Skip to main content
UploadLanguage (EN)Support
BusinessMobileSocial MediaMarketingTechnologyArt & PhotosCareerDesignEducationPresentations & Public SpeakingGovernment & NonprofitHealthcareInternetLawLeadership & ManagementAutomotiveEngineeringSoftwareRecruiting & HRRetailSalesServicesScienceSmall Business & EntrepreneurshipFoodEnvironmentEconomy & FinanceData & AnalyticsInvestor RelationsSportsSpiritualNews & PoliticsTravelSelf ImprovementReal EstateEntertainment & HumorHealth & MedicineDevices & HardwareLifestyle
Suomen Mehiläishoitajain Liitto, profile picture
Uploaded bySuomen Mehiläishoitajain Liitto
PPTX, PDF4,056 views

Vadelman pölytys

Mehiläispölytys voi moninkertaistaa vadelmasadon. Mehiläiset vadelman tautien torjujina.

Environment◦
Vadelma ja mehiläinen Mehiläispölytyksellä tehoa sadon määrään ja laatuun Tanja Salonen
Tänään Kuka olen, ketä osallistui ja miksi tutkimus tehtiin? Mihin etsittiin vastauksia? Hiukan kasvista ja mehiläisistä Kuinka tutkimus toteutettiin? Entä tulokset? Miten näkyy rahassa? Yhteenvetoa Kysymyksiä? Source: Maaseudun tulevaisuus 22.6.2016
Kuka ja ketä osallistui? Tanja Salonen, Maisterivaiheen opiskelija, kasvintuotantotieteet Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Rahoituksesta vastasi SML Tutkimustila Hausjärvellä, n.70 km Helsingistä pohjoiseen. Tyypillinen marjatila, päätuote mansikka. Tilalla myös vadelmaa (avomaa/kasvihuone) ja pensasmustikka. Käyttävät mehiläisiä ja kimalaisia pölytyksessä.
Mihin tätä tutkimusta tarvittiin? Vadelma tärkeä puutarhatuotannon marja, toiseksi suosituin mansikan jälkeen. Viljelysala 436ha, 543 yritystä (Luke 2015) Aikaisempien tutkimusten mukaan vadelma hyötyy pölyttäjistä. Hyvin onnistunut pölytys vaikuttaa satokomponentteihin ja marjan laatu on parempi. Tutkimusta pohjoisista oloista ei kuitenkaan ole tehty. Vadelman säilyvyys on huono ja se kärsii harmaahomeesta (Botrytis).
Mihin etsittiin vastauksia? Kuinka mehiläispölytys vaikuttaa vadelman satokomponentteihin? Parantaako mehiläispölytys vadelman marjan laatua? Parantaako biologinen harmaahomeen torjunta-aine Prestop Mix vadelman varastointikestävyyttä? Hyötyykö vadelmantuottaja mehiläispölytyksestä (rahallisesti)? Mitkä ovat tutkimustilan yleisimmät pölyttäjät?
Hiukan kasvista ja mehiläisistä Vadelma (Rubus idaeus) Lajike Glen ample Tuottaa suuria (4-5 g), mehukkaita marjoja Satopotentiaali 3 kg/ kasvi Onnistunut pölytys vaatii pölyttäjän vierailun, mutta voi pölyttyä myös osittain tuulen avulla. Tuulipölytys tuottaa huonon laadun marjoihin. Yhdessä vadelmassa 75-125 pientä luumarjaa. Tutkimuksessa käytettiin pientä jaokepesää Pesässä sisällä sikiö-, hunaja- ja siitepölykakku+3 dl lentomehiläisiä. Photo:Tanja Salonen
Kuinka tutkimus toteutettiin? Mehiläiset siirrettiin tilalle kesäkuun alussa, noin 10% kukista auki. Ennen siirtoa ollut pitkään poikkeuksellisen lämmintä, kukinta tavanomaista aiemmin. Siiron jälkeen kylmä ja sateinen jakso. Häkit ja pesät paikoillaan neljä viikkoa. Kankaat poistettiin, kehittyvien kukkien nuppujen nypintä päivittäin. Sadonkorjuu alkoi heinäkuun puolivälissä ja loppui elokuun alussa. Jokaisesta sadonkorjuun erästä kylmiöön säilyvyys testiin. Pölyttäjien seuranta, tärkeimmät vadelman pölyttäjät. 10 min/ kukka, vähintään +12℃, sateeton päivä. Photo: Tanja Salonen
Häkit 1. suljettu-ei pölyttäjiä 2. Mehiläiset 3. Mehiläiset ja Prestop Mix 4. Kontrolli-ei häkkiä 3 toistoa/ häkki Source: Maaseudun tulevaisuus
Prestop®Mix and Vekotin®Mehiäiset ottavat karvoihin biologisen torjunta-aineen kulkiessaan pesästä ulos. Lennon aikana mehiläinen kuljettaa aineen kukkaan. Pesään kuljetaan sisään eri sisäänkäynnistä. Prestop Mix on ympäristölle haitaton ja torjunta-aineen levityksen ja sadonkorjuun välillä ei ole varoaikoja. Voidaan käyttää myös luomutuotannossa.
Sadonkorjuu Poiminta joka toinen päivä, vain kypsät marjat. Poiminnan yhteydessä punnitus ja marjojen laskenta.
Varastokestävyys Näyte joka sadonkorjuuerästä, jokaisesta häkistä. Kylmähuoneeseen 30 min sisällä poiminnasta, +5℃, 7 pv Löytyykö värimuutoksia tai harmaahometta.
Entä tulokset?
Sato kg/ha 0 1000 2000 3000 4000 Mehiläiset Mehiläiset+prestop mix Suljettu Kontrolli kg/ha Keskiarvo sadolle 2015: 2629 kg/ha (Luke 2015) 5000 taimia/ha
D=kontrolli C=suljettu B=mehiläiset+Prestop Mix A=mehiläiset
Marjojen lukumäärä 0 125 250 375 500 A1 A2 A3 B1 B2 B3 C1 C2 C3 D1 D2 D3 marjojen lkm A=mehiläiset B=mehiläiset+Prestop C=suljettu D=kontrolli
Pölyttäjät Laskenta-aika: 22.6.-1.7.
day of observation: 5.8.2017 Sample taken Cage number mold or color change=1, no change=0 31.7. A1 0 A2 1 A3 0 B1 0 Color change B2 1 B3 0 C1 0 C2 1 C3 1 D1 1 D2 0 D3 1 Storage quality and durability
Mihin tulokset vaikuttavat?
Raha? €/ha 5000kasvia/ha, marjojen myyntihinta 12€/kg
Johtopäätökset Mehiläispölytys: sadot keskivertoa suuremmat. Pölytyspalvelun tarjoaminen kannattaa! Ilman pölyttäjiä sadon määrä jäi huonoksi. Luonnonpölyttäjillä hiukan alle keskiarvon (2385kg/ha, Luke: 2629kg/ha) Viljelijä hyötyy mehiläispesän vuokraamisesta. Vuokrahinta pieni sadonlisään verrattuna. Valtaosa kukkakäynneistä mehiläisen tekemiä. Tilalla mehiläispesiä (tilan ulkopuolinen tarhaaja), mikä olisi ollut kontrollin sato ilman mehiläisiä? Suljetuista häkeistä poistettiin eri kärpäsiä ja kimalaisia päivittäin pois -> varmasti vaikutusta suljetun häkin satoon. Biologisesta torjunta-aineesta tarkempia tuloksia pian. Jotkut pesistä olivat heikompia kuin toiset, kuinka tämä vaikutti satoon?
Vielä kesken: Marjojen laatukysymys ratkeaa, kun vadelman osamarjat (pienet luumarjat) on laskettu. Oletettavasti suljetun häkin marjat ovat pienempiä ja osamarjojen lukumäärä vähäisempi -> Marjat eivät ole myyntikelpoisia. Tarkempi tilastollinen analyysi kaikista satokomponenteista.
Nyt kysymyksiä ja kiitos! tanja.salonen@helsinki.fi