Eläkeuudistus 2017 - miksi ja miten?
Mikko Kautto
Suomen väestötieteen yhdistyksen seminaari
24.4.2014
Esityksen sisältö
• Miksi?
– Lyhyesti uudistusten historiasta
– Tilannearvio
– Pekkarisen työryhmän perustelut lisäuudistu...
Väestömuutos on ollut tiedossa jo pitkään ja
eläketurvaan on tehty vähitellen isoja uudistuksia
• 1990-luku
– Julkisten el...
Uudistusten ansiosta eläketurvan
rahoituksellinen kestävyys on vahvistunut
Kokonaistyöeläkemeno prosentteina palkka- ja ty...
Nyt yhä useampi siirtyy vanhuuseläkkeelle
Vuosina 2000–2013 työeläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan.
0
10,000
20,000
30...
Ikärajoilla on iso signaalivaikutus
Työeläkkeelle siirtyneiden määrä iän mukaan.
0
5000
10000
15000
20000
25000
-54 55 56 ...
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67
%
Ikä vuoden lopussa
Osa-aikaeläkettä saavat
Tyött...
Onko elinaikakerroin riittävä mekanismi
huolehtimaan elinajan pitenemisestä?
• Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu eli...
Elinaikakertoimen alkavaa vanhuuseläkettä
leikkaava vaikutus ajateltua isompi,
käyttäytymisvaikutus toistaiseksi vähäinen
...
Eläkkeellesiirtymisiän odote on jäämässä
tavoitteesta
Tavoite, toteutumat ja ennustelaskelma
Eläketurvakeskus
10
58.0
58.5...
Miksi uudistusten jatkaminen on tarpeen?
Eläkejärjestelmä
• Hyvä perusrakenne, ei akuuttia
kriisiä.
• 2005 uudistuksen rat...
Miten? Eläkeuudistus 2017
• ”Yhteisymmärrys” vuonna 2009: tavoite vuodelle 2025
• Työurasopimuksessa (2012) sovittiin eläk...
Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin
laskentamalli apuvälineenä
Eläketurvakeskus 13
Väestöennuste
Vuoden 2013
laskelma
2012 2030 2050 2080
Kokonaishedelmällisyys 1,80 1,82 1,82 1,82
Nettosiirtolaisuus (tuha...
15Eläketurvakeskus
Vuoden 2013 laskelma
2012 2030 2050 2080
Työllisyysaste (%) 68,1 72,2 72,3 72
Työllisten lukumäärä (tuh...
Ansiotason kasvu ja eläkevarojen tuotto
Ansiotasoa ja eläkevarojen tuottoa koskevat oletukset päätetään ETK:n
järjestämän ...
Eläketurvakeskus 17
Eläkelainsäädäntö
1) Työeläkkeiden osalta lähtökohtana vallitsevat lait ja
säädökset (mm. työurasopimu...
Eläketurvan näkymät peruslaskelman
mukaan
Eläketurvakeskus 18
Eläketurvakeskus 19
0
2
4
6
8
10
12
14
16
PROSENTTIA
2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
I I
I
I I I I
I
I
I I I
...
Eläketurvakeskus 20
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
PROSENTTIA
2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
I
I I
I I I ...
Eläketurvakeskus 21
0
5
10
15
20
25
30PROSENTTIA
2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
TyEL-meno ja -maksu, prosent...
Sopeutuminen elinajan pitenemiseen
• Sopeutumiskeinoja ovat maksun korottaminen, eläkkeen
pienentäminen tai eläkkeelläoloa...
Elinajan
pitenemiseen
sopeutuminen
eräissä maissa
Eläketurvakeskus 23
EU-15 Elinaikakerroin
tai vastaava
eläketasoon
vaiku...
Vanhuuseläkeiän sitominen elinajanodotteeseen,
esimerkki (Lassila ym. 2013; vrt. Barr 2013)
Toinen esimerkki: päätösperusteinen ikärajanosto,
sitten sitominen elinajanodotteeseen (Lassila ym. 2013)
Jos vanhuuseläkeikä sidotaan elinajan odotteeseen,
on karttumat tai elinaikakerroin mietittävä toisin
Lähde: Lassila ym. 2...
Lisätietoa uudistuksesta ja
Eläketurvakeskuksen arviointityöstä
• www.etk.fi
• www.etk.fi/julkaisut
• www.elakeuudistus.fi...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Eläkeuudistus 2017 - miksi ja miten?

1,276 views

Published on

ETK:n johtaja Mikko Kauton esitys vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Suomen väestötieteen yhdistyksen seminaarissa 24.4.2014.

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,276
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
68
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • TyEL-vakuutettujen määrä kasvanut. Julkisen sektorin vakuutettujen määrä supistunut, koska 1970-luvun jälkeen
    syntyneet yliopistojen henkilökunnasta kuuluvat TyEL:n piiriin.
  • Eläkeuudistus 2017 - miksi ja miten?

    1. 1. Eläkeuudistus 2017 - miksi ja miten? Mikko Kautto Suomen väestötieteen yhdistyksen seminaari 24.4.2014
    2. 2. Esityksen sisältö • Miksi? – Lyhyesti uudistusten historiasta – Tilannearvio – Pekkarisen työryhmän perustelut lisäuudistuksille – Elinajan pidentyminen eläkejärjestelmän näkökulmasta • Miten? – Neuvoteltavat asiat – Eläketurvan näkymät ETK:n pitkän aikavälin laskelman mukaan – Muutama esimerkki Eläketurvakeskus 2
    3. 3. Väestömuutos on ollut tiedossa jo pitkään ja eläketurvaan on tehty vähitellen isoja uudistuksia • 1990-luku – Julkisten eläkelakien muutokset – Kansaneläke työeläkevähenteiseksi – Indeksimuutokset (ns. taitettu indeksi) – Työntekijän eläkemaksu, nousun jakaminen, ja eläkemaksun vähentäminen eläkettä kartuttavasta palkasta – Yksilöllisen varhaiseläkkeen (YVE) ja työttömyyseläkkeen (putki) ikärajanostot – Eläkepalkan laskennan muutos (10 viimeistä vuotta) • 2005 työeläkeuudistus – Eläkkeen karttuminen koko työuralta, karttumaprosentit iän mukaan, joustava vanhuuseläkeikä, lykkäys- ja varhennustekniikasta luopuminen (osittain) – YVEn poisto, varhennetun vanhuuseläkkeen (VAVE) ja osa-aikaeläkkeen (OSE) ikärajanostot, työttömyyseläkkeen tilalle työttömyysturvan lisäpäivät – Elinaikakerroin – Palkkakerroin, työeläkeindeksi • 2005 jälkeen tehdyt uudistukset – OSEn ja työttömyysputken ikärajanostot, VAVEn lakkauttaminen – Takuueläke Eläketurvakeskus 3
    4. 4. Uudistusten ansiosta eläketurvan rahoituksellinen kestävyys on vahvistunut Kokonaistyöeläkemeno prosentteina palkka- ja työtulosummasta. Toteutuneet tiedot vuoteen 2012 asti, Eläketurvakeskuksen ennustelaskelmat vuosilta 1990 ja 2013. Eläketurvakeskus 4 1990 maksu- ennuste vuodelle 2030 34 % 2013 maksu- ennuste vuodelle 2030 25 %
    5. 5. Nyt yhä useampi siirtyy vanhuuseläkkeelle Vuosina 2000–2013 työeläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan. 0 10,000 20,000 30,000 40,000 50,000 60,000 70,000 80,000 90,000 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 11 12 2013 Henkilöä Osa-aikaeläke* Maatal.erit.eläke Työttömyyseläke Työkyvyttömyys- eläke Varhennettu vanhuuseläke Varsinainen vanhuuseläke ”Varhaiseläkereittien merkityksen pienennyttyä ja väestön keski-iän kohotessa vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohdan merkitys työvoiman tarjonnan ylläpitäjänä ja eläkemenojen kannalta korostuu.” Pekkarisen työryhmän raportti 2013.
    6. 6. Ikärajoilla on iso signaalivaikutus Työeläkkeelle siirtyneiden määrä iän mukaan. 0 5000 10000 15000 20000 25000 -54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69- Lukumäärä Ikä eläkkeen alkaessa 2007 2013 Eläketurvakeskus 6
    7. 7. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 % Ikä vuoden lopussa Osa-aikaeläkettä saavat Työttömät Eläkkeensaajat* Eläkkeensaajien väestöosuus on säilynyt korkeana 62 ikävuoden jälkeen Suomessa asuvien 55-67-vuotiaiden eläkkeensaajien ja työttömien osuus väestöstä 2012 * Eläkkeensaajien osuus ilman osa-aikaeläkkeitä. Eläketurvakeskus 7
    8. 8. Onko elinaikakerroin riittävä mekanismi huolehtimaan elinajan pitenemisestä? • Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu elinajan pitenemisen jatkumiseen. • Työeläkejärjestelmän elinaikakerroin huolehtii tehokkaasti elinajan pitenemisestä muuten seuraavasta menovaikutuksesta pitämällä eläkepääoman tasaisena. • Jos eläkkeelle siirtyminen ei myöhenny, – eläkkeiden taso suhteessa ansioihin heikkenee ja – julkisessa taloudessa on ongelmia • Vuonna 2000 62-vuotiaan elinajanodote oli 80 vuotta ja sen ajateltiin kasvavan vuoteen 2050 3 vuodella. • Vuoden 2012 väestöennusteen mukaan 62-vuotiaan elinajanodotteen nousu onkin 7,5 vuotta. • Elinajan odotteita koskevat ennusteet ovat muuttuneet, joten elinaikakertoimen eläketasoa leikkaava vaikutus on tulevaisuudessa suurempi kuin mekanismia suunniteltaessa arvioitiin. Eläketurvakeskus 8
    9. 9. Elinaikakertoimen alkavaa vanhuuseläkettä leikkaava vaikutus ajateltua isompi, käyttäytymisvaikutus toistaiseksi vähäinen Eläketurvakeskus 9
    10. 10. Eläkkeellesiirtymisiän odote on jäämässä tavoitteesta Tavoite, toteutumat ja ennustelaskelma Eläketurvakeskus 10 58.0 58.5 59.0 59.5 60.0 60.5 61.0 61.5 62.0 62.5 63.0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Odote 25-vuotiaan odote Vuonna 2009 sovittu tavoite 62,4 vuotta vuonna 2025 Eläketurvakeskuksen ennustelaskelma PTS-2013
    11. 11. Miksi uudistusten jatkaminen on tarpeen? Eläkejärjestelmä • Hyvä perusrakenne, ei akuuttia kriisiä. • 2005 uudistuksen ratkaisut monelta osin onnistuneita. • Kokonaisuudessaan eläkejärjestelmässä ei ole sanottavaa kestävyysvajetta. • Eläkkeensaajien määrä kasvaa ja eläkemeno nousee - onko 14 prosenttia bruttokansantuotteesta ”sopiva” taso? • Työeläkejärjestelmän sisällä muutospaine TyEL:ssä. TyEL- maksun nousupaine on noin kolme prosenttiyksikköä ja eläkemenojen rahoituksen vaatima maksutaso jo 2020 noin 25 prosenttia palkkasummasta. • Elinaikakerroin ajateltua voimakkaampi, eläketasot uhkaavat jäädä tavoiteltua matalammiksi? Julkinen talous • Vanhushuoltosuhteen heikkeneminen vaarantaa hyvinvointivaltion rahoituksen ja sukupolvisopimuksen jatkuvuuden. • Suomen julkisen talouden pitkän ajan kestävyysongelma on syventynyt nopeasti merkittäväksi. • Vakaussopimuksen velvoitteet ja luottoluokitushuoli. • Tällä vuosikymmenellä tehtävät talous- ja sosiaalipoliittiset päätökset ovat kriittisiä. • Eläkejärjestelmä vaikuttaa muun julkisen talouden kestävyyteen. – Työeläkemaksut ja kokonaisveroaste – Työllisyys ja verotulot
    12. 12. Miten? Eläkeuudistus 2017 • ”Yhteisymmärrys” vuonna 2009: tavoite vuodelle 2025 • Työurasopimuksessa (2012) sovittiin eläkeuudistuksesta ja neuvottelujen kohteet: − elinajan odotteen nousun huomioon ottaminen, − eläkejärjestelmän ikärajat, − varhaiseläkejärjestelmät, − eläkkeen karttumat ja karttumisen alkaminen, − työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika, − palkansaajamaksun vähentäminen palkasta, − indeksit, − eläke-edut turvaava maksukehitys… • Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma 08/2013 ja työmarkkinajärjestöjen lausunto kehysriihen ajalta toistavat eläkkeellesiirtymisikää koskevan tavoitteen. • Uudistuksen sisällöstä neuvotellaan parhaillaan. Eläketurvakeskus 12
    13. 13. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskentamalli apuvälineenä Eläketurvakeskus 13
    14. 14. Väestöennuste Vuoden 2013 laskelma 2012 2030 2050 2080 Kokonaishedelmällisyys 1,80 1,82 1,82 1,82 Nettosiirtolaisuus (tuhansia) 17,4 17 17 17 Elinajan odote 63-vuotiaalle (vuotta) 21,4 24,2 26,8 28,9 Väestö (tuhansia) koko väestö 5 427 5 847 6 096 6 469 15 – 64-vuotiaita 3 516 3 416 3 516 3 602 65 täyttäneitä 1 019 1 495 1 639 1 906 Vanhushuoltosuhde 65 täyttäneet/15–64 – vuotiaat 29,0 43,8 46,6 52,9 Vuoden 2013 laskelmassa pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste v:lta 2012. Ennusteperiodia jatketaan ETK:ssa; kuolevuutta taitetaan 2060 jälkeen.
    15. 15. 15Eläketurvakeskus Vuoden 2013 laskelma 2012 2030 2050 2080 Työllisyysaste (%) 68,1 72,2 72,3 72 Työllisten lukumäärä (tuhansia) 2 299 2 382 2 466 2 523 TyEL 1 473 1 593 1 675 1 714 Yksityinen sektori 1 759 1 857 1 936 1 982 Julkinen sektori 664 654 663 677 Työllisyysennuste Työllisyysennuste tehdään ETK:ssa OECD:n käyttämällä menetelmällä.
    16. 16. Ansiotason kasvu ja eläkevarojen tuotto Ansiotasoa ja eläkevarojen tuottoa koskevat oletukset päätetään ETK:n järjestämän ns. oletusseminaarin jälkeen. • Eläkevarojen reaalituotto: 3,5 % • Ansiotason reaalikasvu: 1,6 % • Oletukset samoja edellisessä vuoden 2011 laskelmassa Eläketurvakeskus 16
    17. 17. Eläketurvakeskus 17 Eläkelainsäädäntö 1) Työeläkkeiden osalta lähtökohtana vallitsevat lait ja säädökset (mm. työurasopimus vuodelta 2012 otettu huomioon) 2) Kelan eläkkeiden osalta peruslaskelmassa vuoteen 2017 asti hintaindeksi, vuodesta 2018 lähtien puoliväli-indeksin mukaiset tarkistukset. • Aiemmassa raportissa Kelan eläkkeiden oletettiin seuraavan pitkällä aikavälillä täysin ansiotasoa. • Raportissa esitetään kansan- ja takuueläkkeitä koskevat laskelmat kuluttajahintaindeksillä, puoliväli-indeksillä ja ansiotasoindeksillä.
    18. 18. Eläketurvan näkymät peruslaskelman mukaan Eläketurvakeskus 18
    19. 19. Eläketurvakeskus 19 0 2 4 6 8 10 12 14 16 PROSENTTIA 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I OOOOOOOO OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO Yht. I Työeläke O Kansan- ja takuuel. SOLITA Kokonaiseläkemeno suhteessa BKT:een
    20. 20. Eläketurvakeskus 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 PROSENTTIA 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I Yht. I josta työeläkettä Keskieläke suhteessa keskipalkkaan
    21. 21. Eläketurvakeskus 21 0 5 10 15 20 25 30PROSENTTIA 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 TyEL-meno ja -maksu, prosenttia palkkasummasta I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I O O O OO OOOOOO OOO OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO Meno I Maksu O Maksu ta. Maksu 53+ Maksu 53-
    22. 22. Sopeutuminen elinajan pitenemiseen • Sopeutumiskeinoja ovat maksun korottaminen, eläkkeen pienentäminen tai eläkkeelläoloajan lyhentäminen • Suomen vaihtoehtoina lähinnä eläkeikärajojen tarkistus tai alkavien eläkkeiden taso (elinaikakerroin) • Arvioinnin työkalut: makrotarkastelut (esim. Lassila 2013) ja elinkaarimalliin perustuvat esimerkkilaskelmat (Määttänen 2013), ETK:n jakauman, mm. sosioekonomiset erot (sp, koulutus) huomioiva mikrosimulointimalli • Miten painotetaan vaikutuksia (Pekkarisen työryhmä 2013) – julkisen talouden tasapainoon – työllisyyteen – työttömyyteen – Eläketasoon ja eläkeläisten tuloeroihin – joustavuuteen yksilöllisissä valinnoissa • Yhdistelmällä vaikutuksia voi hallita monipuolisimmin • Eläkepolitiikassa selvitään harvoin yhdellä muutoksella
    23. 23. Elinajan pitenemiseen sopeutuminen eräissä maissa Eläketurvakeskus 23 EU-15 Elinaikakerroin tai vastaava eläketasoon vaikuttava mekanismi Elinajanodottee seen kytketty eläkeikä Eläkeiän päätösperus- teinen nosto Alankomaat Belgia Britannia Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Luxemburg Portugali Ranska Ruotsi Saksa Suomi Tanska X (?) X X X X X X X (HE) X (?) X X X X X X X X X X X Muut maat Latvia Norja Puola Sveitsi Japani X X X X X X X X X Lähde: Vidlund ja Mielonen 2013. • Kytkemiseen liittyy usein sitä edeltävä päätösperusteinen eläkeiän nosto. • Eläketason sopeuttamista ei ole yhdistetty kytkemiseen (E?).
    24. 24. Vanhuuseläkeiän sitominen elinajanodotteeseen, esimerkki (Lassila ym. 2013; vrt. Barr 2013)
    25. 25. Toinen esimerkki: päätösperusteinen ikärajanosto, sitten sitominen elinajanodotteeseen (Lassila ym. 2013)
    26. 26. Jos vanhuuseläkeikä sidotaan elinajan odotteeseen, on karttumat tai elinaikakerroin mietittävä toisin Lähde: Lassila ym. 2013.
    27. 27. Lisätietoa uudistuksesta ja Eläketurvakeskuksen arviointityöstä • www.etk.fi • www.etk.fi/julkaisut • www.elakeuudistus.fi • Twitter: @Mikko_Kautto • Blogi: elaketutka.fi Eläketurvakeskus 27

    ×