Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2012

8,120 views

Published on

Mitä ovat siitepöly ja perga ja kuinka niitä kerätään, käsitellään ja varastoidaan? Oppimateriaalia mehiläishoitajille.

  • Be the first to comment

Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2012

  1. 1. Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Oppimateriaali mehiläishoitajille Anneli Salonen ja Maritta Martikkala Esityksen kuvat: Tarja Ollikka , Maritta Martikkala ja Anneli
  2. 2. Oppimateriaali mehiläishoitajille Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Sisällysluettelo: Dia nro: 3. Siitepöly – historiaa 4. Mikä siitepöly on? 5. Pölytys 6. Mihin mehiläiset tarvitsevat siitepölyä? 7. Siitepölyn kerääminen mehiläispesään 8. Miten mehiläinen kerää ja käsittelee siitepölyn? 7. Miksi pesän tuotteet ovat antibioottisia? 9. Mitä mehiläishoitaja tarvitsee siitepölyn keruussa? 11-15. Siitepölyn keruulaite 16. Siitepölyn keruuaika 17. Paljonko siitepölyä voi kerätä? 18. Siitepölyn keruukoe Suomessa kesällä 2011 19-20. Siitepölyn käsittely 21. Siitepölyn säilytys 22. Siitepölyn laatu Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa/ Maritta Martikkala ja Anneli Salonen 2 23. Perga eli mehiläisleipä 24. Pergan keruu ja puhdistus 25. Keinotekoinen siitepöly 26-27. Siitepölytuotteet 28. Siitepölyn kerääjän lupaprosessit 29. Siitepölyn pakkausmerkinnät, esimerkki 30. Siitepölyn käyttö 31. Siitepölyn imeytyminen 32-33Siitepölyn ravintosisältö 34. Siitepölyn vitamiinit ja mineraalit sekä saantisuositukset 35. Siitepölyn terveysvaikutukset 36. Muita terveys ja hyvinvointivaikutuksia 37. Tutkimustuloksia siitepölystä 38. Hyödyllisiä ja hauskoja linkkejä
  3. 3. 1. Siitepöly - historiaa • Jo muinaiset egyptiläiset puhuivat siitepölystä ”a life giving dust” eli pöly, joka antaa elämän • ”Täydellistä ruokaa” • Lääketieteellisestä käyttöstä viittauksia arabi- ja juutalaislääkärien kirjoissa jo islamilaisen Espanjan ajoilta • Maimoides (1135-1204), Cordobalainen lääkäri suositteli siitepölyä – rauhoittavana virvoitusjuomana • 1200 luvun alussa Ibn el-Beithar kuvasi – sukuviettiä kiihottava – vatsalle hyväksi – palauttaa veren kiihkon – parantaa ylensyönnistä aiheutuneen turvotuksen • Alettiin keräämään kerääjillä toisen maailmansodan jälkeen Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 3
  4. 4. 2. Mikä siitepöly on? • Kasvien ja puiden miessukuelimet ja -solut sisältäviä hiukkasia • Siitepölyhiukkanen siirtyy heteen ponsista emin luotille = pölytys Siemen 4 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 Emi Siitepöly tarttuu emin luotille Hede Sikiäin, jossa hedelmöittyminen tapahtuu Siitepöly syntyy heteen ponsissa
  5. 5. 3. Pölytys • Kukka tuottaa mettä houkutellakseen pölyttäjiä • Meden tai siitepölyn keruumatkallaan mehiläinen pölyttää vierailemansa kukat • Pölytyksen seurauksena tapahtuu hedelmöitys, kasvi tuottaa siemeniä ja lisääntyy • Kahdenlaisia kasveja – Tuulipölytteisiä • Siitepöly kulkeutuu tuulen mukana kukasta toiseen – Hyönteispölytteisiä • Hyönteiset siirtävät siitepölyn kukasta toiseen • Mehiläiset erittäin tehokkaita pölyttäjiä – Kukkauskollisuus (käy yhdellä keruumatkalla vain yhden lajin kukissa) – Yhteiskunnat suuria (20 000-60 000 mehiläistä) • Mehiläispölytyksen arvo on arvioitu jopa 11,5 kertaiseksi hunajan arvoon verrattuna, jos kotitarveviljely otetaan huomioon 5 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 Tuulipölytteinen mänty Hyönteispölytteinen hunajakukka
  6. 6. 4. Mihin mehiläiset tarvitsevat siitepölyä? Siitepöly on välttämätön ja tärkeä – proteiinien – rasvojen – vitamiinien ja mineraalien lähde 6 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 Talveen valmistautuvat mehiläiset: - siitepöly vahvistaa - kasvattaa rasvakerrosta Kuhnurit: vahvistuvat Nuoret mehiläiset: - vahvistuvat - ruokamehurauhaset kehittyvät -vaharauhaset kehittyvät Toukille ravinnoksi (täydellistä ravintoa)
  7. 7. 5. Siitepölyn kerääminen mehiläispesään • Yksi siitepölykuorma – painaa 8-12 mg – keräämiseen kuluu 6-10 min – Kerätty 200:sta kukasta – kerätty saman lajin kukasta – Väri kertoo, mistä kasvilajista siitepölykuorma on peräisin • Yksi mehiläinen tekee noin 10 siitepölynkeruulentoa päivässä • Pesästä tehdään hyvällä säällä noin 50 000 keruulentoa päivässä • Pesän tarve 30-40 kg vuodessa • Keruuta säädellään tarpeen mukaan 7 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012
  8. 8. 6. Miten mehiläinen kerää ja käsittelee siitepölyn? • Siitepöly tarttuu kukan heteen ponsista mehiläisen ”turkkiin” • Mehiläinen siirtää monimutkaisilla harjausliikkeillä siitepölyn takajalkojen siitepölyvasuihin, lisää siihen mettä (10%) ja entsyymejä sekä paketoi siitepölyhiukkaset palleroiksi siitepölyvasuihin • Pesässä pallerot irrotetaan takajaloista kennoihin keskijalassa olevaa piikkiä apuna käyttäen • Pesämehiläiset jatkavat siitepölyn käsittelyä – Siihen lisätään mettä ja rauhasista entsyymejä ja se pakataan kennoihin – Siitepölyssä alkaa maitohappo- käyminen ja se muuttuu pergaksi – Perga peitetään hunajalla 8 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012
  9. 9. 9 7. Miksi pesän tuotteet ovat antibioottisia? • hunaja, propolis ja siitepölykin estävät bakteerien, sienten ja virusten kasvua • miksi? • pesän sisälämpötila yli 30 ° C ja kostea • otolliset olosuhteet kaikkien mikrobien leviämiselle • pesään varastoitavan ruuan täytyy olla antimikrobista, jotta se säilyy 9 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012
  10. 10. 8. Mitä mehiläishoitaja tarvitsee siitepölyn keruussa? 10Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 Vahva pesä, jossa sikiöintiä Puhdas tarhapaikka (vähintään 3 km saastelähteistä) Aikaa tyhjentää keräin Pakastin KuivuriSiitepölyn keruulaite
  11. 11. 9. Siitepölyn keruulaite - Edestä keräävä malli 11 reikälevy Ritilä, jonka läpi siitepöly tippuu keruukoriin verkkopohjallinen keruukori kiinnitysruuvien paikat Kuhnureiden poistumisauk- ko sivussa reikälevyn takana Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012
  12. 12. Siitepölyn keruulaite - Edestä keräävä malli 12 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 Vasemmalla oleva keruukori on hyvä ja riittävän ilmava, mutta oikealla olevan korin pohja on liian tiivis (sadekuuro kastellut siitepölyn). Sadesuoja on välttämätön
  13. 13. Vinkkejä edestä keräävän siitepölykerääjän käyttöön: •Varmista, että keräin on tiiviisti etuseinää vasten •Keruulaitteessa on aina isompi reikä, josta kuhnurit pääsevät ulos •Anna keruulaitteen olla kiinnitettynä paikoilleen noin viikko ennen kuin lasket reikälevyn keruuasentoon •Älä säikähdä alkupäivien ”ruuhkaa” reikälevyllä, mehiläiset oppivat kyllä menemään reikien läpi Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 13 •Kuhnurit kerääntyvät reikälevyn eteen, koska eivät osaa mennä ulostuloreiästä sisään. Päästä ne keruukorin tyhjennyksen yhteydessä sisään. •Varmista, että sade ei kastele kerättyä siitepölyä
  14. 14. Siitepölyn keruulaite - alta keräävä malli 14Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 Kuhnureiden kulkureitit Keruukori, tyhjennetään takaa päin Kaksinkertainen ritiläverkko, jonka läpi mehiläiset kulkevat pesäänPohjaritilä Etupaneeli: kun paikoillaan, keruu päällä Keruukori
  15. 15. Siitepölyn keruulaitemallien vertailu 15 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 Hyvää Huomioitavaa Edestä keräävä - Kerää tehokkaasti - Keruukorit ja ritilät yleensä helppo pestä - Halvempia hankkia - Asentaminen ja poistaminen helppoa - Pesän tuuletus turvattava - Keruukorin tyhjentäminen pesän edestä - Keruukori tyhjennettävä päivittäin - Keruukori oltava riittävän iso ja ilmava - Sadesuoja välttämätön - Reikälevyn oltava riittävän korkea Alta keräävä - Siitepölyt sateelta suojassa - Keruukorin tyhjentäminen pesän takaa - Keruukorin tyhjentämis- väli voi olla pidempi - Pesän tuuletus turvattava - Rakenne testattava, että toimii -Tyhjennä keruukori viimeistään vuorokauden välein
  16. 16. 10. Siitepölyn keruuaika • Miten? – Aseta pesä jalustalle niin, että keruukori on yli 20 cm maasta – Pesän alla oleva levy tai muovi estää kosteuden nousua maasta – Tyhjennä joka päivä – Useimmissa keruulaitemalleissa keruun voi halutessaan keskeyttää välillä 16Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 keruuaikakevätkehitys talviruokinta • Milloin kerätä? Kuva: Janne Leimi
  17. 17. 11. Paljonko siitepölyä voi kerätä? •Tekijät, jotka vaikuttavat siitepölyn keruuseen: – Siitepölyn saatavuus ympäristöstä – Mehiläisyhteiskunnan koko ja ravinnontarve – Säätila •Jatkuva siitepölyn keräys – vaikutus mehiläispesään epäselvä •Suomen olosuhteissa keruukauden sato vaihtelee 5-15 kg:n välillä 17 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012
  18. 18. 12. Siitepölyn keruukoe Suomessa kesällä 2011 18Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012
  19. 19. 13. Siitepölyn käsittely •Keruulaitteen kori tyhjennetään joka päivä (homeet ja bakteerit lisääntyvät helposti) •Siivilöinti ennen pakastusta esim. punkkiseula tms. poistaa kalkkisikiöt ja kuolleet mehiläiset •Pakastetaan heti keruun jälkeen (vähintään pari päivää) •Kuivataan enintään +30° C:ssa mahdollisimman nopeasti vitamiinit säilyvät •Pakastekuivaus tai kuivaus infrapuna- uunissa säilyttävät hyvin ravintoaineita •Kuivatun siitepölyn kosteus 6-10 % (mitataan esim. viljakosteusmittarilla) 19 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012
  20. 20. Siitepölyn käsittely •Pääasiallinen puhdistus kuivattuna (helpompi käsitellä) •Kuivatun siitepölyn puhdistaminen – Pienet roskat pois •Siivilöinti •Puhallus – Lopuksi tarkistuspuhdistus käsin, esim. pinseteillä 20 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012
  21. 21. 14. Siitepölyn säilytys •Tuore siitepöly – pakastus ja säilytys -20° C:ssa 6 kk •Kuivattuna – Kuivattuna säilyy 1,5 vuotta +25° C:ssa – Kuivattuna viileässä, kuivassa ja pimeässä säilyy jopa 2 vuotta – 0-10° C:n säilytyslämpötila säilyttää antioksidanttiaktiivisuuden – Antioksidanttiaktiivisuus alenee 59% vuodessa •Pitempiaikainen varastointi: kylmäkuivaus ja säilytys -20° C:ssa typessä •Alkoholiliuoksessa antioksidanttiaktiivisuus säilyy parhaiten 21 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 Tyhjiöpakkaus antaa siitepölylle lisää myyntiaikaa
  22. 22. 15. Siitepölyn laatu • Suosituksissa kosteus yleisimmin alle 8% (homeet ja bakteerit lisääntyvät kosteassa) • Mikrobiologinen laatu (vapaa patogeeneistä) • Säteilytys, otsonikäsittely tai kemiallinen käsittely ei ole tarpeen ja tuottaa myrkyllisiä jäämiä • Ilmansaasteet, raskasmetallit ja hyönteismyrkyt aiheuttavat jäämiä – Keruutarha vähintään 3 km päässä saastelähteistä • GMO-kasvien siitepöly ei ole ravinnoksi kelpaavaa • Siitepölyn aistinvaraiset ominaisuudet – Väri, ulkonäkö, haju ja maku tyypillisiä kasvialkuperälle – Epäpuhtaudet (mehiläisen osat, vahanmurut, kasvinosat) poistettava • Euroopassa APIFRESH-projekti kehittämässä laatustandardeja siitepölylle • Brasiliassa, Bulgariassa, Puolassa ja Sveitsissä on jo kansalliset standardit Viite: S. Bogdanov (2010), The Pollen book 22 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012
  23. 23. 16. Perga eli mehiläisleipä •Mitä perga on? – Siitepölyä, jonka mehiläiset ovat valmistaneet ja varastoineet kennoihin maitohappokäymisen avulla – Ravintoarvo parempi kuin kuivattujen siitepölyrakeiden – Imeytyy paremmin ruuansulatuskanavassa – Voidaan hyödyntää romutukseen menevien kakkujen siitepölykennot – Omien mehiläispesien pergaa voidaan syöttää myös mehiläisille keväällä valkuaisruokana 23 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012
  24. 24. 17. Pergan keruu ja puhdistus •Miten kerätään? – Kun emo on ylemmässä sikiölaatikossa, mehiläiset keräävät pergaa hyvin alempaan laatikkoon – Linkouksen jälkeen erotellaan kakut, joissa on paljon siitepölyä – Kakut voidaan viedä mehiläisten puhdistettavaksi, jolloin murskausta vaikeuttava hunaja saadaan niistä pois – Siitepölykakut pakastetaan – Jäiset kakut murskataan erityisellä laitteella – Vaha erotetaan pergasta esim. puhaltimen tai imurin avulla – Puhdistettu perga kuivataan ja puhdistetaan uudelleen roskista Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 24
  25. 25. •Keinotekoinen, maitohappokäytetty siitepöly – Tuoreesta tai kuivatusta siitepölystä maitohappokäyttämällä tuotettu – Raaka-aineet: siitepöly, hunaja, vesi sekä perga tai maitohappobakteerit – Ravintosisältö erilainen kuin pergassa KRELL, R (1996) Value-added products from beekeeping. FAO Food and Agriculture Organization of the United Nations Roma; 409 pp 25Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 18. Keinotekoinen siitepöly
  26. 26. 19. Siitepölytuotteet • Tuoreena pakasteena • Kuivattuna – Purkissa – tyhjiöpakkauksessa – Puristeina – Kapseleina • Ainesosana yhdistelmätuotteessa – Kuivattuna jauheena hunajassa – Kuivattuna jauheena propolis-emomaito-hunajassa 26 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012
  27. 27. Siitepölytuotteet 27 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 •Perga eli mehiläisleipä • Siitepölykakulta puhdistetut ja kuivatut ”pelletit” •Siitepölyvalmisteita • Esim. etanoliuutteet
  28. 28. 20. Siitepölyn kerääjän lupaprosessit Elintarvikehuoneisto 28 • Koska siitepöly on elintarvike, sitä pitää käsitellä hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa. • Ilmoitus elintarvikehuoneistosta tehdään oman kunnan terveystarkastajalle ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan muuttamista • Toiminnasta laaditaan omavalvontasuunnitelma • kun toimintaan liittyvät riskit ovat elintarviketurvallisuuden kannalta vähäisiä, toiminta on hyvin vähäistä ja tapahtuu samassa tilassa kuin linkous (alkutuotanto), ilmoitusta ei tarvita • Lisätietoa: www.evira.fi Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012
  29. 29. 21. Siitepölyn pakkausmerkinnät, esimerkki 29 Siitepölyrakeita 100 g Ainesosat: Mehiläisten keräämä siitepöly Käyttöohje: 1-2 rkl päivittäin Parasta ennen: xx.yy.2015 Valmistaja: Yritys OY, Kauppakatu 2, 00000 Paikkakunta Huom! Voi aiheuttaa oireita siitepölyallergikoille. Asetus elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä 1084/2004, 6 § Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 Vapaaehtoinen, mutta asiakkaalle tärkeä Vapaaehtoinen
  30. 30. 22. Siitepölyn käyttö 1. Ravintolisänä, terveyttä edistävänä - Elinvoimaa, jaksamista, virkeyttä lisäävänä - Ruuansulatusta parantavana - Suorituskykyä parantavana - Anemian hoitoon 1. Siitepölyallergian siedätyshoidossa 2. Lääketieteessä (käsin kerättyä ja mehiläisten keräämää) - Eturauhasen liikakasvun hoitoon - Allergian hoito (heinänuha ym. allergiat) - Hepatitis (maksatulehdus) 30 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 Annostus / päivä Käyttöaika Käyttötarkoitus 10 g (2 teelusikkaa) jatkuva ennaltaehkäisevä, suojaava 10-20 g 2 x 3 kk jakso/vuosi terveyttä edistävä 3 x 20-50 g 1-2 tuntia ennen ateriaa apiterapia Annostus (perga tai tuore siitepöly) Viite: S. Bogdanov (2010), The Pollen book
  31. 31. 23. Siitepölyn imeytyminen • Kova ulkokuori (exine) ei hajoa • Murskattu siitepöly paremmin sulavaa? • Useiden tuntien liuotus vedessä tai muussa nesteessä edistää hajoittamista • Osa siitepölyn sisällöstä hajoitettavissa ruuansulatuselimistössä • Ruuansulatuskanavassa turpoaa ja sisältö ”vuotaa” ulos • Siitepölyn kuori ei hajoa vaan ainoastaan sisältö hyödynnetään 31Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 S. Bogdanov (2010), The Pollen book
  32. 32. 24. Siitepölyn ravintosisältö Viitteet: CAMPOS, M et al. (2010) What is the future of Bee-Pollen? JAAS 2: 131-144 CAMPOS, M G R et al. (2008) Pollen composition and standardisation of analytical methods. Journal of Apicultural Research 47 (2): 154-161 32Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 Ainesosa g /100 g %RDI / 10 g päiväannos RDI (g/päivä) Hiilihydraatit (fruktoosi, glukoosi, sakkaroosi, Liukoiset kuidut) 13-55 0,4-1,7 320 Liukenemattomat kuidut 0,3-20 0,1-6,7 30 Proteiinit 10-40 2-8 50 Rasvat 1-13 0,1-1,6 80
  33. 33. Siitepölyn ravintosisältö - Proteiinipitoisuus vaihtelee suuresti kasvitieteellisen alkuperän mukaan, kuitenkaan ei laadullisesti (kaikki välttämättömät aminohapot) - Rasvojen koostumuksessa suuria eroja - Sisältää omega-3 rasvahappoja enemmän kuin useimmissa muissa kasvisruuissa - Huomattavia määriä karotenoideja (β-karoteeni), pantoteeni- ja foolihappoja sekä niasiinia - Männyn (Pinus nigra Ar. and Pinus sylvestris L.) siitepölyssä huomattava määrä D-vitamiinia - Lisäksi siitepölyssä erilaisia flavonoideja ja fytosteroleja, joilla on tärkeitä fysiologisia ja farmakologisia tehtäviä (antioksidantti, tulehdusta estävä, ikääntymistä hidastava…) 33 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012
  34. 34. 25. Siitepölyn vitamiinit ja mineraalit sekä saantisuositukset • CAMPOS, M; FIRGERIO, C; LOPES, J; BOGDANOV, S (2010) What is the future of Bee-Pollen? JAAS 2: 131-144. • CAMPOS, M G R; BOGDANOV, S; ALMEIDA-MURADIAN, L B; SZCZESNA, T; MANCEBO, Y; FRIGERIO, C; FERREIRA, F (2008) Pollen composition and standardisation of analytical methods. Journal of Apicultural Research 47 (2): 154-161. 34 Vitamiini mg /100g RDI (mg/day) Askorbiinihappo (C-vitamiini) 7-56 100 β-karoteeni (A-vitamiinin esiaste) 1-20 0.9 Vitamiini E 4-32 13 Niasiini (B3) 4-11 15 Pyridoksiini (B6) 0.2-0.7 1.4 Tiamiini (B1) 0.6-1.3 1.1 Riboflaviini (B2) 0.6-2 1.3 Pantoteenihappo 0.5-2 6 Foolihappo 0.3-1 0.4 Biotiini (H) 0.05-0.07 0.045 Mineraali mg /100g RDI (mg/day) Kalium (K) 400-2000 2000 Fosfori (P) 80-600 1000 Kalsium (Ca) 20-300 1100 Magnesium (Mg) 20-300 350 Sinkki (Zn) 3-25 8.5 Mangaani (Mn) 2-11 3.5 Rauta (Fe) 1.1-17 12.5 Kupari (Cu) 0.2-1.6 1.2 Seleeni (Se) n. 0.005 0.005 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012
  35. 35. 26. Siitepölyn terveysvaikutukset •Flavonoidit • Antioksidantti • Ikääntymistä hidastava • Syöpäsairauksia estävä • Tulehdusta estävä • Estää valtimokovettumia • Suojaa sydäntä •Fytosterolit • Alentaa veren kolesterolia • Estää valtimokovettumia • Aktivoi vastustuskykyä • Tulehdusta estäviä vaikutuksia (beta-sitosteroli) • Estää syöpäsairauksia (esim. paksusuoli, rinta- ja eturauhassyöpä) Viite: S. Bogdanov (2010), The Pollen book 35 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012
  36. 36. 27. Muita terveys ja hyvinvointivaikutuksia •Piristää •Tasapainottaa hormonitoimintaa •Tasapainottaa vaihdevuosivaivoja (naisilla) •Lisää viriiliyttä (miehillä) •Parantaa muistia •Vastustuskykyä vahvistava •Probioottinen (tuore siitepöly) •Ikääntymistä hidastava •Säteilyhaitoilta suojaava vaikutus Viite: S. Bogdanov (2010), The Pollen book 36Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012
  37. 37. 28. Tutkimustuloksia siitepölystä •Urheilijat • Vähemmän sairaspäiviä tulokset paranivat pitkäaikaisessa käytössä • Venäläisissä tutkimuksissa paransi suorituksia •Soluviljely- ja eläinkokeissa 1. Soluviljely • Tulehdusta estävää (anti-inflammatory, antioxidative) • Syöpäsolujen kasvua estävä • Säteilyltä suojaava • Maksaa suojaava 2. Rotat ja siipikarja • Paino nousi siitepölylisällä 3. Hevoset • Parantaa ruuan ottoa ja ravinteiden imeytymistä rasituksessa 37Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 Viite: S. Bogdanov (2010), The Pollen book
  38. 38. 29. Hyödyllisiä ja hauskoja linkkejä •http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynt i/elintarvikelainsaadanto/alkutuotanto/ •http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynt i/elintarvikehuoneistot_/ •http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynt i/pakkausmerkinnat_/ •http://www.hunaja.net •http://www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/ •http://www.youtube.com/watch? v=Qvqj28LC_sY&feature=related •http://www.youtube.com/watch?v=BIyvc632STo •http://www.youtube.com/watch?v=1T3MDhKRLmo 38 Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012
  39. 39. Tämän materiaalin kokoamista on ollut rahoittamassa •Suomen mehiläishoitajain liitto Pohjois-Karjalan kasvien bioaktiiviset aineet ja innovatiivinen yritystoiminta- hanke Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 2012 39

×