Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Aalto-yliopisto Tiedolla johtaminen Timo Halima luento lukukausi 2015

1,843 views

Published on

Luento tiedolla johtamisen peruskäsitteistä liiketoiminnan ja teknologian näkökulmasta.

Published in: Data & Analytics
  • hyvä kokonaiskuvaus - saisipa soten pohjapiirustukseksi?
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here

Aalto-yliopisto Tiedolla johtaminen Timo Halima luento lukukausi 2015

  1. 1. Knowit | Design & Digital Accounting Information Systems Timo Halima, Knowit Senior Consultant Aalto- yliopiston kauppakorkeakoulu Lukukausi 2015
  2. 2. Agenda • Luento o Tietojohtaminen o Tiedolla johtaminen (BI) o Tiedon johtaminen (DW) o Case-esimerkki o Kysymykset/kommentit • Lähdeluettelo • Esittely o Luennoitsija: Timo Halima o Yritys: Knowit Oy/Ab
  3. 3. Luento: Timo Halima 10 vuoden kokemus liiketoimintaympäristöjen rakennemuutoshankkeista usealla liiketoimintasektorilla. Toiminut liikkeenjohdon kehitystyöryhmien vetäjänä ja kouluttaja sekä koordinoinut ja hallinnoinut palvelu- ja teknologiayhteistyötä avainteknologioiden välillä eri toimenkuvissa. ”Pyrkimys liiketoiminnan sisältötuntemukseen ja palveluiden konseptointiin. ” Osaamisalueet: • Strategiakonsultointi • Johdon ja muutostilanteiden konsultointi (BI-strategia, tiedolla johtaminen) • Johdon raportointiratkaisut, sähköinen asiointi, kaksisuuntaiset asiointipalvelut • Palveluiden kuvaus ja konseptointi, ratkaisumyynti sekä asiakkuuksien hallinta • Tuki- ja ylläpidon arkkitehtuuri: Sovellustuen ja ylläpidon palveluratkaisut • Organisaatiorakenteiden, johtamis- ja tietojärjestelmien sekä tietoprosessien kehittäminen • Ohjelmistoratkaisujen tietosisällön tuottaminen Koulutus: Tekniikan lisensiaatti (TTY) Opetus: Logistiikan pk. Osto- ja hankintatoimi Tietojohtaminen Johtamisen perusteet Turvallisuusjohtaminen Turvallisuuskulttuuri Työkokemus: Prosessiteollisuus Yliopisto Konsultointiala
  4. 4. Knowit − Konsulttiyritys, jolla on vahva ICT-osaaminen. 1800 asiantuntijaa Ruotsissa, Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Venäjällä ja Virossa Knowit on listattu Tukholman OMX-pörssissä Konserninliikevaihto(MEUR) Suomessa yli 20vuoden kokemus 130 asiantuntijaanoin 145 154 189 215 215 220 2008 2009 2010 2011 2012 2013
  5. 5. Palvelumme Design & Digital Quality & Software Development ”Luomme kasvua ja tuottavuutta digitalisoitumisesta integroidulla digitaalisella kokemuksella” ”Ohjelmistokehityksen ja laadunhallinnan palveluja järjestelmän elinkaaren kaikkiin vaiheisiin”
  6. 6. Tietojohtaminen • Terminologisia haasteita • Tietojohtamisen ontologia • Tietojohtamisen arvoketju
  7. 7. Terminologisia haasteita Tiedolla johtaminen TIETOJOHTAMINEN Tiedon johtaminen Raportointi Analytiikka Integrointi Varastointi Tiedon rikastamisprosessi Tieto-omaisuuden ylläpito Tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa
  8. 8. Terminologisia haasteita http://www.alykastyo.fi/johdettaisiinko-tiedolla TIEDOLLA JOHTAMINEN • Tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa TIEDON JOHTAMINEN • Tiedon rikastamisprosessi • Tieto-omaisuuden ylläpito TIETOJOHTAMINEN • ”Taustalla on ajatus informaatio- ja tietoyhteiskunnasta toimintaympäristönä, jossa organisaation eri tasoilla on runsaasti toiminnan kannalta olennaista informaatiota tarjolla” • ”Toinen keskeinen syy suosioon on se, että dynaamisessa ja tietointensiivisessä toimintaympäristössä esimiesten ei ole mahdollista antaa työntekijöille tarkkaan ohjeistettuja tehtäviä, vaan työntekijä voi ainakin jossain määrin itse ohjata työtään suhteessa tavoitteisiin ja tarjolla olevaan jatkuvasti muuttuvaan tietoon. Myös kehittyvä teknologia tarjoaa tähän monia mahdollisia apuvälineitä”
  9. 9. Terminologisia haasteita http://www.alykastyo.fi/johdettaisiinko-tiedolla • ”Tiedon johtaminen viittaa organisaation oppimiseen ja uusiutumiseen, uuden tiedon luontiin sekä esimerkiksi tiedon varastointiin liittyviin seikkoihin.” • ”Tiedolla johtaminen nähdään toimintatapoina, joilla kerättyä tietoa jalostetaan ja hyödynnetään organisaation toiminnan kehittämisessä ja päätöksenteon tukena. Keskeisessä osassa ovat ICT:n mahdollistamat ratkaisut, mutta myös tiedolla johtamisen kulttuuri – se, miten työyhteisössä on (tai ei ole) oivallettu toimintaa ohjaavan tiedon merkitys ja kunkin yksilön rooli kokonaisuuden kannalta.”
  10. 10. Tietojohtamisen ontologia • Liiketoiminnan kannalta kriittistä tietoa kerätään tavoitteellisesti ja tietoa hyödynnetään liiketoiminnan tai toiminnan johtamisessa (actionable knowledge) • BI system is an information system that has all five components (hardware, software, data, procedures, people) that delivers the results of a BI application to end-users • BI application uses BI tools on a particular type of data for a particular purpose • BI tool is a computer program that implements the logic of a particular procedure or process (mukailtu, Olszak & Ziemba 2007)
  11. 11. Tietojohtamisen arvoketju 11 TIEDOLLA JOHTAMINEN • Keräys ja hankinta • Määrittely • Varastointi • Mallintaminen • Informaatiotarpeet • Kerääminen • Organisointi • Jakelu • Luonti (tietotarpeet) • Jakaminen • Visualisointi • Käyttö DATAN PROSESSOINTI INFORMAATION JOHTAMINEN Nopeus Tarkkuus Tehokkuus Saatavuus Tärkeys Vaikuttavuus Hyödyllisyys Informaatioteknologia (tekninen) Informaatio & tieto Osaamisen hallinta & organisointi (HR) Sähköisessä muodossa oleva tallenne tai syöte Datan sisältö: Tarpeellinen tieto Hyödyntäminen päätöksenteossa
  12. 12. Tietojohtaminen - Hyödynnettävyys JAOTTELUA: • Raportointi : Miten on mennyt ja miten nyt menee? • Analysointi: Syy-Seuraus, onko asia oikeasti näin? • Suunnittelu & ennustaminen: Mitä tulevaisuudessa tapahtuu? • Toiminnan optimointi
  13. 13. Data • Trendejä datasta ja käytännöistä • Datan hyödyntäminen • Arkkitehtuuri © Copyright Knowit Oy 2014 | Confidential | Version 1.0 “By 2015, organizations that build a modern information management system will outperform their peers financially by 20 percent.” – Gartner, Mark Beyer., “Information Management in the 21st Century”
  14. 14. Trendejädatasta
  15. 15. “Big data is driving us to a tipping point” Reaaliaikainen tiedonluonti Monimuotoiset tietotyypit Suuret datamassat Kustannustehokkuus (vrt. rauta, varastointi) Mobiliteetti Asiakasodotukset (Microsoft 2014)
  16. 16. OLEMASSA OLEVAT SOVELLUKSET LAITEKANAVAT DATA ELINKAARI/MUUTOSHALLINTAPILVIPOTENTIAALI “By 2016, more than 50% of application modernization efforts will address business demand for enhanced functionality to legacy applications, not cost reduction.” Gartner Allie Young, Patrick Sullivan Pesearch VP Trendejä käytännöistä
  17. 17. Datan hyödyntäminen KOKO VARASTOINTI MONINAISUUS YHTEISMITALLISUUS NOPEUS SOVELLUSTEN SUORITUSKYKY & KÄYTETTÄVYYS ARVO PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIN TEHOSTAMINEN NYKYHETKI TULEVAISUUS DATANMÄÄRÄ BIG DATA INFORMAATIOTULVA TARPEELLINEN TIETO Suorituskyky Laskennallinen teho Varastointi Ennustava analytiikka Analytiikka Raportointi Organisaation tiedolla johtamisen tavoitteena on kerätä yrityksen johtamisessa ja toiminnassa tarvittava keskeinen ja päätöksentekoa tukeva tieto. AIKA
  18. 18. Recommenda- tion engines Advertising analysis Weather forecasting for business planning Social network analysis IT infrastructure and web app optimization Legal discovery and document archiving Pricing analysis Fraud detection Churn analysis Equipment monitoring Location- based tracking and services Personalized Insurance “Predictive analytics should address the likelihood of something happening in the future, even if it is just an instant later” Esimerkki: Ennustava analytiikka “Tulevaisuuden suorituskyvyn ennustaminen historiadatasta” (Microsoft 2014)
  19. 19. Datan/tiedon hyödyntämisen arkkitehtuuri ULKOINEN JAKELU LÄHDEJÄRJESTELMÄT ETL DW (Raakadata) TIEDON HYÖDYNTÄMINEN (alkujalostusdata) ESITYSTASO (jalostettu data) ETL T Strategiset mittarit Indikaattorit Operatiiviset mittarit Raportit Ulkoiset arviointitiedot Ulkoiset tilastotiedot Käsitemalli Tietomalli Datamartit Muistinvarainen ratkaisu Toimiala – Yksikkö – Tuote - Asiakas Tietopalvelu DQ MD Indikaattoreiden ja mittareiden muodostussäännöt? Tiedon jakeluprosessi? Tiedon rationointi? Tiedon määritys ja jäsennys? Tiedon siirto ja välitys? Millä ratkaisulla toteutetaan? Mitä tietoa haetaan? TIEDOLLA JOHTAMINEN (~ BI) TIEDON JOHTAMINEN (~ DW)
  20. 20. Tiedolla johtaminen • Mitä on tiedolla johtaminen? • Strategiasta mittaamiseen • Tiedon ulottuvuudet • Esimerkkejä tiedon hyödyntämisestä • Käyttöperiaatetaulukko
  21. 21. Faktaa tiedolla johtamisesta • Tietoa kerätään tavoitteellisesti ja tietoa hyödynnetään liiketoiminnan tai toiminnan johtamisessa (actionable knowledge) • Tarve liittyy nyky-yhteiskuntamme tietointensiiviseen ja kompleksiseen luonteeseen, jossa on organisaation eri tasoilla on runsaasti toiminnan kannalta olennaista informaatiota tarjolla o Pyrkimyksenä hälventämään päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta tarjoamalla päätöksentekijälle tilanteen ratkaisemisen kannalta olennaista tietoa (faktapohjainen tieto vs. mutu-tieto) o Tieto- ja viestintäteknologian kehitys myötä saatavilla valtavasti informaatiota, jonka johdosta tarvitaan käytäntöjä, toimenpiteitä ja tietotuotteita, jotta informaatiomassat saadaan jalostettua hyödylliseksi tiedoksi i. Jatkuva tiedontarve ja sen tyydyttäminen tietotuotteiden avulla ii. Tilannekohtainen adhoc-tyyppinen tietotarve ja sen tyydyttäminen
  22. 22. • Tarkan, hyödyllisen tiedon jakamista päätöksentekijöille oikeaan aikaan tukemaan tehokasta päätöksentekoa o ”Oikea tieto, oikeille ihmisille, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja muodossa” o ”Tiedon hyödyntämistä – toimintatapoja, joilla tietoa jalostetaan ja käytetään toiminnan kehittämisessä ja päätöksenteon tukena” o ”Usein huomio keskittyy liiaksi tietojärjestelmiin sekä tiedon keräämiseen ja tuottamiseen – käyttäminen unohtuu” o ”On turha puhua tiedolla johtamisesta, jos tieto ei vaikuta toimintaan. Tiedosta ei synny arvoa, jos sitä ei käytetä” • Parempia päätöksiä dataan perustuen (tavoitteista toimenpiteitä  mittareita  tavoitetasoja) o Haaste: Tiedon hyödyntämistä vaikeuttaa rakenteen puuttuminen ja puutteet laadussa sekä sisällön ymmärrettävyydessä (Rakenne-Sisältö-Merkitys) Tiedolla johtaminen
  23. 23. Mitä on tiedolla johtaminen? MÄÄRITELMÄ • Nykyään kattokäsite, johon kuuluu informaation hallintaa (information management), tietämyksenhallintaa (knowledge management), aineetonta pääomaa ja sen johtamista (intellectual capital, intellectual capital management) sekä liiketoimintatiedon hallintaa (business and competitive intelligence) • Kattaa pääsääntöisesti tiedon, teknologian ja johtamisen rajapintoja käsitteleviä teemoja LÄHTÖKOHTA • Tiedolla johtamisen lähtökohtana on luoda (tieto)malli, joka tukee strategisten muutosten pitkän aikavälin simulointia, ennustamista ja seurantaa • Tavoitteena työkalu ja toimintatapa ylimmän johdon käyttöön, joka tukee päätöksentekoa kertomalla tilanteen nykyhetkestä ja tulevasta huomioon ottaen eri skenaarioiden vaikutukset toimintaan ja kustannuksiin
  24. 24. Tiedolla johtaminen - Strategiasta mittaamiseen T1 A2A1 M1 M2 M3 M4 M2M1 M3 M4 Strateginen taso (Suunnittelu) Taktinen taso Operatiivinen taso Missio Visio Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit/ Raportointi Tavoitetaso Tavoitteista  toimenpiteitä  mittareita  tavoitetasoja (Jalkauttaminen, toiminnan kehittäminen) (Toimeenpano, toiminta, seuranta) • Toteuttaa yrityksen strategiaa ja toimintojen tavoitteita ICT:n keinoin • Sitouttaa toiminta ja tietohallinto yhteisiin tavoitteisiin • Kehittää toiminnan prosesseja ja perustietoja • Päättää projekteista, investoinneista ja kehitystoimenpiteistä (palveluiden tuottaminen) • Turvata toiminnan jatkuvuus ja tietojen ajantasaisuus
  25. 25. TIEDON KONTEKSTI Data Informaatio Tietämys Kyvykkyys PorautuminenTietojen kerääminen ja yhdistely Analyysit ja raportointi LIIKETOIMINTAPROSESSIT PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIT ETL, tietovarastot, tietokannat OLAP, kyselykielet, adhoc-kysely Tiedon louhinta Kilpailukyvyn parantuminen Informaatiosta kyvykkyyteen Päätös Tiedolla johtaminenTiedon johtaminen
  26. 26. Tuote A Tuote B Asiakas X Asiakas X ostaa tuotteen A 80% tuotteen A asiakkaista ostaa myös tuotteen B Tarjoa Asiakkaalle x tuotetta B Data Informaatio Tietämys Kyvykkyys - Yrityksen faktatietoa - Kontekstilla varustettua dataa - Informaatiota, jolla on merkitys - Informaatiota, johon liittyy oivallus - Uusi käytäntö Innovaatio (SAP A.G, Halgh & Okuogume 2011, Tolvanen 2011) ESIMERKKI
  27. 27. Toiminnan johtamisessa tarvitaan eri tilanteissa ja eri tasoilla erilaista tietoa Strategisen johtamisen mittarit Indikaattorit Operatiivisen johtamisen tiedot Tilastotiedot Arviointitiedot Tietotaso Strategisten tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen Sisäinen ja ulkoinen vertailu (Benchmarking) Operatiivinen tuotannon ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen Ulkoinen ja sisäinen tilastointi Sisäinen ja ulkoinen toiminnan arviointi Organisaation strategisista tavoitteista johdettua (yhdistelmätieto) Pysyviä ja organisaatioittain yhtenäisiä Toiminnan ja sen kehittämistä kuvaavia mittareita Tilastointitarpeista johdettuja (pakolliset/itse määritetyt) Sisäisen ja ulkoisen arviointitoiminnan määrittämät tiedot Käyttökohde Sisältö STRATEGIA INFORMAATIO- TARPEET Tietotyyppien määrittely (benchmarking, tutkimus) Data-arkkitehtuuri • Looginen • Tekninen Strategiaselvitystyö Määrittely Asetanta TIETOTARPEET Informaatio- ja tietotyyppi Osoittavat tiedot – selittävät tiedot – ennustavat tiedot – oikaisevat tiedot
  28. 28. Esimerkkejä tiedon hyödyntämisestä Strategisen johtamisen mittarit Indikaattorit Operatiivisen johtamisen tiedot Tilastotiedot Arviointitiedot • CASE VAKUUTUS – ”KUSTANNUSTEN ALLOKOINTI” • CASE OULU – ”HENKILÖSTÖMITOITUS” • CASE ENGLANTI – ”REKRY” • CASE CHIGACON POLIISI – ”JÄRJESTYSHÄIRIÖIDEN MINIMOINTI” • CASE TURKU – ”POTILASVIRTOJEN ANALYYSI”
  29. 29. Esimerkki : Henkilöstömitoitus ROOLI AMMATTI- RYHMÄ ALI- TOIMINTO YDIN- TOIMINTO TYÖPERHE Psykologi Lääkäri Opettaja Sairaanhoitaja Lapset ja nuoret Aikuiset Ikäihmiset Yleinen Erityisempi Erityisin Aineenopettaja Erityisopettaja Rehtori Äidinkielen- opettaja Perusasteen rehtori Historian opettaja Englannin opettaja Nykytilanne Henkilöstön strateginen valmius 100 300 50 90 50 60 40% 60% 50% 75% 100% 20% R Y R Y G R 800 40% R Poistuma 1-2v Poistuma 3-5v 30 60 20 30 10 8 150 Tarkastelta va taso 20 50 10 20 10 10 100 OpettajaOpettaja Rehtori Psykologi Suunnitte- lija Controller Sairaan- hoitaja Lääkäri Jaettu merkityssuhde Dashboard Luokanopettaja ALUEELLINEN NÄKÖKULMA JULKINEN LIIKELAITOS X
  30. 30. NÄKÖKULMA SELITYS ESIMERKKI I. OTSIKKO Mittarin nimi Toimitusaika ii. TARKOITUS Ilman käyttötarkoitusta mittarilla ei tee mitään Suoritusvarmuuden parantaminen iii. MIHIN LIITTYY? Liiketoiminnan tavoitteet, joihin mittari liittyy Vaikutus liiketoimintaan; toimitus ajallaan ja läpimenoaikojen minimointi iv. TAVOITE Tavoiteltava suorituskyvyn taso ja tavoitteen saavuttamiseen vaadittava aika 90% seuraavan vuoden loppuun mennessä v. KAAVA Miten tulos lasketaan? Sellaisten tilausten osuus, joka toimitettiin luvattuna päivänä vi. MITTAUSTAAJUUS Kuinka usein tulos lasketaan ja raportoidaan? Viikoittain vii. KUKA MITTAA? Henkilö, joka vastuussa mittausdatan suhteen? N.N., Tuotanto viii. MISTÄ DATA SAADAAN? Mistä data saadaan? ix. KUKA TOIMII DATAA POHJAUTUEN? Henkilö, joka vastuussa tuloksiin liittyvistä toimenpiteistä? M.M., Tuotanto x. MITEN TOIMITAAN? Heikon suorituskyvyn korjaamiseen käytettävien toimien kuvaus (tilannekohtaisia) Jos suorituskyky paranee riittävän nopeasti, ei mitenkään. Jos ei, työryhmä selvittää xi. KOMMENTIT Erityiset piirteet ja ongelmat mittariin liittyen Käyttöperiaatteet-taulukko (Jääskeläinen et al. 2013)
  31. 31. Tiedon johtaminen • Raportoinnin ja analytiikan haasteet • Strategiasta mittaamiseen • Tiedon ulottuvuudet • Esimerkkejä tiedon hyödyntämisestä • Käyttöperiaatetaulukko
  32. 32. Raportoinnin ja analytiikan haasteet • Liiketoimintatiedon raportointi ja analytiikka ovat ottaneet 2000-luvulla asti valtavia kehitysaskeleita mm. OLAP- kuutioiden ja graafisten käyttöliittymien kehittymisen myötä (mm. tiedon visualisointi) • Tämä on mahdollistanut sen, että kaikkea tietoa on mahdollista analysoida ja/tai valmistaa olemassa olevilla teknologioilla • Raportoinnissa ollut kaksi perustavan laatuista ongelmaa, jotka eivät palvele estäneet sen laajentumisen massojen käyttöön i. OSAAMISEN HALLINTA • Suurin osa raportointiohjelmistoista edellyttää laajamittaista osaamista (koulutus, palveluiden ulkoistaminen, tietopalvelu, henkilöityminen) • Haasteena ratkaisujen saatavuus ja/tai byrokratiaongelma (raporttien tilaaminen analysointia varten, tulkinnallisuus) ii. KÄYTETTÄVYYS • Irralliset ohjelmistot, sovellukset ja/tai raportit ominen tietorakenteineen ja tunnuksineen (tiedon sirpaloituminen) • Raporttien kehittäminen ja iterointi haastavaa • Raporttien, kommenttien ja seurattavuuden linkittäminen osaksi organisaation tiedolla johtamisen kulttuuria haastavaa
  33. 33. Tietoa päätöksen tueksi - Analytiikka vs. raportointi Tietojen kokoaminen ja tallentaminen tietolähteistä hyödyntämistä varten (varastointi/perinteinen BI) Muistinvaraiset, tehokkaaseen prosessointiin kykenevät tietokannat (ketterä BI) Vakioraportointi Mitä tapahtui? Ad-hoc raportointi Kuinka usein, missä? Kyselyt & porautuminen Missä tarkalleen ongelma? Hälytykset Mitä toimintaa tarvitaan? Trendianalyysi Miksi näin tapahtuu? Ennustaminen & ekstrapolointi Mitä jos näin jatkuu? Ennakoiva mallintaminen & simulointi Missä tarkalleen ongelma? Optimointi Mikä on paras vaihtoehto? Kuvaileva Ennustava Ohjaileva
  34. 34. Tiedon hyödyntämisen tasot Analysointi
  35. 35. Fyysinen todellisuus (sensorit, esineiden internet) Saatavilla olevat datavarannot (avoin data, datamarkkinat) Potentiaalinen data (ei vielä kerätä) Organisaation hallussa ja/tai saatavilla oleva data (ERP, CRM, DW) Digitaalinen todellisuus (internet, sosiaalinen media) (Ivorio 2013) Datan & tiedon saanti
  36. 36. • Perinteinen tapa jatkuvassa muutoksessa, koska analyysitarpeet nopeutuvat ja tiedon määrä kasvaa o Ratkaisun toteuttaminen voi olla aikaa vievää ja kallistaa (70-20-10 -sääntö) o Ratkaisu ehtii usein vanhentua jo ennen kuin se julkaistaan o Käyttäjien muuttuneet BI- ja analytiikkatarpeet kuten itsepalveluanalysointi, BI Appsit ja analytiikan takaisinkytkentä operatiivisiin järjestelmiin asettavat myös tietovarastoinnille lisääntyviä tarpeita  kun tietoa syntyy koko ajan enemmän ja nopeammin, yrityksillä ei enää ole aikaa pitkiin projekteihin • Ketterä ratkaisu tarjoaa itsepalveluraporttien julkaisualustan, muistinvaraisen tietokantateknologian, kollaboraatio-ominaisuudet (raporteista keskustelu, kommentointi, keskitetty haku, dokumenttien jakaminen), management dashboardit (tuloskortit, selaimessa tapahtuva KPI-mittareihin porautuminen) jne. Jaottelu: perinteinen vs. ketterä ratkaisu
  37. 37. • Rakennetaan ETL-prosessi, joilla erilaisista tietolähteistä haetaan data • Yhteismitallistetaan data ETL-prosessissa ja ladataan se raportointikantaan tai tietovarastoon • Suunnitellaan OLAP-kuutiot, jotka tarjoavat loppukäyttäjille liiketoimintalähtöisen tietomallin hierarkioineen ja valmiiksi laskettuine mittareineen Perinteinenratkaisu
  38. 38. Tietolähde Operatiiviset järjestelmät Ulkoiset tietolähteet Yrityksen masterdata Ei-strukturoitu data Integraatio ETL (Extract, Transform, Load) Datan profilointi Liiketoimintasäännöt Datan yhdistäminen Datan päällekkäisyys Tiedon hallinta Tietovarastointi Datamartit Masterdata Dokumentinhallinta Raportointi & analytiikka Ad hoc -raportointi Operatiivinen raportointi OLAP Ennustaminen Tiedon louhinta Tiedon jakelu Raportointiportaali Kollaboraatio Scorecard / dashboard Haku Tietoturva Metadata Tiedon laatu Tiedon hallintamalli Arkkitehtuuri
  39. 39. Perinteinen BI - Tietopääoman hallinta “Tietovarasto on kohdekeskeinen, integroitu, aikasidonnainen, ja vakaa kokoelma dataa, jolla tuetaan johdon päätöksentekoa” (Bill Inmon, 1996) KOHDEKESKEISYYS • Tiedon organisointia ohjaa eri liiketoiminta-alueiden tarvelähtöisyys (informaatio- ja tietotarpeet) INTEGROITAVUUS • Tietovarasto koostuu eri ulkoisista ja sisäisistä lähteistä kootusta luotettavasta, ja johdonmukaisesta datasta (yhdistely) AIKASIDONNAISUUS • Tietovarastolla on aikasidonnaisuus, eli tietoa voidaan käsitellä ja analysoida aikaperustaisesti VAKAUS • Toisin kuin operatiivisissa tietokannoissa, data tallennetaan tietovarastoon pysyvästi (tietoa voidaan lukea, mutta ei muuttaa)
  40. 40. MITÄ? • Yksi totuus asioista (yhtenäistetty rakenne) • Tarkistetut ja yhteiset tiedot (laatu) • Tietosisältöjen tarkka kuvaus • Aikaleimatut tiedot • Saatavuus, käytettävyys, ymmärrettävyys, hyödynnettävyys  AJANTASAISUUDEN ASTE  AJALLINEN PERSPEKTIIVI  TIETOJEN SIIVOUS  KANNAN & TIETOMUUNNELMIEN MAHDOLLISUUDET (MANIPULOINTI) TEKNISET • Operatiivisen kannan vähäisempi kuormitus • Mahdollisuus tietojen integraatioon ja historiatietojen analysointiin • Optimoitu ja tehokkaampi malli analysointiin ja raportointiin • Tiedon laadun parantuminen • Raportoinnin irrottaminen operatiivisen kannan muutoksista LIIKETOIMINNALLISET • Nopeampi reagointi toimintaympäristön muutoksiin • Syvempi tietämys nykytilasta, mahdollistaen tulevaisuuden suunnittelun • Parempi operatiivisen toiminnan kontrolli ja koordinaatio • Yhtenäinen näkemys ja käsitteistö ”Päätöksenteon tueksi totuudenmukainen tilannekuva organisaation ulkopuolelta ja organisaation sisältä kerätystä tiedosta” Perinteinen BI - Edut
  41. 41. • Osa-alueet: i. Tiedon integrointi ii. Datan ja informaation laatu iii. Tietojen yhteismitallisuus iv. Tiedon analysointitarve v. Raportointi ja jakelu vi. Tiedon elinkaaren hallinta • Selvitettävä:  Tiedon kulku  Tiedon sisältö (mm. muoto)  Tiedon käsittely  Yhdenmukaisuus ”…raportointiratkaisu osaksi olemassa olevaa arkkitehtuurikokonaisuutta palvelemaan ja automatisoimaan olemassa olevia palveluja, toimintoja ja prosesseja” Perinteinen vs. Ketterä ratkaisu
  42. 42. • Käsittää menetelmiä ja tekniikoita, joilla raportoinnin ja analytiikan käyttäjille on mahdollista tarjota organisaation tietopohja omaan aktiiviseen analyyttiseen käsittelyyn sen sijaan, että tieto tarjotaan vain valmiina raportteina ja analyyseina o Muodollinen, säännöin täsmennetty raportti o Tutkiskelu ja analysointi o Tiedostojen ja tietolähteiden yhdistely o Tuloskortit o Dashboard-raportit • Käyttäjät muuttuvat passiivisista tiedon vastaanottajista aktiivisiksi analytiikan ja raportoinnin tuottajiksi o muodostavat olemassa olevasta tietopohjasta itse ajan hetkeen tarvitsemansa poiminnan tiedosta ja muotoilevat haluamansa raportin ja analyysin (itsepalvelu-BI) o voivat jakaa omia tuotoksiaan esim. työryhmässä toisilleen (kommentointi, seuranta) • Jotta tämä mahdollista, organisaation muodostettava oikea tietopohja, prosessit ja kyvykkyys, tällaiseen toimintaan tuottavasti, tuloksekkaasti ja kustannustehokkaasti Ketterä BI
  43. 43. • Ketteryys ei ole ainoastaan liiketoiminnan tietotyön muuttamista itsepalvelupohjaiseksi, vaikkakin tulevaisuudessa pakollinen komponentti päätöksenteon tehostamisessa • Ohjatulla analytiikalla, esivalmistelluilla raporteilla ja analyyseillä, sekä analyyttisillä työpöytäratkaisuilla, keskeinen osa tiedolla johtamisen valmiuksien tuottamisessa päätöksenteon tueksi (reagointiaika) • Ketteryys ei tarkoita oikaisua määrityksissä, tietoturvassa, ylläpidettävyydessä ja/tai skaalattavuudessa o Ei tuoteta moninkertaisesti samoja päällekkäisiä ja rinnakkaisia ratkaisuja (skaalautuvuus) • Tarkoituksena ohjata organisaation tietotuotantoa strategisesti valittuihin suuntiin ja syntyviä kustannuksia kiireisimpiin ja tuottavimpiin kohteisiin o Pyrkimyksenä toteuttaa ketteryyttä edistäviä valintoja, kuten mm. mobiliteetti, pilvipalvelut Ketterä BI – Ominaispiirteitä
  44. 44. • Muistinvaraisessa analysointi- ja raportointiratkaisussa kaikki tarvittava tieto ladataan suoraan lähdejärjestelmistä raportointityökalun muistiin, välttäen aikaa ja rahaa vievää ETL- ja/tai tietovarastovaihetta • Ko. toimenpide on toimiva ensisijaisesti muutaman lähdejärjestelmän kaltaisessa ympäristössä • Muistinvarainen ratkaisu eroaa muista käytettävistä menetelmistä siten, ettei prosessissa hyödynnettävää informaatiota esikäsitellä, saati summata erilliseen tietovarastoon, vaan kaikki käsiteltävä informaatiota on mahdollista ladata suoraan käytettävissä olevan palvelimeen tai työaseman muistiin • Tätä kautta loppukäyttäjien on mahdollista hyödyntää tietoja omatoimisesti, nopeasti ja tehokkaasti (ns. self-service BI) • Ratkaisun etuina ennen kaikkea nopea vasteaika ja tiedon assosiointitekniikka, mahdollistaen tietoelementtien korrelaatioiden helpon löytämisen Muistinvarainen raportointiratkaisu Esimerkki. ketterä BI
  45. 45. Turvallisuusala “Sähköinen työpöytä tiedon hyödyntämiseen ja tulkitsemiseen” Case-esimerkki
  46. 46. MIKSI? • Organisaation rakenteellinen muutos ja asiakkaan tietotarpeen korostuminen (tapahtumadatan kerääminen) lisännyt seurannan ja tiedottamisen tarvetta (hajautettu organisaatio, offline-ratkaisut, käyttöliittymät) • Raportointiratkaisut tuottavat raportteja lähinnä operatiivisiin ja/tai adhoc tarpeisiin (manuaalinen raportointi) • Tuloskortteja ja perusraportteja ei hyödynnetä osana asiakkaan toimintaa, ohjausjärjestelmää tai lisämyynnin edistämistä (”feed-back loop” takaisin lähdejärjestelmiin) • Ylemmän tason luotettavaa yhdistelmätietoa ei ole saatavissa • Liiketoimintojen hajanainen tapa antaa tilannekatsauksia ainoastaan PowerPoint-esityksinä ja Excel- taulukkoina • Monikäyttöiset raportointiratkaisut eivät sovellu eri käyttäjäryhmien tarpeisiin Management Workdesk – Tavoitteellisuus
  47. 47. MITÄ? • Harmonisoitu tapa liiketoimintatiedon esittämiselle (esim. asiakastilaisuudet, kokoukset) o Ratkaisu tiedon jakamiseen ja esittämiseen sekä kommenttien keräämiseen o Työtehtävien ja käytäntöjen tehostaminen (vrt. manuaalisuus) o Läpinäkyvyys ja toimivampi ylläpidettävyys • Sähköinen työkalu datan analysoimiseksi o Yksinkertainen ja helppo tapa ”louhia” tietoa (filtteröinti, porautuminen, self-service BI) o Operatiivisen sisällön painoarvon kasvattaminen: lisää työpöydän merkitystä työntekijälle, profiloituen käyttäjän työtehtävän mukaan. • Laajennusmahdollisuudet o Järjestelmää voidaan helposti laajentaa ratkaisujen, tietosisältöjen ja tietomäärien osalta ”Tyypillisestihän sähköinen työpöytä viittaa Intranet+työtilat+dokumenttienhallinta+hakukone -yhdistelmään, jossa saattaa vielä olla lisäksi henkilöprofiilit ja sosiaalisen intranetin vivahteita” Management Workdesk –hankkeen tavoitteet
  48. 48. Asiakasportaalin toteutus Informaatioarkkitehtuurin tavoitteena on jäsentää tietosisällöt ja niiden keskinäiset suhteet loogiseksi, tiedon käyttöä ja ylläpitoa helpottavaksi rakenteeksi. 1) JÄRJESTELMÄN & RATKAISUN TAVOITTEET (KEVYT KONSEPTOINTI) 2) TOIMINNALLISET VAATIMUKSET a) Sisällöntuotanto ja metadata b) Käyttäjähallinta c) Julkaisuprosessi ja työnkulku d) Sisällön näkyvyydenhallinta ja personointi e) Sisällön lokalisointi f) Raportointi g) Muut (tulostus, sähköposti, RSS, palaute, hakemisto ja sivukartta) 3) EI-TOIMINNALLISET VAATIMUKSET a) Yleiset vaatimukset b) Noudatettavat standardit c) Suorituskyky d) Tietoturva 4) JÄRJESTELMÄN INTEGRAATIOTARPEET a) Hakemistopalvelin b) Uutispalvelu c) Uutisten julkaiseminen ja poistaminen d) Sähköpostitiedotteet e) Uutisten haku f) Palautekanava
  49. 49. Lähdeluettelo • Liikennevirasto, Rautatieliikenteen täsmällisyystiedon jalostaminen kehittyneen data- analytiikan keinoin, 2011. • Lönnqvist A., Johdettaisiinko tiedolla, 2011. • Olszak C. & Ziemba M., Approach to Building and Implementing Business Intelligence Systems, 2007. • Siimar M., Kokonaisarkkitehtuurit Turussa, 2012. • Kuntien Tiera, Sosiaali- ja terveyspiirin Tiedolla Johtamisen hanke, 2012. • Kaulamo H., Tietovarastoselvitys, 2012. • Raketti-XDW tukee tiedolla johtamista -esite, 2012. • Sydänmaanlakka P., Älykäs organisaatio – tiedon, osaamisen ja suorituksen johtaminen, 2004
  50. 50. Lähdeluettelo • Watson H., Ariyachanda T., Data warehouse architectures, 2005. • Hovi A., Data, informaatio, tieto, ymmärtäminen ja viisaus, 2010. • Naatula M., Tietovarastointi tietohallinnon uutena työvälineenä, 2008. • Fayyad U., Piatetsky-Shapiro G., Smyth P., Knowledge Discovery and Data Mining: Towards a Unifying Framework, 1996. • Hervonen H., Johda tiedolla, älä tunteella – Johdon työpöytä talousjohdon välineenä päätöksenteossa , 2011. • SAS Institute, Sidos-hanke, 2010. • Kartturi - korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin menetelmäopas, 2012. • Siimar M., Kaupungin tieto palveluiden ja johtamisen käytössä, 2012.
  51. 51. Lähdeluettelo • Lukawieck R., Turning data into a business advantage, 2014. • Lukawieck R., Big data analytics, 2014. • Tolvanen T., Business Intelligence - Kilpailukykyä tiedosta, 2011. • Ilveskero N., Big data kohtaa masterdatan, 2013. • Ivorio, Big data – Tietoisku julkishallinnolle, 2014. • Af Hällström K., Agile BI – Liiketoimintatiedon hallintaympäristön ketterä rakentaminen, 2011. • Jääskeläinen et. al., Arvoa palvelutuotannon mittareista, 2013. • Neely A., Mills J., Gregory M., Richards, H., Platts K., Bourne M., Getting the Measure of Your Business, 1996.
  52. 52. Lähdeluettelo • Hannula M., et al., Tietojohtaminen 2013, Tampereen teknillinen yliopisto, Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos. • Kulha T., Mistä tietojohtamisessa oikeasti on kyse?, 2013. • KuntaIT, Tiedolla johtamisen käsikirja, 2013. • Logica, Tiedolla johtamisen käsikirja, 2012.
  53. 53. Kiitos! Tack! Thank You! timo.halima@knowit.fi +358 40 3400635

×