Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Metodiseminaari mita-voin-kertoa-1-12-2012

544 views

Published on

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Metodiseminaari mita-voin-kertoa-1-12-2012

  1. 1.   Väitöskirjaprosessistani, tutkimusaineistostani ja metodisista ratkaisuistani - ja niiden haasteistaEsko Johnson Centria ammattikorkeakoulu 1.12. 2012
  2. 2. Tässä esityksessäni väitöskirjaprosessi • kielenopettajan työ ja työstä• tutkimusaineisto • laadullinen• metodiset ratkaisut • kertomuksellinen, autobiografinen työskentelytapa • metafora-analyysi• …. ja näihin liittyvät haasteet 
  3. 3. Tulokulma eli tutkimuksen ja tutkijan  vaikutushistoria - 1• Aineenopettajan työstä laaja-alaiseen  asiantuntijatyöhön amk:ssa => ”paine oppia”,  enemmänkin sense-making eli huoli kuin  tiedon aukko – Kehittämisen ja tietämisen tarve, keinoina esim.  toimintatutkimus  – Opiskelijan perehdyttäminen alan     asiantuntijuuteen työelämälähtöisesti  – Kielitarpeet ja työelämäyhteys; verkko-opetus,  tietoyhteiskunta, kansainvälisyys ja  globalisaatio • Omasta tutkivan opettajan näkökulmastani  vakuuttuminen
  4. 4. Tulokulma eli tutkimuksen ja tutkijan  vaikutushistoria - 2• Tutkiva opettaja (teacher as researcher)  -  Ajattelin (2005) että muutos on luonteeltaan  kollaboratiivinen/ yhteisöä koskeva ja  transformatiivinen/ yksilöllinen, ei vain tekninen  (esim. Elliott 1991; Kohonen 2000; Mezirow 1995; 2000)   • Muutos: iso tarina vai pieni tarina? (2001-2012) (käsittelen ja vastaan avainkysymykseeni tässä esityksessä myöhemmin)
  5. 5. ”Viivan” luonnostelua (esiymmärrys)…
  6. 6. Aikataulutus (2004)
  7. 7. Ja ”syklin” pyörittelyä…
  8. 8. Opettajan työuraa tulkittaessa uskommeko  tällaiseen menoon? Lähde: Almiala (2008), mukaillen Huberman (1992)
  9. 9. Taustaolettamukset, viitekehys ja  tutkimustehtävä - 1• Tutkin omaa oppimistani ja kasvuani  tunnistamieni haasteiden kautta amk:n  muutosmaisemassa – ammatillisen oppimiseni ja kasvuni  kokonaisvaltainen ymmärtäminen, sense- making (Jerome Bruner 1990; 1991)• Sense-making eli tolkun saaminen tästä  kaikesta omalta kohdaltani  (fokusoimisenkin jälkeen)• Tutkimukseni valottaa amk-kielenopettajuutta  oppimisen ja kasvun autobiografisesta,  prosessimaisesta näkökulmasta.
  10. 10. Taustaolettamukset, viitekehys ja  tutkimustehtävä - 2• Kertomuksellinen eli narratiivinen tutkimus  (2006): ajallis-paikalliset ulottuvuudet sekä  yhteisön/kulttuurin ja yksilön dialektiikka;  dialogisuus vs. monologisuus • Oletan ettei opettajana kehittyminen etene  selkeinä, perättäisinä ja ennustettavina  vaiheina – itse ja ympäristö (tasapainon hakeminen;  dialektiikka) – muutostasot (Korthagen 2004)
  11. 11. Mitä on kertomuksellinen tutkimus? [M1]“In narrative research, researchers describe thelives of individuals, collect and tell stories aboutpeople’s lives, and write narratives of individualexperiences. As a distinct form of qualitativeresearch, a narrative typically focuses on studyinga single person, gathering data through thecollection of stories, reporting individualexperiences, and discussing the meaning of thoseexperiences for the individual.” (Shope & Creswell)
  12. 12. Mitä auto/biografinen tutkimus voi olla?    ”A family of terms combines to shape the biographical method (…): life, self, experience, epiphany, case, autobiography, ethnography, auto-ethnography, biography, ethnography story, discourse, narrative, narrator, fiction, history, personal history, oral history, case history, case study, writing presence, difference, life history, life story, self story, and personal experience story.” (Denzin 1989, 27)
  13. 13. Minulle kysymysten kysymys: mitä on tapahtuminen (työssäni, oppimisessani)?• Realistinen vs. konstruktivistinen ontologia – On syytä tiedostaa, valita jompi kumpi ja tietää miksi• Teleologinen lähtökohta: ihmisen toimijuus ja  intentionaalisuus (von Wright 1985; Rauhala 2005)  – annamme merkityksiä, suuntaamme, tavoittelemme jotakin• Ei kausaalisia yhteyksiä (2006) – Ihminen/asiantuntija/opettaja ja hänen (työ)elämänsä ei  ole mekanismi, kone• Kieli, polysemia, merkitysten moninaisuus ja  tarina ilmentävät näitä yhteyksiä parhaiten  (2008) – Oikoteitä ei ole todellisuuteen, vaan pääsemme kielen ja kerronnan kautta käsiksi siihen (Ricoeur)
  14. 14. Opettajan kehittymisen (integratiivinen) tasomalli (Korthagen 2004)  - Gestalt - Muutostasot vaikuttavat sisältä ulospäin ja ulkoa sisäänpäin (kaksisuuntaisesti) - Esim. kompetenssien taso merkitsee praktisen opettajatiedon, uskomusten ja asenteiden luomaa osaamisperustaa (toimintakyvyn potentiaalia), joka toteutuu käyttäytymisen tasolla
  15. 15. Ei mikään Buddha vaan ”poikki”? - 1 Eräs oppitunnilla otettu valokuva
  16. 16. Poikki? - 2 Aikaan ja paikkaan….
  17. 17. Poikki? - 3 Jatkuvuus ja katkokset
  18. 18. Ammatillista kehittymistäni ohjanneet haasteet ja niihin paneutuminen (luonnos - ei mukana lopullisessa versiossa)
  19. 19. Tutkimustehtävä ja -kysymykset• Tutkimusjaksona 2000-2009 esiin nousseet  oman oppimiseni ja kasvuni merkitykselliset  haasteet• Tutkimustehtävä: oppimisen ja kasvun  autobiografinen kuvaaminen amk- kieltenopetuksen kontekstissa• Tutk.kysymykset asetin tutkimustarinoittain, mm.  – Mitä opin ”uudesta” opettajuudesta sisällöntuottajana ja verkko- opettajana? – Mitä metafora-analyysi kertoo opettajaksi tulemisestani? – Miten opin kohtaamaan opettajantyöni uudet haasteet työympäristöni globalisoituessa?
  20. 20. Tutkimusaineisto (uudelleen luenta)Ensimmäinen tarina: opettajana ja sisällöntuottajana verkko-opetushankkeissa(2000–2004)- Sisällöntuotantohankkeen toimijoiden ja Virtuaaliammattikorkeakoulun kieliprojektinjäsenten keskusteluhaastatteluita; kaikki litteroituja- Kaksi tutkimustekstiä ja hankkeessa tuotettuja dokumentteja- Tutkijanpäiväkirja: tutkijahavaintojen kirjauksiaToinen tarina: valmentajana ja kielitarpeiden tutkijana ICT-alan koulutus- jatutkimushankkeessa (2005–2006)- Koulutustapaamisten nauhoituksia ja keskustelunauhoituksia- Hankkeissa tuotettuja dokumentteja ja raportteja- Valmennettavien ja henkilöstöjohdon yksilöhaastattelut vuonna 2005 ja 2006- Tutkijanpäiväkirja: havaintojen ja reflektioiden kirjauksiaKolmas tarina: opettajana globalisoituvassa ja monikulttuuristuvassaammattikorkeakoulussa (2005–2009)- Opiskelijoiden ja kollegan haastattelut- Tutkijanpäiväkirja: reflektioita sekä keskusteluiden ja havaintojen kirjauksia- Monikulttuurisuushankkeeseen liittyneitä dokumentteja- Valikoima tutkimustekstejä- Äänitallenteita opetustilanteista ja opetussuunnitelmatyöhön liittyvistä keskusteluista
  21. 21.  Tutkimusmenetelmä• Kokonaisvaltainen ymmärtäminen   kokonaisvaltainen eli tulkinnallinen menetelmä  – Narratiivinen analyysi (Clandinin & Connelly 2000) – Metafora-analyysi (esim. Cameron 2003; Gibbs 1999;  Lakoff & Johnson 2003; Ricoeur 1981; 1977) • Sense-making eli tolkun saaminen edellytti  kieleen ja kertomiseen tukeutumista – Subjektiivisuuden ”ongelma” ratkaistavana – Eheyden periaate; reflektiivisyys ja refleksiivisyys – Luovuttava ns. realistisesta kielikäsityksestä 
  22. 22. Opettajanäkökulmia - haastatteluiden  uudelleen lukemisellaLeena[1]:  Pääasiallisesti voisi sanoa, että muutos on ollut parempaan päin.  Nyt on taas ollut ihan kohtuullisen mukava, ja sillä tavalla. Esimerkiksi suhtautuminen kieltenopetukseen on muuttunut, alkuvaiheessa piti taistella koko ajan tuulimyllyjä vastaan.  Ja tuota nyt se on aivan toinen ääni kellossa.Esko: Viittaatko tähän aikaan ennen ammattikorkeakouluja? Leena: Niin, silloin oli enemmän tätä taistelua, ja jopa ammattikorkeakoulun alkuvaiheessakin. (...) Saattoi olla henkilöistäkin kiinni, jotka katsoivat, ettei ole niin tarpeen osata kieltä, ne on ne ammattiaineet jotka on tärkeät. Eli sitä ei nähty osana ammattitaitoa, että sitä tarvitaan siinä ammattiaineen yhteydessä sitä kielitaitoa. Esko: Keskusteltiinko näistä asioista sitten?Leena: Kyllä niistä keskusteltiin jopa sitten ihan oli nokkapokkaakin siinä välillä, kun sanottiin, että kielistä ei esimerkiksi saa antaa hylättyjä numeroita, vaan kaikki pääsevät läpi. Kyllä joutuivat sitten perumaan sanansa. Että ihan tämmöstä kyllä se oli, aikaa tiukkaa. Siinä sitten [tuli selväksi], että kyllä kaikki aineet on samanarvosia.  Ja sitten nyt tietenkin kun on alkanu nämä kansainväliset yhteydet tulla tärkeiksi. Ja täälläkin alkoivat nämä ammattiaineiden opettajat, siis muut liikkua tuolla ulkomailla ne huomasivat, että ahaa ei täällä ihan pärjääkkään. (…//…//…) (Leenan haastattelu 16.11.2000.)
  23. 23. Ulkomaalaisopiskelijoiden haastatteluitaESKO: Yeah. (STUDENT: yeah) Right. Now let’s move on to the bits and pieces where where you could reflect on your three years or so, not, almost three (STUDENT: yeah) two and a half years? (STUDENT: yeah) Of staying in Finland, studying here. And you know, getting used to… You have adapted quite well (STUDENT: yeah) because I think you have learnt Finnish language (STUDENT: Yeah) and so on. And you are now going to have a job. So I think this is a sign of adjustment (STUDENT: yeah) and adapting, or adaption to the local culture, whatever you call that. To the local community and so on. What would you say are the three or so, could be more than three, things that really make your study and stay here worthwhile and meaningful? (STUDENT: yeah) You know, something that makes you happy?STUDENT: You mean the third, third year?ESKO: I mean after this, I mean during this time (STUDENT: OK) that you have stayed in Kokkola.STUDENT: What makes me happy?ESKO: Yeah, the things that make you happy to stay and to study…STUDENT: One thing is my boyfriend, of course. Yeah, no doubt. I cheer up and because he… And he’s quite nice and kind and you know, adorable. (ESKO: OK) Yeah, and I feel happy, you know. Before I am to that much happy but now I feel, I can enjoy (UNCLEAR) and I feel settled down. Set- settled.ESKO: You have settled down here.STUDENT: Yeah, and the, like, I enjoy this Finnish culture and the Finnish group. (….// ….)
  24. 24. …kertomuksiksi (myös ”työkaluiksi”)I asked if Ting had any connections with Finnish people. She said shehad a boyfriend who was Finnish. They have been together for morethan half a year. They didn’t meet very often, tough, only about once aweek, because was in the army now.I concluded Ting had adapted quite well because she had learntFinnish language and so on, and was going to have a job [in Kokkola]. Isaid I thought it was a sign of adjustment and adapting to the localculture and the local community.I asked Ting to tell me what things really made her study and stay inKokkola worthwhile and meaningful, that is, what were the things thatmade her really happy?‘What makes me happy?’ she said, ‘I think it’s my boyfriend, of course.Yeah, no doubt. Because he’s quite nice and kind and you know,adorable. Yeah, and I feel happy, you know. Before I was also happy,but now I feel, I can enjoy everything and I feel settled down. And Ienjoy this Finnish culture and the Finnish group. And I have alwaysplayed with his sisters and his friends. I feel it’s okay, it’s very nice, Ienjoy it. And I, you know, I learn Finnish and he teaches me. It’s quitequite good. And he bought me the children book and he did everythingand he did everything good for me. So I’m quite moved. So I feel quitehappy and I would like to do everything, look for a job. I can take careof the family…’
  25. 25. Tutkijanpäiväkirjani lukeminen – haasteellista!(ongelmana ei ole käsialasta selvän saaminen)
  26. 26. Mitä opin ja miten kasvoin:  ensimmäinen tarina
  27. 27. Metaforat, metaforisuus• Uskomukset, mielikuvat ja metaforat: sillanrakentajiaitseymmärryksen ja työtodellisuuden välillä• Opettaja hahmottaa tehtäviään, vastuutaan ja toimintaansa,usein tiedostamattaan• Metafora-analyysi: ristiriitainen, samalla avartava javapauttava kokemus• Metaforien, samoin kuin kaiken kielen ja vuorovaikutuksenreflektointi eli arvottaminen aina hyödyllistä
  28. 28. Ensimmäinen tarina: (käsitteellinen) metafora verkko-opetuksen ja-opettajan lineaarisesta kehittymisestä ja siihen yhdistyvät kielikuvat
  29. 29. Metaforia toisesta tarinastaKielikuva Esimerkkejä kielikuvan esiintymisestäKieli rakentuu Esimerkki1. Esko: Mutta on olemassa näitä lähtökohtia että (...)osasista ja toimii lähetään (...) rakentamaan sitä virkettä katotaan sitä virkettä että onko siinä tarpeettomia sanoja onko siinä kaikki oikein sitte sitte katotaankoska se menee perille sitä kappaletta Esimerkki 2. Esko: Näin joitaki pieniä pieniä tämmösiä mutta varmasti viesti menee perille että siinä (...) hiomistahan näissä aina tulee. Esimerkki 3: Esko: Täs on tää tiivistelmä ja sitten tuota (Valmennettava: mennäänkö me sano vaan) joo mennään katotaan sitte sitä pintatasoa vähän vähän myöhemmin koska mää aina teen niin että mää katon ensin sen sen niinkun luettavuudenKieli kaipaa Esimerkki 1: Esko: Voisko sanoo (...) että täällä (..) et jos se riittää niinkorjaamista anna sen olla sillä tavalla et jos sää haluat sitte jotenki muuten, että jos (...) jotain isompaa remonttia niin sillon vois kuvitella että siihen siihen laitettais jotain muuta Esimerkki 2: Valmennettava: Pitäs jättää kokonaan tuo lause pois siinähän se on siinä seuraavassa lauseessa sitte sanottu se että (Esko: joo jaa niin) ei sitä tietenkään yksinään voi siihen jättää tuota Esko: niin joo siitä pitäis oikasta muuten tuo futuuri pitäis laittaa paikalleen mutta me voidaan kattoo niitä kieliasioita sitte kyllä myöhemmin
  30. 30. Kaksi kättä merkitsee kulttuurien kohtaamista javiisi sormea kulttuurin olemusta, ainavalmistamisesta ja tekemisestä tiedostamattomaanalueeseen (GLG-kurssin opetuskalvo)
  31. 31. Eräs seminaariesitys (2007)
  32. 32. Metaforia kolmannesta tarinasta
  33. 33. Kysytään uudelleen:Mitä on kertomuksellinen tutkimus?
  34. 34. Mitä on kertomuksellinen tutkimus? [M2] “Narrative inquiry is a means by which we systematically gather, analyse, and represent people’s stories as told by them, which challenges traditional and modernist views of truth, reality, knowledge and personhood.”   (Kim Etherington) 
  35. 35. Mitä on autobiografia?   “I mean, simply, and account of what one thinks one did in what settings in what ways for what felt reasons.”  (Bruner 1990, 199) 
  36. 36. Miettimistä: ”itse” ja ”tekeminen” • Mitä (lopultakin) teen ja mikä/kuka olen, kerrotuksi tehtynä, tässä tutkimuksessa? - Paul Ricouer: kaksinapainen narratiivinen identiteetti (idem - ipse) - Muutostasot: tapahtumisen dialektiikka ja monet merkitykset - Tämän takia ”en mennyt poikki” • Narratiivisen tutkimustyön validointiperiaatteet
  37. 37.  Tutkimustulosten tulkinta• Teknillis-rationaalisen tiedon karttuminen• Merkitysten jäsentyminen ja tasapainon  etsiminen itseni ja ympäristöni välillä• Opettajaksi tuleminen ”joka päivä” – opettajaksi tulemisen pysyvyys, jatkuvuus,  epäjatkuvuudet  – kielen ymmärtäminen (metaforien synty, ylläpito;  kilpailu ja keskinäinen ristiriita)• Elämä eletään, mutta tarina kerrotaan eli  tarinan avulla elämä eletään ja (opettajan) työ  tehdään. 
  38. 38. Kertomuksellisen tutkimuksen vahvuudet ja haasteet, heikkoudet• Nostaa esiin eletyn kokemuksen (lived experience) [V] • Saa meidät ajattelemaan ja tulkitsemaan tiettyjen, ajassa  tapahtuneiden asioiden merkitystä elämällemme [V] • Auttaa (’hermeneuttisesti’) tutkiskelemaan kokemuksemme  jatkuvuutta ja epäjatkuvuuksia [V] • Voidaan yhdistää esim. mixed methods –ratkaisuihin [V] • On vaikeaa oppia reflektoimaan itsemme/itseyttämme ja  elämämme tapahtumisia, on helppoa pyöritellä ”faktoja” ja  etsiä syitä ja seurauksia (essentialismi) [H]• Tasapainon ja yhteyksien löytäminen oman kertomuksemme  ja muiden kertomuksen välillä [H]• ”Suurten” ja ”pienten” vastakkaisuus sekä transformatiivisten  (tai) avaintarinoiden dialektiikka [H] – Kenen transformaatiot? Kenen avaimet? Miksi avataan? Mukaillen Bamberg (2007); Clandinin & Huber (2010); Clandinin, Pushor & Orr (2007); Denzin (1989)
  39. 39. Mikä ei ole kertomuksellista tutkimusta?   Tutkimuksia (esim case-tutkimuksia) joissa:  – Kuvaillaan jotakin ns. tarinana jossa katkotaan,  pätkitään ja objektivoidaan => ”faktoja” ja monologinen  tai ”muistelmallinen” kuvaus • “Narrative inquiry is much more than just telling stories” (Clandinin, Pushor & Orr 2007; myös Bruner  1991) – Häivytetään konteksti(t), temporaalisuus ja inhimillisen  kokemuksen dialogisuus ja eettinen/moraalinen  näkökulma (so. > tutkijan refleksiivisyyden vaje) – Yritetään tavoitella ”objektiivista” dataa ja abstraktia  tietoa (yleistäviä vertailuja, vakiomerkityksiä yms)  tinkimällä tai luopumalla inhimillisen kokemuksen  situaatio- ja kulttuurisiteeestä sekä eletyn  moninaisuudesta (esim. Denzin 1989) – Ei noudateta kertomuksellisen tutkimuksen eettisiä  periaatteita ja korkeita laatuvaatimuksia
  40. 40. Onko tämä ”objektiivista”, validia ja hyödyllistä? - 1• Kokemukseni/tarinani ”totuus” vs.sosiaalisesti ylläpidetty ”totuus”• ”Big story” vs. ”small story” (Bamberg) -subjektiivisuus palautuu (tutkitusti) subjektiin ja intersubjektiivisuuteen - pragmaattisuus ja pragmatismi - isolla tarinalla pärjää, mutta siinä kärsii…
  41. 41. Onko tämä ”objektiivista”, validia ja hyödyllistä? - 2• Narratiivisessa tutkimuksessa ei todennäköisestisynny yleisiä sovelluksia tai ohjeita - Mutta siitä syntyy muille tulkitsijoille todentuntuinen paikka pohtia pitkälti samaa diskurssia, kokemuksia ja itseyttä (polysemia, merkitysten monikerroksisuus)• Tutkimuksen ja sen tulosten siirrettävyyskorvautuu sovellettavuudella
  42. 42. Väitöskäsikirjoituksessa jossakinvaiheessa mukana ollut valokuva ”Bend, no end!”
  43. 43. Koonti: tämän tutkimustavan ja  tutkimuksen suurimmat haasteet• Muuttuva, (turhan) pitkä tutkimussuunnitelma (vrt. flexible research design, esim. Creswell 2003])• Kokonaisvaltaisuus: (”varmojen”) käänteiden ja  merkitysten etsintä tutkimuksessa (ennen/jälkeen) – refleksiivisyyden ja oman kielellisyyden löytäminen:  tuleminen ”kielenopettajaksi itselle”• Kertomuksellisen, tutkivan kirjoittamisen oppiminen • Tutkija- ja opettajaidentiteettien päällekkäisyys – ”hyvän” opettajan ja ”hyvän” tutkijan (merkillinen)  erilaisuus• Tutkimuksen hyödyllisyyden (pragmaattisuuden) ja  oikeutuksen osoittaminen itselle ja muille
  44. 44. KIRJALLISUUTTA – kertomuksellinen ja autobiografinen tutkimusAndrews, A., Squire, C. & Tamboukou, M. (ed) 2008. Doing Narrative Research. London: SAGE.Bamberg, M. 2007. Stories: big or small. Why do we care? In Bamberg, M. (ed) Narrative - State of the Art. Amsterdam: John Benjamins, 165-174Bruner, J. 2001. Self-making and world-making. In J. Brockheimer (ed.) Narrative and identity. Studies in Autobiography, Self and Culture. Philadelphia: John Benjamins, 31–37.Bruner, J. 1990 Acts of meaning. Cambridge, MA: Harvard University Press.Chase, S. 2005. Narrative inquiry: multiple lenses, approaches, voices. Teoksessa N. Denzin & Y. Lincoln (toim.) Handbook of qualitative research (3. painos). Thousand Oaks, CA: SAGE, 651– 679.Clandinin, D.J. & Connelly, F.M. 2000. Narrative inquiry: experience and story in qualitative research. San Franciso, CA: Jossey-Bass.Clandinin, D.J., & Huber, J. 2010. Narrative inquiry. Teoksessa B. McGaw, E. Baker, & P. P. Peterson (eds.), International encyclopedia of education (3rd ed.). New York, NY: Elsevier, 436- 441.Clandinin, D. J., Pushor, D. & Murray Orr, A. 2007. Navigating sites for narrative inquiry. Journal of Teacher Education 58, 21-35.Connelly, F.M. & Clandinin, D.J. 2006. Narrative inquiry. In Handbook of complementary methods in education research, 447-487.Cresswell, J. 2003 Research design. Qualitative, quantitative and mixed methods approaches. Thousand Oaks, CA: SAGE.Denzin, N. 1989. Interpretative biography. Newbury Park, CA: SAGE.Elliott, J. 1991. Action Research for Educational Change. Milton Keynes, UK: Open University.Etherington, K. 2004. Becoming a reflexive researcher: Using our selves in research. London: Jessica Kingsley.
  45. 45. Gadamer, H. 2005. Hermeneutiikka. Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa. Suom. Ismo Nikander. Tampere: Vastapaino.Gubrium, J. & Holstein, J. 2009. Analysing narrative reality. Thousand Oaks, CA: SAGE.Huberman, M. 1989. The Professional Life Cycle of Teachers. Teachers CollegeRecord 91, 31–80.Kaunismaa, P. & Laitinen, A. 1998. Paul Ricoeur ja narratiivinen identiteetti. Teoksessa P. Kuhmonen & S. Sillman (toim.): Jaettu jana, ääretön raja. Pellervo Oksalan juhlakirja. Filosofi an julkaisuja 65. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 168-195. Kohonen,V. 2000b. Aineenopettajan uudistuva asiantuntijuus ja sen tukeminen. Teoksessa Opettajan professiosta. OKKA-vuosikirja 2000. Saarijärvi: OKKA- säätiö, 32–48.Mezirow, J. 1995. Kriittinen reflektio uudistavan oppimisen käynnistäjänä. Teoksessa J. Mezirow ym. Uudistava oppiminen. Kriitinen reflektio aikuiskoulutuksessa. Helsinki: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 17–38.Phillion, J. & Connelly, M. 2002. Narrative inquiry in a multicultural landscape: Multicultural teaching and learning. Westport, CT: Greenwood Press.Pinnegar, S. & Daynes, G. 2007. Locating narrative inquiry historically: Thematics in the turn to narrative. Teoksessa Clandinin, J (ed) Narrative Inquiry. Mapping a methodology. Thousand Oaks, CA: SAGE, 3-34.Rauhala, L. 2005b. Ihminen kulttuurissa – kulttuuri ihmisessä. Helsinki: YliopistopainoRicoeur, P. 1981. Hermeneutics and the human sciences. Translated by J. Thompson. Cambridge: Cambridge University Press.Tashakkori, A. & Teddlie, C. 1998. Mixed methodology: Combining qualitative and quantitative approaches. Thousand Oaks, CA: SAGE.von Wright G. H.1985. Filosofisia tutkielmia. Helsinki: Kirjayhtymä.
  46. 46. KIRJALLISUUTTA metaforien tutkimisesta - 1Black, M. 1993. More about metaphor. Teoksessa A. Ortony (toim.) Metaphor and thought (2 . painos). Cambridge: Cambridge University Press, 19–41.Cameron, L. 2003. Metaphor analysis in educational discourse. London: Continuum.Cameron, L. 1999. Operationalising ‘metaphor’ in applied linguistic research. Teoksessa L. Cameron & G. Low (toim.) Researcing and applying metaphor. Cambridge: Cambridge University Press, 3–28.Gibbs, R. Jr. & Cameron, L. 2008. The social-cognitive dynamics of metaphor performance. Cognitive Systems Research 9, 64–75.Gibbs, R. Jr. 1999. Researching metaphor. Teoksessa L. Cameron & G. Low (toim.) Researching and applying metaphor. Cambridge: Cambridge University Press, 29–47.Inkson, K. 2004. Images of careers: nine key metaphors. Journal of Vocational Behaviour 65, 96–111.Kela, M. 2007. Jumalan kasvot suomeksi. Metaforisaatio ja erään uskonnollisen ilmauksen synty. Jyväskylä Studies in Humanities 82. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.Lakoff, G. & Johnson, M. 2003/1980. Metaphors we live by. Chicago: Chicago University Press.Low, G. 1999. Validating metaphor research projects. Teoksessa L. Cameron & G. Low (toim.) Researching and applying metaphor. Cambridge: Cambridge University Press, 48-56.Maalej, Z. 2008. Metaphors of learning and knowledge in the Tunisian context. A case of re- categorization. Teoksessa E. Berendt (toim.) Metaphors in learning. Cross-cultural perspectives. Amsterdam: John Benjamins, 205–223.
  47. 47. KIRJALLISUUTTA metaforien tutkimisesta - 2McGlone, M. 2007. What is the explanatory value of a conceptual metaphor? Language & Communication 27, 109–126.Niikko, A. 1992. Imaget ja metaforat opettajien ja opettajaopiskelijoiden  praktisen tiedon kuvaajina. Kasvatus 23, 359–365. Ortony, A. 1993. Metaphor, language, and thought. Teoksessa A. Ortony (toim.) Metaphor and thought. Cambridge: Cambridge University Press, 1–16.Provenzo, E. Jr., McCloskey, G., Kottkamp, R. & Cohn, M. 1989. Metaphor and meaning in the language of teachers. Teachers College Record 90, 551–573.Salo, P. 2007. Skolans sociala arkitektur. En kvalitativ studie byggd på berättelser och metaforer. Vasa: Åbo Akademi.Pepper, S. 1982. Metaphor in philosophy. Journal of Mind and Behaviour 3. Saatavilla http:/www.sunyit.edu/~harrell/Pepper/pep_metaphor.html.Schmitt, R. 2005. Systematic metaphor analysis as a method of qualitative research. The Qualitative Report 10, 358-394. Saatavilla: http://www.nova.edu/ssss/QR/QR10-2/ schmitt.pdf.Warren, B. 2002. An alternative account of the interpretation of referential metonymy and metaphor. Teoksessa R. Dirven & R. Pörings (toim.) Metaphor and metonymy in comparison and contrast. Berlin: Mouton de Gruyter,113–130.

×