Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Tulevaisuuden teknologiat 26.11.2011

910 views

Published on

Katsaus tulevaisuuden it-palveluihin ja -teknologioihin. Esitetty IT-tradenomit ry:n syyskokouksessa 2011. Pasi Lehtiniemi / SCG Finland Oy

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Tulevaisuuden teknologiat 26.11.2011

  1. 1. Powered  by   SCG  Finland  Oy   Tulevaisuuden    IT-­‐palvelut  ja  teknologiat     26.11.2011  ©  SCG  Finland  Oy    |    LinnoitusAe  4B    |    02650  Espoo    |    2276326-­‐0    |    www.scg-­‐finland.com  
  2. 2. Ohjelma    •  Historia,  nykypäivä  ja  tulevaisuus     –  Miten  teknologia  on  kehiUynyt   –  Toimintaympäristön  kehiUyminen   –  Lähiajan  trendit  •  Uudet  teknologiat  innovaaAoiden  lähteenä   –  Tiedonhallinta  ja  Aedolla  johtaminen   –  Pilvi   –  Mobiili   –  PaikkaAedon  hyödyntäminen   –  Sosiaalinen  media   –  Tietoturva  •  Yhteenveto  ja  keskustelu  
  3. 3. Historia,  nykypäivä,  tulevaisuus   Teknologian  kehiUyminen   Toimintaympäristön  kehiUyminen   Lähiajan  trendit      
  4. 4. Teknologian  kehiUyminen  •  Alussa  InformaaAoteknologia  oli  helppo  määritellä  ja   kontrolloida  •  Kaikki  oli  yhdessä  huoneessa,  kunnes  pirstaloituva   teknologia  alkoi  sotkea  täydellistä  ja  halliUua  maailmaa  –   aloimme  meneUää  kontrollia  
  5. 5. Henkilökohtainen  Aetokone  
  6. 6. Lähiverkko  
  7. 7. Kaupallinen  internet  
  8. 8. Julkinen  internet  
  9. 9. KanneUava  laiUeet  
  10. 10. Älypuhelimet  
  11. 11. Pilvipalvelut  –  Sosiaalinen  media  •  Pilvipalvelut   valtaväylälle  2005.   Missä  palvelut  nyt?  •  KäyUäjät  kontrolloivat   dataa…  ja  mitä   palveluita  käytetään.  •  Ymmärtääkö  IT  tämän   vaikutukset?   Ymmärrämmekö  itse?  
  12. 12. Missä  olemme  nyt?  •  2  miljardia  internet-­‐ käyUäjää    •  2.9  miljardia  email  -­‐ osoiteUa  •  107  biljoonaa  emailia   vuodessa  •  90  miljoonaa  .com   osoiteUa  rekisteröity  •  255  miljoonaa  webbisivua  •  02/2011  IPv4  osoiUeet     loppuivat  
  13. 13. Tulevan  ennuste  •  Yksi  viidestä  avioliitosta  saa  alkunsa  verkossa  •  >  100  miljoonaa  LinkedIn  –käyUäjää  •  >  300  miljoonaa  TwiUer-­‐käyUäjää  •  >  700  miljoonaa  Facebook-­‐käyUäjää  =10%   maailman  väkiluvusta  
  14. 14. Sosiaalinen  media  ja  IT?  •  Facebook  ei  ole  asiantunAjalle  enää  pelkkä   webbisivu  •  Se  on  kehitys-­‐  ja  markkinoinAalusta  •  Goldman-­‐Sachs  on  arvioinut  Facebookin  50  Mdr   dollarin  arvoiseksi  •  Useimmat  IT  johtajat  ajaUelevat  edelleen  eUä   asiat  ovat  kontrolloitavissa.  Pää  pensaassa?  •  Facebookkia  pidetään  työajan  haaskauksena   –  Let’s  blog  it!  Let’s  ingore  it!  
  15. 15. Entäpä  käyUäjät?  •  Henkilöstö  ei  tee  yhteistyötä  IT  johdon  kanssa   liiUyen  sosiaaliseen  mediaan.   –  Miksi  heidän  pitäisi?  •  He  eivät   –  tarvitse  IT:n  lupaa   –  tarvitse  uuUa  teknologiaa   –  tarvitse  IT:n  tukea   –  ajaUele  eUä  IT  olisi  keUerä  •  Ei  siis  ihme  miksi  IT  on  ulkona  sosiaalisen  median   loopista  
  16. 16. Toivossa  on  hyvä  elää  •  Fortune  Global  100  yhAöistä   –  65%  omistaa  TwiUer-­‐Alin   –  54%  omistaa  Facebook  fanisivut   –  50%  on  YouTube  videokanava  käytössä   –  33%  on  yhAön  Blogi  käytössä  
  17. 17. Tiedämmekö  edelleenkään  mihin   maailma  on  menossa?  •  ”Kaikki  mikä  voidaan  keksiä  on  jo  keksiUy”   –  Charles  H.  Duell,  Commissioner  U.S.  Patent  Office,   1899  •  Ei  ole  yhtään  syytä  miksi  ihmiset  haluaisivat   Aetokoneen  koAinsa   –  Ken  Olsson,  President,  Chairman  &  Founder  of   DEC,  1975  
  18. 18. Muutamia  lähiajan  kehitysaskelia  •  Enää  ei  tarvitse  hakea   –  Vuoden  2011  loppuun  mennessä  älypuhelimissa   on  NFC  (Near  Field  CommunicaAon)   –  Pian  voit  ohjata  puhelimilla  kaasupumppuja,   myynAautomaaUeja,  lähikauppoja   –  SupermarkeAssa  kupongit  ilmestyvät  kännykkääsi   kävellessäsi  pitkin  käytäviä  •  UuAset,  tuoUeet  ja  palvelut  löytävät  sinut!  
  19. 19. MuUa  mikä  olikaan  IT:n  rooli  kaikessa?  •  IT  on  sidoksissa  kaikkeen   (liike+toiminta)  •  IT  on  korvaamaton   voimavara   (”ohjaustehosAn”)  •  IT  ei  ole  mikään  lyhyt   välähdys  tulevaisuudesta  •  IT  nähdään  nyt  riskinä  •  IT:n  suurin  haaste  on  se,   eUä  liiketoiminta  alkaa   vaaAmaan  siltä  todellista   liiketoiminnallista  lisäarvoa  
  20. 20. 2010  •  Uuden  sovelluskehityksen  suhteellinen  osuus  on  pudonnut  IT   budjeAssa  50%:sta  20%:iin.  •  Jatkuvien  palveluiden  toimiUamisen  kustannukset  ovat   tuplaantuneet  35%sta  70%:iin  •  KuluUaminen  ihmisiin  näyUäisi  olevan  ”villakoiran  ydin”  •  IT  projekAt  ovat  epäonnistuneet  65%:sesA  viimeisimmän   vuosikymmenen  aikana.    
  21. 21. InnovaaAon  merkitys  
  22. 22. AuUavatko  viitekehykset?  •  Tällä  hetkellä  yli  2  miljoonaa  ihmistä  on   viitekehyksiin  serAfioituja  ITSM  ammaslaisia  •  Siitä  huolimaUa  70-­‐80%  ITSM   käyUöönoUohankkeista  epäonnistuu  
  23. 23. Muutosvastarinta  •  Viitekehykset  eivät  ole  rikki.  •  MerkiUävässä  asemassa  ovatkin   ASENNE,  KÄYTTÄYTYMINEN  ja  KULTTURI  (ABC@work)  •  Muutoksen  keskipisteessä  IHMINEN,  ei  tekniikka  
  24. 24. Mitä  seuraavaksi?  •  Pilvipalvelut?   –  2012:  liiketoiminnasta    20%  ei  enää  omista  IT-­‐ omaisuuUa  (Gartner)   –  2014:  organisaaAoista  90%  tukee  yhAön  järjestelmien   käyUöä  henkilökohtaisilla  laiUeilla  (Gartner)  •  Green  IT?   –  2012:  PC-­‐laiUeiden  kasvihuonepäästöistä  syntyy  60%   ennen  ensimmäistä  käyUökertaa   –  LaiUeiden  valmistaminen  Aasiassa  voi  olla   taloudellista  muUa  ei  ympäristöystävällistä.  
  25. 25. Mobile  •  Vuonna  2013-­‐2014  (Gartner  –  F-­‐Secure)   –  Puhelimet  ovat  oUaneet  kärkipaikan  käytetyimpänä   internet-­‐laiUeena   –  80%  liiketoiminnasta  tukee  henkilöstön  tablet  -­‐käyUöä  
  26. 26. Pink  Elephant  ennustaa:  •  2012   –  KanneUavien  Aetokoneiden  hyötykäyUö  laskee   –  Tablesen  käyUö  yleistyy   –  Pilvipalvelut  ovat  kehityksen  valtavirrassa  •  2013   –  IT:stä  tulee  IS  (InformaAon  Technology  -­‐>  InformaAon  Services)   –  IT  pakotetaan  osoiUamaan  liiketoiminnallinen  lisäarvo  palveluidensa   kauUa  •  2014   –  Sosiaalisen  median  välineistä  tulee  käytetyin  IT  palveluhallinnan   tukiteknologia  •  2015   –  CIO  =  Chief  InnovaAon  Officer   –  Service  Deskin  rooli  vähenee,  Self  Helpin  &  Portaalien  käyUö  yleistyy  
  27. 27. Maailma  muuUuu  •  Oletko  sinä  valmis?  
  28. 28. Uudet  teknologiat  innovaaAon   lähteenä     Tiedolla  johtaminen  
  29. 29. Tiedon  hallinta  ja  Aedolla  johtaminen  •  Liiketoiminnan  kellotaajuus  ja  moniuloUeisuus  kasvaa   –  Enää  ei  riitä  eUä  päätöksiä  tehdään  kerran  kuukaudessa   katsomalla  peruutuspeiliin  ja  tekemällä  päätöksiä  mutu-­‐ tuntumalla.   –  Vanhan  liiton  organisaaAot  putoavat  kyydistä  •  Päätöksenteon  tulisi  perustua  kokonaisvaltaiseen  ja   liiketoiminnan  tulkitsemaan  Alannekuvaan  •  Tosiasioiden  tulisi  olla  luoteUavia  •  Päätöksiä  pitää  pystyä  tekemään  jokaisella   organisaaAon  tasolla  (Aedon  saatavuus)  •  Tiedolla  johtamisella  yrityksen  Aeto,  osaaminen  ja   aineeton  varallisuus  muutetaan  taloudelliseksi  arvoksi  
  30. 30. Tiedolla  johtamisen  tavoiUeita  •  Ymmärtää  toimintaa  ja  toimintaympäristöä  •  Muodostaa  pohja  paremmalle   päätöksenteolle  •  Määritellä  miUarit  ja  keskiUyä  keskeisiin   menestystekijöihin  •  Virtaviivaistaa  johtamista  jakamalla  Aetoa   tehokkaasA  
  31. 31. Tiedon  hyödyntämisen  haasteita  •  Toimintaa  raportoidaan  vain  operaAivisia  asioita  •  Järjestelmiä  ei  hyödynnetä  riiUävän  laajasA  •  InformaaAoon  ei  luoteta  •  Pirstaleinen  Aeto  on  pullonkaula  kehiUämiselle  ja   informaaAon  kokonaiskuvan  muodostamiselle   Cost planning Business and control Analytics Manufacturing Human Supply Chain Resource CRM Management Management Financial Management
  32. 32. Mikä  Aeto  on  tärkeää?  
  33. 33. Keskeisiä  kysymyksiä  •  Miten  seuraamme  strategian  toteutumista  ja   kehiUymistä?  •  Mitä  Aetoa  tarvitsemme  keskeisten  päätösten   tekoon?  •  Miten  ennakoimme  tulevaa?  •  Mitkä  ovat  keskeiset  miUarit?  •  Miten  seuraamme  suorituskykyä  ja   opAmoimme  toimintaa?  
  34. 34. Miten  voimme  helpoUaa  Aedon   hyödyntämistä?  •  Työkalujen  helppokäyUöisyys  avainasemassa   •  KäyUäjäkohtaisen  Aedon  tarjoaminen  (roolit  vs.  informaaAo)   •  KäyUöliiUymän  selkeys,  visuaalisuus  ja  sovelluksen   toiminnallinen  rakenne  korostuvat   •  PaikkaAedon  hyödyntäminen  visualisoinnissa  •  LiiketoimintaAeto  sähköiselle  työpöydälle   •  Tiedon  jakaminen  yhdestä  lähteestä  kaikille  käyUäjille   tarpeen  mukaan  •  PäätelaiteriippumaUomat  järjestelmät    •  KollaboraaAo  ja  työryhmätoiminnot   •  Keskustelu,  kommentoinA,  akAviteesen  kiinnitys  ja   seuranta  
  35. 35. Tiedon  laadun  ongelmat  •  Liiketoiminta  on  muuUunut   –  Fyysinen  pääoma  -­‐>  finanssipääoma  -­‐>  Aetopääoma  •  Hyväkään  järjestelmä  ei  pysty  taikomaan  huonolaatuisesta  Aedosta   hyviä  raporUeja  •  Tiedon  huonolla  laadulla  on  merkiUävä  negaAivinen  vaikutus   liiketoiminnan  kokonaistehokkuuteen   –  Vääriä  päätöksiä   –  LuoUamuspula  informaaAoon   –  Turhautuminen  kaikilla  toiminnan  tasoilla  •  Huolehdi  Aedoista  kuin  rahoistasi,  ne  ovat  rahan  arvoisia!   –  SuunniUelu  ja  päätöksenteko  perustuu  faktoihin   –  Vähemmän  prosessivirheitä  ja  riskejä   –  Vähemmän  Aedon  kokoamiseen  ja  tarkistamiseen  kuluvaa  aikaa  ja   energiaa  
  36. 36. Tiedolla  johtamisen  strategia  •  PriorisoinA  ja  ohjaus   –  Työnjako,  vastuut,  toimintamallit   –  Tiedolla  johtamisen  kehiUäminen  yhteen  paikkaan   (business  intelligence  competence  center)  •  TavoiteAla  ja  Aetoarkkitehtuuri   –  Yritysarkkitehtuuri  avuksi  (liiketoiminta,  sovellukset,   data,  teknologia)   –  Samoja  asioita  ei  ylläpidetä  moneen  kertaan  (master   data  management)   –  Tieto  käyteUävissä  ja  yhdisteUävissä   –  Osaamisen  hallinta  tehokasta  
  37. 37. Toimenpiteet  •  Määritä  mikä  Aeto  on  tärkeää   –  Strategia  ja  roadmap  liiketoimintaAedon  hallinnalla   –  Tietoarkkitehtuuri,  Aedon  elinkaari  ja  sen  omistajuus   –  Toimintamalli  (governance)   –  Eroon  siiloista  •  Madalla  informaaAon  käyUökynnystä   –  Sähköiset  työpöydät,  kojelaudat  miUareineen   –  KollaboraaAoratkaisut   –  PäätelaiteriippumaUomat  (mobiili)ratkaisut  •  Huolehdi  Aedon  laadusta   –  NykyAla  (tunnusta  tosiasiat)   –  TavoiteAla  (muista  kommunikoida  merkitys  koko  organisaaAolle)   –  KehiUämiskohteet  (osallista  henkilöstö  kehitystyöhön)  
  38. 38. Kokonaisuuden  osat  •  Business  Intelligence  (BI)   –  BI-­‐toiminnot  ja  työkalut   –  Tiedon  integroinA,  jalostus,  AetovarastoinA   –  ERP,  operaAiviset  järjestelmät  •  Enterprise  Content  Managment  (ECM)   –  AsiankäsiUelyn  sovellukset   –  Dokumensen  hallinta   –  ArkistoinA  ja  pitkäaikaissäilytys  •  OperaAiviset  järjestelmät   –  Liiketoimintasovellukset   –  IntegraaAot   –  OperaAiviset  järjestelmät,  ERP,  MES,  …  •  LocaAon  Intelligence  
  39. 39. TavoiteAla  
  40. 40. Uudet  teknologiat  innovaaAon   lähteenä   Pilvipalvelut  
  41. 41. CIO:n  tulevaisuuden  agenda  
  42. 42. Cloud  -­‐  Pilvipalvelut  •  “A  model  for  enabling  convenient,  on-­‐demand  network  access  to  a  shared  pool  of   configurable  compuAng  resources  (e.g.,  networks,  servers,  storage,  applicaAons,   and  services)  that  can  be  rapidly  provisioned  and  released  with  minimal   management  effort  or  service  provider  interacAon.  This  cloud  model  promotes   availability  and  is  composed  of  five  essenAal  characterisAcs,  three  service  models,   and  four  deployment  models”     Characteris,cs   Service    Models   Deployment         Models   On-­‐demand  self  service   SaaS     Broad  Network  access   Soxware  as  a  Service   Private  cloud   Resource  pooling   PaaS   Community  cloud   Rapid  elasAcity   Playorm  as  a  Service   Public  cloud   Measured  service   IaaS   Hybrid  cloud     Infrastructure  as  a  service            •  The  consumer  does  not  manage  or  control    
  43. 43. CharacterisAcs  •  On-­‐demand  self-­‐service.  A  consumer  can  unilaterally  provision  compuAng  capabiliAes,  such  as  server  Ame  and   network  storage,  as  needed  automaAcally  without  requiring  human  interacAon  with  each  service  provider.  •  Broad  network  access.  CapabiliAes  are  available  over  the  network  and  accessed  through  standard  mechanisms   that  promote  use  by  heterogeneous  thin  or  thick  client  playorms  (e.g.,  mobile  phones,  tablets,  laptops,  and   workstaAons).  •  Resource  pooling.  The  provider’s  compuAng  resources  are  pooled  to  serve  mulAple  consumers  using  a  mulA-­‐ tenant  model,  with  different  physical  and  virtual  resources  dynamically  assigned  and  reassigned  according  to   consumer  demand.  There  is  a  sense  of  locaAon  independence  in  that  the  customer  generally  has  no  control  or   knowledge  over  the  exact  locaAon  of  the  provided  resources  but  may  be  able  to  specify  locaAon  at  a  higher  level   of  abstracAon  (e.g.,  country,  state,  or  datacenter).  Examples  of  resources  include  storage,  processing,  memory,   and  network  bandwidth.  •  Rapid  elasAcity.  CapabiliAes  can  be  elasAcally  provisioned  and  released,  in  some  cases  automaAcally,  to  scale   rapidly  outward  and  inward  commensurate  with  demand.  To  the  consumer,  the  capabiliAes  available  for   provisioning  oxen  appear  to  be  unlimited  and  can  be  appropriated  in  any  quanAty  at  any  Ame.  •  Measured  service.  Cloud  systems  automaAcally  control  and  opAmize  resource  use  by  leveraging  a  metering   capability1  at  some  level  of  abstracAon  appropriate  to  the  type  of  service  (e.g.,  storage,  processing,  bandwidth,   and  acAve  user  accounts).  Resource  usage  can  be  monitored,  controlled,  and  reported,  providing  transparency  for   both  the  provider  and  consumer  of  the  uAlized  service.  •  Lähde:  NaAonal  InsAtute  of  Standards  and  Technology,  The  NIST  DefiniAon  of  Cloud  CompuAng  (Special   PublicaAon  800-­‐145)  
  44. 44. Service  Models  •  Soxware  as  a  Service  (SaaS).  The  capability  provided  to  the  consumer  is  to  use  the  provider’s  applicaAons  running   on  a  cloud  infrastructure2.  The  applicaAons  are  accessible  from  various  client  devices  through  either  a  thin  client   interface,  such  as  a  web  browser  (e.g.,  web-­‐based  email),  or  a  program  interface.  The  consumer  does  not  manage   or  control  the  underlying  cloud  infrastructure  including  network,  servers,  operaAng  systems,  storage,  or  even   individual  applicaAon  capabiliAes,  with  the  possible  excepAon  of  limited  user-­‐  specific  applicaAon  configuraAon   sesngs.  •  Playorm  as  a  Service  (PaaS).  The  capability  provided  to  the  consumer  is  to  deploy  onto  the  cloud  infrastructure   consumer-­‐created  or  acquired  applicaAons  created  using  programming  languages,  libraries,  services,  and  tools   supported  by  the  provider.3  The  consumer  does  not  manage  or  control  the  underlying  cloud  infrastructure   including  network,  servers,  operaAng  systems,  or  storage,  but  has  control  over  the  deployed  applicaAons  and   possibly  configuraAon  sesngs  for  the  applicaAon-­‐hosAng  environment.  •  Infrastructure  as  a  Service  (IaaS).  The  capability  provided  to  the  consumer  is  to  provision  processing,  storage,   networks,  and  other  fundamental  compuAng  resources  where  the  consumer  is  able  to  deploy  and  run  arbitrary   soxware,  which  can  include  operaAng  systems  and  applicaAons.  The  consumer  does  not  manage  or  control  the   underlying  cloud  infrastructure  but  has  control  over  operaAng  systems,  storage,  and  deployed  applicaAons;  and   possibly  limited  control  of  select  networking  components  (e.g.,  host  firewalls).  •  Lähde:  NaAonal  InsAtute  of  Standards  and  Technology,  The  NIST  DefiniAon  of  Cloud  CompuAng  (Special   PublicaAon  800-­‐145)  
  45. 45. Deployment  Models  •  Private  cloud.  The  cloud  infrastructure  is  provisioned  for  exclusive  use  by  a  single  organizaAon  comprising  mulAple   consumers  (e.g.,  business  units).  It  may  be  owned,  managed,  and  operated  by  the  organizaAon,  a  third  party,  or   some  combinaAon  of  them,  and  it  may  exist  on  or  off  premises.  •  Community  cloud.  The  cloud  infrastructure  is  provisioned  for  exclusive  use  by  a  specific  community  of  consumers   from  organizaAons  that  have  shared  concerns  (e.g.,  mission,  security  requirements,  policy,  and  compliance   consideraAons).  It  may  be  owned,  managed,  and  operated  by  one  or  more  of  the  organizaAons  in  the  community,   a  third  party,  or  some  combinaAon  of  them,  and  it  may  exist  on  or  off  premises.  •  Public  cloud.  The  cloud  infrastructure  is  provisioned  for  open  use  by  the  general  public.  It  may  be  owned,   managed,  and  operated  by  a  business,  academic,  or  government  organizaAon,  or  some  combinaAon  of  them.  It   exists  on  the  premises  of  the  cloud  provider.  •  Hybrid  cloud.  The  cloud  infrastructure  is  a  composiAon  of  two  or  more  disAnct  cloud  infrastructures  (private,   community,  or  public)  that  remain  unique  enAAes,  but  are  bound  together  by  standardized  or  proprietary   technology  that  enables  data  and  applicaAon  portability  (e.g.,  cloud  bursAng  for  load  balancing  between  clouds).  •  Lähde:  NaAonal  InsAtute  of  Standards  and  Technology,  The  NIST  DefiniAon  of  Cloud  CompuAng  (Special   PublicaAon  800-­‐145)  
  46. 46. Huomioita  pilvipalveluista   -­‐  sisäisen  toiminnan  kypsyys  -­‐  •  Ovatko  IT  organisaaAot  ja  ITSM  prosessit  valmiita   pilvipalveluihin?     –  51%  Ei   –  26%  Kyllä   –  23%  Ei  osaa  sanoa  •  Pystyykö  nykyisellä  ITSM  työkalulla  hallitsemaan  ja   tukemaan  pilvipalveluita?   –     8%  Jo  käytössä   –  19%  Voisi  käyUää   –  31%  Ei  voi  käyUää   –  42%  Ei  osaa  sanoa  
  47. 47. Huomioita  pilvipalveluista   -­‐  sisäisen  toiminnan  kypsyys  -­‐  •  Onko  pilvipalvelustrategia  olemassa?   –  28%  Kyllä  yhdellä  tai  useammalla  alueella  •  Tulevaisuuden  näkymät  pilvipalveluiden   käyUönotolle?   –  5%  suunniUelee  käyUöönoUoa  3kk  sisällä   –  16%  lyhyen  tähtäimen  suunnitelmissa  3-­‐6  kk  sisällä   –  20%  suunniUelee  käyUöönoUoa  >6kk  päästä   –  32%  ei  suunniUele  käyUöönoUoa  
  48. 48. Huomioita  pilvipalveluista  
  49. 49. Pilvistrategian  askelmerkit  •  Omaksu  ja  ota  pilvistrategia  haltuun  •  SuunniUele  palvelut  liiketoimintaprosesseihin   pohjautuen  “pää  pilvissä”  •  Kiinnitä  erityishuomiota  liiketoiminnan   palvelutasovaaAmuksiin.    •  Ymmärrä  Alivelvollisuutesi  lakien  ja  asetusten  sekä   liiketoiminnan  suhteen  •  NeuvoUele  palvelutasosopimus  liiketoiminnan  kanssa  •  NeuvoUele  toimiUajasopimukset  •  Noudata  Aukkaa  toimiUajapoliAikkaa  
  50. 50. VirtualisoinA  •  Pilvessä  kaikki  palvelimet  ovat  virtuaalisia  •  Vuonna  2011  Amazon  EC2  –palvelulla  on  arviotu  olevan   käytössä    lähes  100  miljoonaa  virtuaalipalvelinta.  •  Mahdollisuus  oUaa  käyUöön  tuhansia  uusia   virtuaalipalvelimia  päivässä  •  Pienet  yritykset  käyUävät  virtuaalipalveluita  jatkuvasA:   –  VMWare  or  Hyper-­‐V  for  servers;  Terminal  Server  or  Citrix  for   desktops  •  VirtualisoinA  on  tullut  jäädäkseen    •  Säästät  rahaa,  Alaa,  ilmastoinAkustannuksia  ja  sähköä  •  Paljon  “vihreämpi  vaihtoehto”  kuin  yksiUäiset  koneet  jossa   hallitset  omaa  yksityistä  palvelua    
  51. 51. OUeita  maailmalta  
  52. 52. Uudet  teknologiat  innovaaAon   lähteenä   Mobiili  
  53. 53. Mobiili  •  Star-­‐Trek  Universal  Communicator  •  Smart  Phones,  Blackberries  •  i-­‐Phones;  i-­‐Pads  •  Kasvava  joukko  Aetotyöläisiä  on  löytänyt  riiUävät   toiminnallisuudet  mobiililaiUeista  ja  jäUäneet  vakioidut   “dinosaurus”  -­‐kanneUavat  koAtoimistolle.  •  Sovellusten  ja  veppisivujen  tulee  tarjota   päätelaiteriippumaUomaton  käyUöympäristö.  •  Gartner  2010   –  “Vuoteen  2013  mennessä  puhelimet  ovat  vallanneet   Aetokoneelta  paikan  käytetyimpänä  internet-­‐laiUeena”   –  80%  liiketoiminnasta  tukee  henkilöstön  tablet  –käyUöä  
  54. 54. Palveluiden  kehiUyminen  •  Tällä  hetkellä  mobiileilla  päätelaiUeilla  pystytään     –  Hallitsemaan  asioita  kosketuksella   –  Ilmaisemaan  itseämme   –  Nähdä  /  skannata   –  Käsitellä  audiota  /  videota   –  Paikantaa  (Locate  /  Geo  /  LBS  /  NFC)  •  Olla  jatkuvasA  läsnä  ympäristömme  kanssa  •  Mobiilipalvelut  ovat  pilvipalveluiden  mullistaneet  ohella  sekä     bisnesajaUelun,  eUä  ansaintamallit   –  09/2011  oli  Angry  Birds  peliä  ladaUu     yli  350  miljoonaa  kertaa   –  11/2011  latausten  määrä  ylis  500  miljoonaa  
  55. 55. PaikkaAedon  hyödyntäminen  •  Aineistot   –  Kunnilla  tarkka  aineisto  kaavasuunniUelun  pohjana     –  KoordinaaAstot  harmonisoidaan  EU-­‐tasolla  -­‐>  kaikki  aineisto  soviteUava  •  OperaAivinen  paikkaAeto   –  Työnohjaus  •  Liiketoiminnan  tukipalvelut   –  LocaAon  Intelligence   –  Teemakartat  •  Palvelut  loppukäyUäjille   –  LBS  (lokaaAopalvelut),  3D  kuvat,  palvelukuvaukset,  tunnistus,  reiAtys  •  PaikkaAeto  mukana  monessa   –  Toiminnanohjaus,  logisAikka,  myynA  ja  markkinoinA,  julkisten  palveluiden   opAmoinA,  omaisuudenhallinta,  vakuutukset,  sosiaalinen  media  •  Palautekanava  
  56. 56. Uudet  teknologiat  innovaaAon   lähteenä   Sosiaalinen  media  
  57. 57. Sosiaalinen  media  •  Tällä  hetkellä  Facebookissa  on  yli  758  miljoonaa   jäsentä.   –  Arviotu  kasvavan  yli  1  miljardin  kesään  2012   mennessä  •  Jos  Facebook  olisi  maa,  se  olisi  väkiluvultaan   numero  3,  Kiinan  ja  InAan  jälkeen.  Kuitenkin   paljon  edellä  USA:ta  •  Vuoteen  2013  mennessä  Facebook  tulee   olemaan  jäsenmäärältään  maailman  suurin   “maa”   –  Ja  edelleen  Facebook  on  blokaUu  Kiinalaisilta.  
  58. 58. Sosiaalisen  verkoUumisen  historia  ja   tulevaisuus  
  59. 59. Mitä  saamme  seuraaksi  pelätä?  •  1950  -­‐luvulla  johtajat  pelkäsivät  kylpyhuoneita:     henkilöstö  tuhlaa  tuoUavaa  työaikaa.  •  1970  -­‐luvulla  johtajat  pelkäsivät  puhelinta:     henkilöstö  tuhlaa  tuoUavaa  työaikaa.  •  1980  -­‐luvun  lopulla  johtajat  pelkäsivät  sähköposAa:   henkilöstö  tuhlaa  tuoUavaa  työaikaa.  •  1990  -­‐luvulla  johtajat  pelkäsivät  internet-­‐yhteyUä:   henkilöstö  tuhlaa  tuoUavaa  työaikaa.  •  2000  -­‐luvulla  johtajat  pelkäävät  sosiaalista  mediaa:     henkilöstö  tuhlaa  tuoUavaa  työaikaa.  •  What’s  next?  
  60. 60. Uudet  teknologiat  innovaaAon   lähteenä   Tietoturva  
  61. 61. Tietoturva  •  Vuonna  2015  web  on  mobiili   –  2,5  mrd  interneAn  käyUäjää   –  5  mrd  matkapuhelimen  käyUäjää  •  Ovatko  pilvipalvelut  Aeturvapäällikön   painajainen?   –  Pilvipalvelut?   –  Data?   –  PäätelaiUeet?  
  62. 62. Pilvi  vs.  Oma  IT  
  63. 63. Oma  IT  vs.  Pilvi  
  64. 64. HuomioonoteUavia  seikkoja  Tarve,  mitä  pilvipalveluilla  tavoitellaan?  •  Kaikkea  ei  tarvitse  viedä  pilveen  Tietoturva  ei  siis  ole  este,  muUa  ei  sitä  voi  unohtaa  •  Älä  ohita  yhtään  viidestä  elemenAstä  Huolehdi  varmuuskopioinnista  •  Datan  tallennus  eri  pilveen?  Mitä  Aetoa  pilveen  tallennetaan?  •  Tiedon  salaus  Ota  kulu(ajaistuminen  huomioon,  kaiken  ei  tarvitse  olla  kuitenkaan  villiä.  Tasapainon  löytäminen  kontrollin  ja  uusien  palveluiden  suhteen  avainasemassa.  
  65. 65. PäätelaiUeet  ennen  ja  nyt  Ennen:  •  Päätelaite  on/oli  (tyypillisesA)  työnantajan  omaisuuUa  •  LaiUeiden  käytön  hallinta  ja  valvonta  suhteellisen  helppoa  •  PäätelaiUeessa  käsitellään  vain  verkon  sisällä  olevaa  Aetoa  Nyt:  •  Päätelaite  on  enAstä  useammin   työntekijän  omaisuuUa  •  Laitekirjon  vuoksi  niiden  käyUö     ja  valvonta  käyUäjän  vastuulla  •  PäätelaiUeessa  käsitellään  Aetoja,     joka  voi  sijaita  missä  tahansa  
  66. 66. Yhteenveto  ja     keskustelu  
  67. 67. Kiitos!  
  68. 68. Tietolähtet  •  Gartner  •  Pink  Elephant  2011   –  hUp://www.youtube.com/watch?v=UsLTqUjZm8Q    •  NIST,  NaAonal  InsAtute  of  Standards  and  Technology  •  ITSMF  vuosikonferenssi  2011   –  Pink  Elephant,  George  Spalding   –  F-­‐Secure,  Harri  Ruusinen  •  Affecto  Forum  2011   –  Affecto:  Pekka  Eloholma,  Timo  Helkiö  (BI),  Hakim  Laukkoski  (ECM),     –  IBM,  Microsox,  Oracle,  SAP:  Tiedolla  johtamisen  trendipaneeli.  •  Tietoviikon  verkkojulkaisut   –  www.Aetoviikko.fi  •  KarUakeskus   –  Jari  Turpeinen  ja  Sami  Masala,  haastaUelu  paikkaAedon  hyödyntämisestä   ©  SCG  Finland  Oy    |    LinnoitusAe  4B    |    02650  Espoo    |    2276326-­‐0    |    www.scg-­‐finland.com  
  69. 69. SCG  Finland  Oy   IT  palvelut     Johtaminen   KehiUäminen   Sparraus     Asiakkaan   liiketoiminta   Valmennus   Soveltaminen   Onnistunut     Viitekehykset   käytännössä   muutos    ©  SCG  Finland  Oy    |    LinnoitusAe  4B    |    02650  Espoo    |    2276326-­‐0    |    www.scg-­‐finland.com  
  70. 70. Koulutusporyolio  •  ITIL® v3 Overview •  ABC@Work•  ITIL® v3 Foundation •  ICT Frameworks Overview•  ITIL® v3 Service Strategy (ST) •  Cobit 5 Overview•  ITIL® v3 Service Design (SD) •  Cobit 4.1 Overview•  ITIL® v3 Service Transition (ST) •  Cobit 4.1 Foundation•  ITIL® v3 Service Operation (SO) •  ISO/IEC 20000 Overview•  ITIL® v3 Continual Service Improvement (CSI) •  ISO/IEC 20000 Foundation•  ITIL® v3 Service Offerings and Agreements (SOA) •  TOGAF Overview•  ITIL® v3 Planning Protection and Optimization (PPO) •  Prince2 Overview•  ITIL® v3 Release Control and Validation (RCV) •  MSP Overview•  ITIL® v3 Operational Support and Analysis (OSA)•  ITIL® v3 Managing Across the Lifecycle (MALC) ©  SCG  Finland  Oy    |    LinnoitusAe  4B    |    02650  Espoo    |    2276326-­‐0    |    www.scg-­‐finland.com  
  71. 71. Asiakkaat  ©  SCG  Finland  Oy    |    LinnoitusAe  4B    |    02650  Espoo    |    2276326-­‐0    |    www.scg-­‐finland.com  
  72. 72. YhteysAedot     Pasi  Leh,niemi   Managing  Director     Tel.      +358  50  5151773   Email:      pasi.lehAniemi@scg-­‐finland.com   LinkedIn:      hUp://fi.linkedin.com/in/pasilehAniemi   TwiUer      @PasiLehAniemi    ©  SCG  Finland  Oy    |    LinnoitusAe  4B    |    02650  Espoo    |    2276326-­‐0    |    www.scg-­‐finland.com  

×