2. Ns. Kela-siirto ollut puheissa suunnilleen siitä lähtien
kuin toimeentulotuki on ollut olemassa.
Päätös perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan 2014
(Julkisen talouden suunnitelma 2015-2018, 1.1.2017
lähtien perustoimeentulotuen hakeminen Kelasta).
Koko järjestämisvastuun siirtäminen.
Tavoitteena kansalaisten yhdenvertaisuus ja
yhdenmukaiset käytännöt kaikkialla Suomessa
Miten onnistuu viimesijaisen ja tarveharkintaisen
taloudellisen tuen yhteensovittaminen valtakunnallisesti
yhdenmukaiseen ohjeistukseen?
Toimeentulotuen uudistaminen
lähtökohtana
3. Hallituksen esitykset
HE 358/2014 vp – Hallituksen esitys eduskunnalle
toimeentulotuesta annetun lain ja kunnan
peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain
muuttamisesta.
HE 217/2016 vp – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi
toimeentulotuesta annetun lain ja toimeentulotuesta
annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden
niihin liittyvien lakien muuttamisesta.
StVM 54/2014 vp
Kelan toimeentulotukiohje
THL:n seuranta-aikakyselyn avovastaus
Aineisto
4. Hallinnollisesti yksinkertaisempi Kelassa, kun Kela
myöntää myös ensisijaiset etuudet.
Asiakkaalle yksinkertaisempi kun hänelle kuuluvat
etuudet voi hakea samasta paikasta
Nyt täydentävä ja ehkäisevä haetaan kunnasta, eikä niitä
voi saada ilman myönteistä tai kielteistä päätöstä
perustoimeentulotuesta – tarkoittaa kahta eri luukkua.
Henkilöstöresurssien mielekäs käyttö
Toimeentulotuen hakemisen neuvonta edelleen
kunnissa
Uudistuksen perustelut ja joitakin
soraääniä
5. Kunnilla oli omia ohjeistuksia, joilla on pyritty
yhdenmukaistamaan myöntämisen käytäntöjä –
näissä todettu ongelmia mm. liian kaavamaisesta
soveltamisesta. (vrt. Kelan toimeentulotukiohjeistus)
Nk. alikäytön väheneminen
Varmasti, mutta arviointia vaikeuttaa, kun
sosiaaliturvaan tehtyjen leikkausten seurauksena
painopiste siirtyy perusturvasta vähimmäisturvaan.
Sähköisen hakemisen helpottuminen
Kyllä, mutta sähköinen hakeminen ei onnistu kaikilta tai
kaikkialla.
Uudistuksen perustelut ja joitakin
soraääniä
6. Väestöstä 7,3 prosenttia saa toimeentulotukea
vuonna 2015
Perusosan alentaminen, itsenäisen suoriutumisen
suunnitelma ja muu suunnitelmallinen työ
Jo aikaisemmin viitteitä siitä, että vaikeat
asiakastapaukset jäävät suunnitelmallisen työn
ulkopuolelle.
Toisaalta sosiaalityöntekijöiden kokemus siitä, että
työvälineitä auttaa on vähän (erityisesti velkaantuneet,
asunnottomat, päihdeongelmaiset,
mielenterveysongelmaiset)
Kahden luukun asiakkaat?
7. Kuntien näkemyksiä keväältä –
havaintoja
Myönteistä
Joissakin kunnissa muutos
vapauttanut aikaa muulle työlle,
suunnattu SHL:n mukaiseen
toimintaan.
Toimeentulotukihakemukset
kunnassa vähentyneet
Ainoastaan säännönmukaisesti
taloudellista tukea tarvitsevat
asiakkaat saavat sen helposti.
Kielteistä
Kelan kanssa asiointiin kuluu
arvokasta aikaa sosiaalityössä.
Päätöksiä ei ymmärretä.
Pienelle ryhmälle tullut
hakemisesta hankalaa.
Täydentävän ja ehkäisevän toitun
hakeminen monimutkaistunut.
Epäselvyydet laskujen
maksamisessa
Lääkekustannukset
Päätökset vaihtelevat käsittelijästä
riippuen
8. Sosiaalityöhön vapautuvat resurssit? Sosiaalityön
paikka. Yhdenvertaiset palvelut?
Toimeentulotuki ei ole läheskään aina tilapäistä ja
tarve osin syntyy perusturvan alhaisuudesta – miten
paljon tätä voidaan korjata toimeentulotukea
uudistamalla?
Tuen hakijoiden tosiasiallinen eriarvoisuus tai
samanarvoisuus? Vrt. ohjeiden kaavamainen
soveltaminen.
Kenen näkökulmasta arviointia tehdään?
Miten tutkimuksessa kiinni ilmiöiden tyypillisyyteen?
Tilanteet vaihtelevat valtakunnassa paljon.
Pohdinta
9. Yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen?
Kelan ohjeistus minimoi harkinnan, mutta ei
yhdenmukaista sosiaalihuollon palveluita
Vähentää toimeentulotukihakemusten määrää
kunnassa, mutta vähentääkö todellisuudessa kuntien
tehtäviä? Tai kustannuksia?
Epätarkkuudet perustoimeentulotuen päätöksissä
saataneen korjattua, entä milloin tai millä aikataululla
tiedonkulun ongelmat?
Pohdinta
Jo vuonna 1986 sosiaali- ja terveysministeriön asettama perustoimeentulotyöryhmä hahmotteli ajatusta Kelan maksamasta, perhekoon mukaan määräytyvästä tulovakuudesta, joka vastaisi normitettua toimeentulotukea ja voitaisiin myöntää Kelasta silloin, kun perheellä ei olisi tarvetta sosiaalityölle.
Joskin keskustelua käyty erityisesti perusosan siirtämisestä, uudistuksessa päädyttiin kuitenkin koko perustoimeentulotuen siirtämiseen.
Tarkista siirtymäajat
- Merkille pantavaa se, että Kela otti kontolleen koko toimeentulotuen järjestämisvastuun.
Tavoitteena ei ollut muuttaa toimeentulotuen tasoa eikä tuen myöntämisperusteita, esityksessä kuitenkin tarkistettiin täydentävän ja perustoimeentulotuen suhdetta siltä osin kuin kysymys oli toimeentulotuen pääosin vähäisempää harkintaa edellyttävistä ja usein toistuvista täydentävän tuen piirissä olleista menoeristä.
Toimeentulotuki alun perin tarkoitettu lyhytaikaiseksi, tuesta kuitenkin muodostunut useille henkilöille ja perheille pitkäaikainen tuki.
- Ohjeistukset laajan selvittelyn kohteena vuonna 1994, jolloin lääninhallitukset arvioivat oikeusasiamiehen pyynnöstä alueidensa kuntien toimeentulotukiohjeiden lainmukaisuutta – ohjeet erosivat toisistaan, mutta niitä myös noudatettiin liian kaavamaisesti.
Yleisimmät muut tulonlähteet asumistuki, työmarkkinatuki, peruspäiväraha (72,1 % asumistuki ja 44,1 % työmarkkinatuki/peruspäiväraha)
Kuntaliiton kyselyaineisto: kuntouttavaan työtoimintaan ohjaaminen yksi yleisimpiä syitä sosiaalityön suunnitelman laatimiseen, sitten työttömyyden pitkittyminen – pelkästään toimeentulotukiasiakkuuden pitkittyminen ei välttämättä johda suunnitelman laatimiseen.
”Vaikeat asiakkaat” mielenterveysongelmaiset, moniongelmaiset, kriminaalit ja agressiivisesti käyttäytyvät asiakkaat.
Mitä hyviä tai huonoja vaikutuksia perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan on ilmennyt kuntanne toimeentulotuki- ja/tai aikuissosiaalityössä?
Kuntien lähtötilanteet varsin erilaisia – vastauksia pitäisi tarkastella tiukemmin kontekstissaan.
- Toimeentulotukea ei ole nähty EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen tarkoittamana sosiaaliturvana vaan sen ulkopuolelle rajattuna sosiaalihuoltona – onko tälle perusteita?
- Uudistuksen taustalla vahvasti perustuslain ilmaisema yhdenvertaisuusperiaate, jonka mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä eikä ketään saa säännöksessä tarkemmin yksilöidyin tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella ilman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan.
Kyse ei ole vain toimeentulotukijärjestelmän muutoksesta, palvelut muuttuvat, ihminen ei kohtaa vain toimeentulotukijärjestelmää, Kelaa tai palveluita. Kokonaisuus lopulta määrittää, miten hyvin onnistutaan tai epäonnistutaan. Miten julkinen sektori onnistuu tuottamaan hyvinvointia?
Myös TE-palvelut olennaisia monelle toimeentulotuen saajista
Suomi iso maa, jossa kuntakentän käytännöt ovat kirjavia.
Kuva toimeentulotuesta merkittävästi tarkentuu kun Kelan tilastot saadaan käyttöön.
Lisäksi useampia tutkimuksesta tiiviisti tai päätöksenteon tueksi raportteja, joissa raportoitu alustavia tutkimustuloksia.