Pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityön asiantuntijoiden ja Soccan tutkijan Petteri Paasion kehittämän aikuisille soveltuvan psykososiaalista kokonaishyvinvointia kartoittavan mittarin esittely

1. 1Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari, syyskuu 2016
Aikuisväestön hyvinvoinnin
kokonaisuuden mittari
”Oman elämäntilanteeni ja hyvinvointini
itsearvioinnin tarkastelun kehikko”
Työ,
osaaminen
ja
toimeentulo
Arki ja
vapaa-aika
Perhe ja
läheiset
Elämän
orientaatio
Osallisuus
Asuin- ja
toiminta-
ympäristö
Koettu
terveyden-
tila
Palvelujär-
jestelmän
käyttö
Kriisit

2. 2Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari, syyskuu 2016
• Taustalla oli pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityön johdon
toive löytää mittari, joka toimii ihmisten oman itsearvioinnin
välineenä ilman asiakkuutta sekä välineenä aikuissosiaalityön
palvelutarpeen ja vaikuttavuuden arvioinnissa.
• Kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen perusteella sopivaa
mittaria ei löydetty, joten päätettiin ryhtyä luomaan sellaista.
• Mittarista on apua sekä ihmiselle itselleen että
palvelujärjestelmälle (palvelujen vaikuttavuus, sote
integraatio ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen)
Aikuisväestön hyvinvointimittari

3. 3Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari, syyskuu 2016
Keskitytään psykososiaaliseen
kokonaisuuteen
• Tarvittiin ihmisen psykososiaalista
kokonaisuutta arvioiva mittari aiempien
yksittäisiä ongelmia (esim. päihderiippuvuus)
tai vaikkapa aikuissosiaalityön tavoitteiden
saavuttamista arvioivien mittareiden rinnalle.
• Esikuvana oli Harri Sintosen kehittämä 15D,
joka on terveydellisen elämänlaadun
kokonaismittari (Sintonen 1994,
http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/138/).

4. 4Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari, syyskuu 2016
1. Hyvin tehdyn aikuissosiaalityön tilannearvion ensisijainen
hyödynsaaja on aina asiakas itse: hän saa apua
kokonaistilanteensa jäsennykseen.
2. Kun tietoisesti autetaan ihmisiä heidän oman tilanteensa
jäsentämisessä, vaikuttavuus ja tehokkuus paranevat verrattuna
perinteiseen palveluohjaukseen.
3. Mikäli onnistutaan nivomaan yhteismitalliseksi asiakkaiden
itsekartoitusvälineet ja ammattilaisten käyttämät
tilannearvioinnin ja vaikuttavuuden arvioinnin välineet, on
mahdollista saavuttaa todella mittava ”tuottavuusharppaus”.
Näin kaikilla toimijoilla on sama kokonaiskuva tilanteesta.
Uuden mittarin hyödyt

5. 5Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari, syyskuu 2016
Uuden mittarin käyttötapoja
– avuksi oman elämän pohdintaan
• Ihminen voi itsenäisesti vastata mittarin
kysymyksiin netissä pohtiessaan
elämäänsä ja mahdollista avuntarvettaan.
Hän saa tietoa, mistä asioista tai ilmiöistä
hänen oman hyvinvointinsa kokonaisuus
rakentuu.
• Hän voi myöhemmin palata kartoitukseen
ja katsoa, ovatko asiat muuttuneet ja
mihin suuntaan.

6. 6Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari, syyskuu 2016
Uuden mittarin käyttötapoja –
asiakastyön tueksi
• Mittarin tulokset ovat hyvä keskustelupohja ja jäsennys
asiakkaan ja työntekijän tapaamisissa asiakassuhteen alussa,
kun tehdään tilannearviota.
• Asiakas ja työntekijä voivat yhdessä työskentelyn edetessä
verrata sen hetkisiä tuloksia aikaisempiin ja miettiä, mitkä
asiat ovat muuttuneet ja mihin jatkossa kannattaisi keskittyä.
• Samalla saadaan arvokasta tietoa sosiaalityön
vaikuttavuudesta, koska vaikuttavuustieto on tietoa asiakaan
hyvinvoinnin muutoksesta ja se syntyy toistetussa
tilannearvioinnissa.

7. 7Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari, syyskuu 2016
Vertailu olemassa oleviin mittareihin
Aikuisväestön hyvinvointimittari
• EI ole prosessimittari (esim. tavoitteiden saavuttaminen)
• EI ole väestöllinen hyvinvointi-indikaattori (työttömyys, koulutustaso, tulotaso)
• EI ole tyytyväisyysmittari (tyytyväisyys mittaa sitä, onko ihminen tyytyväinen
tietyn hyvinvoinnin ulottuvuuden tilaan esim. parisuhteeseen)
• EI ole elämänlaadun mittari, koska ne ovat pääosin väestöllisiä mittareita, jotka
eivät tavoita yksilön hyvinvoinnin kokonaisuutta
• EI ole toimintakykymittari, koska ihmisen työmarkkinapotentiaali on vain yksi
hyvinvoinnin ulottuvuus
• EI mittaa ihmisten ”mielipiteitä” omasta hyvinvoinnista, vaan hyvinvointia
ilmentäviä tiettyjä konkreettisia tekoja ja havaintoja ihmisen arjessa (esim. onko
hänellä ystäviä)

8. 8Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari, syyskuu 2016
Minkälainen mittari
konkreettisesti on?

9. 9Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari, syyskuu 2016
Mittarin ulottuvuudet
Hyvinvointia tarkastellaan 9 kokonaisuuden eli ulottuvuuden kautta.
Ne ovat elämänalueita tai toimintakenttiä, joilla hyvinvointi
rakentuu
Työ,
osaaminen
ja
toimeentulo
Arki ja
vapaa-aika
Perhe ja
läheiset
Elämän
orientaatio
Osallisuus
Asuin- ja
toiminta-
ympäristö
Koettu
terveyden-
tila
Palvelujär-
jestelmän
käyttö
Kriisit

10. 10Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari, syyskuu 2016
Mittarin muuttujat 1/2
Jokainen ulottuvuus muodostuu 2-4 muuttujasta eli kysymyksestä.
Kysymysten teemat ovat seuraavat:
Työ, osaaminen ja toimeentulo
• työssäkäynti
• taloudellinen tilanne
• oppiminen
• kielitaito
Perhe ja läheiset
• parisuhde
• suhteet lapsiin
• perhe-elämän toimivuus
• ystävät
Elämän orientaatio
• suhtautuminen tulevaisuuteen
• ilonaiheet/huumori
• käsitys omasta itsestä
• muiden suhtautuminen itseen
Asuin- ja toimintaympäristö
• asumistilanne
• asumisympäristö
• mahdollisuus liikkua paikasta
toiseen
• asuinalueen palvelujen
saatavuus

11. 11Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari, syyskuu 2016
Mittarin muuttujat 2/2
Jokainen ulottuvuus muodostuu 2-4 muuttujasta eli kysymyksestä
(paitsi kriisit vain yhdestä kontrollimuuttujasta)
Osallisuus
• osallisuus
• yksinäisyys
• vuorovaikutus
Koettu terveydentila
• fyysinen terveys
• psyykkinen terveys
• päihteet
Arki ja vapaa-aika
• arjen sujuminen
• mielekäs tekeminen/
harrastukset
Palvelujärjestelmän käyttö
• riittävä informaatio palveluista
• tukevatko palvelut hyvinvointia
Kriisit
• onko ajankohtaista
hyvinvoinnin
vaarantava kriisiä

12. 12Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari, syyskuu 2016
Mittarin kysymykset
– havaintoja, ei tyytyväisyyttä
Jokaisen muuttujan skaalat on määritelty
sanallisesti. Ei siis kysytä tyytyväisyyttä tai
mielipidettä asteikolla 1-5, vaan kysymykset
tuottavat suurin piirtein samanlaiset havainnot
eri vastaajien elämästä.
Esimerkki:
Onko sinulla perhettä ja millainen on perhe-elämän toimivuus?
1. Perheemme on meidän kaikkien hyvinvoinnin keskeinen kulmakivi ja saan
mielihyvää perheeni kanssa toimimisesta.
2. Perheeni on minulle melko tärkeä.
3. Minulla ei ole perhettä tai sen merkitys ei ole minulle erityisen tärkeä.
4. Perheessäni on vakavia pitkäaikaisia ongelmia tai ilmapiiri on hyvin huono.
5. Elän perhehelvetissä.

13. 13Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari, syyskuu 2016
Lisää esimerkkejä mittarin kysymyksistä
Miten koet toisten ihmisten suhtautuvan sinuun?
(Ulottuvuus: elämän orientaatio)
1. Minua arvostetaan ja minusta välitetään.
2. Koen toisinaan arvostusta tai muiden välittämistä.
3. Ei mainittavaa.
4. Luulen, että minuun ei juuri kiinnitetä huomiota.
5. Minua kohdellaan huonosti.
Miten luonnehtisit vuorovaikutuksesi tapaa ongelmatilanteissa?
(Ulottuvuus: osallisuus)
1. Yritän ratkaista ongelmat yhdessä henkilöiden kanssa, joihin ne liittyvät.
2. Uskon, että asiat ratkeavat puhumalla.
3. Uskon, että ongelmat ratkeavat itsestään ja niistä puhuminen on turhaa.
4. Kun kohtaan ongelmia elämässäni, yleensä etsin niihin syyllisen.
5. Kostan kokemani vääryyden.

14. 14Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari, syyskuu 2016
Tulosten graafi kertoo,
missä mennään elämän eri osa-alueilla
• Graafi kertoo nopealla silmäyksellä, mitkä osa-alueet ihmisen elämässä ovat
kunnossa (=tuottavat hyvinvointia) ja millä osa-alueilla on ongelmia
(=tuottavat pahoinvointia)
• Näin tiedetään, millä elämänalueilla ongelmat ovat ja mihin pitäisi
aikuissosiaalityössä keskittyä.
• Toisaalta tulokset kertovat myös sen, millä elämänalueilla on vahvuuksia ja
voimavaroja. Näiden avulla ja näitä vahvistamalla voidaan parantaa
kokonaishyvinvointia ja helpottaa auttamistyötä vahvuuksien hyödyntämisellä
ongelmallisten asioiden ratkomisessa.
Graafin tulokset lasketaan muuttujien
tulosten keskiarvoista, vastaukset
pisteytetään +1, = tai -1 eli hyvinvointia
tuottava, neutraali tai pahoinvointia
tuottava.

15. 15Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari, syyskuu 2016
-1
-0.8
-0.6
-0.4
-0.2
0
0.2
0.4
0.6
0.8
1
Henkilön X hyvinvoinnin profiili: ulottuvuudet
Esimerkki henkilöstä, joka on onneton, työtön ja hänellä on
päihde- että mielenterveysongelmia. Toisaalta asuin- ja
toimintaympäristö, perhe ja läheiset sekä elämän
orientaatio ovat kunnossa, ja näitä voidaan hyödyntää
ongelmien hoidossa.

16. 16Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari, syyskuu 2016
• Mittari perustuu sen kehittäneen työryhmän pitkäaikaiseen
kokemukseen aikuissosiaalityöstä ja sen ensimmäistä versiota
testataan pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityössä
syksyllä 2016
• Mittarin toimivuutta arvioidaan tutkimuksen avulla, tähän on
haettu rahoitusta HUS:n jakamasta valtion
tutkimusrahoituksesta (VTR, entinen evo-rahoitus)
• Neuvotteluja on käyty myös Apotin kanssa mittarin saamisesta
osaksi tulevaa asiakastietojärjestelmää.
Mittarin testaus ja arviointi

17. 17Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari, syyskuu 2016
Mittarin tekijät
Työryhmän jäsenet
• Petteri Paasio, tutkija, Socca
• Eveliina Cammarano, aikuissosiaalityön asiantuntija, Espoo
• Kaisa Saarinen, vs aikuissosiaalityön asiantuntija, Espoo
• Marja Heikkinen, kehittämissuunnittelija, Helsinki
• Anne Kuvaja, toiminnansuunnittelija, Helsinki
• Kirsi Huvinen, sosiaalityön koordinaattori, Vantaa
Lisätietoja
Petteri Paasio, tutkija
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca
petteri.paasio(ät)hus.fi