Posteriesitys, KETU 2020

1. • Kuinka vaihto-opiskelijat konstruoivat kulttuurienvälistä
kokemustaan kertomuksen ja metaforan avulla
• Tutkimusaineisto: liikkuvuushankkeen opiskelijoiden haastattelut,
jotka tehtiin hankkeen seurannan ja arvioinnin tarpeisiin
• Englannin kieli haastattelijalle ja tutkimushenkilöille yhteinen lingua
franca
• Soveltavan kielentutkimuksen väitökseni tavoitteena on edistää
kulttuurienvälisen opetuksen ja oppimisen tutkimusta (linguistics for
intercultural education)
Mitä tutkin ja miksi
Viitekehys ja tutkimusmenetelmä
Tutkimustuloksia ja päätelmiä
• Haastattelijan kysymys: Mikä on merkittävä ero Suomen ja Etelä-
Korean kouluopetuksen välillä?
• Vaihto-opiskelija kertoo (vaihtojakson päättyessä):
Aineistoesimerkki jatkuu - ota tästä moniste!
• Beckyn mukaan hänen kotimaansa koulu, erityisesti koulupäivä –
ensin koulu ja yksityisopetus (private institution) sen jälkeen – on
violent oppilaita ajatellen (rivit 15-17)
• Suomalainen koulu ei sen sijaan ole rajoittava (there are a lot of
options; the atmosphrere is different, rivit 22-24); tätä vastakohtaa
rakentaa violent omalta osaltaan
• Suomalaiset opettajat ovat avoimia (rivi 25), kutsuvat ulkomaalaisia
vierailijoita luokkaansa (rivit 30-31)
• Suomalaisten koulujen oppilaat ovat todella aktiivisia (rivi 27) kun
taas korealaiset opettajat ovat suljettuja (rivi 28)
• Kuvaskeemojen (M. Johnson 1987) eli kokemusta jäsentävien
yleismallien avulla Becky syventää kerrontaansa olemassaolosta ja
ihmisten identiteeteistä kahdessa eri paikassa
• Metaforisaatio tapahtuu vastapareittain kuvaskeemoista:
avoimia / suljettuja >>> opettajat
aktiivisia / passiivisia >>> oppilaat
• Interaktiossa rakentuu eli ”herää” ja täsmentyy (Müller 2008)
yksityiskohtaisempia ja tarkempia metaforia (systematic metaphors;
Cameron 2011), esimerkiksi:
• GOOD SCHOOL EDUCATION IS ABSENCE OF IMPEDIMENT
(HYVÄ KOULUOPETUS ON VAPAA ESTEISTÄ)
• Myös muut vaihto-opiskelijat rakentavat, neuvottelevat ja käyttävät
vastaavanlaisia, kollektiivisesti jaettuja metaforia (systematic
metaphors; Cameron 2011) erilaisine variaatioineen
• Narratiivianalyysini sijoittuu small story -tutkimussuuntaukseen eli
kerronnallisen käytännön tutkimustapaan (De Fina &
Georgakopoulou 2012; Bamberg 2011)
• Etäisyyden ottaminen prototyyppisestä, kanonisesta (labovilaisesta)
kertomuksen mallista
• Small story -suuntauksessa keskitytään tyypillisesti identiteetin,
toimijuuden tai position diskursiiviseen rakentumiseen
• Tutkimuksen fokuksessa on silloin mm. vuorovaikutteisuus,
performatiivisuus sekä tilanne- ja kontekstikohtaisuus
• Tässä tutkimuksessa oletan, että narratiivi ja metafora kietoutuvat
toinen toisiinsa dynaamisena, diskursiivisena ja sosiokulttuurisena
ilmiönä
• Metaforalla on monia ulottuvuuksia, esimerkiksi diskursiivinen,
emotionaalinen, etnopoeettinen ja sosiokulttuurinen puolensa
(Cameron 2011; myös Bauman 1977 ja Ricoeur 1978)
• Metafora on siis paljon muutakin kuin lähteen ja kohteen
kognitiivista yhdistymistä kuvainnollisen ja kirjaimellisen merkityksen
välillä (ks. Gibbs & Cameron 2008, M. Johnson 1987; Müller 2008)
• Voidaan erottaa toisistaan metafora (kognitiivisena) produktina ja
metafora prosessina; jälkimmäistä kutsun metaforisaatioksi, ja
siihen kohdistan analyysini
• Tutkimustehtävänä on paneutua metaforan rooliin vaihto-
opiskelijoiden kulttuurienvälisen kokemuksen kerronnassa
• Mitä kulttuurienvälisen kokemuksen metaforia esiintyy vaihto-
opiskelijoiden kerronnassa?
• Miten nämä metaforat nousevat esiin ja prosessoituvat
kerronnassa?
Esko Johnson, Jyväskylän yliopisto
"Then they wake up and go to school again, it is so violent"
Narratiivi ja metafora vaihto-opiskelijoiden haastatteluissa
esko.johnson@gmail.com https://www.researchgate.net/profile/Esko_Johnson
https://www.slideshare.net/eskojohnson
Tutkimustehtävä ja -kysymykset
Lähteet: katso moniste!
Posteriesitys: Keskusteluntutkimuksen päivät (6-7.2. 2020 Helsingin yliopisto)