Tarhaaja Matti Ruususen esitys SML:n Talvipäivillä 2017

1. Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi
on työläämpi ?
 Matti Ruusunen
 Vuoden mehiläishoitaja 2016
 Lisää viimevuoden lehdessä nro.1

2. Tautineuvojana
 Mukana SML:n kouluttamassa tautiryhmässä 2001-2014 ekm
tauti neuvojana.
 2002-2004 saneerattiin Nakkilassa 300 pesää ja saatiin
näkyvä tauti pois. Tämä oli siihen mennessä suurin
toteutunut saneeraus. Vuosittain tautiryhmän
koulutuspäivänä nähtiin eriasteisia ekm tautitarhoja ympäri
Etelä-Suomea. Silloin opin sen että tämä tauti
hoitamattomana tappaa mehiläiset.
 Minulle on jäänyt näistä vuosista pakkomielle
saneeraukseen, joten sitä tehdään edelleen vaikkei näkyvää
tautia olekaan.

3. Saneeraus ja siihen
valmistautuminen
 Saneerauksen suunnittelu alkaa jo edeltävänä vuotena
emojen vaihdoilla
 Talven aikana varataan riittävä määrä kalustoa saneerauksia
varten.
 Saneerauksia aloitellaan toukokuun loppupuolella, kun pesä
tarvitsisi toisen osaston.
 Saneerauksista tarkempia ohjeita SML:n sivuilla.
 Saneeraus on helppo toteuttaa, saada hyviä tuloksia ja hyvä
hunajasato.
 Kolmen saneerauskierroksen jälkeen voi ottaa näytteet
tietäen, ettei tule suurempia ongelmia.

5. Saneerauksen yhdistäminen
varroa punkin torjuntaan
 Pesien määrä ja käytettävissä oleva aika mitoitettava oikein.
 Mehiläishoidon työt täytyy tehdä aina ajallaan, koska tavoitteena
on mahdollisimman suuri hunajasato
 Saneerauksen jälkeen pesä käyttäytyy kuten parvi. Parvi
kasvattaa yhdyskuntaa talveutuskuntoon saakka.
 Kahdeksan päivää saneerauksen jälkeen oksaalihappotiputus.
 Sikiöistä kasatut pesät hapotettava viimeistään 3 viikon päästä,
ennen kuin uudet emot alkavat munimaan. Kun emo aloittaa
munintaa, saneerataan sikiökasat. Näin saadaan luotua
mahdollisimman suotuisat olot pesille.
 Pesien hyvinvointi on suurin osa suurta hunajasatoa.
 Saneerauksessa on saatu pudotettua punkki- ja itiöpaine
mahdollisimman alas.

7. Varroapunkki on hoitajaa ovelampi ja
vaatii jatkuvaa tarkkailua
 Ei ole verrattavissa esikotelomädän kanssa, vaan
huomattavasti haastavampi (Lounais-Suomi).
 Vaatii toistuvan torjunnan ja seurannan. Ei ole
itsestäänselvää että torjunnat onnistuvat, siihen vaikuttavat
oma huolimattomuus ja kylässä käynti.
 Vuosikymmenien saatossa on opittu huomaamaan varroa
punkin muuntuminen ja käytösmuutokset.
 Lehdessä nro.5 on kerrottu tarkemmin punkista

9. Hyvät puolet Huonot puolet
Yhteenveto saneerauksesta
 Kakusto uusiutuu
 Punkki- ja itiöpaine pienenee
 Pesämäärä lisääntyy
 Tehokas parveilun esto
 Hunajasato kasvaa
mehiläisten hyvinvoinnin
ansiosta
 Stressi poistuu, joten pesä
rauhoittuu
 Punkki ei tapa pesiä
 Työmäärä lisääntyy, mutta
maksaa itsensä takaisin
parveilun estona.
 Sitoo runsaasti pohjukkeita
 Ylimääräinen emonvaihto
 Saneerauksen yhteydessä
voi sattua tapaturma (emo).
 Kuluu ylimääräistä sokeria

12. 26.10.2016 viisi päivää hapotuksesta

13. Toinen seula poistettu 10.11.2016

14. 18.12.2016 levoton

15. 26.1.2017 pallossa rauhallinen