Toimintatutkimus kehittävän tutkimuksen lähestymistapana * 2017

1. Toimintatutkimus
kehittävän tutkimuksen
lähestymistapana
Teknologiaosaamisen johtamisen
koulutusohjelma (YAMK)
Esko Johnson
Ylivieska 3.2.2017

2. Tavoitteet
• Tunnet toimintatutkimuksen ja
laajemminkin kehittämistutkimuksen
lähestymistavan, mukaan luettuna
menetelmälliset perusratkaisut.
• Tiedät perusasiat toimintatutkimuksen
mahdollisuuksista, vahvuuksista,
haasteista ja heikkouksista, omaan
koulutusalaasi liittyen.
• Osaat luonnostella toimintatutkimussuun-
nitelman.
• Tunnet raportoinnin logiikan ja omaat
perustiedot tutkimusetiikasta.

3. Sisältö
• Interventio ja muutoksen aikaansaaminen
(vaiheittain) toimintatutkimuksen avulla
• Tiedon luonne ja tiedon tuottaminen (ns.
”tiedonkeruu)”; analyysi- ja tulkinta-
periaatteet sekä raportointitavat
• Toimijuus sekä toimijoiden roolit,
osallistaminen ja osallistuminen toiminta-
tutkimukseen
• Toimintatutkimuksen laatukriteerit
• Kehittämistutkimuksen (design research)
pääperiaatteet
• Raportoinnin logiikka
• Tutkimusetiikka toimintatutkimuksessa

4. Kuka tutkii/ketkä tutkivat?
• Tämä ei ole triviaali kysymys, vaan
koskee tutkijaa/tutkijoita ja
hänen/heidän toimijuuttaan,
pyrkimyksiään, käsityksiään
• Muuttuvassa todellisuudessa,
muuttuvassa kontekstissa
• Onko tutkija ”insider” vai ”outsider”
suhteessa tutkittavaan ilmiöön?

5. Mitä tutkitaan?
• Se mitä tutkitaan ei ole ”pysyvä”
toimintatutkimuksen otetta
sovellettaessa
– Tutkimustehtävä, lähtökohtaselvitys jne
– Iteratiivisuus/syklisyys

6. Miten tutkitaan?
• First person –tutkimus (subjektiivinen)
• Second person –tutkimus
(intersubjektiivinen)
• Third person –tutkimus (objektiivinen)
• Joidenkin mielestä kaikki edellä olevat
aspektit tulisi liittyä TT:een
• Voitko tutkia objektiivisesti ja puolueet-
tomasti todellisuutta (ja muutosta), jos
olet ”insider” suhteessa tutkittavaan
yhteisöön ja sen tavoitteelliseen kehit-
tämiseen?

7. Miksi tutkitaan?
• Usein toimintatutkimus määrittyy
avoimeksi ja joustavaksi
toteutukseksi
• Sen vuoksi vastaus kysymykseen
”miksi?” ei ole (tarkasti) tiedossa
tutkimuksen alussa

9. Lähtökohtia tutkimukselle
• Teorialähtöinen tutkimus
• Aineistolähtöinen tutkimus (erotetaan vielä
aineistopainotteinen tutkimus)
• Induktiivinen logiikka
– Tutkimuksessa ei esitetä ja testata
hypoteeseja; tulkinnallinen orientaatio
• Abduktiivinen logiikka
– Arvoituksen selvittämisen analogia
• Deduktiivinen tutkimuslogiikka
– Lähdetään liikkeelle hypoteesilla; vrt.
”perinteiset” labrat

12. C. Tutkimuskysymys (-kysymykset)
• Nosta tutkimuskysymys (-kysymykset) selvästi
esille tutkimusta suuntaavista muista lähtökohdista
• Käytännön ongelma (”pitää kehittää X”) vs.
tutkimusongelma (”miten pitää tutkia kehittämistä
joka on tässä (pian) meneillään”) vs.
tutkimustehtävä (”mitä teen tässä tutkimuksessa,
jotta..”) vs. tutkimuskysymys
• Tutkimuskysymykseen pitää vastata, ja sen
vastaamiseen pitää keskittyä koko ajan – vaikka
muotoutuu/tarkentuu tutkimuksen kuluessa
• Onko toimintatutkimus sitä että kuvataan miten
käytännön ongelmaa yritettiin ratkaista?

15. Kajaanin amk:n opinnäytetyöpakki
• https://www.kamk.fi/opari/Opinnaytetyopakki/Teore
ettinen-materiaali/Tukimateriaali/Toimintatutkimus
- Periaatteet
- Piirteitä
- Erialaisia tutkimusprosesseja
- Toimintatutkimus vs. opinnäytetyö (Robson 2002)

22. POHDINTAA
• Mistä voi tietää, että kyseessä on
todellakin onnistunut toiminta-
tutkimus?
• Mistä tunnistaa, että toimintatut-
kimusta on yritetty tehdä mutta se
ei ole toteutunut tai onnistunut?

23. Pirkko Anttila
23
Ammatillisen t&k-hankkeen
ominaispiirteitä ja arviointikriteereitä
(Pirkko Anttila 2006)
• Tarkoitettu työelämäkontekstiin - tuotantoon
tai muuten käytännössä toteutettavaksi
• Uusi tai parannettu tuote tai palvelu - jonkin
ongelman tai haasteen ratkaisu
– omintakeinen
– toteuttamiskelpoinen
– ratkaisua on koeteltu eli ratkaisun avulla
perin juurin pengottu tai paranneltu
• Tulos ja vastaava tieto: selkeästi kuvailtavissa
ja kerrottavissa – ja hyödynnettävissä
• Hankittua tieto- ja osaamispääomaa voidaan
soveltaa ja välittää edelleen

24. Pirkko Anttila
24
Mitä Anttilan luonnehdinnasta
näemme?
1. Tutkijuus (tutkijan toimijuus) asettuu
tukevasti kontekstiin – käytännön tuntemus,
sosiaalinen sidos/verkosto
2. Kehittäminen, parantaminen tai ongelman
ratkaisu: oikeutettuja ja perusteluja
3. ”Missä on pihvi?” Näyttää että (1.) ja (2.)
vahvistumisen lisäksi tarvitaan
käsitteistämistä ja teoretisointia kontekstissa
ja konteksista – teoreettiset linssit ja
analyyttiset linssit ovat tarpeen rajatun
tutkittavan todellisuuden näkemiseksi jonakin
– siis tarvitaan uudenlaista oppimista

25. Kieli ja viestintä ICT-alan arjesssa (2006) -1

26. Kieli ja viestintä ICT-alan arjesssa (2006) -2

27. Mitä tutkijan rooleja voi TT:een kuulua?
Mitkä ovat tärkeitä? (Miksi?) Mitkä ovat
vähemmän tärkeitä tai vääriä tutkijan
rooleja? (Miksi?) Mitä ko. rooleissa
tapahtuu? Keskustele näistä:
Analyytikko, arvostelija/kriitikko, asianajaja,
asiantuntija, filosofi, ihmistuntija, innovoija,
kehittäjä, keskusteluttaja, konsultti, muutos-
agentti, neuvottelija, ongelmanratkaisija,
organisaattori, poliitikko, terapeutti,
tiedottaja/tiedonjakaja, tulkitsija, tuomari.

28. Stringer osallistamisesta ja tutkijan roolista
”Usein toimintatutkimus nähdään tutkimusprosessina,
joka perustuu asiantuntijan (practitioner) reflektioon
työkäytänteistä. Vaikka työkäytänteiden reflektointi on
varmasti tärkeä kaikissa yhteyksissä, olen jo pitempään
ollut vakuuttunut siitä, että mikäli asiantuntijat juuttuvat
omiin käsityksiinsä ja tulkintoihinsa, heiltä jää huomioon
ottamatta työyhteisönsä jäsenten erilaiset muut
näkemykset (worldviews) ja kokemukset todellisuudesta.
Tällöin he eivät ymmärrä sitä perusdynamiikkaa, miten
heidän asiakkaansa, yhteistyökumppaninsa tai
opiskelijansa käyttäytyvät tai tulkitsevat kyseiset
olosuhteet. Toimintatutkimus lähtee siitä olettamuksesta,
että kaikki ihmiset joita asia, ongelma tai haaste koskee
tai jotka vaikuttavat näihin jollakin tavoin, pitäisi olla
osallisina tutkimuksessa.” (Stringer 2007, xv)

30. Toimintatutkimuksen laadun arviointi -1
• Tutkimustiedon tuottamisen ohella TT vaikuttaa
”reaaliaikaisesti erilaisten asiatilojen muutokseen
edistämällä ja parantamalla niitä tavalla tai toisella”
(Kuula 1999,11)
• Syvällisen tiedon tavoittaminen ja toimijoiden
oppiminen, toimintatutkimuksen erityistapauksesta
(case knowledge) on arvokkaampaa kuin ”geneerinen”
yleistettävyys ja abstrakti teoriatieto (Flyvbjerg 2011)
• Prosessivaliditeetti (design research): syklisyys ja
osallistaminen (Kiviniemi 2015)
• Toimintatutkimuksen synnyttämien teorioiden ja
olettamusten pätevyys riippuu erityisesti siitä miten ne
auttavat toimimaan järkevästi ja taitavasti, ts.
validoimalla ne käytännössä (ei siis vain pyytämällä
kommentteja/mielipiteitä)

31. TOJ 2014 ja TOJ 2016 arvioita (n=63)
Kokonais-
arvos
Metodol. ja
tutkimusme-
net. esittely
TT:n prosessi-
maisuus
Intervention
selvittäminen
raportissa
Tutkijan
osallistum.
toimintaan
Tyyd-hyvä
(1-3), ka = 2.6 4 3,1 4,3 2,4
Erinomainen
(5) 4,8 5,4 5 4,6
Kaikki 2014 ja
2016 (ka=3.9) 4,4 4,4 4,6 3,4

32. 0 1 2 3 4 5 6 7
Miten metodologialuku on kirjoitettu ja miten se
avautuu lukijalle.
Toimintatukimuksen rajaus ja prosessimaisuus
Miten tutkimusraportti selvittää intervention
Miten käy ilmi kuinka tutkija Myllymäki itse
osallistui toimintaan ja oli mukana KPO:n
arkipäivässä
Kokonaisarvion 2, 3 tai 4 antaneet (Myllymäki)
E D C B A
0 1 2 3 4 5 6 7
Miten metodologialuku on kirjoitettu ja miten se
avautuu lukijalle.
Toimintatukimuksen rajaus ja prosessimaisuus
Miten tutkimusraportti selvittää intervention
Miten käy ilmi kuinka tutkija Myllymäki itse osallistui
toimintaan ja oli mukana KPO:n arkipäivässä
Kokonaisarvion 5 antaneet (Myllymäki)
L K J I H
EJ1

33. Dia 32
EJ1 Esko Johnson; 28.1.2017

34. 0 1 2 3 4 5 6 7
Miten metodologialuku on kirjoitettu ja miten se avautuu
lukijalle.
Toimintatukimuksen rajaus ja prosessimaisuus
Miten tutkimusraportti selvittää intervention
Miten käy ilmi kuinka tutkija Myllymäki itse osallistui
toimintaan ja oli mukana KPO:n arkipäivässä
Kokonaisarvion 5 antaneet (Myllymäki)
L K J I H
0 1 2 3 4 5 6
Miten metodologialuku on kirjoitettu ja miten se
avautuu lukijalle.
Toimintatukimuksen rajaus ja prosessimaisuus
Miten tutkimusraportti selvittää intervention
Miten käy ilmi kuinka tutkija Myllymäki itse osallistui
toimintaan ja oli mukana KPO:n arkipäivässä
Kokonaisarvosanan 2 tai 3 antaneet (Myllymäki)
C B A
EJ1

35. Dia 33
EJ1 Esko Johnson; 28.1.2017

36. Toimintatutkimuksen laadun arviointi - 2
• Kiviniemi (2015): käytännöllinen validiteetti
• Luotettavuus: tutkija ja tutkimusprosessi
• Luotettavuus: osoitetaan raportoimalla
yksityiskohtaisesti tutkimuksen kulku, aineiston hankinta
ja johtopäätösten teko
– uskottavuus: vahvistaako raportin narratiivi e.m.?
– lukijan pystyy arvioimaan tutkimuksen luotettavuutta
ja siirrettävyyttä muihin samankaltaisiin yhteyksiin
• TT-prosessin aikana tutkija joutuu jäsentämään
ennakkokäsityksiään; pohtimaan omia näkemyksiään ja
ratkaisujaan, yhtenä kohdejoukon toimijana ja sen
kanssa dialogissa
(Mukaillen Flyvbjerg 2011; Grönfors 1982, 174–179; Guba & Lincoln
1989, 223–225; Kiviniemi 2015; Eskola & Suoranta 1998, 211–213;
Koskinen ym. 2005, 254-263; Suojanen 1992)

37. Toimintatutkimuksen laadun arviointi - 3
• Tulosten objektiivisuutta ei voi varmistaa pyrkimällä
sulkeistamaan tutkijan omat käsitykset tulkinnan
ulkopuolelle (haaste: objektiivisuus vs subjektivisuus)
• Tutkimus tukeutuu ajallisesti ja paikallisesti
rakentuvan, subjektiivisen ja muuntuvan
todellisuuden varaan
• Tieto on oman konstruoinnin tulosta (toiminnan
kohteesta/interventiosta) – tutkija ei voi sulkea pois
omia, subjektiivisia ja päämäärähakuisia, muutoksen
asiaa ajavia käsityksiään tutkimusprosessin ulkopuolelle
(Mukaillen Grönfors 1982, 174–179; Guba & Lincoln 1989, 223–225;
Eskola & Suoranta 1998, 211–213; Suojanen 1992)

38. Kuula (2001) tutkijan rooleista
1. Tutkija asiantuntijana, muutoskokeilujen
ohjaajana; ulkopuolisena arvioijana ja seuraaja
2. Tutkija konsultin roolissa; hallitsee teoriat ja
menetelmät; auktoriteetti, neuvoja, opastaja
3. Tutkija osallistaa kohderyhmän jäsenet
aktiivisiksi toimijoiksi muutosprosessissa;
organisoi heidät pohtimaan ongelmien ratkaisuja
4. Tutkija välittää osallistumisen periaatteet,
organisoi dialogin sääntöjä noudattavia tilanteita
yhdessä osallistujien kanssa =>> uudet
käytänteet ja työn organisointi yhteisössä

39. Toimintatutkimuksen perusasioita – 1
Mistä on sitten kehittämisessä kysymys?
- Tekninen eli instrumentaalinen näkökulma
- Tulkinnallinen eli hermeneuttinen näkökulma
- Emansipatorinen eli uskomuksista ja
vääristymistä vapauttava näkökulma
- Nämä ovat nähtävissä tutkimuksen
tiedonintresseinä (Habermas 1974)
- vrt. esim. http://www.youtube.com/watch?v=Qg83f72_6Gw
http://www.youtube.com/watch?v=AbPL6A2ghOs

40. TT:n päälähestymistavat (mukaillen Burns 2005) -1
Lähestymis-
tapa
Tekninen Praktinen
(tulkinnallinen)
Kriittinen
Filosofia Luonnontieteet Hermeneutiikka Kriittinen teoria
Todellisuus Mitattavissa Moninainen,
holistinen,
konstruoitu
Nivoutuu sosiaalisiin
ja poliittisiin
hierarkioihin sekä
valtarakenteisiin
Tutkimus-
ongelma
Edeltä käsin
määritelty
Määrittyy
kontekstissa
(ongelman-
ratkaisuna)
Määrittyy
kontekstissa,
suhteessa esiin
nouseviin arvoihin
(problematisointi)
Tiedon
asema
Erillinen,
deduktiivinen
Induktiivinen,
teoriaa tuottava
Kuin edellä +
emansipatorinen,
osallistava

41. TT:n päälähestymistavat (mukaillen Burns 2005) - 2
Lähestymis-
tapa
Tekninen Praktinen
(tulkinnallinen)
Kriittinen
Ymmär-
täminen
Tutkimuksen
tarkoitus
Muutokset

42. Entä metodioppaat?
- Metodioppaita lukemalla ei saa täyttä
kuvaa TT:n prosessista ja vaatimuksista
- valitettavan usein esitetään TT:lle
ennalta määritelty ”valmistusohje”,
resepti
- Tutkimusraportitkin saattavat tukea
mielikuvaa
- TT voikin olla omakohtainen ja rikkaaksi
koettu matka
- Ei siis ”valmistamista” tai pelkkää
tekniikkaa

44. MYYTTI VAI HYVÄ TT-KÄYTÄNNE? MIKSI?
1 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA
TUTKIJAN ROOLI(T)
- Toimintatutkimuksessa tutkija on itse mukana,
mutta hänen pitää pysyä roolissaan,
puolueettomana tarkkailijana.
2 RAPORTOINNIN PERIAATTEITA
- Tutkimuksen lähtötilanne, tavoitteet sekä itse
tutkimusongelma selvitettävä lukijalle.
- Tutkimusmenetelmä tulee kertoa
yksityiskohtaisesti, ja siitä pitää esittää teoria.

45. Peruspalikat

46. • Tiedonhankinta toteutetaan toimintatutkimuksen
piirissä erilaisia menetelmiä (metodeja, tekniikoita)
valikoivasti ja luovasti yhdistäen
- laadulliset tiedontuottamistavat ja –lähteet
ovat luonnollisesti yleisimmät, mutta eivät ainoat
• Toimintatutkimuksessa pyritään (yhteiseen,
jaettuun) ongelmanratkaisuun, interventioon ja
muutokseen (alunperin Kurt Lewin 1946) – siis
suuntaudutaan tulevaisuuteen; tavoite: ”muutos
parempaan”
- toimintatutkija ei ole ulkopuolinen suhteessa
kohdejoukkoon, organisaatioon ja sen arkeen, vaan omalla
tavallaan osallistuva ja osallistava – ja siksi reflektiivinen/
refleksiivinen asiantuntija
Toimintatutkimuksen perusasioita – 2

47. •Tutkimuskohteen tietyt ihmiset osallistetaan eri tavoin,
otetaan mukaan prosessiin – mutta suunnitelmallisesti
ja perustellusti
• TT:n analyysitasoilla (Kuusela 2005, 59-65) on
tässä ratkaiseva merkitys
• Tutkijan ja tutkimuskohteen välillä on yhteistyösuhde
jonkin kohteen ongelman ratkaisemiseksi
• Tutkijan kaksoisrooli: yhtäältä tehtävänä on ratkaista
ongelma, toisaalta saada aikaan tutkimuksellinen
(tieteellinen) kontribuutio (esim. Stringer 2007; Vähämäki
2008, 30)
Toimintatutkimuksen perusasioita – 3

48. Heikkinen (2011)

49. Koonti: Toimijuus, toimijoiden roolit ja
osallistaminen
• Kurt Lewin (1946): tutkimus joka pelkästään tuottaa
kirjoja, ei riitä - mutta miten tämä agenda saadaan
toteutumaan?
• Miten voin/voimme/voidaan toimintatutkimuksen avulla
esim. parantaa toiminnan laatua ja tuoda käytännöllistä ja
teoreettista ymmärrystä erilaisiin konkreettisiin tilanteisiin?
• Toimintatutkimuksen synnyttämien teorioiden ja
olettamusten pätevyys ei riipu ensisijaisesti niiden
tieteellisestä totuusarvosta, vaan siitä miten ne voivat
auttaa toimimaan järkevästi ja taitavasti, siis validoimalla
ne käytännössä. Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Pragmatismi

50. McNiff & Whitehead (2002) TT:n haasteista
Centria ammattikorkeakoulu | www.centria.fi
Monissa organisaatioissa toimintatutkimus (TT) normali-
soituu: asiantuntijat tunnistavat, että TT:a tehdessään he
saattavat haastaa organisaatiossa vakiintuneita normeja.
Sen vuoksi he valitsevat varovaisemman lähestymistavan,
jotta TT ei aiheuttaisi harmia ja päänvaivaa ylemmälle
johdolle. Jos TT kuitenkin otetaan vakavasti, siis sosiaalista
tilannetta parantavana ja oikeudenmukaisuutta ja
demokratiaa edistävänä, silloin kaikki TT:een osallistuvat on
nähtävä ekspertteinä, jotka tuntevat oman elämismaail-
mansa ja tarpeensa - ei pelkästään johto, opettajat jne. -
vaan myös opiskelijat ja vanhemmat eli organisaation
jäsenet laajasti ymmärrettyinä. Herää kysymys, ketkä tulee
osallistaa TT:een ja kuka päättää kenen tarinaa olisi syytä
kuunnella. (McNiff & Whitehead 2002, 98)

51. Design research eli
suunnittelututkimus (1)
• Kutsutaan myös kehittämistutkimukseksi (ks.
Rukajärvi-Saarela 2015; Heikkinen 2015)
• Tutkimustapa/-perinne joka on lähtöisin
materiaalisten kohteiden tai järjestelmien
kehittämisestä tutkimuksella; soveltuu/sovellettu
myös ei-materiaalisiin kohteisiin
• Monissa lukemissani YAMK-toimintatutkimuk-
sissa on itse asiassa lähinnä kyse tästä
• Suomenkielistä kirjallisuutta saatavilla niukasti

52. Design research eli
suunnittelututkimus (2)
(1) Materiaalisten ja ei-materiaalisten kohteiden
kehittäminen tutkimuksella (research for design)
(2) Kehittämisen tutkiminen eli tutkimus jossa
tarkastellaan, miten kehittäminen (design) toimii ja
tapahtuu, ajassa ja paikassa (research into
design)
(3) Tutkimustapa, jossa tutkimus tapahtuu
kehittämällä ja kehittäminen tutkimalla (research
through design)
(Ks. lähemmin Baerenholdt ym. 2009)

53. Järvinen (2007)

54. Rukajärvi-Saarela (2015)

55. Rukajärvi-Saarela (2015)

56. Rukajärvi-Saarela (2015)

57. Vrt. arvoituksen metafora
laadullisessa tutkimuksessa
• Tutkimuksen metaforana on
arvoituksen ratkaiseminen eli
salapoliisina toimiminen (Alasuutari
1989)
• Tutkimuksen aineistoa kerätään,
kunnes johtolangat vievät
arvoitukseen ratkaisuun
• Todistusaineistoa ja näyttöä
hankitaan eri tavoin, kunnes sitä on
riittävästi

58. Koonti: mitä opimme tästä?
• Kuinka toimintatutkija voi olla
johdonmukainen ja pysyä
"omalla tontillaan" – välttää
kompromisseja joilla tutkimus
vain vesittyisi ja kääntyisi
itseään vastaan?
• Webropol-kyselyn vastaukset

59. Tekemisestä ja lukemisesta tekstiin

60. Mitä ja miten toimintatutkimuksessa
raportoidaan?
• Tutkimuspäiväkirja pitää sinut ”oikealla tiellä”
• Aloita kirjoittaminen heti; kirjoita uudelleen ja
uudelleen
• Kokeile piirtämistä, kaavioilla luonnostelua;
valokuvaamista ja videointia
• Keskusteluita (digi-tallennettuina), muistioita,
(väliraportteja) ja sähköposteja kertynee paljon,
• aloittelevalle toimintatutkijalle tulee miettimistä
systemaatiikan, kokonaisuuden ja yksityiskohtien
hallitsemiseksi - aktiivisen tutkimusprosessin aikana
• Tämän vuoksi, älä siirrä kirjoittamista
”loppuvaiheeseen”
• http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L4.html
• http://www.tekniikka.oamk.fi/~thopeavu/materiaalit/hankkeidenraportointi.html
• http://kirjasto.centria.fi/data/liitteet/2eea6740a67046e09b7111ce33eb7d24.pdf

61. Metodologiakirjallisuuden käytöstä
• Metodologialuvussa sinun ei kannata edes yrittää
referoida kaikkea mitä olet lukenut TT:sta
• Käytä ko. luvussa ja pohdinnassa ym. vain
keskeistä, sinun tutkimuksesi kannalta perusteltua
ja päteväksi tunnustettua metodologiakirjallisuutta
• Muihin teksteihin (erit. ”reseptikirjoihin”) sinut
kannattaa ottaa hyvinkin kriittinen näkökulma

62. Miten aineisto analysoidaan ja
tulkitaan? - 1
• Määrällistä eli tekstipohjaista ym. aineistoa
(valitaan, karsitaan,) järjestellään ja
teemoitellaan
• Jäsentely ja tulkinta useissa vaiheissa
- Kannattaa kokeilla vaihtoehtoja, mutta
pysyä valitussa systemaattisesti
- Keskeinen aineisto tunnettava hyvin
- Tutkimusraportin kirjoittamiseen
varattava (riittävän) paljon aikaa!
- Katso Muuraiskangas (2013, 65-69)

63. Mitä ja miten toimintatutkimuksessa
raportoidaan? - 2
• Tutkimusraportissa voi varsin hyvin olla ”minä”-
muoto vaikeasti tulkittavan passiivin sijasta (first
person research vs. third person research)
- Francis Bacon (1620) "de nobis ipsis silemus” –
(itsestämme vaikenemme)
• Löydä omintakeinen, toimintatutkimuksesi
luonnetta, tapaa sekä prosessia (”tapahtumisen”,
muutoksen luonnetta) autenttisesti kuvastava
raporttimuoto
• Perinteinen IMRD ei ole ainoa oikea rakenne!
• Laita oma esiymmärryksesi => tarkentunut
ymmärrys näkyviin raportissa
• Raportti-, haastattelu-, kyselyvastausten jne
sitaatit tuovat todentuntua, uskottavuutta,
moniäänisyyttä ja luotettavuutta

64. Toimintatutkimuksen (suunnittelun ja)
raportoinnin malli -1
(Soveltaen Creswell 2001)
Johdanto
• Mikä on haasteena tai ongelmana? (ml käsitteistäminen eli
kirjallisuutta aiheesta)
• Mikä on se toiminta, kysymys, uudistus tms., johon
tutkimusinterventio kohdistuu ja johon tutkija osallistuu ja
osallistaa?
• Mikä on tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävä?
• Mitkä ovat tutkimuskysymykset? (Ongelmasta johdetut
yksityiskohtaiset kysymykset)
• Miten tutkimus rajautuu, mitkä ovat sen rajoitukset?

65. Toimintatutkimuksen (suunnittelun ja)
raportoinnin malli - 2
(Creswell 2001)
• Odotetut eettiset kysymykset ja näkökohdat
• Tutkimuksen merkitys
• Alustavat tutkimustulokset
• Odotetut toiminnan muutokset (tulokset ja hyöty)
• Liitteet (haastattelukysymykset, havainnointiaiheet,
aikataulutus, resurssit)

66. Toimintatutkimuksen suunnittelun (ja
raportoinnin) malli - 3
(Creswell 2001)
Menetelmälliset kysymykset
• Laadullisen tutkimuksen piirteet
• Laadullisen tutkimuksen strategia
• Tutkijan rooli
• Aineiston tuottamismenetelmät sekä yhteistoiminta
osallistujien kanssa
• huomaa TT:n käytännönläheisyys, konstruoituvuus ja
tulevaisuusorientaatio
• Aineiston kirjaamisen ja tallennuksen menetelmät
• Aineiston analyysin menetelmät
• Tulosten validoinnin strategiat
• Tutkimusnarratiivi eli raportin/kerronnan rakenne

67. Vrt. empiirisen tutkimuksen
kuvaus
1. Tutkimustehtävän esittely
2. Tutkimuksen paradigma
3. Asetelma, design
a. otannan strategia
b. osanottajien luonnehdinta
c. aineiston ”keruun” menetelmät ja
metodit

68. Vrt. empiirisen tutkimuksen
kuvaus
4. Aineiston analyysin strategia
5. Tutkimuksen tulokset
6. Johtopäätökset
7. Oma arvio tutkimuksesta. Mitä
metodologisia ja käsitteellisiä ideoita
voisi käyttää jatkotutkimuksessa ym.
Tutkimuksen heikkoudet ja vahvuudet

69. Raporttirakenteen vaihtoehtoja
• Raportti etenee lähinnä asioiden ja
käsitteiden (temaattisen) tarkastelun pohjalta
– Esim. Muuraiskangas (2013), Räsänen
(2014)
– Mitä vahvuuksia/hyviä puolia? Mitä
mahdollisia heikkouksia?
• Raportti eteen (lähinnä) TT-prosessia
kuvaten
– Esim. Vilén (2011), Leinonen (2010)
– Mitä vahvuuksia/hyviä puolia? Mitä
mahdollisia heikkouksia?

70. Muuraiskangas (2013)

71. Vilén (2011)

72. Raportti ja sen kieli
• ”X:n kehittäminen [yritys] Y:ssä” - staattinen,
lattea ja jopa luotaan työntävä raportin nimi
– Raportin nimi ja alalukujen otsikot: tarina, juoni,
kerronnallinen eheys
– Kiipulalainen kuntoutusymmärrys - Yhteinen
ymmärrys kuntoutumisesta rakentuu
kumppanuudessa (Henttonen 2015)
• Käytä autenttisia, tuoreita ja mielenkiintoisia
kielikuvia ja ilmaisuja
– ”Tiedon kerääminen” => ”tiedon tuottaminen”
– Joku teki/sanoi jotakin vs. jotakin tehtiin/
sanottiin
– Yksikön tai monikon 1. persoonan käyttö vs.
passiivin käyttö

73. Laatua,
laatua!

74. Ei saisi olla liian kiire, ettei tule virheitä!

75. Miksi toimintatutkimus on haastavaa? - 1
• Enemmän kuin ”tavallinen” tutkimus: todellisuutta
tutkitaan sen muuttamiseksi; todellisuutta yritetään
muuttaa (interventiolla), jotta sitä voitaisiin tutkia
(Stephen Kemmis)
• Mallit puuttuvat – toimintatutkijan on syytä hankkia
monipuoliset tiedot ja taidot (ml ”people skills”) ja
osoittaa kärsivällisyyttä, tilannetajua ja analyysikykyä
• Toimintatutkimus muotoutuu muuttuvaa
todellisuutta heijastelevan tutkimuksen
raportoinnissa (flexible design, esim. Robson 2011), ja
se korostaa merkityksenantojen moninaisuutta;
• Dialogi kohdejoukon kanssa, tutkijan reflektio;
syklisyys, temporaalisuus, konstruoituminen

76. Miksi toimintatutkimus on haastavaa? - 2
• Toimintatutkijan ”tuplarooli” saattaa olla vaativa ja
sen kehittyminen viedä paljon aikaa (ajan haaste)
• Hyvä toimintatutkija kehittyy empaattiseksi, jotta hän
osaa tuoda esiin kohdejoukon kokemukset (kasvun ja
ymmärryksen haaste) - raportin lukijaa kiinnostaa
tämä prosessi
• Paikallisen teorian (Gummesson 2000, 96) oikeutus ja
painotus ehkä toimivat, mutta...
• Kieli ja kielikuvat: tulkinnat (merkityksenannot)
todellisuudesta ja itse tutkimuksesta saattavat
vaihdella suuresti eikä niitä tule sanoilla pakottaa
samaan muottiin (kielen haaste) (Esim. Stringer 2007, 187-
215; Vähämäki 2008, 29-41)

78. Mitä on syytä muistaa
toimintatutkimuksen etiikasta? - 1
• Laadi tutkimussuunnitelma (kohdejoukon
kielellä), hanki tutkimuslupa ja pyydä kirjalliset
tutkimushenkilöiden suostumukset (muista
huolellisuus, yksityiskohtaisuus, avoimuus)
• Tutkijana pohdi eettisiä kysymyksiä, jotta
tutkimuksesi ratkaisut ovat eettisesti kestävät
• Takaa anonyymisyys tutkimuksen aikana,
suunnittele miten se tulee esiin raportoinnissa
(mutta on mahdotonta välttää, etteivät
”sisäpuolella” olevat tunnistaisi toisiaan)

79. Mitä on syytä muistaa
toimintatutkimuksen etiikasta? - 2
• Empaattisuus ja huomaavaisuus kohderyhmän toimijoita
kohtaan
- Lähtökohta: toimintatutkija ja -tutkimus parantavat
sosiaalista tilannetta (esim. Stringer 2007);
- Mieti siksi vuorovaikutustasi, omaa rooliasi ja
viestintätapaasi jatkuvasti
• Lueta tutkimustekstiäsi säännöllisesti kohdejoukolta ja
pyydä kommentteja (member checking –menettely)
– TT-raportin kirjoittajana sinä vastaat tutkimustekstistäsi
viime kädessä (sis. vastuu moniäänisyyden tulkinnoista)

80. Tutkimuksen ja tutkijan etiikka - 1
• Eettiset kysymykset koskevat kaikkia tutkimuksen
vaiheita - suunnittelusta loppuun saakka (raportointiin
ja tiedon jakamiseen asti)
- Miten tiedotat ja kerrot tutkimuksesta?
• Integrity (rehellisyys itseä kohtaan, itselle ja omassa
tutkimustyössä; ”sisäänpäin”) ja honesty (rehellisyys
muita kohtaan, ”ulospäin”)
• Eettiset kysymykset saattavat syntyä itse tutkimus-
projektista ja sen luonteesta, tutkimuskontekstista ja
sen jännitteistä, taloudellisista, poliittisista ja
maailmankatsomuksellisista sidoksista; tutkimukseen
osallistuviin henkilöihin, ryhmiin ja tahoihin liittyvistä
näkökohdista tai pulmista, tiedon keruun/tuottamisen ja
analysoinnin pulmista ja raportoinnin haasteista
http://fi.wikipedia.org/Hyvä_tieteellinen_käytäntö

81. Tutkimuksen ja tutkijan etiikka - 2
• Etiikka koskee myös tutkimustoiminnassa ja tieteessä
yleisesti tunnustettujen toimintatapojen noudattamista,
muun muassa:
– Huolellisuus ja tarkkuus tutkimustyössä
– Sen erottaminen, mikä on omaa työtä, aineistoa ja
tekstiä, muiden tutkijoiden työn kunnioittaminen
– Rahoituslähteiden ja tutkijaa avustaneiden maininta
• Eettisten kysymysten käsittelyyn ei ole kiistattomia tai
patenttiratkaisuja, eikä niihin voi kovin hyvin varautua,
mutta menettelyohjeistoja ja muuta kirjallisuutta löytyy
– Periaatteessa on syytä olla tarkkana koko ajan!
• Pelkästään muiden tutkimusraportteja lukemalla on
vaikea oppia, miten hyvä tieteellinen käytäntö toimii ja
ilmenee, joten kannattaa keskustella ohjaajan kanssa!
(Hirvonen 2006)

82. Määritelmiä ja näkökohtia
• ”In broad terms, the ethical considerations
within a piece of research aim to ensure that
no harm, or ’bad’ is experienced by the
researcher or the respondents before, during
or after the conduct of the research project”
(Stokes 2011, 43)
• Toimintatutkijan eettisiin periaatteisiin kuuluvat
muun muassa:
– Muiden hyvinvoinnin ja hyvän edistäminen,
vahingon (harm) aiheuttamisen välttäminen
– Luottamuksellisuus, rehellisyys, vastuullisuus;
avoimuus, läpinäkyvyys (erit. yhteisöllinen TT)
– Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus
– Ihmisten oikeuksien ja arvon kunnioittaminen
(James, Slater, Bucknam 2012, 50-66 - myös http://www.tenk.fi/ohjeet.html)

83. Suostumus eli informed consent
• Tutkimukseen osallistuville (toimijoille,
tutkimushenkilöille) tulee kertoa riittävästi
tutkimuksesta
– myös ”hissijuttu” (selonteko) valmiina arkisiin
keskusteluihin
• Henkilöillä on oikeus päättää itse tutkimukseen
osallistumisesta ja osallistumisen keskeyttämisestä
– KYSMYS: Voiko esimies/organisaatio määrätä
henkilön osallistumaan? Tai voiko päättää, että
”kaikki” osallistuvat?
• Tapana sopia (kirjallisesti tai suullisesti) henk.koht.
tutkimustietojen luottamuksellisuudesta ja osallis-
tujan nimettömyydestä tai vastaavasti päättää
identiteetin paljastamisesta tutkimusraportissa
– Joskus syytä tarkistaa suostumus vaihe- tai
toimenpidekohtaisesti!

84. Salaileva tutkimusmenettely
• Mitä etuja, hyötyä, haittoja tai
riskejä liittyy ”tutkimustiedon
keruuseen”, josta ei ole kerrottu
tutkimuskohteen jäsenelle?
(vrt. Koskinen, Alasuutari & Peltonen 2005, 280-282)

85. Esimerkki 1 suostumuksen neuvottelusta
(….) opetuksen arviointi
Pyydämme Sinua vastaamaan tähän (…) opettajille
suunnattuun arviointikyselyyn.
Tutkimme arviointiin liittyviä käsityksiä ja kokemuksia
sekä arviointikäytäntöjä. Kysymme myös, mitä opettajat
haluaisivat parantaa tai kehittää arvioinnissaan.
Kyselyn tavoitteena on pedagogisten käytäntöjen
kehittäminen ja jakaminen, ja juuri tällä tavoin
haluamme kehittää opetuksen ja oppimisen laatua (…)
koulussamme.
Luottamuksellisuus: Käsittelemme antamiasi tietoja
luottamuksellisesti ja takaamme, ettei raportoinnissa
paljasteta vastaajien henkilöllisyyttä. Siksi pyydämme
Sinua vastaamaan rehellisesti ja avoimesti.
Kiitos yhteistyöstä!
Terveisin
N.N.

86. Tutkimuslupa
• Sovitaan organisaation edustajan kanssa, heti
tutkimuksen alkuvaiheessa
– Joskus luvan saamiseen yrityksiltä voi kulua
aikaa (lakimiesten lausunnot tms)
• Koskee lupaa käyttää (jotakin) ja pääsyä
(johonkin) tietyssä tutkimustarkoituksessa
• Asiallista mainita tutkimusprojektin taustat,
tavoitteet/odotukset, prosessi sekä raportointi ja
tiedotus
• ”Salaiseksi julistaminen sotii tieteen avoimuuden
ja julkisuuden periaatteita vastaan ja on
erityisen soveltumaton (…) opinnäytteiden
käsittelytavaksi”
(Koskinen, Alasuutari & Peltonen 2005, 284)

87. Tutkimusvilppi
• KYSYMYKSIÄ:
1 Miten käsität tutkimusvilpin?
Mitä voi olla tutkimusvilppi
(toimintatutkimuksessa)? Mitä se
ei ole?
2 Miten tutkimusvilppi käsitellään
korkeakoulussasi?

88. Arviointitutkimuksen lähtökohtia
• Asian tai toiminnan arvon, merkityksen tai ansion
määrittelemistä – myös päätöksentekoon, malleihin ym.
– Kysymysten asettelu ja kriteerit voidaan ”antaa” tai
neuvotella toimijayhteisössä
• Arviointi tuottaa arvostelman (hyödyllistä tietoa/
palautetta) tutkimuksen kohteen arvosta, ansiosta tai
merkityksestä
– Arviointiprosessi voi olla ”tuomareiden” (so
arviointitutkijoiden, auditoijien) tai toimijoiden kanssa
(läheisessä) yhteistyössä toteutettu
– Sosiaalinen ja kommunikatiivinen arvioinnin
toteuttamistapa lienee vaativin (vrt. yhteisöllinen TT)
• Arvostelman eli tuloksen osana (pragmaattisia)
suosituksia tai ehdotuksia – esim poliittinen tai yrityksen
päätöksenteko ja strategiat; malli/mallinnus, käytänteet
(vrt. Anttila 2005, 449-468)

89. Arviointitutkimuksen suuntauksia -1
• Realistinen arviointitutkimus (ks. Robson 2001, Robson 2011,
201-225)
– Eri osapuolet (toimijat, asianosaiset) jotka ovat mukana
palvelussa tai toiminnossa (program)
– Arviointi tehdään paikallisesti käytännön tarpeisiin, lyhyellä
aikajaksolla ja rajallisilla resursseilla
– Esim Robson (2001) Käytännön arvioinnin perusteet on
kirjoitettu selkeästi ja toimijalähtöisesti, kuitenkaan tinkimättä
mistään
– Arvioinnin hyvyys: käyttökelpoisuus, toteuttamiskelpoisuus,
eettinen hyväksyttävyys, tarkkuus
• Käyttäjälähtöinen arviointi (utilization focused evaluation),
Patton (2008)
– Arvioinnin merkitys tai arvo määräytyy sen hyödyntämisen ja
todellisen käytön perusteella
– Arvioinnin oletetut käyttäjät ja oletetut käyttötavat
– Tunnustetaan, ettei arviointi ole neutraalia, arvovapaata

90. Arviointitutkimuksen suuntauksia - 2
• Empowerment evaluation (”voimaannuttava
arviointi)” esim. Fetterman (1996)
– Autetaan ihmistä auttamaan itse itseään (vrt.
emansipatorinen tiedonintressi)
– Arviointikohteena olevan yhteisön jäsenet
osallistuvat arviointia koskevaan päätöksentekoon
– Kaikki oppivat toinen toisiltaan
– Tieto/käsitykset syvenevät prosessin aikana,
systemaattisessa ja jaetussa tiedon luonnissa
– Toiminnallisesti vaiheistettua ongelmanratkaisua
(vrt yhteisöllinen TT)

91. KIRJALLISUUS
HUOM! keskeisin aiheen kirjallisuus lihavoitu. Lisäksi muista etsiä ja lukea
toimintatukimuksia theseus.fi –kirjastosta!
Anttila, P. 2005. Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta. Hamina: Akatiimi.
Burns, A. 2005. Action research: an evolving paradigm? Language Teaching 38,
57-74.
Collins, A., Joseph, D. & Bielaczyc, K. 2004. Design research: Theoretical and
methodological issues. Journal of the Learning Sciences, 13 (1), 15–42.
Cresswell, J. 2003. Research Design. Qualitative, Quantitative and Mixed
Methods Approaches. Thousand Oaks, CA: SAGE.
Elliott, J. 1991. Action Research for Educational Change. Milton Keynes: Open
University Press.
Hirvonen, A. 2006. Eettisesti hyvä tutkimus. Teoksessa Hallamaa, J., Launis, V.,
Lötjönen, S. ja Sorvali, I. (toim.) Etiikkaa ihmistieteille. Helsinki: SKS.
Eskola J. & Suoranta J. 2001/1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen.
Tampere: Vastapaino.
Fetterman, D. 2001. Foundations of empowerment evaluation. Thousand Oaks,
CA: SAGE.
Flyvbjerg, B. 2011. Case study. Teoksessa N.K. Denzin & Y.S. Lincoln (toim.) The
SAGE Handbook of Qualitative Research (4. painos). 301-316.
Forsell, M. Johdanto tieteelliseen kirjoittamiseen. Centria ammattikorkeakoulu.
Saatavilla:
http://kirjasto.centria.fi/data/liitteet/2eea6740a67046e09b7111ce33eb7d24.pdf

92. Gummesson, E. 2000. Qualitative methods in management research.
Thousand Oaks, CA: SAGE.
Heikkinen, H. 2015. Toimintatutkimus: kun käytäntö ja tutkimus kohtaavat.
Teoksessa R. Valli & J. Aaltola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1
— Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle.
Jyväskylä: PS-kustannus, 204–219.
Heikkinen, H. & Syrjälä, L. 2006. Tutkimuksen arviointi. Teoksessa H.
Heikkinen, E. Rovio & L. Syrjälä (toim.) Toiminnasta tietoon.
Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. Helsinki:
Kansanvalistusseura, 144-162.
Heikkinen, H., Kontinen, T. & Häkkinen, P. 2008. Toiminnan tutkimuksen
suuntaukset. Teoksessa H. Heikkinen, E. Rovio & L. Syrjälä (toim.).
Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat.
Helsinki: Kansanvalistusseura, 39–76.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2008. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria
ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus.
James, E.A., Slater, T. & Bucknam, A. 2012. Action research for business,
nonprofit and public administration. Thousand Oaks, CA: SAGE.
Kemmis, S. & Wilkinson, M. 1998. Participatory action research and the study
of practice. Teoksessa Athew, B., Kemmis, S ja P. Weeks (toim) Action research in
practice. Partnerships for social justice in education. London: Routledge.
(Saatavilla Ebrary-sähköisessä kirjastossa.)
Koskinen, I., Alasuutari, P. ja Peltonen, T. 2005. Laadulliset menetelmät
kauppatieteessä. Tampere: Vastapaino.

93. Kvale, S. 1996. InterViews. An introduction to qualitative research interviewing.
Thousand Oaks, CA: SAGE.
Leinonen, M. 2010. Sähköisen rakenteisen kirjaamisen kehittämisprosessi
Kainuun keskussairaalan lastenpsykiatrian osastolla. Kajaanin
ammattikorkeakoulu.
Saatavilla: http://publications.theseus.fi/handle/10024/16253
McNiff, J. & Whitehead, J. 2002. Action Research: Principles and Practice
(2nd Edition) London: Routledge.
McNiff, J & Whitehead, J. 2000. Action Research in Organisations.
Florence, KY: Routledge. (Saatavilla Ebrary-sähköisessä kirjastossa)
Muuraiskangas, M. 2013. Osaamisen arviointi, kehittäminen ja palkitseminen.
YAMK-opinnäytetyö. Centria ammattikorkeakoulu. Saatavilla:
http://publications.theseus.fi/handle/10024/59835
Patton, M. 2008. Utilization-focused evaluation. (4th ed.). Thousand Oaks, CA:
SAGE.
Pirinen, A. 2004. Toimintatutkimus käytettävyyskoulutuksen järjestämisestä.
Tietojärjestelmätieteen Por Gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Saatavilla:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12360/G0000719.pdf
Robson, C. 2011. Real world research. (3rd ed.) Thousand Oaks, CA:
SAGE.
Robson, C. 2001. Käytännön arvioinnin perusteet.Tampere: Tammer-Paino.

94. Rukajärvi-Saarela, M. 2015. Tutkimuksellisuudesta innostusta alakoulujen
kemian opetukseen. Kehittämistutkimus osallistavan luokanopettajan
perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisestä. Jyväskylä: Jyväskylän
yliopisto. Saatavilla:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/47732/978-951-39-6394-
1_vaitos_20151127.pdf?sequence=1
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. 2005. (toim.) Haastattelu: Tutkimus, tilanteet ja
vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino.
Räsänen, T. 2014 Asiantuntijaorganisaation palkitsemisjärjestelmän
kehittäminen. Case: Metropolia Ammattikorkeakoulu. YAMK-opinnäytetyö.
Metropolia Ammattikorkeakoulu. Saatavilla:
http://www.theseus.fi/handle/10024/80064
Stokes, P. 2011. Key concepts in business and management research
methods. New York, N.Y.: Palgrave.
Stringer, E. 2007. Action Research (3r ed.). Thousand Oaks, CA: SAGE.
Suojanen, U. 1992. Toimintatutkimus koulutuksen ja ammatillisen kehittymisen
välineenä. Loimaa: Finn Lectura.
Tashakkori, A. & Teddlie, C. 1998. Mixed metodology. Combining qaulitative and
quantitative approaches. Thousand Oaks, CA: Sage.
Vilén, S. 2011. Suomen Lehtiyhtymän sivunvalmistuksen kehittäminen. YAMK-
opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Saatavilla:
http://theseus.fi/bitstream/handle/10024/34757/Sari%20Vilen_opinnayte.pdf