14. • Korostetaan
• opiskelijan omaa aktiivisuutta
• tiedon rakentumista aiemman tiedon ja
kokemusten pohjalle
• oppimisen monimuotoisuutta ja
kytkeytymistä toimintaan
• tiedon soveltamista
• oppimaan oppimista
15. Maijaliisa Rauste-von Wright ja Johan von Wright (1994) kuvaavat konstruktivismia
seuraavilla yleistyksillä:
• uutta tietoa omaksutaan käyttämällä aiemmin opittua
• oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta
• toimintaa ohjaa sen tavoite, ja tavoitetta ohjaavat oppimisen kriteerit – mutta
oppimista säätelee se, mitä oppija tekee
• ymmärtämisen painottaminen edistää mielekästä tiedon jäsentämistä
• sama asia voidaan käsittää ja tulkita monella eri tavalla
• opitun siirtäminen uusiin tilanteisiin riippuu tietojen ja taitojen kytkeytymisestä
toisiinsa
• sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen rooli oppimisessa
• tavoitteellinen oppiminen on taito, jota voi oppia
• oppimisen arvioinnin tulisi olla monipuolista
• opetussuunnitelmien tulisi olla joustavia ja ottaa huomioon niin oppijan valmiudet
kuin tiedon suhteellisuus ja muuttuvuuskin.
• http://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/oppimiskasitykset/konstruktivistine
n-oppiminen/
16. • Konstruktivistisella oppimisnäkemyksellä (näin
yleisellä tasolla muotoiltuna) ei näytä olevan
vakavasti otettavaa kilpailijaa.
• on olemassa useita erilaisia konstruktivismin muotoja, mutta edellä
kuvatut piirteet ovat näille yhteisiä
• edellä kuvattuja piirteitä löytyy useista muistakin kuin
konstruktivismiksi nimetyistä ajattelutavoista (esim. ns.
”kognitiivinen oppimiskäsitys”)
• konstruktivismin kritiikki kohdistuu yleensä vain johonkin
konstruktivismin teesiin: esim. konstruktivistinen tietokäsitys vs.
realismi (Tapio Puolimatka: Oppimisen teoria).
17. • ”Kaikki hyvät pedagogit ovat aina olleet
konstruktivisteja.”
18. • Käsitystä on pitkään verrattu esim. behavioristiseen
oppimiskäsitykseen, josta tehdään argumentoinnissa
ns. olkinukke eli straw man.
• Keskustelu itse konstruktivistisesta
oppimiskäsityksestä ei vaikuta kovin kiinnostavalta,
eikä se välttämättä tuota uusia oivalluksia
19.
20. 1 . T O S I A S I A T
2 . P Ä Ä M Ä Ä R Ä T
3 . I D E O L O G I A
O P P I M I S K Ä S I T Y S T O I M I I
O P E T U S S U U N N I T E L M A S S A
K O L M E S S A T E H T Ä V Ä S S Ä
21. 1 . T O S I A S I A T
- kertoo mitä oppiminen on
ja miten se tapahtuu
—> opetuksen suunnittelun
ja arvioinnin suuntaviivat
22. 2 . P Ä Ä M Ä Ä R Ä T
- kertoo mihin suuntaan
opiskelijan (ja
oppimisympäristön) tulisi
kehittyä
- esim. matalammasta
korkeampitasoiseen
oppimiseen…
—> tavoitteiden asettaminen
opsissa ja opetuksessa
23. 3 . I D E O L O G I A
(muut kulttuuriset,
yhteiskunnalliset / poliittiset
päämäärät,
tarinat,
ihannekuvat…)
25. • LOPS 2016
• oppimiskäsitys sisältää etupäässä
päämääriksi (tai jopa ideologiaksi)
miellettäviä lauseita
• ”from ought to is…”
26. • Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka
mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja
ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on
erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän
rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen
kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii
reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset,
oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään
omaa osaamista.
• Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden
aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä
tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista
arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito
toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa
seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää
oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä
ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden
laajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan,
aikaan ja paikkaan.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
27. • Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja
elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa
oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen.
Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä
itseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja
ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita.
Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitä ja syventää ymmärrystä opittavista
asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin
oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein
pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.
• Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä
kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja
motivaatiota. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto
vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen.
Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan
luottamusta omiin mah- dollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen
palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa
että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.
28. • Konstruktivistinen oppimiskäsitys on
perustavasti käsitys siitä, mitä
oppiminen on
—> oppimisesta ei tarvitse tehdä
konstruktivistista, vaan opetuksen tulee
huomioida ja hyödyntää sitä, että oppiminen
joka tapauksessa on luonteltaan
konstruktivistista
32. Oppiminen on seurausta opiskelijan
aktiivisuudesta.
Ajatteleminen on oppimisen johtavan
tekemisen perusmuoto.
33. Myös kuunteleminen ja lukeminen johtavat
opiskelijan aktiivisen ajatteluprosessin kautta
oppimiseen.
Ryhmätöiden, yksilöllisen oppimisen ja
muiden vastaavien työtapojen toimivuus
kilpistyy yhtälailla siihen, miten hyvin ne
ylläpitävät opiskelijan ajatteluaktiivisuutta.
34. Osaaminen on tiedon pohjalta ajattelemista.
Ymmärtäminen ja tiedon soveltaminen
uusissa asiayhteyksissä ovat mielekkäitä
oppimistavoitteita ja johtavat laadukkaaseen
oppimiseen.