Luentokalvot 21.10.2014

1. ”Musiikki on minulle kaikki
elämässäni – ja vielä enemmän”
Tutkimusaihe: aikuinen soiton ja
laulun harrastajana
Luentokalvot
Musiikin koulutusohjelma
KT Esko Johnson
Kokkola 21.10.2014

2. Sisältö
• Laulun ja soiton harrastuksen
tutkimustoiminta – lyhyt katsaus
• Oma tutkimushankkeeni:
lähtökohdat, tavoitteet, menetelmät
ja tulokset

3. M I K S I T U T K I N T Ä T Ä A I H E P I I R I Ä?

4. Laulun ja soiton (harrastuksen) tutkimustoiminta (1)
• Oppimisteoriat – ”luonnolliset, arkiset” ja
”tieteelliset” uskomukset oppimisesta –
määrittävät sen, mistä lähdetään liikkeelle, mitä
sanotaan ja tehdään
– O’Neill & Senyshyn (2011), Webster (2011):
konstruktivistiset käsitykset/teoriat (vasta nyt)
nousemassa näkyvämmin esiin; lähinnä behaviorismi
ollut vallalla (oppija = [eriasteisesti] taitava suorittaja)
• Käsitepulmat ovat merkittäviä:
– Mitä on vaikkapa ”harrastaa (aktiivisesti) musiikkia”?
– Musiikki suorituksena, erityistekniikkana, genrena jne
vs. musiikki sosiaalisena elämänä ja vuorovaikutuk-
sena (ml tanssi)
– Musiikin käyttö vs. musiikin tuottaminen (att spela och
sjunga – Bossius & Lilliestam 2011)
– Musicking-käsite (Small 1998)
– Presentational music vs. participatory music (Turino
2008)

5. Laulun ja soiton (harrastuksen) tutkimustoiminta (2)
• Musiikin ja ihmis- ja kulttuuritieteiden opiskelijat
ja ammattitutkijat ovat mm.
– kriittisesti tarkastelleet musiikin opetuksessa ja
tutkimuksessa vakiintuneita käsitteitä ja käsitystapoja
(esim. Small 1998; Turino 2008)
– tutkineet yksittäisten laulajia/soittajia tapauksina, joko
genrensä tai tekniikkansa edustajina/kehittäjinä (esim.
Janka-Murros 2010; 2014 [mestaripelimanni Tuure
Niskasesta])
– tutkineet harrastajaorkestereissa toimimista ja
oppimista (käytäntö)yhteisön näkökulmasta (esim.
Laes 2014; Hietala 2009)

6. Laulun ja soiton (harrastuksen) tutkimustoiminta (3)
• Musiikin ja ihmis- ja kulttuuritieteiden opiskelijat
ja ammattitutkijat ovat mm.
– tuottaneet musikologisia, musiikkisosiologisia ja
kansatieteellisiä analyyseja (mm. muusikoiden
identiteetit, alakulttuurit ja ajankuvat; esim. Suutari
2000; Nordman 2003; Ruud 1997)
– tutkineet musiikkiharrastusta elämäntarinoina ja
oppimiskokemusten kannalta (esim. Bossius & Lilliestam
2011; Ruismäki, Juvonen & Lehtonen 2013)
– tutkineet musiikin sosiaalista, kulttuurista ja
terapeuttista merkitystä ja muuta “elämään ja elämässä
vaikuttamista” (Creech ym. 2013; Cunha & Lorenzino
2012; DeNora 2000; Lindström 2006; Taylor 2011)
– tutkineet (omia) musiikin opettamisen-oppimisen-
opiskelun tapoja ja/tai ajattelumalleja jostakin
näkökulmasta (esim. Green 2002; Lundsten 2009;
Paimen 2014)

7. TUTKIMUSHANKKEENI
Tarkoitukseni on tutkia soiton ja laulun harrastajan musiikin
oppimista ja osallistumista musiikkiryhmän (orkesteri, yhtye
tai kuoro) toimintaan.
- Tutkimukseni rajautuu harrastajasoittajien ja –laulajien
kokemukseen omasta musiikin harrastamisestaan
ajassa ja paikassa.
- Teoreettinen näkökulma: elämänlaajuisen oppimisen ja
harrastamisen (muuttuva, konstruoituva)
yksilökokemus
- Musiikin harrastaminen on dialogisessa suhteessa:
harrastaminen merkitykset muotoutuvat yksilöllisellä ja
sosiaalisella perustalla

8. TUTKIMUSHANKKEENI (jatk)
- Tutkimuskysymykset:
(1) Kuinka tullaan harrastajasoittajaksi tai -laulajaksi?
(2) Kuinka pysytään ja kehitytään harrastajasoittajana tai
laulajana?
(3) Millaiseksi muodostuu tässä kokemuksessa dialogi
yksilön ja sosiaalisen ulottuvuuden välillä?
Lisäkysymys:
(4) Miten soiton ja laulun harrastus ilmenee harrastajien
käyttämässä kielessä (esim. metaforissa)?

9. • Käytän kertomuksellista eli narratiivista tutkimusotetta (Clandinin &
Connelly 2000; myös Johnson 2012).
• Laadullinen tapaustutkimus
• Harrastajasoittajat ja –laulajat edustavat eri ikäisiä aikuisia Kokkolan
seudulla
• Harrastavat erilaisia musiikkilajeja: kansanmusiikkia, tanssimusiikkia,
klassista musiikkia, pop/rytmimusiikkia ja (kuoro)laulua
• Lähtökohtaolettamukseni: harrastus muotoutuu eri tavoin
elämänkulussa, soiton ja laulun kokemuksen tekstuurissa
(kontekstualismi)
TUTKIMUKSEN ALKUVAIHEESSA: VERKKOKYSELY
• Auttoi hahmottamaan tutkimusilmiötä ja valmistautumaan
haastatteluiden suorittamiseen
• Johdatteli musiikkiharrastuksen monimuotoiseen ja
kokonaisvaltaiseen elettyyn kokemukseen ja kokemuksen ilmaisuun,
kieleen
NARRATIIVINEN HAASTATTELUTUTKIMUS

10. Kerronnallinen eli narratiivinen tutkimus:
- Muihin lähestymistapoihin verrattuna tavoitetaan
syvällisempi ymmärrys siitä, miten henkilö esim.
paneutuu soiton ja laulun harrastukseensa
- Kertomus muotoaa tietämistä, ajattelua ja toimimista
sekä kokemusta näistä:
- olla soittaja ja laulaja oman tarinansa kautta
(vrt olla soittaja ja laulaja kappaleiden, soittimien,
tyylien ja tekniikoiden kautta)
- Tutkitaan oppimisen/kehityksen sisäisiä ja ulkoisia
ehtoja
Ks. Clandinin & Connelly (2000); myös Johnson (2012)

11. Harrastajasoittajan/
-laulajan tarina
• Ajallinen ulottuvuus
• Vaiheet, käänteet
• Tulevaisuus, odotukset
• Henkilökohtaiset
tavoitteet (unelmat)
• Verkostot musiikin
harrastuksessa: yhtye ja/tai
kuoro
• Mikä vetää ja pitää henkilön
yhtyeessä/kuorossa ja sen
musiikin tekemisessä, mikä
ei?
• Mitä henkilö on ”sijoittanut”
soittamiseen ja/tai
laulamiseen? Mitä saanut ?
Miten kehittynyt? Mitä hän (ja
ryhmä/yhteisö) tavoittelee?
• Oppiminen ja edistyminen
(genret, ohjelmisto; tekniikat)
• Haasteet, käänteet,
kohokohdat
• Tunteet (ajassa ja paikassa)
• Identiteetti (ajassa ja
paikassa)
Harrastajasoittajan/
-laulajan tarina
Haastattelututkimuksen teemat

12. Haastatteltavien valinta
• Soittoharrastukseni ohessa syntyneen
verkostoni kautta
• Eri-ikäisiä ja eri tavoin soittoa ja laulua
harrastavia henkilöitä Kokkolan seudulta
• Suomen- ja ruotsinkielisiä henkilöitä

13. AINEISTON KÄSITTELY JA TULKINTA
• Etenin kenttätekstistä kohti välitekstiä, ja tästä
suuntasin tutkimustekstiin
– Kuuntelin haastattelutallenteet useaan kertaan
pysähtymättä ja tekemättä muistiinmerkintöjä
– Sen jälkeen kirjoitin yksityiskohtaisen narratiivin
(narrative condensation, Kvale 1996; Lehtomaa 2005)
• Lähtökohtana dialoginen merkitysrakenne
• Member checking-periaate: tutkimushenkilö
kommentoi ja täydentää tarinaansa

14. • Laulun ja soiton
• Oma
Näin kertoo rokkikoulun kasvatti Jenny, joka laulaa
ja soittaa pianoa (ja opiskelee luokanopettajaksi)
Laadittu http://www.wordle.net -pilvipalvelussa

15. Rumpali-laulaja Ville, 5000 keikkaa vuodesta
1961, kertoo:
Laadittu http://www.wordle.net -pilvipalvelussa

16. Litteroitu ja editoitu haastattelu Narratiivinen yhteenveto

17. •
Viulisti-säveltäjä Lasse, soittaa kansanmusiikkia
ja ylittää rajoja:
Laadittu http://www.wordle.net -pilvipalvelussa

18. Miten he tulivat harrastajasoittajiksi
/-laulajiksi? (1)
• Kasvu (kehitys) soittajaksi/laulajaksi lapsuuden
kotiympäristössä - mutta ei suoraviivaista etenemistä
• Jenny muistaa kuinka äiti suostutteli, lahjoi ja suorastaan
pakotti hänet oppimaan viulunsoittoa (myöh. pianon soittoa);
• Jenny ryhtyi laulamaan koululaisena, ja myöhemmin vaihtoi
pianoon (ja kitaraan);
Yksin harjoittelu oli vaikeaa Jennylle ”jag är så jättedålig på
att öva (ensam)”
• Lassen isällä oli paljon aikaa opastaa häntä viulunsoiton
alkeissa
• Ville: ”Kyllä se on tullut sieltä kotoa se alun perin se
musiikkihomma. Se tulee aika laajalti tuolta menneistä
polvista tämä koko innostus musiikkiin. Siinä mielessä
musiikki on periytynyt.”

19. Miten he tulivat harrastajasoittajiksi
/-laulajiksi? (2)
• Teini- ja nuoruusvuosina bändi, orkesteri, kuoro,
vertaisryhmä; opastajat, ohjaajat, opettajat (kurssit ja
musiikkikoulu) ja identifioinnin kohteet
• Matias samaistui maailman johtaviin bändeihin (pop, rock)
suosimansa genren piirissä
• Ville kävi paljon seuraamassa tanssiyhtyeen harjoituksia ja
pääsi tuuraamaan keikalla – siitä se lähti
• Näyttää että erilaiset uudelleenarvioinnit, valintatilanteet,
siirtymät ja katkokset kuuluvat sekä nuoruuteen että
aikuisikään

20. Miten he tulivat harrastajasoittajiksi
/-laulajiksi? (3)
• Soittajan/laulajan ”sense of self” eli itseys (identiteetti)
vahvistui nuoruusvuosina ja aikuisiässä
• Villellä vakaumus, että hän ”tulee musiikkia harjoittamaan koko
loppuelämän, vaikkakin amatööripohjalta”
• Hän ei epäröinyt päätöstään silloin eikä myöhemminkään
• Jennyn kertoo löytäneensä itsensä musiikkiharrastuksen
avulla ja sen piiristä; ratkaisevia tässä olivat koulun
musiikinopetus, konservatorio ja erityisesti rokkikoulu ja sen
yhteisö
• Lasse: ”Man får mycket sociala kontakter och (…) för en
spelman är det ett tvång att få spela (…) du kan inte ändra,
och om man lyckas framföra några stycken bra, då är man
förhoppningsvis nöjd med sig själv, men att nog är det litet
kanske [som] en sjukdom (…) så kan man inte sluta”

21. Mikä piti heidät harrastajasoittajina
/-laulajina? Toisaalta, mikä koetteli heitä?
• Villen piti soittajana ja laulajana yhtyeet, soittokaverit,
soittamassa kulkeminen; keikkojen tuoma lisäansio; verkosto ja
ystävyyssuhteet
• Villeä koettelivat työläät ja aikaa veivät soittokeikat (varsinkin
aiemmin)
• Jennyn piti laulajana (ja soittajana) omaan kehitykseen
panostaminen, laulajan/soittajan itseyden vahvistuminen sekä
monet esiintymiset tunne-elämyksineen (erit. laulun
koskettavuus)
• Jennyn (harvoihin) kielteisiin kokemuksiin liittyvät tilanteet, joissa
puhuttiin pahaa muista kuoron jäsenistä
• Jennylle on yksin harjoittelu edelleenkin vaikeaa:
”Man måste koncentrera sig och det är så tungt (…) sen är det hemskt
då det låter ju som så hemskt, om det far fel och så där, också. Så då blir
man så irriterad och sen blir man på dåligt humör.”

22. Kertoja
Teleologia: miksi harrastaa ja miten
kehittyy
Dialogin erityispiirteitä
(yksilö ja sos. ympäristö)
Ville Keskeistä on ollut pääsy ja osallis-
tuminen yhtyeiden toimintaan; niissä
toiminta/oppiminen; yhtyesoitta-
minen ja siinä kehittyminen muut-
tuvana elämäntapana; soittajan
(subjektiivinen) kulku eli ”soittajan
ura” ja tunnekokemukset (+/-)
Sidoksisuus, elämykset/tunteet;
arvojen vaaliminen yhdessä ja yksin
(eri yhtyeiden [käytäntö]yhteisöissä,
Wenger 1998); oman musiikkisuori-
tuksen kritiikki, kyseenalaistaminen ja
jatkuva parantaminen;
identiteettipolitiikka
Lasse Antaa soiton harrastamiselle
merkityksiä (lähinnä) oman
elämänlaajuisen oppimisensa
kehyksessä; ”soittamisen pakko”
Ansiotyön ja harrastuksen suhde;
soittoharrastuksen mahdollistama
vuorovaikutus; vuorovaikutuksen
hakeminen yleisön kanssa (genren
ehdoin)
Jenny Oman harrastuneisuuden juuret
saatu äidin vaikutuksesta ja
rokkikoulun dynaamiseksi koetusta
toiminnasta, nyt keskiössä oman
laulun ja soiton kehitys
Huippukokemukset, tunteet ja
elämykset (kontekstissa, tilanteissa);
oman lauluesityksen ainutlaatuinen
koskettavuus; self-enrichment & thrills,
Stebbins 1995)
Matias Yhteisö/seurakunta; yhtyeen
rakentuminen, osallistuminen (yhtye
nyt kuitenkin telakalla); oman
genrensa esikuvat
Onnistumisen kokemukset yhtyeen
esiintymisistä ja niihin
valmistautumisesta (projekteina)

23. Stebbins (1995, 3): "Briefly, serious
leisure can be defined as the
systematic pursuit of and amateur,
hobbyist, or volunteer activity that is
sufficiently substantial and interesting
for the participant to find a career there
in the acquisition and expression of its
special skills and knowledge."

24. TULOSTEN TARKASTELUSSA ESIIN NOUSSUT
TOINEN KYSYMYS (KOKO TUTKIMUSHANKKE):
• Miksi musiikin harrastajuus ihanteellistetaan, ja samalla
harrastajuus ja ammattilaisuus nähdään usein ikään kuin
toisilleen vastakkaisina?
• Onko lopultakaan todella hyviä perusteluita* sille, että
nämä “maailmat” nähdään niin erilaisina?
– Harrastajien kouluttautuminen, itsensä kehittäminen;
vakava ja pitkäjänteinen, määrätietoinen paneutuminen;
haasteiden ratkaisu (serious leisure, Stebbins 1992)
– Harrastamisesta syntyvät hyödyt ja palkkiot; tutkittavat
harvoin ilmoittavat hakevansa työstä vapautumista tai työlle
vastapainoa, pikemminkin korostavat harr. “totaalisuutta”
– Harrastajuuden poissulkeminen (Bossius & Liliestam 2011),
vs. valittu “ura” soittajan/laulajan elämänkulkuna
– Kehittyneet käytänteet, ekspertiisit, arvo- ja roolijärjestelmät
ja yksilön- ja ryhmäidentiteetit
– Harrastuksen ympärille rakentunut talous ja infrastruktuuri
* kuin palkkaus(järjestelmä) ja työsuhteet; tilaaja/maksaja-toimittaja

25. KOONTI (1)
- Näyttää nousevan perusteltuja – ja yllättäviäkin -
vastauksia tutkimuskysymyksiini
- Musiikin ”vakavan harrastuksen” (serious leisure) ja
ammattilaisuuden kokemuksella/ kertomuksella on
päällekkäisyyttä, eivät ole vastakohtia (vrt.
livsstilsmusikern, Nordman 2003, 231-236)
- Ja onko ”vakavan harrastuksen” ja ”ei-vakavan
harrastuksen” kokemuksessa/kertomuksessa jopa
edellistä merkittävämpiä laadullisia eroja?
- Esim. Matias on telakalla mieluummin kuin harrastaa
mitä ja miten tahansa musiikkia (normit)

26. KOONTI (2)
- Silti: miten ”vakavat harrastajat” voivat usein
stigmatisoida itseään muusikon metanarratiivien
ylläpidolla (ks. Kuusinen 2004; Nordman 2005,
194-225), sisäisesti ja ulkoisesti, ja luopuen
identiteettiensä puolustamisesta?
- Metafora-analyysi vielä tekemättä, samoin
kertomusten muun rakenteen (vs. sisällön)
tarkastelu

27. KOONTI (3)
- Joitakin metaforia Villen kertomuksesta:
(1) musiikki on jotenkin periytynyt;
(2) porukka,
(3) ja mulle lankes sitte se kakkosäänien ja
taustojen laulaminen, niin se oli melekonen
korkeakoulu siihen puoleen,
(4) oikeestaan suurin unelma on että sais olla
terveenä ja pystyis toteuttaan tekniikkaa mihin on
päässy, ettei kovin pahasti rapistuis tuo
tekniikkapuoli

28. KOONTI (4)
- Metaforia Jennyn kertomuksesta:
(1) Hela högstadiet så det var just det här
musikskolan, det var nog egentligen det som har
fått mig gå framåt och allting. Där var det jättemycket
uppträdanden och sånt
(2) [Jennyn kuorokokemuksista] Nå just inom gruppen
till exempel så kan det ju pratas dåligt bakom ryggen
om nån annan (….) så det är det är ganska det är inte
så positivt.
(3) [Jennyn saavutuksista] Nog har jag hittat mig själv
på det sättet och jag har fått arbete på grund av det
här.

29. KIRJALLISUUS
Bossius, T. & Lilliestam, L. 2011. Musiken och jag: Rapport från
forskningsprojektet "Musik i Människors Liv". Göteborg: Bo Ejeby.
Clandinin, D & Connelly, F. 2000. Narrative Inquiry: Experience and
Story in Qualitative Research. San Franciso, CA: Jossey-Bass.
Creech, A., Hallam, S., McQueen, H.& Varvarigou, M. 2013. The power
of music in the lives of older adults. Research Studies in Music Education
35, 87–102.
Cunha, R. & Lorenzino, L. 2012. The Secondary Aspects of Collective
Music-making. Research Studies in Music Education 34, 73-88.
Green, L. 2002, How Popular Musicians Learn: A Way Ahead For Music
Education. London: Ashgate Press.
DeNora, T. 2000. Music in Everyday Life. Cambridge: Cambridge
University Press.
Johnson, E. 2012. Introduction to narrative inquiry with special
consideration of research on education. Slideshare-esitys. Luettu 1.8.2014.
Saatavilla: http://www.slideshare.net/eskojohnson/introduction-tonarrative-
inquiryworkshop2012.
Kuusinen, J. 2005. Ei kokolihaa soittajille - tanssimuusikoiden keikka-
anekdootteja. Kuusinen.
.

30. KIRJALLISUUS
Laes, T. 2014. Empowering Later Adulthood Music Education: A Case Study of
a Rock Band for Third-Age Learners. International Journal of Music Education.
Lehtomaa, M. 2005. Fenomenologisen kokemuksen tutkimus: haastattelu,
analyysi ja ymmärtäminen. Teoksessa J. Perttula (toim.) Kokemuksen
tutkimus. Helsinki: Dialogia, 163–194.
Lindström, D. 2006. Sjung, sjung för livet! En studie av körsång som
pedagogisk verksamhet och av deltagarnas upplevelse av hälsa och
livskvalitet. Licentiatuppsats. Luleå: Luleå tekniska universitet, Institutionen för
musik och medier.
Nordman, A. 2003. Takt och ton i tid. Instrument, musik och musiker i
svenskösterbottniska dansorkestrar 1920-1950. Turku: Åbo Akademi O’Neill,
S. & Senyshyn, Y. 2011. How Learning Theories Shape Our Understanding of
Music Learners. Teoksessa MENC handbook of research on music learning.
Vol 1: Strategies. New York, NY: Oxford University Press, 3-34.
Ruismäki, H., Juvonen, A. & Lehtonen, K. 2013. Karaoke–The Chance to
Be a Star. The European Journal of Social & Behavioural Sciences 7 (4),
1222-1233.
Ruud, E. 1997. Musikk og identitet. Oslo: Universitetsforlaget.
Small, C. 1998. Musicking. The Meanings of Performing and Listening.
Hanover: Wesleyan University Press.
Stebbins, R.1992. Amateurs, Professionals and Serious Leisure. Montreal:
McGill-Queen's University Press.

31. KIRJALLISUUS
Suutari, P. 2000. Götajoen jenkka. Tanssimusiikki ruotsinsuomalaisen
identiteetin rakentajana. Helsinki & Tukholma: Suomen etnomusikologinen
seura & Ruotsinsuomalaisten arkisto 2000.
Turino, T. 2008. Music as Social Life. The Politics of Participation. Chigago,
Ill.: University of Chicago Pres
Vapaa-aikatutkimus 2002. Tilastokeskus. Luettu 11.7.2014. Saatavilla:
http://www.stat.fi/til/vpa/2002/index.html.
Webster, P. 2011. Construction of Music Learning. Teoksessa MENC
handbook of research on music learning. Vol 1: Strategies. New York, NY:
Oxford University Press, 35-83.
Wenger, E. 1998. Communities of practice: learning, meaning, and identity.
Cambridge: Cambridge University Press.
Westerlund, H. 2002. Bridging Exprerience. Action, and Culture in Music
Education. Sibelius Academy. Music Education Department. Helsinki: Sibelius
Academy.