05 Korvaushoidosta irrottautuminen: Näkökulmia kumppa
Päihdepäivät 2022: Harrastustoiminta ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edist...EHYT
Järjestäjä: Elämäni Sankari ry, Suomen Syöpäyhdistys ja Mieli ry
Koronapandemian aikana urheiluharrastussektori on kokenut kovia ja erityisesti lapsille / nuorille suunnatut urheiluharrastustoiminnan rajoitteet ovat vaikuttaneet negatiivisesti lasten terveeseen kehitykseen. Seminaari antaa osallistujilleen hyvän ja ajankohtaisen kokonaiskuvan siitä, miten urheiluharrastukset toimivat ehkäisevän työn ja hyvinvoinnin edistämisen mahdollistajana. Seminaari vastaa ajankohtaiseen osaamistarpeeseen vapaa-ajan toimintaympäristöissä tapahtuvasta ehkäisevästä työstä ja terveyden edistämisestä. Seminaarin osallistujat oppivat ymmärtämään kokonaisuuksia ja näkemään ehkäisevän työn mahdollisuudet terveyden edistämistyössä. Uusien materiaalien, verkkokoulutusten ja eri toimintamallien avulla opitaan hyödyntämään olemassa olevia materiaaleja sekä jalkauttamaan niitä ”kentälle”. Seminaari nostaa myös esiin ja tarjoaa ratkaisumahdollisuuksia kasvaviin haasteisiin digi- ja rahapelaamiseen sekä mielenterveyteen liittyen.
13.00 Johdanto teemaan ja tilaisuuden avaus.
Seminaarin puheenjohtaja, Henrik Norrena, Elämäni Sankari ry
13.05 Asiantuntijan pohjustus aiheeseen UKK-Instituutin johtajan ja tohtorin näkökulmasta
Tommi Vasankari, UKK-Instituutti
13.25 Seminaarin puheenjohtaja Henrik Norrena ohjaa keskustelun nykytilanteeseen ja vallitseviin käytäntöihin.
Miten vastaamme toimintaympäristössä havaittuihin haasteisiin? Mitä toimintoja ja työkaluja on tarjolla?
13.25 Selvitys 12-17 -vuotiaiden joukkueurheilun parissa toimivien urheiluseuratoimijoiden tiedoista
ja asenteista sekä päihteiden käyttöä ja rahapelaamista ehkäisevästä ja digipelaamisen haittoja ehkäisevästä toiminnasta urheiluseuroissa (EHYT ry 2022)
Tom Korolainen, LitM, liikunnanopettaja
13.45-13.50 Tauko
13.50 Ehkäisevän työn verkko-koulutusmateriaali valmentajille ja seuratyöntekijöille sekä kohtaavan työn ja hyvinvoinnin haasteista / mahdollisuuksista vapaa-ajan toimintaympäristöissä
Teemu Koskimäki, hankekoordinaattori, Elämäni Sankari ry
14.10 Nuuskaton urheilu toimintamalli – kokemuksia toimintaympäristöön jalkautuksesta
Heidi Kolehmainen, hyvinvoinnin edistämisen asiantuntija, Pohjois-Savon Syöpäyhdistys
14.30 Nuorelle urheilijalle turvallisuutta ja kasvun mahdollisuuksia Nuori mieli urheilussa -toiminnan avulla
Johannes Parkkonen, päällikkö Nuorisotoiminnan yksikkö, Mieli ry
14.50 Kommenttipuheenvuoro
Juha Jäntti, Pyydetty loppupuheenvuoro valmentajalta, joka toimii ns. ”kentän äänenä”
Juha Jäntti, miesten salibandymaajoukkue/Classic miehet F-liiga.
15.00 Seminaarin päätös puheenjohtaja Henrik Norrena
Päihdepäivät 2022: Stigmaa purkavat sanat ja kuvatEHYT
Järjestäjä: A-klinikkasäätiö
Sanat eivät koskaan ole pelkkiä sanoja. Eivätkä valokuvat vain valokuvia. Sanat ovat valtaa, valokuvat ovat valtaa. Pohdimme eri alojen ammattilaisten kanssa kieltä ja valokuvia todellisuuden rakentajana ja tulkitsijana sekä kielen arvolatautuneisuutta. Keskiössä ovat päihteidenkäyttäjiä ja -käyttöä kuvaavat sanat ja valokuvat. Miksi on väliä sillä, millaista kieltä tai millaista kuvastoa käytämme ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen. Millaiset sanat ja valokuvat purkavat päihteidenkäyttäjiin ja -käyttöön liitettyä stigmaa eli häpeäleimaa? Entä millaiset sanat ja kuvat syventävät stigmaa? Pohdimme esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön verkostossa eli EPT-verkostossa syntynyttä huoneentaulua käsitteistä, visuaalista viestintää stigman purkajana ja rakentajana sekä sitä, miten kiinnittää kieleen huomiota arjen toiminnassa.
10.00 Mistä puhumme, kun puhumme stigmasta puheessa, tekstissä ja kuvissa
Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
10.05 Sanojen hyvät, pahat ja rumat – Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa tehty termityö
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
10.30 Miten asioista ja ihmisistä puhutaan matalan kynnyksen päihdetyössä
Aino Rukkila, kehittämiskoordinaattori, ja Serafiina Grefberg, vertainen, A-klinikkasäätiö/Osis
10.50 Tauko
11.00 Lopetetaan leimaavien kuvien käyttö
Inari Viskari, asiantuntija, THL
11.20 Kuvat valokuvaajan ja journalismin näkökulmasta
Markku Niskanen, kuvatoimituksen päällikkö, Helsingin Sanomat, ja Annika Rauhala, valokuvaaja
11.45 Keskustelua ja yhteenvetoa
12.00 Seminaari päättyy
Päihdepäivät 2022: Stigmaa purkavat sanat ja kuvat Inari ViskariEHYT
Järjestäjä: A-klinikkasäätiö
Sanat eivät koskaan ole pelkkiä sanoja. Eivätkä valokuvat vain valokuvia. Sanat ovat valtaa, valokuvat ovat valtaa. Pohdimme eri alojen ammattilaisten kanssa kieltä ja valokuvia todellisuuden rakentajana ja tulkitsijana sekä kielen arvolatautuneisuutta. Keskiössä ovat päihteidenkäyttäjiä ja -käyttöä kuvaavat sanat ja valokuvat. Miksi on väliä sillä, millaista kieltä tai millaista kuvastoa käytämme ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen. Millaiset sanat ja valokuvat purkavat päihteidenkäyttäjiin ja -käyttöön liitettyä stigmaa eli häpeäleimaa? Entä millaiset sanat ja kuvat syventävät stigmaa? Pohdimme esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön verkostossa eli EPT-verkostossa syntynyttä huoneentaulua käsitteistä, visuaalista viestintää stigman purkajana ja rakentajana sekä sitä, miten kiinnittää kieleen huomiota arjen toiminnassa.
10.00 Mistä puhumme, kun puhumme stigmasta puheessa, tekstissä ja kuvissa
Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
10.05 Sanojen hyvät, pahat ja rumat – Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa tehty termityö
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
10.30 Miten asioista ja ihmisistä puhutaan matalan kynnyksen päihdetyössä
Aino Rukkila, kehittämiskoordinaattori, ja Serafiina Grefberg, vertainen, A-klinikkasäätiö/Osis
10.50 Tauko
11.00 Lopetetaan leimaavien kuvien käyttö
Inari Viskari, asiantuntija, THL
11.20 Kuvat valokuvaajan ja journalismin näkökulmasta
Markku Niskanen, kuvatoimituksen päällikkö, Helsingin Sanomat, ja Annika Rauhala, valokuvaaja
11.45 Keskustelua ja yhteenvetoa
12.00 Seminaari päättyy
Päihdepäivät 2022: Mitä mä teen tän asiakkaan kanssa – ilmoitusvelvollisuudes...EHYT
Järjestäjä: EPT-verkoston huumetyöryhmä
Miten huumeita käyttävän asiakkaan kohtaamiseen vaikuttaa työntekijän ilmoitusvelvollisuudet ja -oikeudet? Mitä asialle voisi tehdä? Asiaa pohditaan ja siihen haetaan ratkaisuja ilmoitusvelvollisuuden yleisestä, työntekijän sekä asiakkaan näkökulmasta.
10.00–10.05 Seminaarin avaus ja teeman esittely.
Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja, Irti Huumeista ry
10.05–10.35 Yleistä ilmoitusvelvollisuudesta ja -vastuusta. Milloin pitää ilmoittaa ja kenelle? (lastensuojeluun? poliisille? terveydenhuoltoon?)
HUOM! Sairastapauksen vuoksi Mirka Vainikka esittää Pia Pulkkisen, Helsingin kaupungin päihdepalveluiden päällikön diaesityksen.
10.40–11.05 Työntekijän haasteet ilmoittamisessa/ilmoittamatta jättämisestä.
Robert Koski, projektipäällikkö, HDL Tukialus -hanke
11.10–11.15 Tauko
11.15–11.40 Asiakkaan näkökulmat teemaan
Juha-Pekka Pääskysaari, ohjaaja, Sininauha Oy
11.45–12.00 Yhteenveto, yleisökysymykset kaikille ja seminaarin lopetus
Mirka Vainikka, Irti Huumeista ry
Päihdepäivät 2022: Vangista tavikseen - rikollisuudesta irtautumisen monet h...EHYT
Vangista tavikseen - rikollisuudesta irtautumisen monet haasteet
Järjestäjä: Kriminaalihuollon Tukisäätiö, Rikosseuraamuslaitos
Vankilasta vapautuvat ovat yhteiskunnassamme erityisen huonossa asemassa. Vapautuminen on haavoittuva nivelvaihe, joka voi pudottaa uudestaan marginaalin vangiksi. Vankilataustainen kantaa usein leimaa, stigmaa ja häntä tarkastellaan vahvojen stereotypioiden kautta. Tämän lisäksi yhteiskuntaan sopeutumiseen vaikuttavat aikaisemmat huonot kokemukset ja negatiivinen minäkuva.
Vapautuvien vankien asunnottomuus on Suomen mittakaavassa aivan omaa luokkaansa. Työllistyminen on haastavaa ilman asuntoa, koulutusta, työkokemusta ja vahvasti leimattuna. Vapautuva vanki tarvitsee erityisen suunnitelman ja tukea haastavaan nivelvaiheeseen. Tämä edellyttää vahvaa yhteistyötä valtion, kuntien ja kolmannen sektorin välille. Tätä haavoittuvaa nivelvaihetta tarkastellaan seminaarissa vertaistyön kautta.
Seminaari on tarkoitettu sosiaali-, terveys- ja ohjausalan ammattilaisille.
10.00 Pohjustus aiheeseen Mia Juselius
- Kaksi kokemusasiantuntijaa on jokaisen osion mukana koko seminaarin ajan.
1. Vankilan sopeuttavia toimia klo 10.05
- Klo 10.05 Koevapaus tueksi nivelvaiheeseen: kokemusasiantuntijat sekä rikosseuraamusesimies Teija Nurmiluoto, Helsingin vankila,
- Klo 10.25 Kuntoutusta vankilan sijaan – sakkovankihanke: kokemusasiantuntijat sekä erityisasiantuntija Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos,
2. Vapautumisen monet mahdollisuudet 10.45
- Klo 10.35 Päihteet odottaa portilla; päihteiden käyttö hallintaan: kokemusasiantuntijat sekä projektipäällikkö Marko Karuvaara
- Tauko 5 minuuttia.
- Klo 11.10 Mihin mä sit meen? Asunnottomuus uuden elämän esteenä: kokemusasiantuntijat sekä vapautuvien asumisen asiantuntija Mia Juselius
- Klo 11.25 Arkeen kiinni – koulutuksen ja työelämän kautta: kokemusasiantuntijat sekä oppimisvalmennuksen asiantuntija Anna Taavitsainen
- Klo 11.40 Kenen kanssa mä pyörin? Sosiaaliset suhteet ja liittyminen yhteiskuntaan. Kokemusasiantuntijat sekä vastaava ohjaaja Hanna Myyrä, Nuorten toiminta ja Juntu-hanke
- Klo 11.55 Kommentteja/kysymyksiä. Voimme vastailla tulleisiin kysymyksiin myös jälkikäteen.
3. Haluammeko tukea toipujaa hänen
omassa prosessissaan, vai tehdä hänestä
sopiva osa palvelujärjestelmäämme?
4. Sankarimatkan kaava
Mukailtu Joseph Campbell 1949
Seikkailuun kutsu
Matkalle lähtö
Koetusten tie
Kotiinpaluu
Kertoja
Oman kertomuksensa
sankari, jolle
palvelujärjestelmä on
vain yksi elämän
näyttämöistä
13 kertojaa: keski-ikäisiä, samanaikaisen päihde- ja mielenterveysongelman kokeneita henkilöitä
Haastattelumenetelmänä narratiivinen haastattelu
5. Sankarimatkan episodit
Seikkailuun kutsun episodissa kertojat kuvaavat lapsuuttaan. Osa on saanut
mukaansa vain vähän toipumispääomaa. Toiset kuvaavat lapsuuttaan tavalliseksi
ja onnelliseksi, mutta itseään sopeutumattomaksi. Päihteisiin tutustuminen
vertautuu rakastumiseen, mahdollisuus säädellä omaa oireilevaa mielentilaa ja
estynyttä käyttäytymistä on jo itsessään huumaavaa.
Matkalle lähdön episodissa päihteet tarjoavat kertojille mahdollisuuden
muokata omaa identiteettiään ja päästä osaksi jotakin sosiaalista ryhmää.
Päihteiden käyttö näyttäytyy rationaalisena valintana.
Koetusten tien episodissa kertojien vaaleanpunaiset lasit ovat tippuneet
matkalle. Päihderiippuvuus ja vaikeutuneet mielenterveyden häiriöt ovat
paljastaneet kertojien varjon. On muuttunut väistämättömäksi hakea apua.
Kaikki kertojien tiellä kohtaamat hahmot ja omaksumat verkostot eivät vie
toipumisen tarinaa eteenpäin. Toipumispääomaa edustavat kontaktit, jotka
ohjaavat ja saattavat avun piiriin.
Kotiinpaluun episodissa kertojat ovat löytäneet tien pimeästä valoon.
Identiteetti on kuitenkin vielä kauan anomaalinen, poikkeava. Toipuja on ihan
tavallinen, mutta vähän erityinen - ei enää hullu, alkoholisti tai nisti. Monen
kohdalla vertaisohjaajan identiteetti antaa sopivan luokan ja kategorian sekä
arvostetun aseman yhteisössä.
6. Keskeisimmät tulokset
Seikkailuun kutsun episodissa kertojat sijoittavat identiteettinsä
useimmiten tavallisuutta ilmentäviin kategorioihin. Tavallisuus on
normi, jota vasten poikkeavuutta tarkastellaan.
Koetusten tien episodissa sosiaalisen, ulkoapäin annetun identiteetin
merkitys korostuu, sillä tavalliseksi kategorisoituminen voi johtaa
palvelujen epäämiseen. Tämä johtaa leimaavien
identiteettikategorioiden sisäistämiseen.
Kotiinpaluun episodissa identiteettikuvauksia on niukasti, ja sosiaalinen
identiteetti on anomaalinen, vaikeasti kategorisoitavissa.
Ammattilaiset lisäävät kertojien toipumispääomaa tarjoamalla heille
sellaisia sosiaalisia identiteettejä, jotka vahvistavat kokemusta
selviytymisestä ja pärjäämisestä sekä tukevat yhteiskunnallista
normaliteettia.
7. Muut johtopäätökset ja suositukset
Valmentava työote on säilytettävä osana arviointia.
Päihdepalveluissa toteutettavaa mielenterveystyötä vahvistetaan
kouluttamalla työntekijöitä tunnistamaan mielenterveyden häiriöitä.
Vakavien mielenterveyden häiriöiden hoito osana riippuvuuden hoitoa
edellyttää yksilöllistä lääkehoitoa.
Asiakaskeskeisessä palvelujärjestelmässä asiakkaan annetaan itse
määritellä läheisverkostonsa.
Palvelujärjestelmän on tarjottava myös matalan kynnyksen palveluja
ja kotiin vietäviä kynnyksettömiä palveluja.
Toipuminen on pitkä prosessi, jossa tukemisen tulee olla
pitkäkestoista ja kiireetöntä.
Riittävä tuki sisältää hoidon lisäksi henkistä hoivaa ja koordinoivaa
palveluohjausta osana palveluja.
Asiakaslähtöiset palvelut kantavat vielä viimeisen, kriittisen
siirtymäkohdan yli, kokonaan irti identiteetin määrittelystä suhteessa
palvelujärjestelmään.
8. Entä kumpi oli ensin: mielenterveyden häiriö
vai päihderiippuvuus?
Molempien syntymiseen myötävaikuttaa:
- geneettinen alttius
- häiriöt lapsuuden ja nuoruuden herkissä kehitysvaiheissa
- sosiaalisen ympäristön traumaattisuus tai virikkeettömyys
Dysforia altistaa mielentilan säätelyyn päihteen avulla
- Yleisimmässä mielenterveyden häiriössä, masennuksessa, mikään ei
tunnu miltään.
- Rinnastuu päihteiden käyttäjällä tilanteeseen tai pelkoon tilanteesta,
jolloin joutuu olemaan päihteittä.
9. Päihderiippuvuuden selitysmallit
Tunnistettu ensimmäisenä sosiaaliseksi ongelmaksi, jonka hoitamiseksi jo 1800-
luvulla laadittiin irtolaislaki. Lain nojalla alkoholiriippuvaisia henkilöitä määrättiin
työlaitoksiin.
1960-luvulla tunnistettiin myös lääketieteelliseksi ongelmaksi, sairaudeksi, joka
huomioitiin sairausvakuutuslaissa. Sairauskäsitteen selitysvoima on viime vuosina
kasvanut, vaikka uusia lääketieteellisiä läpimurtoja riippuvuuden hoidossa ei ole
tullut.
Päihderiippuvuuteen liittyvät sosiaaliset ongelmat eivät ole kadonneet sen myötä,
että päihderiippuvuus on ymmärretty sairaudeksi.
Päihteiden käyttö on luonteeltaan yhteisöllistä toimintaa. Käyttökulttuuri ylläpitää
riippuvuutta ja estää siitä toipumista. Vastapainoksi on syntynyt toipumiskulttuuri.
Toipujien diskurssin keskiössä on käsitys päihderiippuvuudesta tunne-elämän
sairautena. Riippuvainen ihminen lääkitsee epämiellyttäviä tunnetilojaan päihteillä.
Hän ei toimi omaa tai yhteisön etua vastaan moraalittomuuttaan tai ylimieliseen
valintaansa perustuen, vaan hänen käyttäytymistään ohjaa riippuvuussairaus.
Päihderiippuvuus voidaan ymmärtää myös toistokäyttäytymisenä, jolla on opittu
vastaamaan esimerkiksi johonkin traumaan tai vaikeaan olosuhteeseen ja josta
voidaan vastaavasti poisoppia.
10. Toipuminen
Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalista toipumista suhteessa ympäröivään
yhteisöön
Yksilöllistä ja henkilökohtaista kasvua, toivon ja merkityksellisyyden
löytymistä
Mahdollista sekä oireista huolimatta että oireettomaksi, niin
aktiivikäyttäjälle kuin käytön kokonaan lopettavalle (recovery in /
recovery from)
Toteutuu, kun henkilö pystyy omasta mielestään elämään mielekästä
ja tyydyttävää elämää
Lähteitä: Toivio & Nordling 2013; White 2008; Drake ym. 2007
13. Mikä on Friends?
• Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä
sekä masennusta ja ahdistusta
ennaltaehkäisevä ohjelma
• Konkreettisia keinoja selviytyä arjessa,
huolia ja pelkoja aiheuttavissa tilanteissa
• Sosioemotionaalisen terveyden
vahvistaminen
14. Mikä on Friends?
• Ohjelman kehittäjä psykologian professori Paula Barrett
(Brisbane/ Pathwaysin tutkimuskeskus)
• Kehitetty Australiassa ja levinnyt useisiin maihin (mm.
Saksa, Norja, Ruotsi, Islanti, Englanti, Kanada, USA,
Hollanti, Japani)
• Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee Friends-
ohjelman käyttöä
15. o Ohjelmalla vankka kansainvälinen
tutkimuspohja
o Vaikuttavuustutkimuksissa saatu hyviä
tuloksia; mm. osallistujien
ahdistuneisuus vähentynyt ja
vaikutukset pitkäaikaisia
o Lisää tietoa: www.friendsresilience.org
o Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (ent.
KTL) → suomalainen pilotti 2006
Tutkimus
17. Kognitiivis-behavioraalinen
psykoterapia
o Ajatukset – tunteet – käyttäytyminen
→tunnistaminen ja muokkaaminen
o Keskiössä haittaa tuottavat ajatukset ja uskomukset sekä hankalat
tunteet
o Yksilön henkilökohtainen, ainutlaatuinen kokemus,
”henkilökohtainen linssi”
Tilanne Ajatuks
et
Tunteet Käyttäy-
tyminen
21. = emotionaalinen pärjäävyys elämän erilaisia
stressitekijöitä ja vaikeuksia kohtaan.
Joustavuus, kimmoisuus, vastustuskyky
Huom! Ei tarkoita sitä, etteikö mikään tuntuisi miltään,
vaan:
Resilienssi on eräänlaista mielen kimmoisuutta, eli sitä,
että vastoinkäymisiä kohdatessamme emme lannistu
liikaa tai ”laita läskiksi” - että pystymme vastoinkäymiset
käsiteltyämme jatkamaan eteenpäin ilman, että ne
leimaavat myös tulevaisuuttamme.
Resilienssi
24. Nuoruusikä
• Tärkeä ikävaihe, nopea fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu
• Kuohunta ja ailahtelu tavallista, usein lyhytkestoista
• Monet häiriöt ensi kertaa nuoruudessa, noin puolet aikuisten häiriöistä alkanut ennen 14v.
• Mielenterveyshäiriöt ovat koululaisten yleisin terveysongelma
• Nuoruusiässä toisen asemaan asettuminen tilapäisesti vaikeaa
• Kasvonilmeitä käsittelevien aivoalueiden toiminta hidastuu ja häiriytyy tilapäisesti
26. Mielenterveyttä
haavoittavia tekijöitä
Sisäisiä
• itsetunnon haavoittuvuus
• avuttomuuden tunne
• huonot ihmissuhteet
• huono sosiaalinen asema
• eristäytyneisyys
Ulkoisia
• erot ja menetykset
• psyykkiset häiriöt perheessä
• kiusaaminen vertaisryhmässä
• nälkä ja puute
• päihteet
• väkivalta
27. Miten toimia
ennaltaehkäisevästi?
• Tunne- ja sosiaaliset taidot osaksi toimintakulttuuria
• Suojaavien tekijöiden vahvistaminen
• Ongelmanratkaisutaitojen opettaminen
• Rakenteet ja ilmapiiri
• Varhainen puuttuminen
• Aikuisten hyvinvointi
• Jatkuvuus
31. o Tunteiden ilmaisu, tunnistaminen ja voimakkuus
o Tunteiden merkitys ihmisen elämässä, normalisointi
o Kaikki tunteet ovat sallittuja ja tärkeitä
o Tunteiden yksilöllisyys – jokainen kokee tunteet omalla tavallaan
o Lapsen tunnetaidot ja empatiakyky rakentuvat askeleittain kun lapsi on
vuorovaikutuksessa toisten kanssa
o Keho-mieliyhteys ja tunteiden kehollisuus
KESKEISIÄ SISÄLTÖJÄ
33. RAUHOITTUMINEN JA
RENTOUTUMINEN
o Miksi rentoutuminen on tärkeää?
- Rentoutuneena suoritukset paranevat ja tilanteiden käsittely
helpottuu, keskittymiskyky
- Stressinhallinta ja palautuminen
- Tunnesäätely ja impulssikontrolli
- Aito läsnäolo ja empaattinen kuuntelu
o Millaiset asiat saavat meidät tuntemaan olomme hyväksi?
o Toiston ratkaiseva merkitys!
o Rentoutumisesta hyvä tehdä päivittäinen tapa → laskee
kortisolitasoja ja vapauttaa kehon endorfiineja
36. Ongelmanratkaisutaidot
Konkreettisia välineitä haastavista tilanteista
selviytymiseen:
▪ selviytymissuunnitelma, ongelmanratkaisusuunnitelma
▪ Välttämiskäytös lähestymiskäytökseksi
Roolimallit
▪Ketkä ovat minun roolimallejani?
▪Miten he toimisivat vaikeissa tilanteissa?
Tukijoukot
▪Omien tukijoukkojen tiedostaminen
▪Eri ihmiset voivat auttaa eri tilanteissa – kenen kanssa
jakaisin tilanteen?
▪Voin olla itsekin osa muiden tukijoukkoa!
40. Päihdekuntoutuspisteet Toiwo ja Kipinä
-Keski-Uudenmaan Sotekuntayhtymä Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä
ja Pornainen
-Työntekijöiden turhautuminen palveluiden saatavuuteen ja jatkumoihin.
-Toiwo ja Kipinä ei poissulje laitoskatkaisuja ja laitoskuntoutus tarpeita vaan on oikeasti
jatkumo toipumiseen-> jatkuvaa arviointia oikea-aikaisuudesta.
-Asiakaspalautteeseen vastaaminen.
-Vastattu tarpeeseen saada laadukasta yhteisöllistä avopäihdepalvelua.
-Yksilökeskeisestä päihdetyöstä yhteisökeskeiseen työskentelytapaan.
-Kuntoutusmäärärahojen lasku ja kustannusten nousu. Halu kehittää palveluita nykyaikaan.
-Kehittämisen tavoite asiakaslähtöisyys, taloudellisuus ja vaikuttavuus
-Toiminnan vakinaistaminen 2+2 vuotta
-Toiwo aloitti toiminnan 12.8.2019, Kipinä 24.11.2020.
40
41. Toiwon ja Kipinän kuntoutuksen rakenne
▪ 10 asiakaspaikkaa, non stop –periaate
▪ 1 palkattu ammattihenkilö avokuntoutusvastaava, sairaanhoitaja (muutamia tunteja
viikottain), yksi kokemusasiantuntijaa (vertaisohjaaja) palkkatuella, kaksi vertaista
työkokeilu/kuntouttava työ ja yhteistyötahot tuottavat palveluita kuntoutukseen.
▪ Ryhmäohjelma 9-13 arkipäivisin. Illat ja viikonloput myös kuntoutusaikaa, mihin tehdään
suunnitelmat.
▪ Aamupuhallutukset, seulat tarvittaessa, lääkäripalvelut
▪ Toiwo=Toipumisorientoitunut vertaisilla vahvistettu oppimisyhteisö -> Toiwonkipinä☺
Selkeät pysyvät rakenteet. Viikot suunnitellaan yhdessä ja etukäteen.
41
42. Päihdekuntoutuspiste Toiwo ja Kipinä
42
ALKU 1-3 KK KUNTOUTUS 6 KK PÄÄTÖS VERTAISTUKIRYHMÄT INTERVALLIPÄIVÄT
Yhteys päihdepalveluihin,
Matalaan, alkuarviointi,
hoidontarpeen arviointi,
palvelutarpeen arviointi
tarvittaessa, Vertaisohjaaja
mukana jo tässä vaiheessa
Avokatko, katkaisuhoito,
laitoskuntoutus,
yksilölliset suunnitelmat,
omahoitajan nimeäminen.
Sujuvan siirtymisen
varmistaminen.
Avokuntoutuksen
aloitus, tutustumiskäynti
mahdollisen
laitosvieroituksen/kuntou
tuksen/odotuksen
aikana. Vertaisohjaaja
mukana aina.
Työntekijä ja kuntoutuja ja
mahdollisesti vertainen
tekevät yhdessä
Paradise24 ja Gas –
tavoitteet. Kuntoutusrahan
haku tarvittaessa.
Terveydenhuoltolaki ja
työterveyshuoltolaki
Yhteisölle kerrotaan uuden tulijan
tulosta ja yhteisössä periaate,
että uudet tulijat otetaan hyvin
vastaan. Vertaiset tärkeässä
roolissa, käydään aina läpi arvot
ja periaatteet.
Yhteisössä pysyvät
rakenteet, viikkotavoitteet,
niin yksilön kuin
yhteisönkin. DKT –ryhmä
rakenteissa ja HOT –ryhmä
valinnaisena. Teematyhmiä
viikkosuunnittelun pohjalta.
Paradise24 täytetään
uudelleen 3 kk päästä ja
Gas –tavoitteet myös
arvioidaan uudestaan.
Arviointimallia analysoidaan
jatkuvasti.
Avokuntoutuksien tiloissa
vertaistukiryhmät iltaisin ja
viikonloppuisin. Tuetaan ja
kannustetaan niihin
tutustumiseen. Vertaiset
suuressa roolissa.
Palautekysely
Webropol, kirjaamiset
omiin tietoihin ja eri
järjestelmiin.
Intervallipäivistä
sopiminen. Jatkoista
sopiminen
yhteistyötahojen kanssa
Läksiäiset,
yhteinen
suunnittelu
tulevaan.
43. Yhteiskehittäminen osana Toiwoa ja Kipinää
• Suunnittelussa mukana moniammatillinen verkostotiimi, useita vertaisia ja
kokemusasiantuntijoita
• Ennen toiminnan aloitusta suunnittelupäiviä tulevat vertaiset, työntekijä ja
esimies. Kehittämispäiviä ollut koko ajan 2-3 krt vuodessa. Tehty yhdessä esite,
arviointikysely, opinnäytetyö
• Asiakkaat mukana arvojen ja periaatteiden suunnittelussa
• Ohjausryhmässä mukana vertaisohjaaja
• Vertaisohjaajan saaminen palkkatuella
• Vertaiset kuntouttavan työn/työkokeilusopimuksella-> aina ei voida maksaa
palkkioita, raha-asiat sekaisin.
• Kehitä-> suunnittele -> suorita -> analysoi
43
44. Päihdekuntoutuspiste Toiwo ja Kipinä
44
• Toipumisvaiheet huomioivaa (De Leon)
• Integroidaan hoito ja keinot arkielämään ja turvataan yksilön tarpeet
hoidon jälkeen.
• Toipuessaan kuntoutuja muuttaa toiminnassaan suuren osan, lähes
kaiken.
KOHDENNETTUA
• Päihderiippuvuus on sairaus.
• Psykiatriset sairaudet huomioivaa.
• Verkostoitunutta, sujuvasti jatkuvaa.
KOKONAISVALTAISTA
• Toivon ylläpito, jakamista ja vahvistamista.
• Vahvuustyöskentely
• Unelmat sanoiksi ja teoiksi
ASENNE
• Tarpeet ja tavoitteet ohjaa toimintaa koko ajan. Yhteiskehittäminen
osana arkea. Viikottaiset palaverit, päivittäiset keskustelut,
läpinäkyvyys kuntoutujille. Ammattilainen toimii asiakkaan
asiantuntijayhteistyökumppanina hänen toipumispolulla. Ihmiseltä
ihmiselle, yhdessä enemmän.
ARJESSA
• Vertaistukikulttuuri on toipumissuuntautuneen järjestelmän kulmakivi.
• Toiwossa ja Kipinässä iltaisin ja viikonloppuisin vertaisryhmiä, mihin
kuntoutujan helppo kiinnittyä. Kuntoutujat ottavat jo vastuita
kuntoutuksen aikana, vertaiset esimerkkinä ja mukaan ottajana.
VERTAISET
45. Toiwon ja Kipinän arvot ja toimintaperiaatteet
ARVOT
• PÄIHTEETTÖMYYS
• REHELLISYYS
• HYVÄKSYVÄ, ARVOSTAVA JA
TASAVERTAINEN KOHTAAMINEN
• TOIPUMISEN
MAHDOLLISTAMINEN
• LUOTTAMUS
45
TOIMINTAPERIAATTEET
• RYHMÄMUOTOISUUS
• VERTAISUUS JA VERTAISTUKI
• YHTEISKEHITTÄMINEN
• LÄHEISTEN HUOMIOIMINEN
46. Toipumisen vaiheet: George De Leon
46
1.Kieltäminen
2. Epäröinti 3. Ulkoinen
motivaatio
4. Sisäinen
motivaatio
5. Valmius
muutokseen
6. Valmius
hoitoon
7.
Irrottautuminen
8. Raittius
9.
Vakiintuminen
10.Identiteetin
muutos
47. Päihdekuntoutusohjelman perusteemat
• Päihderiippuvuus ja retkahduksen ehkäisy
• Toipuminen ja toipumisen vaiheet
• Muutos ja motivaatio
• Toipumisorientoitunut toimintatapa
• Mieli + Keho/ ajatukset, toiminta, tunteet
• Arjen hallinta
• DKT -ryhmä
• HOT -orientaatio, tietoisuustaidot, ahdingonsieto, taitovalmennus -ryhmät
• Ihmissuhteet
• Tehtävätyöskentelyä
• Vahvuustyöskentely -> itsetunnon ja itsetuntemuksen teemat
• Sukupuu, mielenterveyden käsi, arvot
47
48. Päihdekuntoutuspiste Toiwo ja Kipinä
48
Klo Ma Ti Ke To Pe La Su
9-10.30 Aamupala ja
fiiliskierros/ryhm
ä
Aamupala ja
fiiliskierros/ryh
mä
Aamupala ja
fiiliskierros/ryhmä
Aamupala ja
fiiliskierros/
ryhmä
Aamupala ja
fiiliskierros/
ryhmä
Tehtävi
ä
AA/NA
Tehtäviä
AA/NA
10.30-
12
Teemallinen
ryhmä
DKT -ryhmä Teemallinen
ryhmä
Arjen taidot –
ryhmä/
toiminnallinen
ryhmä
Teemalinen
ryhmä
Päihtee
-
töntä
Tekemist
ä,viikonl
oppuun
12-13 Tavoite -ryhmä Akupunktio/
Liikuntaa
Akupunktio/vieral
ijoita mm-
sosiaalinen
kuntoutus, srk,
henk.koht
keskustelut
Loput sovittua
tekemistä
Yksilökeskusteluj
a
Tavoitteiden
purku +ensi
viikon
suunnittelu,
viikonlopun
suunnitelmat
Adalmiina –
ryhmä klo 14-
16
HOT –ryhmä
halukkaille
NA-
ryhmä
klo 13
AAL –
ryhmä
Klo 15
17-19 siivous Siivous
Omissa
tiloissa
iltaisin
Miesten ryhmä
klo 18
Pelirajat´on-
ryhmä 12 vk 2
krt vuodessa
A-kilta klo 17 Irti huumeista ry
läheisryhmä klo
18->
Naisten AA klo
19
GA –
ryhmä
17
AA-
ryhmä
klo 19
49. Miten tämä mahdollistui..
49
- Tarpeeksi pitkä
valmistautuminen ->
vertaiset ja yhteistyötahot
mukana.
-Luottamus, hyvä ilmapiiri
ja selkeä tavoite - >
kirkastettu matkalla.
-Jatkuvaa halua kehittää,
suunnitella, suorittaa ja
analysoida.
-Eri vertaistahot ovat
kontaktoineet itse
ryhmätarpeista, ei
toisinpäin.
-Kaikki tietoisia siitä, että
tämä ei ole vakinaista.
-Avoimuutta ideoille ja
oikea-aikaisuutta
suhteessa
yhteistyötahoihin.
-Verkoston ja
yhteistyötahojen kanssa
jatkuvaa keskustelua ja
informaatiota sekä
yhteistyötä.
-Markkinointia ja
mainostamista, läheisten
mukaan ottamista.
-Puskaradio-> parasta
markkinointia on
toipumistarinat ja kulttuuri
mitä Toiwo ja Kipinä
seutukunnalle on tuonut –
> 700-800 käyntikertaa
-Asiakkaiden, vertaisten,
työntekijöiden ja
yhteistyötahojen toistensa
arvostamista ja
kohtaamista toistemme
voimavaroina.
-Tuottaa laadukasta ja
kustannustehokasta
avokuntoutusta.
50. Toiwo ja Kipinä mahdollistaa asiakaslähtöisen
tavan työskennellä yhteiskehittäen. Lisäksi
mahdollistuu yhteyden luonti, toivon ylläpito,
merkityksellisyys, vahvistuminen ja
myönteinen minäkuva, mitkä ovat
toipumisorientaation pääperiaatteet.