3. Kuntapolitiikka, päätöksenteko
• Politiikan tutkimus usein edelleen kohdentuu
institutionaaliseen politiikkaan (osallistumiseen,
parlamentteihin, hallitusten toimiin tai hallitusten välisiin
yhteyksiin).
– Päätöksenteon legitimointi, osallistuvatko ihmiset
puoluetoimintaan, järjestötoimintaan, äänestävätkö vaaleissa.
– Poliitikot päättävät, hallinto toteuttaa, kansalaiset äänestävät.
• Vrt. Hallinnan tutkimus; hallinnon, kansalaisten tai
kansalaisjärjestöjen ja markkinatoimijoiden yhteistyö
päätöksenteossa.
– Kansalaisten osallistuminen ja sosiaaliset etäisyydet (Saari 2015)
Paula Saikkonen 3
4. •
Tiedon tuotanto
(knowledge production)
Hyvinvointipalvelut Tietokäytännöt
(knowledge
practices)
• Tilastot
• Arviointi
• Vaikuttavuuden arviointi
------------------
• Tutkimus
• Rekisteritieto
• Asiakastieto-
järjestelmä
• Asiakaspalautteet
• Suunnitelmat
• Valitukset
Toiminta käytännössä
• Hallinto
• Organisointi
• Resurssien
kohdentaminen
--------------------------
• SHL
• Esim. palvelutarpeen
arviointi,
asiakassuunnitelma
Kuntapäätöksenteko
5. Sosiaali- ja terveyslautakunta & sosiaalityö
• Minkälaisen tiedon varassa sosiaalityöstä tehdään kunnassa
päätöksiä?
– Minkälaista tietoa hyödynnetään, mitä tietoa ja miten tietoa tuotetaan
sosiaalityöstä?
• Aineistot:
– Laadullinen aineisto: pöytäkirjat ja niiden liitteet, haastattelut
– Teemahaastattelut: 1) sosiaaliset ongelmat kunnassa 2) tiedon
tuotanto sosiaalityöstä 3) kuntapäätöksenteko 4) tulevaisuus ( +
taustakysymykset), luottamushenkilöt (Seinäjoki 6, Vantaa 6,
Tuusula 7), lisäksi viranhaltijahaastatteluita
– Haastateltavissa kokeneita ja ensikertalaisia luottamushenkilöitä
• Analyysissa painopiste haastatteluja yhdistävissä tekijöissä
8.9.2015 Paula Saikkonen 5
6. Tuloksia
• Keskustelevat, hyvien tarkoitusten lautakunnat
• Ideologiset linjaerot näkyvät suhtautumisessa palveluiden
yksityistämiseen (ostopalvelut, palvelusetelit), konservatiiviset
arvot näkyvissä perheisiin liittyvissä kysymyksissä (ks. myös
Niiranen ym. 2013)
• Hankalat ja kalliit ongelmat esillä (esim. huostaanotto)
• Lainsäädännön kontraproduktiiviset vaikutukset
• Dataa paljon, tietoa vähän
• Rahavirroista tiedetään, palveluiden arviointia vähän tai sitä
tunnetaan vähän
• Budjetissa hallinnon siilot elävät ja voivat hyvin
THL 6
7. 7 § Rakenteellinen sosiaalityö
”…Rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu:
1) sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottaminen
asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä
sekä tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun
sosiaalihuollon vaikutuksista;
2) tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten
ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä kunnan
asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi
3) sosiaalihuollon asiantuntemuksen tuominen osaksi kunnan
muiden toimialojen suunnittelua sekä yhteistyö yksityisten
palvelutuottajien ja järjestöjen kanssa paikallista sosiaalityötä
sekä muuta palvelu- ja tukivalikoimaa kehittäen.
THL, FinSoc-team 7
8. Pohdintaa
• Kaupunginhallitus sosiaalipoliittisena toimijana: onko sillä
liikaa valtaa ja liian vähän asiantuntemusta?
• Resurssiriippuvaiset vai asiantuntijalähtöiset
palvelulupaukset? (Lehto 2015)
– Harkintavalta sosiaalityössä vs. tasa-arvon tavoittelu
• Tiedon lupaus – tehokkuus, vaikuttavuus?
• ”Evidence-based policy” – olisiko hyvinvointivaltio ollut edes
mahdollinen? (esim. Kajanoja)
THL, Paula Saikkonen 8
9. Kohti parempia palveluita?
THL 9
Osallinen
(tietokäytäntö)
Tiedontuotanto Mihin tarvitaan
Päätöksenteko
(asiakas-
tietojärjestelmät,
rekisterit)
a. Tutkimus, vertaileva
tutkimus
b. Vaikuttavuuden arviointi
(järjestelmätaso)
a. Palveluiden
järjestäminen
b. Indikaattorien
seuranta
Palveluntuottaja,
sosiaalityöntekijä
(Real-time evaluation
asiakas-
tietojärjestelmät)
a. Prosessiarviointi
b. Vaikuttavuuden arviointi
(työntekijä, paikallinen taso)
a. Tehdäänkö oikeita
asioita?
b. Palveluiden riittävyys
c. Resurssien
ohjaaminen
Asiakkaat
(osallisuus
arvioinnissa, “my
data”)
a. Prosessiarviointi
b. Tuleeko kuulluksi
palveluissa (empowerment)
a. Saako tarvitsemansa
avun oikeaan aikaan.
b. Päästäänkö
tavoitteisiin
Kuntalaiset, järjestöt
(open data, viralliset
asiakirjat)
a. Alueellinen tieto
b. Lausunnot,
kuntalaisaloitteet
Tekevätkö
päätöksentekijät sen
minkä lupaavat?
10. Tulevaisuus?
• AVAIN & asiakastietojärjestelmät
– Asiakassuunnitelma
– Valtakunnallinen koodistopalvelu? (Kansa)
• Asiakkaan rooli
• Tiedon hyödyntäminen ja käyttö
– Vertailut kuntien välillä? Kunnilta lupa dataan.
– Hyödyntäminen eri tasoilla: 1) asiakastyö 2) työn kehittäminen 3)
kuntapäätöksenteko 4) tutkimus
– Indikaattorien ja/tai muuttujien rakentaminen raportointiin?
THL, FinSoc-team 10
12. Esityksen lähteitä
Keränen, Marja (2014) Onko politiikka prosessi politiikkaa vai
hallintoa? Teoksessa Liisa Häikiö & Helena Leino (2014)
Tulkinnan mahti. Johdatus tulkitsevaan politiikka-analyysiin.
Kuivalainen, Susan (toim.)(2010) Toimeentulotuki 2010-luvulla.
Tutkimus toimeentulotuen asiakkuudesta ja
myöntämiskäytännöistä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos, Raportteja 9/2013.
Niiranen, Vuokko, Joensuu, Minna & Martikainen, Mika (2013)
Millä tiedolla kuntia johdetaan? Kunnallisalan kehittämissäätiön
julkaisuja nro 74.
Saari, Juho (2015) Huono-osaiset. Elämän edellytykset
yhteiskunnan pohjalla. Helsinki: Gaudeamus.
Salonen-Soulié, Ulla (toim.) (2014) Kunnallisen sosiaalipolitiikan
tila ja tulevaisuus. Huoltaja-Säätiön verkkojulkaisu.
THL, Paula Saikkonen 12
Editor's Notes
OTSIKKO: Kyse AVAIN-mittarista ja toisaalta siitä, miten sillä tuotettua tietoa ja muutakin pitäisi hyödyntää enemmän kuntapäätöksenteossa.
Suomi on pitkä, harvaan asuttu maa, jossa olosuhteet vaihtelevat mittavasti. Tästä syystä vaikea löytää pakettiratkaisua oikein mihinkään sosiaalipoliittiseen kysymykseen.
Puhutaanko hallinnosta vai politiikan tutkimuksesta? Molemmista.
Politiikka voidaan kuvata jonakin erityisenä alueena tai sitten voidaan ajatella, että se on tulkinnallinen näkökulma. Saatetaan ajatella, että politiikka liittyy tiettyihin instituutioihin, mutta voi myös nähdä, että politiikkaa on kaikkialla. Tosin politiikkaa ei voi (ehkä) tyystin erottaa instituutioista tai erilaisista päätöksenteko menettelyistä.
Päätöksenteon legitimointi, ns. input, kansalaiset mielletään poliittisen järjestelmän syötteenä. Järjestelmä onnistuu tai epäonnistuu vastamaan kansalaisten vaatimuksiin.
Vrt. Tulkitaanko kunta palveluntuottajana vai nähdäänkö se jonakin yhteisenä asioiden hoitamisen foorumina. Kunta syntyi yhteisöksi, jossa ihmiset ovat riippuvaisia toistaan ja jossa he hakeutuvat yhteen parantaakseen omia elinmahdollisuuksiaan (Harisalo 2011, 39).
Hallinta: Miten päätökset syntyvät, ketkä osallistuvat, etkä jäävät tai jätetään ulkopuolelle.
Viitekehys II: Knowledge practices, which are administrative or political process with an aim to produce and process information. The ways how the work is carried out, has affect on out coming information. The place to combine lay knowledge and expert knowledge. Toiminnasta jää yleensä aina jotakin jälkiä.
Knowledge production: Mitä olemassa olevasta datasta kaivetaan ulos päätöksentekoon. Esimerkiksi aikuissosiaalityössä käytettyjä mittareita, ttt-menot/asukas, missä ajassa tuki myönnetään, kustannukset (ehkäisevä ttt, täydentävä).
SHL: Palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelma, ilmoitusmenettely
Suhtautuminen oman puoluetaustan merkitykseen vaihtelevaa, Vantaalla kahden kauppa kenties enemmän kolmannen ja neljännen korvapuusti. Valtuustoryhmillä ilmeisesti suurempi merkitys, kun kaksi puoluetta sopii keskenään. Keskustelu selvästi puoluepoliittisesti virittyneempää Vantaalla.
Esimerkiksi Seinäjoella koettiin, että sosiaali- ja terveyslautakunta yhdessä rintamassa ajaa esimerkiksi asuntolaa. Näyttäisi siltä, että isommissa kaupungeissa ryhmillä ja ryhmissä sovituilla asioilla isompi merkitys.
Osa töissä alalla tai eläköitynyt alalta, osa ilmoittautunut kokeneeksi sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä, omakohtaisia negativiisia ja positiivisia kokemuksia. Sosiaalityön tuntemukseen vaikuttaa oma kokemus;
Lastensuojelu, erikoissairaanhoidon maksut; ehkäisevän työn vaikeus; toisaalta “hankeväsymys”
Esimerkiksi toimeentulotuen määriä, asiakasmääriä ja myöntöaikoja seurataan ja raportoidaan verrattain tarkasti.
Luottamushenkilöt pääosin nojaavat esityslistoihin ja viranhaltjoilta saatuihin tietoihin, toki myös lautakuntakavereihin ja puoluetovereihin.
Nykyisessä muodossa budjettivalta näyttää melko ohjaavalta. Lisäbudjeteilla korjataan vajeita, jatkuvat säästöt.
Juhani Lehto (2015); esimerkiksi onko niin, että palveluita tarjotaan olemassa olevista resursseista lähtien vai asiakkaan tarpeista lähtien? Eli lopetaanko jonkun palvelun tarjoaminen kun resurssit ovat loppu. Jos näin, niin mitä tarkoittaa kuntalaisten tasa-arvon kannalta?
Viranhaltijat ja luottamushenkilöt, osa uskoo vakavasti että poliitikot tekevät arvovallinnat ja valmistelijat (johtavat) viranhaltijat rakentavat objektiivisesti tietoa päätöksentekoa varten. on tietenkin hyvä, että keskitytään siihen, että käytetäänkö resurssit oikealla tavalla ja tehokkaasti, mutta pitäisi kiinnittää huomiota myös siihen, että mihin halutaan mennä. Tiedon tuotannon läpinäkyvyys on edellytys paitsi paremmille palveluille, myös kuntademokratialle ja/tai kuntalaisten osallisuudelle