Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Aikuisten mehiläisten taudit ja loiset. Lassi Kauko

421 views

Published on

Esitys SML:n tautiseminaarissa 2016

Published in: Environment

Aikuisten mehiläisten taudit ja loiset. Lassi Kauko

  1. 1. Aikuisten mehiläisten taudit ja loiset Aikuinen mehiläinen on täysin erilainen eliö kuin sikiöt ja se elää osittain myös erilaisessa ympä- ristössä ja erilaisten tartuntapaineiden alaisena Niinpä sillä on eri tauditkin kuin sikiöillä: useita virustauteja, joista joku tai jotkut voivat vaivata myös toukkia Bakteerit, jotka voivat aiheuttaa septikemian, veren- myrkytyksen, eivät ole varsinaisesti erikoistuneet mehiläisiin Sensijaan aikuisia vaivaa niihin erikoistuneita yksisoluisia loisia: sporozoa (itiöeläin) Nosema apis ja sen sisarlaji N ceranae ja ameeba Malpighamoeba mellificae, näiden lisäksi mehiläistä on löydetty muitakin yksisoluisia, jotka eivät liene kovin voimakkaita taudinaiheuttajia Merkittäviä ovat monisoluisista punkit Varroa des- tructor ja Acarapis woodi Hyönteisistä merkittäviä loisia sopivissa oloissa voi olla pieni pesäkuoriainen, toukohärät ym
  2. 2. Nosema Aiheuttaja itiöeläin Nosema apis tai Nosema cerana Loisii keskisuolen limakalvon soluissa, loisinta johtaa limakalvon tuhoutumiseen, ravinnon puutteeseen (malabsorptioon), eliniän lyhenemiseen ja lisäänty- neen syömisen johdosta helposti vatsuriin Tartunnan välittävät ulosteen mukana kulkevat itiöt Yhteiskuntia tauti vaivaa eniten keväällä mehiläisten alettua siitepölyn (valkuaisen) syönnin Oireina voidaan havaita kaluston tahriintumista, mehiläiskuntien heikentymistä, vanhojen mehiläis- ten nopeaa häviämistä kunnasta, emon häviämistä keväällä Taudinmääritys perustuu nosemaitiöiden osoittami- seen: otetaan parin kymmenen mehiläisen takapäät, lisätään vettä ml/mehiläinen, murskataan, tutkitaan 400x suurennoksella mieluiten laskukammiota käyttäen Pesän pohjalle ennen puhdistuslentoa pudonneissa mehiläisissä diagnostisesti merkittävä löydös on >10-20 miljoonaa itiötä/mehiläinen
  3. 3. 117 prov: 13 över 20 milj sporer/bi (1997 3, 1998 2 och 1999 8) Från dessa dog 8 samhällen (61,5%) 7 prov med 10-20 milj sporer/bi (1997 2, 1998 0 och 1999 5), från dessa dog 3, alla år 1999 (43%) 33 prov med 1-10 milj sporer/bi, tre förlorades (9%) 64 prov hade mindre än 1 milj sporer, 8 förlorades 0 10 20 30 40 50 60 70 0 10 20 30 40 50 60 70 > 2 0 > 1 0 > 1 < 1 S arja 1 50% >20 10-20 1-10 <1 milj sporer/bi Andra orsak till förluster: Enterococcus faecalis (2), Mal- pighamoeba mel- lificae (1), obs! Bara några un- dersöktes!
  4. 4. Väderleken, nosemainfestationen och dödligheten Vintern 1997/1998 var värmst, vilket gjorde det, att bara två prov (6%) visade över 10 milj sporer, medan efter den kallaste vintern 1998/1999 13 prov (26%) hade så många sporer 0 5 10 15 20 25 30 0 5 10 15 20 25 30 <1million 1-10millions >10 millions y 1997 y 1998 y 1999 Vårens väderlek avgör, om bisamhällen kan överleva infestation: varm april 1998 lät även samhället med 78 milj sporer/bi tillfriskna till ett produktivt samhäll, men kall vår 1999 hade som resultat, att 3 från 5 sam- hällen med 10-20 milj sporer förlorades
  5. 5. Noseman esiintymiseen vaikuttavat paljon erilaiset ympäristötekijät: kovinatalvina tautia on paljon enemmän kuin leutoina, häirintä, huono talviruoka ym rasitustekijät altistavat Myös mehiläisten sairastumisalttiudessa on eroja, pitkäikäiset mehiläiset kestävät myös tartuntaa paremmin Niinpä torjunnassa oleellisia seikkoja ovat vahvat kunnat, joilla on kunnolliset talvieväät ja hyvä varhaisen puhdistuslennon mahdollistava paikka, sekä tartuntaa hyvin kestävä mehiläiskanta Tartuntapainetta pienentää puhdas kalusto, tah- riintuneet kakut joko romutetaan tai höyrytetään jääetikalla (dl/pesälaatikko viikko 20C lämmössä) Noseman hoitoon on ollut antibioottikin, fumagilliini (Fumidil B), jonka lupa tosin on peruutettu (ei MRL- arvoa määrätty) Varsinainen järkevä käyttöalue olisivat parituspesät, emohäkit
  6. 6. Nosema apiksella on sisarlaji, alkuaan intianmehiläisestä Apis cerana eristetty Nosema ceranae Se on löydetty Euroopasta meikäläisestä mehiläisestä vuosia sitten ja vanhoista näytteistä on voitu osoittaa, että Suomessakin N.ceranae on esiintynyt ainakin vuodesta 1998. N.ceranae näyttää valtaavan alaa N.apikselta. Vaikka nosemalajien itiöt ovat hiukan eri näköisiä, on niiden erottaminen käy- tännössä valomikroskoopilla vaikeaa Nosema ceranaeta on pidetty varsinkin Espanjassa merkittävänä syynä mehiläis- tappioihin. Pohjoisempana Euroopassa Ranskassa tai Sveitsissä ei tähän mennessä ole pystytty toteamaan selvää eroa sisarlajien patogeenisuudessa Suomessa näyttää tällä hetkellä olevan enemmän N.ceranaeta kuin N.apista. Sisarlajien taudinkuva, tarttuvuus samanlaisia. N.ceranaen itiöt kestävät huonosti kylmää mutta se näyttää kehittyvän mehiläisessä nopeammin
  7. 7. Malpighamoeba mellificae Loisii mehiläisen munuaisputkissa, varsinkin nose- man kanssa yhdessä voi aiheuttaa paljon tuhoa Todetaan nosematutkimuksessa, löytyy meiltä aika harvoin, myös vaikeampi löytää, koska lepomuotoja kystia on sairaissa mehiläisissä paljon vähemmän kuin nosemaitiöitä Torjunta samanlainen kuin nosemassa: vahvat kun- nat, kunnolliset talvieväät, hyvä tarhanpaikka, puhdas kalusto Verenmyrkytykset, septikemiat Useita eri bakteereita eristetty: Hafnia alvei, Enterococcus faecalis, Chryseomonas luteola, kirjallisuudessa puhutaan myös rikketsiois- ta, Pseudomonas apisepticasta ym Yleensä tautitapaukset edellyttävät altistavia teki- jöitä, kuten kova talvi, varroatoosi, nosema tms Tuhot voivat kuitenkin olla varsin suuria, pitkästi yli puolet tarhauksesta Mahdollisuuksia hoitoihin heikentää taudinmääri- tyksen saaminen useimmiten liian myöhään
  8. 8. Viime vuosina on todettu myös mehiläisen keskisuolessa loisivan Chrithidia mellificaen runsaana esiintyessään lisäävän mehiläis- ten kuolleisuutta Todetaan nosematutkimuksen yhteydessä, ei hoitoa
  9. 9. Virukset ovat bakteereita pienempiä eliöitä, jotka koostuvat perintöaineksesta (DNA tai RNA) jotka lisääntyvät elävissä soluissa, jotka ne panevat tuottamaan uusia viruksia Viruksilla ei itsellään ole tarvittavia rakenneosia, eivätkä ne siis pysty lisääntymään elävien solujen ulkopuolella Perintöaineksensa lisäksi niillä on mm niitä suojaava vaippa Eri lajit pysyvät solujen ulkopuolella erilaisia aikoja olosuhteista- kin riippuen, kaikista viruksista ei myöskään ole tietoja Kroonisesta paralyysiviruksesta mainitaan, että kuolleen mehi- läisen kudoksissa se säilyttää 4 C, 90 % suht kosteudessa tartu- tuskykynsä 2 kuukautta, tosin niin, että vain pieni osa, ehkä 10 %, pussisikiö huoneenlämmössä useita kuukausia
  10. 10. Virustartunnat Useita viruksia: mm krooninen (mustatauti), hidas ja akuutti paralyysi, israelilainen akuutti paralyysi, siiven kutistaja (deformed wing), kashmir, myös pussisikiö kasvaa aikuisissa ja lyhentää niiden elinikää Jotkut virukset liittyvät nosematartuntoihin, tällaisia ovat mehiläisvirus X ja Y Virusten tartunnat voivat tapahtua ruuan mukana (pussisikiö lisääntyy ruokamehurau- hasissa), emon kautta munissa (ainakin krooninen paralyysi, siiven kutistaja), myös kuhnuri voi välittää tartunnan emoon ja edelleen muniin (ainakin siiven kutistaja) Nykyisin tärkeä tartunnan levittäjä (vektori) on Varroa destructor Paitsi tartunnan levittäjänä varroa on tärkeä tekijä siksi, että sen loisinta heikentää mehiläisen tartuntojen vastaista puolustusta: veri-imunesteen ns immunopolypepidien ym aineiden muodostus vähenee, samoin solujen määrä Punkkien ja virusten yhteisvaikuksen takia oleellisesti pienempi punkkimäärä riittää aiheuttamaan yhteiskunnan menetyksen Varroa-aikana virusten todettu kaikkialla lisääntyneen huomattavasti Viruksiin ei ole varsinaisia torjuntakeinoja, kuitenkin tehokas varroantorjunta on ehdoton virustautien kurissa pitämiseksi

×