SlideShare a Scribd company logo
1 of 14
Download to read offline
Luonnon ja kotipuutarhan
mehiläiskasveja
Tarja Ollikka
 Suomessa on peruskasveja, jotka
antavat hyvän mesi- tai
siitepölysadon tasaisesti vuosittain
suuressa osassa maata
 Meillä on myös kasveja, joiden
satomäärät vaihtelevat paljonkin
tilanteesta riippuen
 Kasvien menestymiseen,
mesimiseen ja siitepölyn
tuotantoon vaikuttavat
monenlaiset tekijät.
Niitä on luetteloitu seuraavilla
kolmella dialla.
Lisäksi esityksessä on listattu
luonnon ja kotipuutarhan
mehiläiskasveja
kukkimisajankohdan mukaan
 Lopuksi on vielä kasveja, jotka
runsaasti kukkivina eivät
kuitenkaan ole mehiläisten
suosiossa
 Tässä esityksessä ei ole mukana
varsinaisia peltoviljelykasveja
”Ovatko sääolot suotuisia horsman medeneritykselle”, on
suomalaisten mehiläishoitajien vuosittainen keskustelunaihe
Mehiläiskasvien menestyminen -huomioitavia asioita
 Suomi on pitkä maa. Kukinta-ajat vaihtelevat
eri puolella maata (huhtikuussa Helsinki heräilee
kevääseen, Kainuussa on parhaat hiihtokelit)
 Kasvien omat menestymisvyöhykkeet on
muistettava (hevoskastanja kukkii hienosti
Lahdessa alkukesästä, mutta Jyväskylässä se ei
oikein menesty)
 Lännessä kesän aikana lämmennyt meri
aikaansaa pitkän syksyn ja keväällä jäässä
oleva meri hidastaa kevätkehitystä. Idässä
mannerilmasto voi aiheuttaa pitkiä kuivia
kausia tai kovia pakkasjaksoja
 Vuodet ovat erilaisia sääoloiltaan
 Paikallisetkin olosuhteet voivat vaihdella
paljon, jopa eri puolilla omakotitalotonttia
Mehiläiskasvien kasvuolosuhteet -huomioitavia asioita
 Valaistus, lämpötila, maaperä, lannoitteet;
kaikki nämä erikseen ja yhdessä vaikuttavat
kasvin kukintaan ja medeneritykseen
 Sade vaikuttaa kukan muodosta ja
ominaisuuksista (esim. sulkeutuuko kukka
sateella) riippuen meden sokeripitoisuuteen ja
siitepölyn irtoamiseen
 Aurinko ja tuuli haihduttavat vettä medestä
ja sokeripitoisuus kasvaa
 Kova tuuli vaikeuttaa mehiläisten
keruulentoja. Silloin voi vähän huonompikin
mehiläisikasvi lähellä pesää olla hyvä
vaihtoehto mehiläisille
 Jos kasvia on kovin pienellä alueella, se ei
välttämättä kiinnosta mehiläisiä, vaikka
tuottaisikin hyvin mettä
Ukonkellon kukassa mesi on suojassa
sateelta. Mehiläinen on töissä heti
kesäisen sadekuuron tauottua.
Mehiläiset ja kasvit -huomioitavia asioita
 Pesän koko vaikuttaa lentopituuksiin ja
mehiläiskasvien hyödyntämiseen.
Vahvasta pesästä lennetään
kauemmas
 Kasvien perimä on myös mesimiseen
ja siitepölyn tuotantoon vaikuttava
tekijä
 Kasveilla on oma rytminsä meden ja
siitepölyn tuottamiselle (esim. siitepöly
irtoaa aamupäivällä ja mettä erittyy
iltapäivällä)
 Mehiläiset käyttävät hätätilassa myös
huonompiakin mesi- ja siitepölylähteitä
 Eri mehiläisroduilla on omat
ominaispiirteensä meden ja siitepölyn
keruussa
Tarvittaessa myös tuulipölytteisistä kasveista kerätään
siitepölyä, vaikka se ei useinkaan ole mehiläisille
ravintoarvoltaan kovin hyvää.
Ulkomainen kirjallisuus, lue harkiten
 Kirjoja löytyy runsaasti
 Kasvikohtaisia eroja on paljon
(tietyn kasvin satomäärät voivat poiketa
eri maissa, johtuen maaperästä,
päivänpituudesta, yölämpötilasta yms.)
 Eri maissa on eri lajikkeet, varsinkin
peltoviljelykasveissa
 Meden ja siitepölyn määrän
taulukot ovat erilaisilla asteikoilla
 Siitepölyrakeiden värikartoissa on
eroja (mm. painotyöstä johtuen)
 + Aiemmissa kolmessa diassa olleet
asiat
 Muistathan, että
mehiläiset tarvitsevat mettä
ja siitepölyä myös
varsinaisen satokauden
ulkopuolella
 Kevään ja alkukesän
kasveista mehiläiset saavat
ravintoa kehittyäkseen vahvaksi
keruupesäksi satokaudelle
 Syyskesän ja syksyn
satokasveista mehiläiset
keräävät satoa (varsinkin siitepölyä)
talvimehiläisten kehitykseen
sekä jo seuraavan kevättalven
tarpeisiin.
Kun toukkien ruokinta keväällä
alkaa eikä lentokelejä ja
satokasveja vielä ole, pesän
omat siitepölyvarat ovat tarpeen
Pajut ovat tärkeitä keväisiä ravintokasveja
mehiläisille sekä monille muille hyönteisille.
Kevään ja alkukesän kasveja
 Luonto
• Leppä (tuulipölytteinen, mutta
aikainen kukinta on eduksi)
• Leskenlehti
• Pajut
• Vaahtera
• Rentukka (poikkeus leinikkikasveissa,
mehiläiset hakevat keväisin mettä sekä
siitepölyä)
• Kevättaskuruoho
• Tuomi (mehiläiset käyvät, varsinkin
huonolla säällä, jos muita sopivia kasveja ei
ole lähietäisyydellä)
• Pihlaja
• Valkopeippi
• Ojakellukka
 Kotipuutarha
• Kevään pienet sipulikasvit mm.
helmilija, sinililja, krookus, kevättähti,
talventähti
• Pitkäpalko (Arabis)
• Ristikki (Aubrieta)
• Ruttojuuri
• Herukat ja karviainen
(karviainen on parempi mesikasvina)
• Luumut
• Kirsikat
• Japaninruusukvitteni
• Hopeapaju sekä muut kukkivat
pajut
Mehiläisille hyviä peruskasveja on merkitty ruskealla värillä
Kasveja ei ole luetteloitu aakkosjärjestyksessä
Kevään ja alkukesän kasveja
• Voikukka
• Mustikka
• Raate
• Kurjenpolvet
• Puolukka
• Tammi (tuulipölytteinen, mehiläiset
keräävät siitepölyä tarvittaessa)
• Koiranheisi
• Lehtokuusama
• Lemmikit
• Paatsama
• Ruoholaukka (=ruohosipuli)
• Lupiini (vain siitepölyä)
• Leinikit (eivät kovin suosittuja,
pääasiassa siitepölyä)
• Huopaohdake
 Kotipuutarha
• Hedelmäpuut: omenat, koristeomenat,
päärynät
• Hevoskastanja
• Pensasmustikka
• Tulikellukka
• Rönsyakankaali
• Syreeni (pääasiassa siitepölyä)
• Orapihlajat
• Kuusamat
• Aronia
• Ruohosipuli
• Koristelaukat
• Hernepensaat (eivät kovin suosittuja)
• Verikurjenpolvi
• Kanukat
 Luonto
Keskikesän kasveja
 Luonto
• Vadelma
• Valko- ja alsikeapilat
• Horsma
• Ohdakkeet
• Kaunokit (ketokaunokki,
ahde/nurmikaunokki)
• Mintut ja ajuruoho
• Mesikät
• Keltamaite
• Mesiangervo (siitepölykasvi)
• Ristikukkaiset (mm. peltoretikka
ja ukonpalko)
• Kurtturuusu ja luonnonruusut
(siitepölykasveja)
 Kotipuutarha
• Vadelma ja karhunvattu
• Tuoksuvattu
• Lehmus
• Villiviini
• Kaunokit (ruiskaunokki, vuorikaunokki)
• Mintut ja muut yrtit (oregano, iisoppi,
ajuruoho, salvia, anisiiso, laventeli, rosmariini)
• Väriminttu
• Kissanminttu
• Hunajakukka (kukkii pitkään)
• Malvakasvit
• Ruusut (siitepölykasveja)(Ruusut, joiden
kukka on yksinkertainen ja heteistä
siitepöly on helposti kerättävissä)
• Pallerokiurunkukka
Keskikesän kasveja
 Luonto
• Ruisunikko (vain siitepöly)
• Sinilatvat
• Kultapiisku (kukkii pitkälle
syyskesään)
• Rantatädyke
• Kuismat (pääasiassa siitepöly)
• Ruusuruoho (kukkii pitkään)
 Kotipuutarha
• Unikot (Papaver, vain siitepöly)
• Rokaparsa
• Ukonkello
• Kurkkuyrtti (kukkii pitkään)
• Reseda
• Päivännoutokasvit (vain siitepöly)
• Sinilatvat
• Sädekukat
• Pallo-ohdake
• Korianteri (sarjakukkaiskasvien paras
medentuotto)
• Lumimarja
• Maksaruohot
• Tädykkeet
• Kurpitsa (mehiläiset pölyttävät hyvin)
Syyskesän ja syksyn kasveja
 Luonto
• Takiainen
• Rantakukka
• Kanerva (ei sovi mehiläisten talviruuaksi
suuren tuhkapitoisuuden vuoksi)
• Kannusruoho
• Puna-apila, metsäapila
(siitepöly)
• Purtojuuri
• Syysmaitiainen ja
sarjakeltano (hyviä siitepölykasveja,
hunaja saattaa kiteytyä kennoihin)
• Valvatti (hunaja saattaa kiteytyä
kennoihin)
• Karhunputki (yleensä ei kovin suosittu,
mutta joinakin vuosina karhunputken kukinta
houkuttelee runsaasti mehiläisiä)
• Jättipalsami
 Kotipuutarha
• Kultapiisku (puutarhalajit)
• Punahattu
• Hohdekukat
• Asterit ja kallioiset
• punalatva
• Syyssädekukka
• Pallo-ohdake
• Tähtiputki (pääasiassa siitepöly)
• Rohtotulikukka (siitepöly)
• Rantakukka
• Syysmaksaruoho
• Auringonkukka (jos sitä on iso alue)
• Punatähkä
• Nauhukset
• Salkoruusu (lajikkeet, joissa on
yksinkertaiset kukat) (pääasiassa siitepöly)
Runsaasti kukkivia, mutta eivät
ole mehiläisten suosikkilistalla
 Luonto
• Valkovuokko ja sinivuokko
(medetön)(siitepölyä kerätään jonkin
verran)
• Leinikkikasvit (siitepölyä kerätään
jonkin verran)
• Pietaryrtti ja päivänkakkara
• Kissankello, harakankello
• Puna-ailakki ja muut kohokkikasvit
ovat pääasiassa perhoskukkia
• Tuomipihlaja
• Kielo
• Esikot (siitepölyä kerätään jonkin
verran)
• Koiranputki (mehiläiset käyvät
jonkin verran hakemassa mettä ja
siitepölyä)
• Nätkelmät
 Kotipuutarha
• Leimukukat (sammalleimu,
syysleimu)
• Jasmikkeet
• Pensasangervot (suosituin on
pihlaja-angervo)
• Tyrni (kukinto melko näkymätön ja
tuulipölytteinen)
• Pellava
• Mansikka (mansikka hyötyy
mehiläisten pölytystyöstä)
• Palavarakkaus
• Akileijat
• Vuokot (pääasiassa medettömiä)
• Ritarinkannus
• Tulppaanit (siitepölyä kerätään jonkin
verran)
• Narsissit (siitepölyä kerätään jonkin
verran)
Runsaasti kukkivia, mutta eivät
ole mehiläisten suosikkilistalla
 Luonto
• Terttuselja
• Orvokit
• Matarat
• Siankärsämö ja ojakärsämö
• Poimulehti
• Ranta-alpi
 Kotipuutarha
• Kurjenmiekat
• Jättipoimulehti
• Orvokit
• Pelargoniat
• Petuniat
• Begoniat
• Verenpisarat
• Samettikukat
• Tuoksuherne
• Tarha-alpi
• Pionit (yksinkertaisissa kukissa mehiläiset käyvät
siitepölyä keräämässä)
• Pensashanhikit
• Pähkämöt (mahdollisesti mesirosvousta
kimalaisten tehtyä reiät)
• Tomaatti (medetön)

More Related Content

What's hot

Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012) Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012) Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Mitä tapahtuu hunajalle, kun se lämmitetään juoksevaksi? Tuula Lehtonen
Mitä tapahtuu hunajalle, kun se lämmitetään juoksevaksi? Tuula LehtonenMitä tapahtuu hunajalle, kun se lämmitetään juoksevaksi? Tuula Lehtonen
Mitä tapahtuu hunajalle, kun se lämmitetään juoksevaksi? Tuula LehtonenSuomen Mehiläishoitajain Liitto
 

What's hot (20)

Estä mehiläisten parveilu -ohjeet
Estä mehiläisten parveilu -ohjeetEstä mehiläisten parveilu -ohjeet
Estä mehiläisten parveilu -ohjeet
 
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
 
Suomalainen lajihunajaopas
Suomalainen lajihunajaopas Suomalainen lajihunajaopas
Suomalainen lajihunajaopas
 
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
 
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012) Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
 
Mehiläispesien siirto-opas
Mehiläispesien siirto-opasMehiläispesien siirto-opas
Mehiläispesien siirto-opas
 
Eroon esikotelomädästä (2014)
Eroon esikotelomädästä (2014)Eroon esikotelomädästä (2014)
Eroon esikotelomädästä (2014)
 
Pentti Paala: Langstroth vs. Farrar
Pentti Paala: Langstroth vs. FarrarPentti Paala: Langstroth vs. Farrar
Pentti Paala: Langstroth vs. Farrar
 
Torjunko varroaa vai kuvittelenko vain torjuvani?
Torjunko varroaa vai kuvittelenko vain torjuvani?Torjunko varroaa vai kuvittelenko vain torjuvani?
Torjunko varroaa vai kuvittelenko vain torjuvani?
 
Hunajan laatu kuluttajan silmin (2001)
Hunajan laatu kuluttajan silmin (2001)Hunajan laatu kuluttajan silmin (2001)
Hunajan laatu kuluttajan silmin (2001)
 
Lauri Ruottinen: Hyvien emojen tuottaminen.
Lauri Ruottinen: Hyvien emojen tuottaminen. Lauri Ruottinen: Hyvien emojen tuottaminen.
Lauri Ruottinen: Hyvien emojen tuottaminen.
 
Aimo Nurminen: Hunajan kauppakunnostus.
Aimo Nurminen: Hunajan kauppakunnostus. Aimo Nurminen: Hunajan kauppakunnostus.
Aimo Nurminen: Hunajan kauppakunnostus.
 
Verotusasiat, alv ja verosuunnittelu mehiläishoidossa
Verotusasiat, alv ja verosuunnittelu mehiläishoidossaVerotusasiat, alv ja verosuunnittelu mehiläishoidossa
Verotusasiat, alv ja verosuunnittelu mehiläishoidossa
 
Mehiläisten punkit ja muita loisia
Mehiläisten punkit ja muita loisiaMehiläisten punkit ja muita loisia
Mehiläisten punkit ja muita loisia
 
Harrastelijatarhaaja ja ammattilainen emonjalostajina
Harrastelijatarhaaja ja ammattilainen emonjalostajinaHarrastelijatarhaaja ja ammattilainen emonjalostajina
Harrastelijatarhaaja ja ammattilainen emonjalostajina
 
Torkkel: Varroa romahduttaa pesät yllättävän nopeasti
Torkkel: Varroa romahduttaa pesät yllättävän nopeastiTorkkel: Varroa romahduttaa pesät yllättävän nopeasti
Torkkel: Varroa romahduttaa pesät yllättävän nopeasti
 
Mehiläistarhaajan tietopaketti 2016
Mehiläistarhaajan tietopaketti 2016 Mehiläistarhaajan tietopaketti 2016
Mehiläistarhaajan tietopaketti 2016
 
Pölytyspalvelu
PölytyspalveluPölytyspalvelu
Pölytyspalvelu
 
Mitä tapahtuu hunajalle, kun se lämmitetään juoksevaksi? Tuula Lehtonen
Mitä tapahtuu hunajalle, kun se lämmitetään juoksevaksi? Tuula LehtonenMitä tapahtuu hunajalle, kun se lämmitetään juoksevaksi? Tuula Lehtonen
Mitä tapahtuu hunajalle, kun se lämmitetään juoksevaksi? Tuula Lehtonen
 
Muinasjutt
MuinasjuttMuinasjutt
Muinasjutt
 

More from Suomen Mehiläishoitajain Liitto

Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessaVertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessaSuomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Mika Manninen: Varroa - biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
Mika Manninen: Varroa -  biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...Mika Manninen: Varroa -  biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
Mika Manninen: Varroa - biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 

More from Suomen Mehiläishoitajain Liitto (20)

SML tilastot 2020
SML tilastot 2020SML tilastot 2020
SML tilastot 2020
 
Mehiläistarhauksen keskeiset tunnusluvut 2018
Mehiläistarhauksen keskeiset tunnusluvut 2018Mehiläistarhauksen keskeiset tunnusluvut 2018
Mehiläistarhauksen keskeiset tunnusluvut 2018
 
Lassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämät
Lassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämätLassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämät
Lassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämät
 
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessaVertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
 
Vadelman pölytys
Vadelman pölytysVadelman pölytys
Vadelman pölytys
 
Mehiläiset omenan tautien torjujina
Mehiläiset omenan tautien torjujinaMehiläiset omenan tautien torjujina
Mehiläiset omenan tautien torjujina
 
Kokemuksia öljykasvien pölytyksestä
Kokemuksia öljykasvien pölytyksestäKokemuksia öljykasvien pölytyksestä
Kokemuksia öljykasvien pölytyksestä
 
Beekeeping & varroa mite and other diseases in Croatia
Beekeeping & varroa mite and other diseases in CroatiaBeekeeping & varroa mite and other diseases in Croatia
Beekeeping & varroa mite and other diseases in Croatia
 
Nuoren yrittäjän ideoita
Nuoren yrittäjän ideoitaNuoren yrittäjän ideoita
Nuoren yrittäjän ideoita
 
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
 
Mika Manninen: Varroa - biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
Mika Manninen: Varroa -  biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...Mika Manninen: Varroa -  biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
Mika Manninen: Varroa - biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
 
Eurooppalainen toukkamätä. Kaspar Ruoff
Eurooppalainen toukkamätä. Kaspar RuoffEurooppalainen toukkamätä. Kaspar Ruoff
Eurooppalainen toukkamätä. Kaspar Ruoff
 
Pieni pesäkuoriainen. Maritta Martikkala
Pieni pesäkuoriainen. Maritta MartikkalaPieni pesäkuoriainen. Maritta Martikkala
Pieni pesäkuoriainen. Maritta Martikkala
 
Punkit ja muita loisia. Lassi Kauko
Punkit ja muita loisia. Lassi KaukoPunkit ja muita loisia. Lassi Kauko
Punkit ja muita loisia. Lassi Kauko
 
Aikuisten mehiläisten taudit ja loiset. Lassi Kauko
Aikuisten mehiläisten taudit ja loiset. Lassi KaukoAikuisten mehiläisten taudit ja loiset. Lassi Kauko
Aikuisten mehiläisten taudit ja loiset. Lassi Kauko
 
Kalkkisikiö. Lassi Kauko
Kalkkisikiö. Lassi KaukoKalkkisikiö. Lassi Kauko
Kalkkisikiö. Lassi Kauko
 
Mehiläisten kalkkisikiö
Mehiläisten kalkkisikiöMehiläisten kalkkisikiö
Mehiläisten kalkkisikiö
 
Mehiläistarhojen suojaus karhuilta ja työturvallisuus
Mehiläistarhojen suojaus karhuilta ja työturvallisuusMehiläistarhojen suojaus karhuilta ja työturvallisuus
Mehiläistarhojen suojaus karhuilta ja työturvallisuus
 
Aikuisten mehiläisten taudit
Aikuisten mehiläisten taudit Aikuisten mehiläisten taudit
Aikuisten mehiläisten taudit
 
Tarvitseeko hunaja brändin?
Tarvitseeko hunaja brändin?Tarvitseeko hunaja brändin?
Tarvitseeko hunaja brändin?
 

Luonnon ja puutarhan mehiläsikasveja

  • 2.  Suomessa on peruskasveja, jotka antavat hyvän mesi- tai siitepölysadon tasaisesti vuosittain suuressa osassa maata  Meillä on myös kasveja, joiden satomäärät vaihtelevat paljonkin tilanteesta riippuen  Kasvien menestymiseen, mesimiseen ja siitepölyn tuotantoon vaikuttavat monenlaiset tekijät. Niitä on luetteloitu seuraavilla kolmella dialla. Lisäksi esityksessä on listattu luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja kukkimisajankohdan mukaan  Lopuksi on vielä kasveja, jotka runsaasti kukkivina eivät kuitenkaan ole mehiläisten suosiossa  Tässä esityksessä ei ole mukana varsinaisia peltoviljelykasveja ”Ovatko sääolot suotuisia horsman medeneritykselle”, on suomalaisten mehiläishoitajien vuosittainen keskustelunaihe
  • 3. Mehiläiskasvien menestyminen -huomioitavia asioita  Suomi on pitkä maa. Kukinta-ajat vaihtelevat eri puolella maata (huhtikuussa Helsinki heräilee kevääseen, Kainuussa on parhaat hiihtokelit)  Kasvien omat menestymisvyöhykkeet on muistettava (hevoskastanja kukkii hienosti Lahdessa alkukesästä, mutta Jyväskylässä se ei oikein menesty)  Lännessä kesän aikana lämmennyt meri aikaansaa pitkän syksyn ja keväällä jäässä oleva meri hidastaa kevätkehitystä. Idässä mannerilmasto voi aiheuttaa pitkiä kuivia kausia tai kovia pakkasjaksoja  Vuodet ovat erilaisia sääoloiltaan  Paikallisetkin olosuhteet voivat vaihdella paljon, jopa eri puolilla omakotitalotonttia
  • 4. Mehiläiskasvien kasvuolosuhteet -huomioitavia asioita  Valaistus, lämpötila, maaperä, lannoitteet; kaikki nämä erikseen ja yhdessä vaikuttavat kasvin kukintaan ja medeneritykseen  Sade vaikuttaa kukan muodosta ja ominaisuuksista (esim. sulkeutuuko kukka sateella) riippuen meden sokeripitoisuuteen ja siitepölyn irtoamiseen  Aurinko ja tuuli haihduttavat vettä medestä ja sokeripitoisuus kasvaa  Kova tuuli vaikeuttaa mehiläisten keruulentoja. Silloin voi vähän huonompikin mehiläisikasvi lähellä pesää olla hyvä vaihtoehto mehiläisille  Jos kasvia on kovin pienellä alueella, se ei välttämättä kiinnosta mehiläisiä, vaikka tuottaisikin hyvin mettä Ukonkellon kukassa mesi on suojassa sateelta. Mehiläinen on töissä heti kesäisen sadekuuron tauottua.
  • 5. Mehiläiset ja kasvit -huomioitavia asioita  Pesän koko vaikuttaa lentopituuksiin ja mehiläiskasvien hyödyntämiseen. Vahvasta pesästä lennetään kauemmas  Kasvien perimä on myös mesimiseen ja siitepölyn tuotantoon vaikuttava tekijä  Kasveilla on oma rytminsä meden ja siitepölyn tuottamiselle (esim. siitepöly irtoaa aamupäivällä ja mettä erittyy iltapäivällä)  Mehiläiset käyttävät hätätilassa myös huonompiakin mesi- ja siitepölylähteitä  Eri mehiläisroduilla on omat ominaispiirteensä meden ja siitepölyn keruussa Tarvittaessa myös tuulipölytteisistä kasveista kerätään siitepölyä, vaikka se ei useinkaan ole mehiläisille ravintoarvoltaan kovin hyvää.
  • 6. Ulkomainen kirjallisuus, lue harkiten  Kirjoja löytyy runsaasti  Kasvikohtaisia eroja on paljon (tietyn kasvin satomäärät voivat poiketa eri maissa, johtuen maaperästä, päivänpituudesta, yölämpötilasta yms.)  Eri maissa on eri lajikkeet, varsinkin peltoviljelykasveissa  Meden ja siitepölyn määrän taulukot ovat erilaisilla asteikoilla  Siitepölyrakeiden värikartoissa on eroja (mm. painotyöstä johtuen)  + Aiemmissa kolmessa diassa olleet asiat
  • 7.  Muistathan, että mehiläiset tarvitsevat mettä ja siitepölyä myös varsinaisen satokauden ulkopuolella  Kevään ja alkukesän kasveista mehiläiset saavat ravintoa kehittyäkseen vahvaksi keruupesäksi satokaudelle  Syyskesän ja syksyn satokasveista mehiläiset keräävät satoa (varsinkin siitepölyä) talvimehiläisten kehitykseen sekä jo seuraavan kevättalven tarpeisiin. Kun toukkien ruokinta keväällä alkaa eikä lentokelejä ja satokasveja vielä ole, pesän omat siitepölyvarat ovat tarpeen Pajut ovat tärkeitä keväisiä ravintokasveja mehiläisille sekä monille muille hyönteisille.
  • 8. Kevään ja alkukesän kasveja  Luonto • Leppä (tuulipölytteinen, mutta aikainen kukinta on eduksi) • Leskenlehti • Pajut • Vaahtera • Rentukka (poikkeus leinikkikasveissa, mehiläiset hakevat keväisin mettä sekä siitepölyä) • Kevättaskuruoho • Tuomi (mehiläiset käyvät, varsinkin huonolla säällä, jos muita sopivia kasveja ei ole lähietäisyydellä) • Pihlaja • Valkopeippi • Ojakellukka  Kotipuutarha • Kevään pienet sipulikasvit mm. helmilija, sinililja, krookus, kevättähti, talventähti • Pitkäpalko (Arabis) • Ristikki (Aubrieta) • Ruttojuuri • Herukat ja karviainen (karviainen on parempi mesikasvina) • Luumut • Kirsikat • Japaninruusukvitteni • Hopeapaju sekä muut kukkivat pajut Mehiläisille hyviä peruskasveja on merkitty ruskealla värillä Kasveja ei ole luetteloitu aakkosjärjestyksessä
  • 9. Kevään ja alkukesän kasveja • Voikukka • Mustikka • Raate • Kurjenpolvet • Puolukka • Tammi (tuulipölytteinen, mehiläiset keräävät siitepölyä tarvittaessa) • Koiranheisi • Lehtokuusama • Lemmikit • Paatsama • Ruoholaukka (=ruohosipuli) • Lupiini (vain siitepölyä) • Leinikit (eivät kovin suosittuja, pääasiassa siitepölyä) • Huopaohdake  Kotipuutarha • Hedelmäpuut: omenat, koristeomenat, päärynät • Hevoskastanja • Pensasmustikka • Tulikellukka • Rönsyakankaali • Syreeni (pääasiassa siitepölyä) • Orapihlajat • Kuusamat • Aronia • Ruohosipuli • Koristelaukat • Hernepensaat (eivät kovin suosittuja) • Verikurjenpolvi • Kanukat  Luonto
  • 10. Keskikesän kasveja  Luonto • Vadelma • Valko- ja alsikeapilat • Horsma • Ohdakkeet • Kaunokit (ketokaunokki, ahde/nurmikaunokki) • Mintut ja ajuruoho • Mesikät • Keltamaite • Mesiangervo (siitepölykasvi) • Ristikukkaiset (mm. peltoretikka ja ukonpalko) • Kurtturuusu ja luonnonruusut (siitepölykasveja)  Kotipuutarha • Vadelma ja karhunvattu • Tuoksuvattu • Lehmus • Villiviini • Kaunokit (ruiskaunokki, vuorikaunokki) • Mintut ja muut yrtit (oregano, iisoppi, ajuruoho, salvia, anisiiso, laventeli, rosmariini) • Väriminttu • Kissanminttu • Hunajakukka (kukkii pitkään) • Malvakasvit • Ruusut (siitepölykasveja)(Ruusut, joiden kukka on yksinkertainen ja heteistä siitepöly on helposti kerättävissä) • Pallerokiurunkukka
  • 11. Keskikesän kasveja  Luonto • Ruisunikko (vain siitepöly) • Sinilatvat • Kultapiisku (kukkii pitkälle syyskesään) • Rantatädyke • Kuismat (pääasiassa siitepöly) • Ruusuruoho (kukkii pitkään)  Kotipuutarha • Unikot (Papaver, vain siitepöly) • Rokaparsa • Ukonkello • Kurkkuyrtti (kukkii pitkään) • Reseda • Päivännoutokasvit (vain siitepöly) • Sinilatvat • Sädekukat • Pallo-ohdake • Korianteri (sarjakukkaiskasvien paras medentuotto) • Lumimarja • Maksaruohot • Tädykkeet • Kurpitsa (mehiläiset pölyttävät hyvin)
  • 12. Syyskesän ja syksyn kasveja  Luonto • Takiainen • Rantakukka • Kanerva (ei sovi mehiläisten talviruuaksi suuren tuhkapitoisuuden vuoksi) • Kannusruoho • Puna-apila, metsäapila (siitepöly) • Purtojuuri • Syysmaitiainen ja sarjakeltano (hyviä siitepölykasveja, hunaja saattaa kiteytyä kennoihin) • Valvatti (hunaja saattaa kiteytyä kennoihin) • Karhunputki (yleensä ei kovin suosittu, mutta joinakin vuosina karhunputken kukinta houkuttelee runsaasti mehiläisiä) • Jättipalsami  Kotipuutarha • Kultapiisku (puutarhalajit) • Punahattu • Hohdekukat • Asterit ja kallioiset • punalatva • Syyssädekukka • Pallo-ohdake • Tähtiputki (pääasiassa siitepöly) • Rohtotulikukka (siitepöly) • Rantakukka • Syysmaksaruoho • Auringonkukka (jos sitä on iso alue) • Punatähkä • Nauhukset • Salkoruusu (lajikkeet, joissa on yksinkertaiset kukat) (pääasiassa siitepöly)
  • 13. Runsaasti kukkivia, mutta eivät ole mehiläisten suosikkilistalla  Luonto • Valkovuokko ja sinivuokko (medetön)(siitepölyä kerätään jonkin verran) • Leinikkikasvit (siitepölyä kerätään jonkin verran) • Pietaryrtti ja päivänkakkara • Kissankello, harakankello • Puna-ailakki ja muut kohokkikasvit ovat pääasiassa perhoskukkia • Tuomipihlaja • Kielo • Esikot (siitepölyä kerätään jonkin verran) • Koiranputki (mehiläiset käyvät jonkin verran hakemassa mettä ja siitepölyä) • Nätkelmät  Kotipuutarha • Leimukukat (sammalleimu, syysleimu) • Jasmikkeet • Pensasangervot (suosituin on pihlaja-angervo) • Tyrni (kukinto melko näkymätön ja tuulipölytteinen) • Pellava • Mansikka (mansikka hyötyy mehiläisten pölytystyöstä) • Palavarakkaus • Akileijat • Vuokot (pääasiassa medettömiä) • Ritarinkannus • Tulppaanit (siitepölyä kerätään jonkin verran) • Narsissit (siitepölyä kerätään jonkin verran)
  • 14. Runsaasti kukkivia, mutta eivät ole mehiläisten suosikkilistalla  Luonto • Terttuselja • Orvokit • Matarat • Siankärsämö ja ojakärsämö • Poimulehti • Ranta-alpi  Kotipuutarha • Kurjenmiekat • Jättipoimulehti • Orvokit • Pelargoniat • Petuniat • Begoniat • Verenpisarat • Samettikukat • Tuoksuherne • Tarha-alpi • Pionit (yksinkertaisissa kukissa mehiläiset käyvät siitepölyä keräämässä) • Pensashanhikit • Pähkämöt (mahdollisesti mesirosvousta kimalaisten tehtyä reiät) • Tomaatti (medetön)