Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
2 Mesikasvit ja hunaja
Mehiläiskasvit
Tarja Ollikka
SML 2005
Mesikasvit ja hunaja 3
Ajuruohot (Thymus)
Ajuruohot ovat pienestä koostaan huolimatta
hyviä mesikasveja. Suomessa luonnonv...
4 Mesikasvit ja hunaja
Apilat (Trifolium)
Apilat kuuluvat suomalaisen hunajan perus-
lajistoon. Valkoapila, alsikeapila ja...
Mesikasvit ja hunaja 5
Jättipalsami on syyskesän mehiläiskasvi. Se ei
kuulu Suomen luonnonvaraiseen kasvustoon,
vaan on tu...
Aikaisin keväällä kukkivina herukat ovat tärkeitä
kasveja mehiläisten kevätkehitykselle. Herukoi-
den medentuotto on kohta...
Mesikasvit ja hunaja 7
Hunajakukka (Phacelia tanacetifolia)
Hunajakukka on nopeakasvuinen, yksivuoti-
nen, vaatimaton rehu...
8 Mesikasvit ja hunaja
Kanerva (Calluna vulgaris)
Kanerva on hyvä syyskesän mesikasvi. Siitepölyä
siitä ei saada kovin run...
Mesikasvit ja hunaja 9
Kurjenpolvet ovat kohtalaisen hyviä mesi ja
siitepölykasveja. Alueellisesti merkitys voi
olla suure...
10 Mesikasvit ja hunaja
Kurkkuyrtti (Borago officinalis)
Kurkkuyrtti on hyvä mesikasvi ja melko hyvä
siitepölykasvi. Yksi ...
Mesikasvit ja hunaja 11
Kevättähti, sinililja, helmililja ja
krookus(Chionodoxa, Scilla, Muscari,
Crocus)
Kevään pienet si...
12 Mesikasvit ja hunaja
Kultapiisku (Solidago)
Tien- ja polunreunoilla, metsänlaidoissa ja hak-
kuuaukeilla kukkii syyskes...
Mesikasvit ja hunaja 13
Lepät (Alnus)
Kevätsäät ovat oikullisia ja joskus lämpöaalto
yllättää ennen kuin pajujen kukinta o...
14 Mesikasvit ja hunaja
Lehmus tuottaa hyvin mettä ja vähän siitepölyä.
Tällä hetkellä lehmuksia tapaa yleisimmin kau-
pun...
Mesikasvit ja hunaja 15
Leskenlehti (Tussilago farfara)
Leskenlehti aloittaa kukintansa lämpimillä
rinteillä ja pientareil...
16 Mesikasvit ja hunaja
Mustikka, juolukka, puolukka,
karpalo (Vaccinium)
Metsiemme perusmarjat ovat kohtalaisen hyviä
med...
Mesikasvit ja hunaja 17
Maitohorsma (Epilobium angustifolium)
Maitohorsmakasvustot ovat levittäytyneet läpi
koko Suomen. H...
18 Mesikasvit ja hunaja
Malvakasvit (Malvaceae)
Malvakasvit tarjoavat mehiläisille sekä mettä että
siitepölyä. Mesi on tar...
Mesikasvit ja hunaja 19
Ohdakkeet, karhiaiset (Cirsium, Carduus)
Ohdakkeiden ja karhiaisten kukinta alkaa heinä-
kuussa ja...
20 Mesikasvit ja hunaja
Mansikka (Fragaria)
Mehiläiset saavat mansikasta vähän siitepölyä
ja mettä. Jos lähistöllä on pare...
Mesikasvit ja hunaja 21
Omena, päärynä, kirsikka ja luumu
(Malus, Pyrus, Prunus)
Alkukesästä kukkivat hedelmäpuut ovat hyv...
22 Mesikasvit ja hunaja
Paatsama (Frangula alnus)
Paatsama on suuressa osassa Suomea ylei-
nen pensas tai pieni puu. Paats...
Mesikasvit ja hunaja 23
Pajut (Salix)
Pajut ovat tärkeitä kasveja mehiläisten
kevätkehitykselle. Pajuista saadaan aikaisin...
24 Mesikasvit ja hunaja
Pihlaja (Sorbus aucuparia)
Pihlajaa kasvaa lähes koko Suomessa. Mesi-
ja siitepölykasvina se on ko...
Mesikasvit ja hunaja 25
Rantakukka loistaa Etelä- ja Keski-Suomen
vesistöjen ranta-alueilla heinäkuun puolivä-
listä eloku...
26 Mesikasvit ja hunaja
Ruusut (Rosa)
Vaikka ruusukasveissa (Rosaceae) on paljon
hyviä meden tuottajia, on itse ruusu mede...
Mesikasvit ja hunaja 27
Sarjakukkaiskasvit (Apiaceae)
Koiranputki ja muut sarjakukkaiskasvit eivät
ole kovin runsastuottoi...
28 Mesikasvit ja hunaja
Ristikukkaiset (Brassicaceae)
Kukkivia ristikukkaiskasveja riittää varhaiske-
väästä myöhäiseen sy...
Mesikasvit ja hunaja 29
Syysmaitiainen (Leontodon autumnalis)
Syysmaitiainen värittää niittyjä ja tienpienta-
reita keltai...
30 Mesikasvit ja hunaja
Vaahtera (Acer)
Vaahterat ovat hyviä mesi- ja siitepölykasveja.
Tosin oma metsävaahteramme ei ole ...
Mesikasvit ja hunaja 31
Tuomi (Prunus padus)
Tuomen kukinta on näyttävä ja melko lyhyt-
kestoinen. Mehiläiset käyvät hakem...
32 Mesikasvit ja hunaja
Vadelma (Rubus idaeus)
Vadelma on suurimmassa osassa Suomea tär-
kein mehiläisten satokasvi. Juhan...
Mesikasvit ja hunaja 33
Valkomesikkä (Melilotus alba)
Suomessa valkomesikkä on pääasiassa tulo-
kaskasvi purjelaivojen pai...
34 Mesikasvit ja hunaja
Voikukka (Taraxacum officinale)
Keltaisenaan kukkiva voikukkapelto on täynnä
lähipesän mehiläisiä....
Mesikasvit ja hunaja 35
Viljatatar l. tattari (Fagopyrum esculentum)
Tattari on leveälehtinen, yksivuotinen, tatarkasvien ...
36 Mesikasvit ja hunaja
Unikot (Papaver)
Unikot tuottavat runsaasti hyvälaatuista siitepö-
lyä. Mettä niillä ei ole tarjol...
Mesikasvit ja hunaja 37
Koska yrttikasveina kasvatettavista kasveista
mm. iisoppi, oregano, mintut ja salvia, käyte-
tään ...
38 Mesikasvit ja hunaja
Iisoppi (Hyssopus officinalis)
Yrttimaan raja-aidanteena valtoimenaan kukkiva
iisoppi on syyskesäs...
Mesikasvit ja hunaja 39
Keltalupiini on yksivuotinen ja typen suhteen
omavarainen kasvi. Viljelyssä on kahta tyyp-
piä: si...
40 Mesikasvit ja hunaja
Sinimailanen on monivuotinen rehupalkokasvi Etelä-
Suomeen. Erittäin syvän juuristonsa ansiosta se...
Mesikasvit ja hunaja 41
Auringonkukka on yksi tärkeimmistä öljykas-
veista maapallolla, mutta meillä sato voidaan
käyttää ...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka 2005

12,317 views

Published on

Esityksessä käydään läpi suomalaisia mehiläiskasveja, niiden esiintymistä sekä merkitystä mehiläisille meden ja siitepölyn kannalta.

Published in: Devices & Hardware
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka 2005

  1. 1. 2 Mesikasvit ja hunaja Mehiläiskasvit Tarja Ollikka SML 2005
  2. 2. Mesikasvit ja hunaja 3 Ajuruohot (Thymus) Ajuruohot ovat pienestä koostaan huolimatta hyviä mesikasveja. Suomessa luonnonvarai- sena kasvava kangasajuruoho on pääasiassa avointen hiekkaharjujen kasvi. Yrttimaassa kukoistaa timjami ja puutarhan kukkapenkissä mattomaisesti leviäviä puutarhamuotoja. Pää- kukinta alkaa heinäkuussa jatkuen harvem- pana kukintona elokuun lopulle asti. Tymoli on ajuruohoista saatava eteerinen öljy.
  3. 3. 4 Mesikasvit ja hunaja Apilat (Trifolium) Apilat kuuluvat suomalaisen hunajan perus- lajistoon. Valkoapila, alsikeapila ja puna-apila ovat kaikki hyviä meden ja siitepölyn tuottajia. Siitepöly on mehiläisille hyvälaatuista. Val- koapilan kukinta-aika on pitkä ja mehiläiset voivat hyödyntää sitä, kun muiden mesikas- vien kukinnassa on taukoa. Puna-apilan ongel- mana on pitkä teriön torvi, mehiläiset eivät aina ylety mesilähteeseen. Kimalaiset saatta- vat käyttää oikotietä puna-apilan mesilähteelle, puremalla reiän teriön torven tyvelle ja otta- malla meden sitä kautta. Mehiläiset käyttävät hyväkseen tätä kimalaisen tekemää reikää omalla medenhakureissullansa. Pölytystyö jää silloin suorittamatta. Siitepölyä keräävät mehiläiset vierailevat kuitenkin mielellään puna-apilan kukissa ja suorittavat samalla pölytyksen.Apilahunaja on hienokiteistä, vaa- leaa ja pehmeän makuista.
  4. 4. Mesikasvit ja hunaja 5 Jättipalsami on syyskesän mehiläiskasvi. Se ei kuulu Suomen luonnonvaraiseen kasvustoon, vaan on tuotu puutarhakasviksi. Tehokkaan sie- mentuotantonsa ja siemeniä sinkoavan kotansa avulla siitä on kuitenkin tullut pihapiirin ulkopuo- lellekin levinnyt kasvi. Mesi on helposti saata- vissa terälehdestä muodostuneen laajan pussin pohjalla Jättipalsami (Impatiens glandulifera)
  5. 5. Aikaisin keväällä kukkivina herukat ovat tärkeitä kasveja mehiläisten kevätkehitykselle. Herukoi- den medentuotto on kohtalainen ja siitepölyä saadaan vähän. Suuret määrät samaan aikaan auki olevia kukkia on hyvä houkutin mehiläispe- sälle. Puna- ja mustaherukalla marjakoko kasvaa ja marjojen määrä lisääntyy hyvän pölytyksen ansiosta. Herukkaryhmän paras medentuotanto on karviaisella. Herukat (Ribes)
  6. 6. Mesikasvit ja hunaja 7 Hunajakukka (Phacelia tanacetifolia) Hunajakukka on nopeakasvuinen, yksivuoti- nen, vaatimaton rehu- ja viherlannoituskasvi, joka kasvaa 60-80 cm korkeaksi. Joka päivä kukinnan alusta avautuu 2-3 kukkaa. Kukinta alkaa 6-7 viikkoa kylvöstä ja kestää 4-6 viik- koa. Hunajakukka voidaan kylvää touko- kesäkuussa.
  7. 7. 8 Mesikasvit ja hunaja Kanerva (Calluna vulgaris) Kanerva on hyvä syyskesän mesikasvi. Siitepölyä siitä ei saada kovin runsaasti, mutta se on mehi- läisille erittäin hyvälaatuista. Kesän säät ja maa- perän kosteus vaikuttavat kanervan mesimiseen. Muutamat mehiläistarhaajat tuottavat kanervahu- najaa lajihunajana.. Ennen linkousta kanervahu- naja täytyy irrottaa kennoista erityisellä irrotin- laitteella. Kanervahunaja on voimakasaromista, tummaa punertavanruskeaa ja hyytelömäistä. Sen sähkönjohtavuusluku on korkea. Norjalaiset tuot- tavat paljon kanervahunajaa.
  8. 8. Mesikasvit ja hunaja 9 Kurjenpolvet ovat kohtalaisen hyviä mesi ja siitepölykasveja. Alueellisesti merkitys voi olla suurempikin. Metsäkurjenpolvi, joka on yleisin kurjenpolvemme, muodostaa yhtenäi- siä kasvustoja entisille niityille, hakamaille ja metsäaukioille, joissa maaperä on ravintei- kasta. Metsäkurjenpolven pääkukinta-aika on kesäkuussa aikaan, jolloin monella alueella on taukoa muiden satokasvien osalta. Ahvenan- maalla näkyvimpänä loistaa verikurjenpolvi, jolla kukinta ajoittuu pidemmälle aikavälille. Kurjenpolvet (Geranium)
  9. 9. 10 Mesikasvit ja hunaja Kurkkuyrtti (Borago officinalis) Kurkkuyrtti on hyvä mesikasvi ja melko hyvä siitepölykasvi. Yksi taimi kasvaa leveäksi, peittäväksi, haaroittuneeksi kasviksi, joka sie- mentää runsaasti. Siemenet itävät seuraavana keväänä, jolloin pieniä sirkkataimia voi siir- rellä haluamaansa paikkaan. Isompaa tainta ei voi kunnolla siirtää, eikä kurkkuyrttiä kan- nata taimikasvattaa, koska se kasvattaa ison paalujuuren, eikä kasvi viihdy siirrettynä enää uudella paikalla.
  10. 10. Mesikasvit ja hunaja 11 Kevättähti, sinililja, helmililja ja krookus(Chionodoxa, Scilla, Muscari, Crocus) Kevään pienet sipulikukat kuuluvat myös mehiläisten suosikkilistalle. Isoja yhtenäisiä kukka-aloja löytyy vanhoista kartano- ja kau- punkipuistoista. Omaa kotipihan mehiläis- pesää kiinnostaa pienempikin kukintoalue. Helmililja on tuottoisin meden suhteen, sii- tepölyä siitä saadaan vähän. Krookuksesta mehiläiset käyvät hakemassa pääasiassa hyvälaatuista siitepölyä, mesi on vaikeammin saatavissa. Krookuksen mesilähteelle ulottu- vat parhaiten perhoset
  11. 11. 12 Mesikasvit ja hunaja Kultapiisku (Solidago) Tien- ja polunreunoilla, metsänlaidoissa ja hak- kuuaukeilla kukkii syyskesästä kultapiisku. Kul- tapiisku on hyvä kasvi mehiläispesän syksyn siitepölyn ja meden tarpeeseen. Kotipihan mehi- läispesä on tyytyväinen kukkapenkissä pitkälle syksyyn kukkivaan voimakaskasvuiseen kana- danpiiskuun ja muihin kultapiiskun puutarhamuo- toihin.
  12. 12. Mesikasvit ja hunaja 13 Lepät (Alnus) Kevätsäät ovat oikullisia ja joskus lämpöaalto yllättää ennen kuin pajujen kukinta on alkanut. Silloin mehiläiset käyvät keräämässä siitepö- lyä lepästä. Ravintoarvoltaan lepän siitepöly ei ole mehiläiselle kovinkaan hyvää. Tuulipölyt- teisenä kasvina lepällä ei ole mettä tarjolla.
  13. 13. 14 Mesikasvit ja hunaja Lehmus tuottaa hyvin mettä ja vähän siitepölyä. Tällä hetkellä lehmuksia tapaa yleisimmin kau- punkien puistoissa ja katupuina. Kukkimisajan- kohta on heinäkuun loppupuolella. Joitakin leh- musalueita löytyy Savon korkeudelta asti, mutta siitepölyanalyysien mukaan mehiläiset eivät kovin usein Suomessa vieraile lehmuksilla. Lehmuk- set ovat kesäisin monesti kirvojen miehittämiä ja tätä mesikastetta mehiläiset käyvät jonkun verran keräämässä. Lehmus (Tilia)
  14. 14. Mesikasvit ja hunaja 15 Leskenlehti (Tussilago farfara) Leskenlehti aloittaa kukintansa lämpimillä rinteillä ja pientareilla heti kun maa on paljas- tunut lumen alta. Mehiläiset käyvät leskenleh- den kukissa, joissa on tarjolla siitepölyä sekä vähän mettä, siihen asti kunnes paju on täy- dessä kukassa. Sen jälkeen leskenlehden kiin- nostavuus vähenee mehiläispesässä.
  15. 15. 16 Mesikasvit ja hunaja Mustikka, juolukka, puolukka, karpalo (Vaccinium) Metsiemme perusmarjat ovat kohtalaisen hyviä meden ja siitepölyn tuottajia. Mustikka kukkii met- sässä samaan aikaan kuin voikukka pellolla. Puo- lukan kukinta ajoittuu tämän jälkeen. Puolukan medentuotto on niin hyvää ja kukinta-aika sopiva, että jotkut tarhaajat tuottavat lajihunajaa puolu- kasta. Metsämarjat kuuluvat kanervakasveihin ja niistä saatava hunaja on voimakasaromista, pit- kään juoksevassa muodossa pysyvää ja niiden sähkönjohtavuusluku on korkea.
  16. 16. Mesikasvit ja hunaja 17 Maitohorsma (Epilobium angustifolium) Maitohorsmakasvustot ovat levittäytyneet läpi koko Suomen. Horsman medentuotto on riip- puvainen maan kosteusoloista ja sopivasta yölämpötilasta. Jos olosuhteet ovat kohdal- laan on horsman medentuotto hyvää ja mehi- läishoitaja voi lingota hitaasti kiteytyvää vaa- leaa, läpinäkyvän kirkasta hunajaa pesistään. Horsma on pohjois- suomessa yleensä huna- jan pääsatokasvi.
  17. 17. 18 Mesikasvit ja hunaja Malvakasvit (Malvaceae) Malvakasvit tarjoavat mehiläisille sekä mettä että siitepölyä. Mesi on tarjolla laakeassa kukassa terälehtien välissä. Pörrätessään meden haussa koko mehiläinen saa siitepölylisän. Luonnonva- raisena malvakasvit ovat Suomessa harvinaisia, mutta puutarhoissa ja lähiympäristöön levittäy- tyneenä niitä löytää. Varsinkin harmaamalvikki voimakaskasvuisena, helppohoitoisena ja isona perennapensaana on hyvä lisä kotitarhan mehiläi- sille heinäkuusta elokuun lopulle.
  18. 18. Mesikasvit ja hunaja 19 Ohdakkeet, karhiaiset (Cirsium, Carduus) Ohdakkeiden ja karhiaisten kukinta alkaa heinä- kuussa ja jatkuu joillakin lajeilla syyskuulle asti. Mehiläiset hakevat niistä mielellään sekä mettä että siitepölyä. Pelto-ohdake ei ole vaatelias maanlaadun suhteen ja se on vahva leviämään juurenpalasista ja siemenistä isoiksi alueiksi. Pel- toviljelijöille sen on paha rikkakasvi. Huopaoh- dake vaatii kosteampaa ja ravinteisempaa kasvu- alustaa.
  19. 19. 20 Mesikasvit ja hunaja Mansikka (Fragaria) Mehiläiset saavat mansikasta vähän siitepölyä ja mettä. Jos lähistöllä on parempia mesi- ja siitepölykasvustoja, ei mansikankukka kiin- nosta mehiläisiä. Mansikkakasvustolle kuiten- kin olisi eduksi, jos mahdollisimman paljon mehiläisiä kävisi pölytystyössä. Mansikan koko kasvaa ja siitä tulee kauniinmuotoinen.
  20. 20. Mesikasvit ja hunaja 21 Omena, päärynä, kirsikka ja luumu (Malus, Pyrus, Prunus) Alkukesästä kukkivat hedelmäpuut ovat hyviä meden ja siitepölyn tuottajia. Siitepöly on mehiläisille hyvälaatuista. Kukat ovat avo- naisia ja mesi on niissä helposti saatavissa, jos säätila on hyvä. Hedelmäpuiden kukat ovat hyvin herkkiä keväisille sään vaihteluille. Lingottavaksi asti ei hunajaa hedelmäpuista yleensä saada, mutta ne ovat erinomainen lisä pesän kehitykselle vahvaksi satoa kerääväksi pesäksi. Onnistunut pölytys tuottaa kauniita tasalaatuisia hedelmiä.
  21. 21. 22 Mesikasvit ja hunaja Paatsama (Frangula alnus) Paatsama on suuressa osassa Suomea ylei- nen pensas tai pieni puu. Paatsaman kukka on pieni ja huomaamaton, mutta siinä on run- saasti mettä tarjolla. Kukinta-aika on pitkä. Samaan aikaan auki olevia kukkia ei ole kovin paljon. Mehiläiset käyttävät paatsamaa mielel- lään täydentämään muuta mesikasvivalikoi- maa.
  22. 22. Mesikasvit ja hunaja 23 Pajut (Salix) Pajut ovat tärkeitä kasveja mehiläisten kevätkehitykselle. Pajuista saadaan aikaisin keväällä runsaasti hyvälaatuista mettä ja sii- tepölyä. Kukkivia pajuja riittää huhtikuusta juhannukseen asti. Tarhanpaikkaa valittaessa pesän läheisyydessä olevat pajut ovat tärkeitä, koska keväiset lentoilmat eivät suosi pitkiä matkoja.
  23. 23. 24 Mesikasvit ja hunaja Pihlaja (Sorbus aucuparia) Pihlajaa kasvaa lähes koko Suomessa. Mesi- ja siitepölykasvina se on kohtalaisen hyvä. Vaikeutena on kukinnan jaksottuminen. Joina- kin vuosina kukkia ei ole ollenkaan ja todella runsas kukinta on muutaman vuoden välein. N. viidentoista vuoden havaintojaksolla kevät 2000 oli niin poikkeuksellinen, että joillakin pai- koilla päästiin linkoamaan lähes puhdasta pih- lajahunajaa. Yleensä pihlajasta saatava mesi menee pesän omaan käyttöön tai sekoittuu muuhun alkukesän hunajaan.
  24. 24. Mesikasvit ja hunaja 25 Rantakukka loistaa Etelä- ja Keski-Suomen vesistöjen ranta-alueilla heinäkuun puolivä- listä elokuun lopulle. Rantakukkaa kasvatetaan myös kukkapenkissä, missä se viihtyy hyvin aurinkoisessa tai puolivarjoisessa paikassa, jos kasvualusta on kosteutta pidättävää. Ran- takukan meden sokeripitoisuus on korkea ja hedelmäsokerin osuus suuri. Innokkaimmin mehiläiset ja muut mettä keräävät hyönteiset vierailevat siinä iltapäivän ja illan aikana. Ran- takukka on hyvä kasvi mehiläisille varmista- maan pesän syyskesän ravinnonsaantia. Rantakukka (Lythrum salicaria)
  25. 25. 26 Mesikasvit ja hunaja Ruusut (Rosa) Vaikka ruusukasveissa (Rosaceae) on paljon hyviä meden tuottajia, on itse ruusu medetön. Siitepölyä löytyy sitäkin runsaammin, varsinkin yksinkertaisissa kukissa. Mehiläiset käyvät mielel- lään hakemassa siitepölyä ruusuista. Yleistä on, että ruusut kukkivat kerran kesässä lyhyen aikaa. Poikkeuksena on esim. kurtturuusu, joka aloittaa kukintansa heinäkuussa ja jatkaa sitä pitkälle syk- syyn.
  26. 26. Mesikasvit ja hunaja 27 Sarjakukkaiskasvit (Apiaceae) Koiranputki ja muut sarjakukkaiskasvit eivät ole kovin runsastuottoisia meden ja siitepölyn suhteen, mutta ovat runsaasti kukkivina hyvä lisä mehiläiskasvien valikoimaan. Maustekasvi kuminan viljely on viime aikoina lisääntynyt. Kumina hyötyy mehiläispölytyksestä. Mesi ja siitepölymäärä siinä ovat samaa luokkaa kuin muillakin sarjakukkaisilla, joten suuria huna- jasatoja ei ole odotettavissa. Poikkeuksena on korianteri, joka on hyvä mesikasvi.
  27. 27. 28 Mesikasvit ja hunaja Ristikukkaiset (Brassicaceae) Kukkivia ristikukkaiskasveja riittää varhaiske- väästä myöhäiseen syksyyn, mm. kevättasku- ruoho, peltokanankaali, peltoukonnauris, pel- toretikka ja rikkasinappi. Edellä mainitut kuulu- vat pääasiassa rikkakasvien ryhmään. Viljely- kasveista suurimpia peltoaloja on rypsillä, joka on viljelyalueillaan mehiläisten pääsatokasvi. Ristikukkaiskasveista saatava hunaja on voi- makkaasti kiteytyvää, jopa kovaa, mutta par- haimmillaan vaaleaa ja notkeaa levitehunajaa.
  28. 28. Mesikasvit ja hunaja 29 Syysmaitiainen (Leontodon autumnalis) Syysmaitiainen värittää niittyjä ja tienpienta- reita keltaisin kukin heinäkuun lopulta pitkälle syksyyn. Mehiläiset hakevat siitä mettä ja sii- tepölyä. Varsinkin syksyisenä siitepölykasvina syysmaitiainen on oivallinen.
  29. 29. 30 Mesikasvit ja hunaja Vaahtera (Acer) Vaahterat ovat hyviä mesi- ja siitepölykasveja. Tosin oma metsävaahteramme ei ole niistä kaik- kein parhaimpia. Metsävaahteran kukinta ajoittuu ennen lehtien puhkeamista alkukesään, jolloin sato menee pääasiassa mehiläisten omaan käyt- töön vahvistamaan pesää satokautta varten.
  30. 30. Mesikasvit ja hunaja 31 Tuomi (Prunus padus) Tuomen kukinta on näyttävä ja melko lyhyt- kestoinen. Mehiläiset käyvät hakemassa siitä jonkin verran mettä ja siitepölyä, jos parem- paa mesikasvia ei ole sillä hetkellä kukassa tai keli on niin kylmä ettei pesän viereistä tuomea kauemmaksi voi mennä.
  31. 31. 32 Mesikasvit ja hunaja Vadelma (Rubus idaeus) Vadelma on suurimmassa osassa Suomea tär- kein mehiläisten satokasvi. Juhannuksen tienoilla alkava kukinta antaa kahden viikon aikana jopa kymmenien kilojen sadon. Vadelman kukka on vaatimattoman näköinen, mutta mehiläiset lentä- vät hyvän vadelmakasvuston perässä pitkiäkin matkoja. Suhteellisen lyhyen kukinta-ajan sää onkin yksi mehiläishoidon riskitekijä. Myös muita vadelmakasveja kuten lakkaa ja mesi- marjaa hyödynnetään alueellisesti mehiläisten satokasvina. Hyvin onnistunut pölytys on tärkeää vadelma ja mesimarjaviljelyksille. Myös luonnon- vadelmalla marjakoko kasvaa mehiläispölytyksen myötä.
  32. 32. Mesikasvit ja hunaja 33 Valkomesikkä (Melilotus alba) Suomessa valkomesikkä on pääasiassa tulo- kaskasvi purjelaivojen painolastiaikakaudelta. Sitä löytää satamakaupunkien ympäristöstä. Se on hyvä mesi- ja siitepölykasvi.
  33. 33. 34 Mesikasvit ja hunaja Voikukka (Taraxacum officinale) Keltaisenaan kukkiva voikukkapelto on täynnä lähipesän mehiläisiä. Voikukasta saatava hunaja on voimakasaromista keltaista ja kiteytyvää. Oranssinpunaista siitepölyä saadaan runsaasti, mutta se ei ole mehiläisille aivan yhtä hyvää kuin pajusta saatava. Voikukan siitepöly luetaan kui- tenkin mehiläisille hyvälaatuisiin siitepölyihin. Voikukan kukinnan jälkeen on usein kylmä ja sateinen sääjakso ja mehiläiset käyttävät sadon omaan käyttöönsä, eikä sitä jää mehiläishoitajalle lingottavaksi.
  34. 34. Mesikasvit ja hunaja 35 Viljatatar l. tattari (Fagopyrum esculentum) Tattari on leveälehtinen, yksivuotinen, tatarkasvien heimoon kuuluva, 40 - 80 cm korkuinen kasvi. Korjattu sato käytetään mm. puuroina, velleinä ja blineinä, jotka sopivat myös keliaaki- koille. Tattari on hyvä mesikasvi, joka sopii hyvin erikoishunajan lähteeksi. On kuitenkin huomattava, että kaikki eivät pidä tattari- hunajan mausta, joten ko. hunaja olisi aina markkinoitava tattari- hunajan tai tattarin makuisen hunajan nimellä. Tattari on viileän ilmanalan kasvi, mutta ei kestä pienintäkään hallaa. Se tulee toimeen hyvin laihalla hieta- tai moreenimaalla, eikä pH-vaatimus ole korkea. Kasvi on kuitenkin melko pou- danar-ka. Rypsi tai vastaava ei sovi tattarin esikasviksi, sama pätee myös toisin päin. Kylvetään keväthallojen mentyä touko-kesäkuun vaihteessa. Sopiva kylvömäärä on 30 - 50 kg/ha. Kylvetään joka vantaalla 4 - 6 cm:n syvyyteen eli muokkaussyvyys on 4-6 cm. Kylvön jäl- keen ei pellolla saa liikkua traktorilla. Kohtuullinen lannoitus on paikallaan: 20 - 50 kg typpeä, 10 - 15 kg fosforia ja 20 - 50 kg kaliumia/ha, pellon ravinnetilanteen mukaan jotain klooritonta lannosta. Rikkakasveja torjutaan kevätkesannoinnilla ja viivästetyn.
  35. 35. 36 Mesikasvit ja hunaja Unikot (Papaver) Unikot tuottavat runsaasti hyvälaatuista siitepö- lyä. Mettä niillä ei ole tarjolla. Kukkapenkissä ja vanhoilla asuinpaikoilla pitää sitkeästi pintansa idänunikko, joka kasvaa vuodesta toiseen pitkän paalujuurensa varassa. Muuten unikot ovat Suo- messa pääasiassa ihmisen kylvämien siemenkas- vustojen varassa.
  36. 36. Mesikasvit ja hunaja 37 Koska yrttikasveina kasvatettavista kasveista mm. iisoppi, oregano, mintut ja salvia, käyte- tään hyödyksi lehtimassa ennen kuin kasvi ehtii kukkia, on näiden kasvien arvo Suomessa mehiläisille hyvin pieni. Oman kotipihan mehi- läisille voi perustaa kukkimaan jätettävän yrttimaan ja erikoishunajatuotannossa voisi kokeilla vähän isompaakin aluetta. Etuna on pitkään syksylle jatkuva kukinta, kun suuri osa luonnonkasveista on jo lakastunut. Mäkimeirami l. Oregano (Origanum vulgare) Tällä hetkellä mäkimeiramin tapaa parhaiten kotipihan yrttimaasta. Jos kukkineita kukkia ei poisteta, kasvaa kohta koko lähiympäristö mäkimeiramia. Mehiläiset ovat siitä tosin erittäin tyytyväisiä. Mäkimeirami on hyvä mesikasvi, mesi on hedelmäsokeripitoista ja kukinta-aika on pitkä.
  37. 37. 38 Mesikasvit ja hunaja Iisoppi (Hyssopus officinalis) Yrttimaan raja-aidanteena valtoimenaan kukkiva iisoppi on syyskesästä täynnä mehiläisiä. Iisoppia on helppo lisätä siemenestä ja se kylväytyy itse kukkivasta kasvustosta helposti lähiympäristöön. Luonnonvaraisena sitä ei Suomesta ole. Iisoppi on hyvä mesikasvi, mutta siitepölymäärät ovat pieniä. Mintut (Mentha) Myös mintuista monet ovat tuttuja yrttimaan kas- veina. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena ranta- minttu. Mintut ovat kohtalaisen hyviä mesikasveja ja kesantopellon laitaan levittäytynyt rantaminttu- kasvusto kiinnostaa mehiläisiä iltapäivisin. Siite- pölyä mintut yleisesti tuottavat vähän.
  38. 38. Mesikasvit ja hunaja 39 Keltalupiini on yksivuotinen ja typen suhteen omavarainen kasvi. Viljelyssä on kahta tyyp- piä: sinikukkaista katkeralupiinia ja kelta-, valko- tai sinikukkaista makealupiinia. Vaatii siementä tuottaakseen pitkän kasvuajan 100 - 150 vrk. Se kestää hyvin happamuutta (pH 5-7) ja viihtyy parhaiten karkeilla, vähäravinteisilla mailla. Kylvössä sopiva riviväli on 20 - 40 cm. Ymppäys moninkertaistaa sadon. Mesikasvina keltalupiini ei varsinaisesti tarvitse lannoi- tusta, mutta kukinnan kannalta boori on tär- keää. Se on hyvä siitepölykasvi, mutta mettä saadaan vain makealupiinista. Keltalupiini (Lupinus luteus)
  39. 39. 40 Mesikasvit ja hunaja Sinimailanen on monivuotinen rehupalkokasvi Etelä- Suomeen. Erittäin syvän juuristonsa ansiosta se kestää hyvin kuivuutta . Maan lämpötilan tulisi olla yli +10 oC, jotta sinimaila- nen sitoisi typpeä. Maalajiksi kelpaa mikä kivennäismaa tahansa, kunhan maa ei ole hapanta ja pelto on vähän viettävä. Viherkesantokasvina mailanen on erityisesti hiesumailla paras mahdollinen, mikäli pH on riittävän korkea. Vähintään vaaditaan pH 6, mieluummin 7. Ymp- päys sinimailasen omalla ymppäysbakteerilla on tarpeen ellei lohkolla ole hiljattain viljelty sinimaislasta. Sopiva siemenmäärä puhdaskasvustona viljeltäessä on 15 - 20 kg/ha, mutta kesantokasvina viljeltäessä riittänee joka vantaalla kylväen 8 - 10 kg, kylvösyvyys noin 2 cm. Kesanto- ja maisemakasvina sinimailaspeltoa ei lannoi- teta, muutoin sopiva laji on PK-lannos. Kylvövuonna kasvusto niitetään vain kerran elokuun alkupuoliskolla. Seuraavina vuosina ehditään niittää pari kertaa. Kukinta on tässä tapauksessa tärkeää ja niitto pitää jättää sen jälkeen ja toinen niitto reilusti ennen elokuun loppua. Kasvi kukkii siroin sinisin kukin noin heinä-elokuussa. Sinimailanen (Medicago sativa)
  40. 40. Mesikasvit ja hunaja 41 Auringonkukka on yksi tärkeimmistä öljykas- veista maapallolla, mutta meillä sato voidaan käyttää pääosin linnunsiemeneksi ja kukat koris- tetarkoituksiin. Se vaatii kuitenkin pitkän kasvu- kauden, mikä rajoittaa siementuotantomahdolli- suuksia. Kasvi on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja sen viljely on laajaa Venäjällä, Ranskassa, Sak- sassa. Auringonkukka suosii lämpimiä kasvupaikkoja, ja sopivimpia ovat nopeasti lämpiävät rinnepellot. Maalajin suhteen ei ole erikoisvaatimuksia, mutta maan tulisi kuitenkin olla helposti muokkautuvaa, ja happamia maita tulisi välttää. PH-vaatimus on 5.5 - 6.0. Auringonkukka kylvetään tarkkuuskylvökoneella matalaan, 3-5 cm syvyyteen hyvin muokattuun lämmenneeseen maahan. Auringonkukka (Helianthus annuus)

×