Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Lassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämät

276 views

Published on

Lassi Kaukon esitys Suomen Mehiläishoitajain Talvipäivillä Lahdessa 28.1.2018.

Published in: Food
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Lassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämät

  1. 1. Vaha: v��renn�ksi� ja j��mi� V��rennetty vaha on ollut on- gelma l�ntisen Euroopan maissa varsinkin pari viime vuotta Tavaraa on kulkeutunut Suo- meenkin ainakin jonkin verran Vahaa v��rennet��n sekoittamalla siihen paraffiinia tai steariinia, jotka molemmat ovat vahaa paljon halvempia
  2. 2. Parafiinilla laimennettu vaha sulaa viile�mm�ss� kuin puhdas tavara ja sellaisille pohjille rakennettu kakku romahtaa helposti, kun siihen kertyy painoa Steariini on siki�ille myrkyllist� ja 15 % lis�ys tappaa puolet siki�ist� (Reybroek Belgiasta) Steariinin sulamispiste on korkeampi, joten sit� sis�lt�v�t kakut eiv�t romahtane niinkuin parafiinia sis�lt�v�t kakut
  3. 3. V��rennetty vaha on joissain tapauksissa todettu olevan l�ht�isin Aasiasta, joissain It�-Euroopasta Steariinilis�t ovat usein Aasiasta, It�-Euroopassa on useimmin k�ytetty parafiinia. Parafiinit ovat ryhm� hiilivetyj�, joita on my�s luontaisesti vahassa, jotka kuitenkin poikkeavat lis�tyist� parafiineist� siten, ett� vahan hiilivetyjen hiiliatomien lukum��r� on pariton, lis�ttyjen sit� vastoin parillinen Vahvalimoissa ei ole todettu tapahtuneen vahan v��rent�mist�, vaan se on tapahtunut l�ht�maassa Joissain tapauksissa n�ytett� pyyt�neen ostajan saama vaha ei ole ollut samaa kuin sitten perille tullut er�
  4. 4. Muutamia tutkimustuloksia, l�yd�ksin� varsinkin steariinia, j��min� varsinkin fluvalinaattia mutta my�s kumafossia ja tymolia
  5. 5. V��rennetyn vahan erottaminen aidosta kent�ll� on vaikeaa, useimmat k�ytetyt menetelm�t ovat ep�varmoja tai k�ytt�- kelvottomia T�llaisia ovat murtaminen, sormin ty�st�minen, veist�minen (lastun kiertyminen), haalistuminen valossa, polttaminen Toisaalta Suomeen saapuneesta er�st� tehty pohjuke oli kovempi ja hauraampi ja piti v�rins� v�rj�yksen takia
  6. 6. V��rennetty ja aito ovat kumpikin vaalentuneet auringon valossa
  7. 7. Steariinin saattaa saada n�kyviin liottamalla pohjuketta kiven- n�isvedess�, my�s vesijohtovesi voi toimia: happo reagoi vedess� olevien ionien kanssa ja muodostaa pohjukkeen pintaan vaaleaa kerrostumaa Ilmi� voi n�ky� jo tunnin kuluessa, mutta selvemp�n� puolen vuorokauden liotuksen j�lkeen
  8. 8. L�mmitetyn vahan j��htymisen seuranta kertoo j�hmettymis- l�mp�tilasta: j�hmettymisen alettua j��htyminen hidastuu, esimerkiss� vahalla v�lill� 61,5-65,5 C ja seoksella v�lill� 58-61 C N�ytt� varmistuu, kun koetta toistaa eri kohdista otetuilla vahoilla
  9. 9. Parafiini ja vaha liukenevat molemmat bensiiniin Laboratoriossa voidaan m��ritt�� vahan hiilivetypitoisuus ja hiilivetyjen tyyppi Hiilivetypitoisuus vaihtelee, eurooppalaisten mehil�isten vahassa se on yleens� 14-16 %, yli 18 % kertoo varsin varmasti parafiinilis�st� Afrikkalaisen vahan hiilivetypitoisuudet ovat pienempi� kuin eurooppalaisen, alimmillaan vain 11 % Yli 1 % parillisen m��r�n hiilt� sis�lt�v� hiilivety kertoo my�s paraffiinilis�st�
  10. 10. Vahan tuonti Euroopan maissa Suomi mukaanluettuna vahan kysynt� on tarjontaa suurempi, mik� edellytt�� tuontia Syyn� on toisaalta riitt�m�t�n talteenotto ja toisaalta vahalla on kysynt�� mehil�istalouden ulkopuolella Keskim��rin pohjukkeita tarvitaan n kg tai jonkun verran enemm�n pes�� kohti Talteenotto keskim��rin j�� helposti t�st� ja varsinkaan mehi- l�ishoidon laajentuessa ei riit�
  11. 11. K�ytt�tarkoituksen mukaan vaihtelevat laatuvaatimukset j��mien ja koostumuksen suhteen
  12. 12. Vaha tulee Aasiasta, It�-Euroopasta ja Afrikasta Afrikkalainen vaha on haluttua paremman j��m�tilanteen takia Afrikassakin toisaalta alueita, miss� punkkia torjutaan Afrikassa on my�s paikoitellen voimaper�ist� viljely� ja torjun- ta-aineiden (esim Ghanassa) Suomeen tuotiin ainakin yksi er� Virosta, minne se oli ostettu Kaakkois-Euroopasta afrikkalaisena V��rennetyn vahan sijoitus: Tekniseksi vahaksi, voi k�yd� pintak�sittelyihin ym Kynttil�vahalle on laatuvaatimukset, hiilivetypitoisuuden yl�- raja hiilivedyille on 18 % L��keteollisuudella ja kosmetiikassa on my�s laatuvaatimukset mm j��mien suhteen, eiv�tk� edell� n�ytetyist� vahan�ytteist� useimmat t�ytt�neet niit�
  13. 13. Rasvaliukoiset yhdisteet liukenevat vahaan ja s�ilyv�t my�s siell� pitk��n sulatuksesta toiseen T�llaisia aineita ovat mm aiemmin paljon k�ytetyt punkin torjun- k�ytetyt fluvalinaatti ja kumafossi My�s tymoli liukenee hyvin vahaan mutta haihtuu my�s pois Useat maataloudessa k�ytetyt torjunta-aineet ovat rasvaliukoisia ja voivat kulkeutua vahaan Jotta aineet kulkeutuisivat hunajaan, pit�� niit� olla aika paljon, luokkaa mg/kg Suurimmat todetut j��m�t ovat punkkien torjunta-aineita, mutta pieni� pitoisuuksia l�ytyy hyvin monista, kymmenist� eri aineista, esimerkiksi yhdess� tutkimuksessa yhdest� n�ytteest� l�ydettiin Keskim��rin 19 yhdistett�
  14. 14. Vahaan p��ssyt j��m� poistuu vain hitaasti Niinp� aineet, joiden k�ytt� voi olla aikoja sitten lopetettu, l�yty- v�t pitk��n viel� vahoista, saattaa my�s l�yty� aineita, jotka eiv�t koskaan ole maassa (Saksassa) olleet k�yt�ss� kuten t�ss� fluvalinaatti Alkuper� voi olla laiton k�ytt� tai tuontivaha
  15. 15. Suomen tilanne Aitoustutkimuksia ei tiett�v�sti ole tehty, j��mi� on tutkittu viimeksi 2008 Silloin tutkittiin vain punkintorjunta-aineita, joita l�ytyi muuta- mista n�ytteist� aika paljon, nykykemia olisi varmaan l�yt�nyt enemm�n positiivisia n�ytteit�
  16. 16. Edelleen kumafossia l�ytyy 2008 n�ytteist�, vaikka aine ei 2000 luvulla ole ollut k�yt�ss� Tymolin korkeimmat pitoisuu- det voivat kertoa kev�tk�sitte- lyst�
  17. 17. J��m�t pes��n tulevat joko punkkik�sittelyst�, mehil�isten kanta- mina tai pohjukkeiden mukana Tuontivaha sekoittuu ensimm�isess� sulatuksessa kotimaiseen ja muuttuu n�in suomalaiseksi vahaksi Vanhoissa kakuissa j��mi� on enemm�n kuin kuorimavahassa, johon kyll� my�s voi jotain kerty� mehil�isten jaloista, lis�ksi mehil�isen vaharauhasistakin voi eritty� j��m�llist� vahaa T�ysin j��m�t�nt� vahaa ei en�� ole (eritt�in herkk� kemia!) tarvitaan raja-arvot J��mi� voi pienent��: Pyrkim�ll� k�ytt�m��n kuorimavahaa pohjukkeiden valmistamiseen K�ytt�m�ll� omaa vahaa pohjukkeisiin pystyy sulkemaan ulkoa tulevia j��mi�, valimoista voi saada omasta vahasta tehdyt poh- jukkeet, kun vahaa on yli 100 kg Valtakunnallisesti on t�rke� saada vahan talteenotto paremmaksi

×