2.11. esitykset
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•491 views
Esitykset 2.11.2020 Barnahus-hankkeen ja Turvassa-hankkeen yhteiswebinaarissa Kuka kuulee mua? Lapsen kuuleminen väkivaltaa tai sen uhkaa sisältävässä ero- tai huoltoriidassa
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to 2.11. esitykset
Similar to 2.11. esitykset (20)
More from THL
More from THL (20)
2.11. esitykset
- 1. Rajapinnoilla: Lapsiin kohdistuva väkivalta ja vaikeat huoltoriidat Johtava asiantuntija, oikeuspsykologian dosentti, Taina Laajasalo, Barnahus–hanke, THL
- 2. Huoltoriita on tilanne, jossa väkivaltaan liittyvät kysymykset nousevat esiin usein • Ruotsalaistutkimuksessa yli puolessa huoltoriidoista vanhempien välinen konflikti liittyi ainakin osiin väkivaltaan, sen uhkaan tai väkivaltaepäilyihin1 • Hgin oikeuspsykologian yksikköön poliisin virka-apupyynnöllä tulleista lähetteistä noin ¼ vuosittain tapauksia, joissa sekä väkivaltaepäily että huoltoriitaproblematiikkaa • Kanadassa lastensuojelun tutkimista kaltoinkohteluepäilyistä n. 12%:ssa huoltoriitataustaa (Black ym., 2016; Saini, yml., 2013; Trocmé & Bala, 2005) Bergman & Rejmer (2017): Parents in child custody disputes: Why are they disputing? Journal of Child Custody.
- 3. Noin 9500 lapseen kohdistuvaa väkivaltarikosepäilyä vuonna 2019 Noin 1200 olosuhdeselvitystä vuonna 2019
- 4. •Työkaluja kaivataan mm. lapsen haastatteluun •Tapaukset vievät paljon aikaa ja resursseja •Tilanne kutsuu “valitsemaan puolen” • Asenteet ja ennakkokäsitykset vaikuttavat helposti päätöksentekoon ammattialasta riippumatta - Esim. lapsen kyvyt kertoa omista kokemuksistaan, sukupuoleen liittyvät asenteet4 1.Turoy-Smith, K., Powell, M. & Brubacher, S. (2018). Professionals’ views about child interviews for family law assessments. Family Court Review, 56, 607-622. 2. Saini, M., Black, T., Lwin, K., Marshall, A., Fallon, B., Goodman, D. (2012). Child protection workers’ experiences of working with high conflict families. Children and Youth Services Review, 34(7), 1309-1316 3. Yliruka ym. 2018. Monimutkaiset ja erityistä osaamista edellyttävät asiakastilanteet sosiaalityössä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 4. Priolo-Filho, S., Goldfarb, D., Shestowsky, D., Sampana, J., Williams, L. C. A., & Goldman, G. S. (2019). Judgements regarding parental alienation when parental hostility or child sexual abuse is alleged. Journal of Child Custody, 4, 302–329. Vaikeat (ns. high-conflict) huoltoriidat koetaan poikkeuksetta kuormittaviksi1,2,3
- 5. Vaikea huoltoriita mutkistaa huomattavasti sekä lapsen tilanteen selvittämistä, lapsen suojelua väkivallalta ja muulta haitalta, että terapeuttista työtä
- 6. ”Huoltoriidat voivat aiheuttaa turhia epäilyjä, toisaalta huoltoriita voi peittää alleen todellista lapseen kohdistuvaa väkivaltaa. Poliisi tuntuu suhtautuvan huoltoriitoihin siten, ettei mitään tutkita.” ”Mahdollinen väkivalta tai hyväksikäyttöepäily tutkitaan huonommin jos siihen liittyy myös huoltoriita, viranomaiset epäilevät herkästi että hyväksikäyttöväitteellä halutaan mustamaalata puolisoa ja epäilyä ei oteta niin tosissaan.” ”Vanhempien eriävät näkemykset tilanteista ja keskusteluyhteyden puute vanhempien välillä vaikeuttavat sen selvittämistä, mitä oikeasti on tapahtunut. Osa vanhemmista myös ohjailee lapsia sanomaan työntekijöille tiettyjä asioita, jolloin lapsi voi olla jännittynyt tapaamisessa ja on vaikea saada selvitettyä hänen oikeaa mielipidettä.” Lähde: Barnahus palvelupolkukysely
- 7. ”Vanhemmilla hyvin eriävät näkemykset lapsen tilanteesta, oireilusta, tuen tarpeesta, vanhemmat eivät välttämättä hyvässä yhteistyössä, eivät tunnista lastensuojelun huolta lapsesta” ”Huoltoriidat nousevat tasaisin väliajoin esille täällä lastensuojelussa. Huoltajat voivat olla hyvin eri linjoilla hoidon tarvetta arvioidessaan. Tällöin tapaamisia ja puheluita tehdään huomattavan paljon, kun yritetään saada huoltajat samalle kartalle.” ”Vanhempien eri näkemykset avun tarpeesta ja lasten asuinpaikasta haastavat kovasti melkein päivittäin. Riidat vaikuttavat lasten jaksamiseen ja hyvinvointiin. Eroperheet tällä hetkellä suuri palvelujen tarvitsija.” Lähde: Barnahus palvelupolkukysely
- 8. ”Erittäin suuria haasteita. Yleensä keskellä huoltoriitaa olevaa lasta on mahdotonta psyykkisesti kuntouttaa, korkeintaan vakauttavaa hoitoa voi tarjota, mutta senkin vaikuttavuus on heikkoa, kun keskeisin psyykkinen ympäristö on täynnä ratkaisemattomia ristiriitoja. Psykoterapian tarjoaminen huoltoriidan keskellä olevalle lapselle on mahdotonta, eikä hoito kanna, kun lähiympäristön (vanhemmat) kannattelu ei toimi. Pitkäkestoinen huoltoriita vahingoittaa vakavasti lapsen mielenterveyttä.” ”Voi estää asianmukaisen hoidon. Mikäli perusturvallisuus ei kunnossa tai sitä ei saada palautettua huoltoriidan vuoksi ei hoito ei ole vaikuttavaa - lapsen voimavarat eivät siihen riitä.” Lähde: Barnahus palvelupolkukysely
- 9. • Huoltoriita on tilanne, jossa ilmoituksia lapsiin kohdistuvasta väkivallasta tehdään varsin usein • Huoltoriitojen yhteydessä kohonnut riski tietyille väkivallan muodoille • Toisaalta myös riski perusteettomalle epäilylle jossain määrin kohonnut • Tahallisesti herätetyt pahantahtoiset epäilyt, jotka usein liitetään ns. vieraannuttamiskäyttäytymiseen, ovat tutkimusten perusteella harvinaisempia kuin mediassa toisinaan annetaan ymmärtää • Sen sijaan epäilyjen taustalla useiden tekijöiden yhdistelmiä ja monenlaisia motiiveja Tutkimus viimeisen 15 vuoden ajalta viittaa siihen, että.. Saini, Laajasalo & Platt (2020). Gatekeeping by Allegations: An Examination of Verified, Unfounded, and Fabricated Allegations of Child Maltreatment Within the Context of Resist and Refusal Dynamics Family Court Review, 58, 417-431.
- 10. • Epäily ei vahvistunut: 44 % tapauksista, joissa ei huoltoriitaa vs. 73% tapauksista, joissa huoltoriita • Motiivit: perusteeton, mutta ei tahallinen 44% perusteeton, tahallinen (“malicious intent”) 25% perusteeton, motivaatio tuntematon 31% Huoli lapsesta Eroon reagoiva/oireileva lapsi Vanhempien välinen epäluottamus, niukka kommunikaatio Informaatio kulkee lapsen varassa Johdattelevat kysymykset lapselta, tulkintavirheet Epäily Canadian Incidence Study of Reported Child Abuse and Neglect Yli 235 000 kaltoinkohteluepäilyä Kanadassa (lastensuojelu) - näistä 12%, joissa huoltoriita taustamuuttujana (Black ym. 2016)
- 11. TL - 2020 Vieraannuttava käyttäytyminen henkisenä väkivaltana?
- 12. Kelly & Johnston, 2001; Lähde Aleneff, M. (2015) Vieraannuttamisilmiön monimuotoisuus ja mittareiden puute haastaa Ks myös Saini, M., Johnston, J. R., Fidler, B. J., & Bala, N. (2016). Empirical studies of alienation. Teoksessa L. Drozd, M. Saini, & Olesen, N. (Toim.), Parenting Evaluations, Second Edition: Applied Research for the Family Court. NY: Oxford University Press. Johnston & Sullivan (2020). Family Court Review. Tapauksia arvioitava aina kokonaisuutena ja mahdollisimman laajan tiedon pohjalta
- 13. Miten järjestelmä pystyisi vastaamaan vaativimpiin erotilanteisiin parhaalla mahdollisella tavalla? Sosiaalihuollon, terveydenhuollon, järjestöjen, poliisin tiivis yhteistyö ja osaamisen keskittäminen välttämätöntä • Palveluiden laadun varmistus, uusien toimintatapojen käyttöönotto ja arviointi • Palvelujen yhteensovittaminen: väkivaltaan liittyvien kysymysten ja perheoikeudellisten kysymysten selvittämisessä nykyistä tiiviimpi yhteistyö? Asiakastyötä ja konsultatiivista toimintaa tukisi moniammatillinen, tietoperustainen täydennyskoulutus, jossa huomioitaisiin mm: • huoltoriidan merkitys lapsen kehityksen kannalta • lähisuhdeväkivallan seuraukset • vanhemmuuteen liittyvien tekijöiden arviointi • lapsen kehitykseen liittyvä yleinen tieto (sosio-emotionaalinen kehitys, kognitiivinen kehitys) • tutkimusperustainen lapsen kuuleminen • ennakkokäsitysten ja –asenteiden vaikutusten minimointi
- 15. Vaikeat huoltoriidat tutkimuksen näkökulmasta Kuka kuulee mua? -webinaari 2.11.2020 OTT, VT Sanna Koulu
- 16. Pääkohdat • Huoltoriidat ja erityisesti vaikeat huoltoriidat ovat suhteessa harvinaisia • Sama laki sääntelee sekä sovinnollisia että riitaisia tilanteita • Keskeinen kysymys, mitä keinoja tarjolla ▫ konfliktin pahenemisen ehkäisemiseksi tai ▫ vaikean riidan hallinnaksi
- 18. Lapsioikeuden ytimessä • Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) säilyy voimassa • Laaja osittaisuudistus lailla 190/2019 ▫ HE 88/2018 vp, OMML 47/2017 ▫ Voimaan 1.12.2019 • Pääperiaatteet pysyivät samana, mutta niiden toteutus ulottuu vielä pidemmälle kuin alkuperäisessä laissa
- 19. Lain muuttunut konteksti • Vanhemmuuden jatkuminen eron jälkeen ▫ Jaettua vanhemmuutta – kaikin keinoin? • Uusperheet ja lapsen läheiset • Perus- ja ihmisoikeudet
- 20. • Uudistus toteutettiin säilyttämällä alkuperäisen lain systematiikka – lopputulos hajanainen • Sopimuksellisuus lisääntyi, mutta millä tavoin? • Lapsen kuulemisen käytännöt? • Huomioidaanko perheiden moninaisuus tarpeeksi hyvin?
- 21. Entä jos kaikki ei menekään sopuisasti?
- 22. Juridisia työkaluja • Eri sovittelumenettelyt • Lapsi- ja perheoikeudelliset keinot – huolto, tapaamisoikeus, elatus, ositus …. • ”Turvaamistoimenpiteet” – lähestymiskielto ja turvakielto • Rikosoikeudelliset menettelyt
- 23. Väkivallan huomiointi on niukkaa • Esitöissä väkivallan mahdollisuutta ei huomioida kovin hyvin • Ks. LaVM 12/2018 vp: ▫ ”Edellä mainittujen säännösten soveltamisen kannalta on myös tärkeää, että perheessä esiintynyt väkivalta tunnistetaan käytännössä. Tämän vuoksi keskeistä on muun muassa, että mahdolliseen väkivaltaan kiinnitetään huomiota sosiaalitoimen tehdessä tuomioistuimelle olosuhdeselvitystä perheen tilanteesta. Väkivallan tunnistaminen on tarpeen huomioida myös sosiaalitoimen ja tuomareiden koulutuksessa.”
- 25. • Lapsenhuoltolailla on voitava tarttua sekä sovinnollisiin että hyvinkin riitaisiin erotilanteisiin • Voidaanko lapsenhuoltolailla tuottaa hyvää vanhemmuutta? • Voidaanko lapsenhuoltolailla turvata lapsen oikeuksien toteutumista?
- 26. Mistä keinoja? • Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma • Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma ja Lanzaroten sopimuksen toimeenpano • Barnahus ja moniammatillisen osaamisen kehittäminen • Lapsistrategia
- 27. • Lainopillinen tutkimus: ▫ Lain yksittäisten soveltamistilanteiden oikeellinen ratkaiseminen • Sosiaalitieteellinen tutkimus, sukupuolen ja väkivallan tutkimus: ▫ Väkivallan rakenteiden tunnistaminen, toimintamallit varhaiseen puuttumiseen • Perus- ja ihmisoikeustutkimus: ▫ Lapsen oikeuksien soveltaminen, oikeusturvan varmistaminen
- 28. Lähteitä • Auvinen, Maija: Huoltoriidat tuomioistuimissa. Sosiaalitoimi selvittäjänä, sovittelijana, asiantuntijana. Suomalainen lakimiesyhdistys 2006. • Hautanen, Teija: Väkivalta ja huoltoriidat. Tampereen yliopisto 2010. • Koulu, Sanna (2019) Lapsenhuoltolain uudistus ja ymmärrys perheestä. Janus 27(4), 413–421. • Linnanmäki, Kirsikka: Lapsen etu huoltoriidan tuomioistuinsovittelussa. Alma Talent 2019. • Tolonen, Hannele – Linnanmäki, Kirsikka: Uudistunut lapsenhuoltolaki. Alma Talent 2020 (tulossa)
- 29. • Kansallinen lapsistrategia: ▫ https://www.lapsenoikeudet.fi/kampanja/lapsi strategia • CAPS-hanke: ▫ https://www.ulapland.fi/FI/Kotisivut/CAPS- hanke-(2017-2021)
- 31. Lapsen kuuleminen lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa perheoikeudellisissa palveluissa Sosiaalityöntekijä Nina Jansson ja lastenvalvoja Linda Niininen Helsinki
- 32. Lastenvalvojan velvollisuus selvittää lapsen mielipide lasta koskevissa sopimusasioissa. 32
- 33. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta 190/2019 Lapsen mielipiteen selvittäminen 11§ Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on selvitettävä ja otettava huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista. Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti ja ottaen huomioon lapsen kehitystaso sekä siten, ettei siitä aiheudu haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa välisille suhteille. Lapselle on selostettava mielipiteen selvittämisen tarkoitus ja selvittämiseen liittyvä menettely. Sopimuksen vahvistaminen 8§ Lastenvalvojan tai sen, joka on määrätty valmistelemaan sopimusten vahvistamista, tulee keskustella lapsen kanssa henkilökohtaisesti, jos lapsi tähän suostuu ja tämä on tarpeen lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittämiseksi. 33
- 34. Lapsen mielipiteen selvittäminen sopimustilanteessa • Lapsen mielipiteen selvittäminen on ensisijaisesti vanhempien tehtävä. • Lastenvalvoja on velvollinen varmistamaan, että lapsi on saanut ilmaista näkemyksensä häntä koskevissa sopimusasioissa. • Vanhempia ohjeistetaan keskustelemaan lapsen kanssa ennen varattua aikaa, ja selvittämään lapsen mielipiteen ja toiveet. Lastenvalvoja ei voi vahvistaa lasta koskevaa sopimusta, mikäli lapsen toiveet ja mielipide eivät ole tiedossa. • Lapsen eriävä mielipide ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, etteikö vanhempien laatimaa sopimusta voitaisi vahvistaa. 34
- 36. Milloin lastenvalvoja keskustelee lapsen kanssa? Lapsen kanssa keskustellaan silloin, kun lastenvalvoja kokee tarvetta varmistua itse lapsen mielipiteestä ennen sopimuksen vahvistamista. Lisäksi • lapsen pitää itse suostua keskusteluun. • vanhempien tulee olla yhdessä sitä mieltä, että lapsen kanssa keskustellaan. • keskustelulla tulee olla merkitys lapsen edun näkökulmasta • lapselle pitää tulla tunne, että vanhemmat ottavat huomioon hänen näkemyksensä. 36
- 37. Lapsen kanssa ei keskustella • kun on riski, että lasta manipuloidaan vanhemman toimesta. • mikäli vanhemmilla ei ole yhteistä suunnitelmaa siitä, miten he haluavat lapsen asiat järjestettävän. • kun vanhemmat eivät pysty antamaan lapsen läsnä ollessa lapselle lupaa puhua. 37
- 38. Muita huomioonotettavia asioita • Ikäraja: ei alle kouluikäisiä, ennemmin lähemmäs 12 –vuotiaita. • Vanhempien tulee tuoda lapsi yhdessä tapaamiseen. • Lapselle kerrotaan aluksi, että asioita joita hän kertoo, käydään myös läpi vanhempien kanssa. • Keskustelun lopuksi lapselta pyydetään lupa, että asioista joista on keskusteltu saa kertoa vanhemmille. • Kirjaaminen lapsen kanssa käydystä keskustelusta pidetään mahdollisimman niukkana, jotta kirjauksia ei käytetä mahdollisessa oikeudenkäynnissä. 38
- 39. Lapsen kanssa keskustelun jälkeen on vanhempien kanssa keskusteltava siitä, miten lapsen mielipide ja toiveet huomioidaan vanhempien suunnitelmissa. Lapsen kanssa keskustelu voi parhaimmillaan tuoda vanhemmille arvokasta tietoa lapsen ajatuksista. 39
- 41. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta 190/2019 16§ Selvityksen hankkiminen sosiaalilautakunnalta • Selvityksen tarkoituksena on antaa tuomioistuimelle tietoja perheen tilanteesta, lapsen elinolosuhteista ja muista asian ratkaisemiseen vaikuttavista seikoista. Jos selvitystä tehtäessä käy ilmi, että asia on ratkaistavissa sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella, sosiaalilautakunnan on annettava tarvittavaa apua sopimuksen tekemisessä. • Selvitystä tehtäessä on keskusteltava lapsen kanssa henkilökohtaisesti, jos se lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen on mahdollista ja lapsi siihen suostuu, jollei se ole selvästi tarpeetonta. Keskustelussa on pyrittävä selvittämään lapsen omat toivomukset ja mielipide siten kuin 11 §:ssä säädetään. 41
- 42. Selvitystyötä ohjaa selvityspyynnön kysymyksenasettelu. • Huolto • Asuminen • Tapaamisoikeus • Yksilöidyt kysymykset näihin aiheisiin liittyen 42
- 43. Selvitystyössä pyritään tuomaan lapsen tilanne esille monipuolisesti ja eri näkökulmista Lapsi nähdään aina osana lähiverkostoaan. Lapsen tilanteesta kerätään tietoa: • vanhemmilta • lausunnonantajilta • kotikäynneillä • keskustelemalla lapsen kanssa 43
- 44. Kouluikäisen lapsen tapaaminen toimistolla Lapselle kerrotaan: • miksi tavataan • tapaamisen säännöt • lapsen oikeudet • vanhemmat ja tuomari päättävät Lasta pyydetään kertomaan: • itsestään • perheestään • muista tärkeistä ihmisistä • tapaamisista / kahdesta kodistaan • ajatuksistaan ja toiveistaan vanhempiin / koteihin / tapaamisiin liittyen 44
- 45. Lopuksi lapselta voidaan kysyä • voitko puhua jonkun kanssa perheesi tilanteesta? • mikä helpottaisi sinun tilannetta? 45
- 46. 46
- 47. Lapsi näkyväksi – kokemuksia ja havaintoja asiakastyöstä Kuka kuulee mua? Lapsen kuuleminen väkivaltaa tai sen uhkaa sisältävässä ero- tai huoltoriidassa Johanna Vaitomaa, Turvassa-hanke 2.11.2020
- 48. Etunimi Sukunimi Pitkittynyt ero- ja huoltoriita on lapsen kaltoinkohtelua 48 (Kuva: Bixabay) • Tutkimusten mukaan lapsilla, jotka ovat kasvaneet vihamielisessä ympäristössä, on pysyvästi korkeampi stressihormonitaso verrattuna toisenlaisissa olosuhteissa kasvaneisiin lapsiin. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia lapsen tulevaan elämään, selviytymiseen ja menestymiseen (ns. toksinen stressi) • Kaikkien kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan lasta ja hänen kehitystään vahingoittavat vanhempien riitaisat välit ja ilmiöt riitojen ympärillä (esim. Karttunen 2010, Salo 2011) Turvassa-hanke 2019-2021
- 49. Etunimi Sukunimi Lapsen asema -havaintoja asiakastyöstä • Lapsi on sivullinen uhri! • Lapsen ääni hukkuu vanhempien äänen alle -> lapset eivät puhu tai jos puhuvat, on toisinaan vaikeaa kuulla lapsen ”oma ääni” • Kuuluuko lapsen ääni ammattilaisten puheessa ja asiakirjoissa? • Cukurs 2018: Lapsen osallisuus asiakassuunnitelmissa puutteellista. Lapsen näkemykset tilanteesta jäivät pääasiassa lyhyiksi toisten ihmisten toteamuksiksi lapsen mielipiteestä tai kokemuksesta. • ”Pelkään lapseni toista vanhempaa ja lapsi pelkää häntä myös. Mikään taho ei ole koskaan ottanut näitä seikkoja huomioon. Toinen vanhempi on uhkaillut lasta paljon, ja lapsen motiivi käydä tapaamisissa on, ettei vielä pahempaa tapahtuisi” (vanhemman vastaus, ETKL verkkokysely) • Eroperheiden lapset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa, erityisesti jos käynnissä on huoltoriita -> este palvelujen saamiselle 49 Turvassa-hanke 2019-2021
- 50. HAVAINTO 1) Perheillä useita kontakteja eri palveluihin, mutta kokevat, etteivät ole tulleet autetuiksi, konflikti ei helpota. HAVAINTO 2) Eroperheissä voi olla todella suuria ongelmia, jotka tulevat ohitetuksi huolto- ja tapaamisriitana. Palaute asiakasvanhemmilta: • Tieto ei kulje • Ei prosessinjohtajaa • Ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu • Viranomaisilta ei saa mitään apua • Kukaan ei kuuntele • Tekin varmaan pian lyötte meidän kanssa hanskat tiskiin • Väkivallan uhan pelko mitätöidään Ammattilaisten kommentit: • Tämä on huoltoriita, ei lastensuojelullinen huoli • Nyt kun te aloitatte, niin me voidaan tästä lopetella työskentelyä • Kun oikeusprosessi on kesken, niin emme tässä vaiheessa jatka työskentelyä • Ei kuulu meille • Heitä on niin vaikea auttaa 50 Turvassa-hanke 2019-2021
- 51. Etunimi Sukunimi Asiakkaiden kokemus – tunnistatko? • Häiriökysyntä: asiakas ei saa ollenkaan palvelua, saa väärää palvelua tai saa ainoastaan osittaista palvelua. Siitä syntyy ilmiö, jossa apua tullaan hakemaan yhä uudelleen. • Häiriökysynnällä tarkoitetaan asiakkaan puutteellisesta palvelusta johtuvia turhia yhteydenottoja, joista kertyy kuluja. (YLE 26.9.2020) • HAVAINTO: PUHELUT VIRANOMAISILLE VÄHENIVÄT, KUN VANHEMMAT JA LAPSI SAIVAT HANKETYÖNTEKIJÖILTÄ TUKEA • Ammattilaisen voi olla vaikea ymmärtää, kuinka vaikea kaltoin kohdellun on luottaa ihmisiin, vaikka nämä olisivat hyväntahtoisia. Asiakas voi olla epäluuloinen ja tuntua auttajasta jopa hankalalta. Epäluuloa lisää se, että monella on eri palveluissa kokemuksia ohitetuksi tulemisesta. (Enska 3/20) 51 Turvassa-hanke 2019-2021
- 52. Palvelupolku vai noidankehä? 52 Etunimi Sukunimi • Lapsi ja vanhemmat kohtaavat useita ammattilaisia • Heillä kaikilla eri tehtävä/rooli • Ammattilaiset kuormittuneita • Poislähettäminen • Tieto ei kulje • Ei yhteistä tilannekuvaa • Ei riittävästi toimivia yhteistyökäytäntöjä • Umpikuja, ei exitiä • Lapset ja vanhemmat hädissään • Kuka näkee ja kuulee lapsen? Turvassa-hanke 2019-2021
- 53. Etunimi Sukunimi Eronneiden vanhempien näkemyksiä uudistuneesta lapsenhuoltolaista (1) • ETKL:n verkkokysely, 278 vanhempaa vastaajina • Vastaajista puolet (50%) ajatteli lain vahvistavan lapsen kuulluksi tulemista paljon tai ainakin jonkin verran. • Lapsen kuuleminen on lapsen oikeus ja vanhemman velvollisuus! • Vanhemmista 70% koki hyvänä, että lastenvalvoja kuulisi aina lasta vanhempien erotessa, koska • Vanhemmat eivät välttämättä kykene itse selvittämään lapsen aitoa mielipidettä. • Keskustelu voisi ennaltaehkäistä lapsen vieraannuttamista toisesta vanhemmasta. • Ulkopuolinen apu voi auttaa selvittämään, ettei toinen vanhempi painosta lasta ja ennaltaehkäisee lapsen joutumista pelinappulaksi vanhempien välille. 53 Turvassa-hanke 2019-2021
- 54. Etunimi Sukunimi Eronneiden vanhempien näkemyksiä uudistuneesta lapsenhuoltolaista (2) • Lapsen voi olla helpompi puhua asiasta perheen tilanteesta ulkopuolisen kanssa, jos; • lapsi pelkää pahoittavansa vanhemman mielen • lapsen toive on ristiriidassa vanhemman omien toiveiden kanssa • lapsi ei uskalla ilmaista mielipiteitään • kun vanhemmilla on hyvin erilaiset käsitykset siitä voiko lapsi ilmaista ajatuksiaan vapaasti. -korkean konfliktin erotilanteissa vahvasti erilaiset! • Ammattilaisilta vaaditaan tilanteissa erityisen hyvää pelisilmää ja osaamista sekä herkkyyttä huomata lapsen toiveet. • “Vain lasta itseään kuulemalla hänen mielipiteensä on mahdollista selvittää.” 54 Turvassa-hanke 2019-2021
- 55. 55 Etunimi Sukunimi Turvassa-hanke 2019-2021 • Työntekijältä: aikaa ja erityisosaamista • Vanhemmilta: lupaa ajatella, tuntea ja puhua • KAIKILTA AIKUISILTA: • Turvallisuutta, turvan kokemusta • Tilaa omille ajatuksille ja tunteille • Kokemustensa huomioimista • Rohkaisua, luottamusta • Tietoa ja tukea, voidakseen ilmaista mielipiteensä • Lapsen oikeuksien kunnioittamista, arjessa ja työtavoissa (LOS ja LHL) Mitä lapsi tarvitsee tullakseen kuulluksi ja nähdyksi
- 56. Etunimi Sukunimi CYNEFIN viitekehys OT-tukikeskustyössä (Snowden & Boone 2007; soveltaen Yliruka 2020) •”Tiedetään, mitä ei tiedetä” havaitse, ANALYSOI, vastaa •Hyvät käytännöt •”Tiedetään, mitä tiedetään” •Havaitse, KATEGORISOI, vastaa •NPK •”Ei tiedetä, mitä ei tiedetä” •TUTKI, havaitse vastaa •Ilmaantuvat lainalaisuudet •”Ei tiedetä mitään” •Sekasorto •TOIMI •Tee töitä, jotta voidaan siirtyä kaoottisesta kontekstista kompleksiseen Kaoottinen Kompleksinen MonimutkainenYksinkertainen Moninäkökulmaiset oppimisprosessit, konsultaatiot, kokeileva työote. Runsas yhteisen työn ja vuorovaikutuksen tarve. Mallinnukset yhteistyöstä, vakioidut prosessit mahdollisia Ammatti- laisten tilanne- sidonnainen harkinta Näyttöön perustuvat käytännöt Horisontaalinen OT-keskustyö Horisontaalinen OT-keskustyö Vertikaalinen OT-keskustyö Implementaatio- tutkimus Tutkimus- katsaukset (Käytäntö)tutkimus tiedontuotannon tukena
- 57. Mikä ihmeen huoltoriita? -video • Miten voimme kertoa lapselle mitä huoltoriita tarkoittaa? • Havainto 1: Kukaan ei välttämättä puhu lapsen kanssa huoltoriidasta, vaikka lapsi voi elää oikeusprosessien keskellä vuosia. • Havainto 2: Tietoa ei ole helposti saatavilla, ei lapsen eikä aikuisen kielellä. • Aikuisten tehtävä on varmistaa, että lapsi saa riittävästi tietoa ymmärtääkseen, mistä on huoltoriidassa kyse, ja että lapsi tulee kuulluksi. • Uusi väline huoltoriidasta kertomiseen lapsille! • Esite (tulossa) –> lapsen lisäksi hyötyä myös vanhemmille ja ammattilaisille 57 Turvassa-hanke 2019-2021
- 58. Etunimi Sukunimi Lähteet • Cukurs Minna (2018): LAPSI NÄKYVÄKSI Lastensuojelun avohuollon asiakaslapsen oikeudet eroriitojen varjossa. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalityön pro gradu –tutkielma. • Hietanen Päivi: KYSELY – Lapsenhuoltolaki ei estä haitantekoa lapsen ja vanhemman suhteelle. Verkkouutinen, julkaistu Ensi- ja turvakotien liiton nettisivulla 23.9.2020. • Häiriökysyntä: juttu YLEn nettisivulla 26.9.2020 https://yle.fi/uutiset/3-11557400 • Karttunen, Risto (2010) Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja tapaamisriidoissa. • Salo Sirpa (2011) Parisuhdeongelmat ja lasten psyykkinen hyvinvointi: kaksi tutkimusnäkökulmaa. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 419. • Siivonen Riku: Trauman tunnistaminen vaatii herkkyyttä. Enska-lehti 3/20, julkaistu Ensi- ja turvakotien liiton nettisivulla 22.9.2020. • Vaitomaa Johanna ja Korpipää Heli: Uusi väline huoltoriidasta kertomiseen lapsille. Verkkouutinen, julkaistu Ensi- ja turvakotien liiton nettisivulla 26.10.2020. 58
- 59. 59 Etunimi Sukunimi • Asiakasvanhemmat kokevat, etteivät saa riittävää apua • Ammattilaiset kokevat kuormitusta ja keinottomuutta • Lapsen ääni hukkuu aikuisten puheen alle 1) Miksi ollaan tällaisessa tilanteessa? Mistä se johtuu? Onko mahdollista, että palvelujärjestelmä ylläpitää konfliktia? 2) Miten varmistetaan lapsen oikeus kuulluksi tulemiseen ja suojeluun väkivallalta? 3) Mikä on moniammatillisen yhteistyön nykytilanne, miten yhteistyö toimii? Minkälaisia esteitä yhteistyölle mielestänne on? 4) Tulevaisuus: mitä hyötyä OT-keskuksista voisi olla, mitä erityistä pitäisi huomioida osaamis- ja tukikeskusten rakentamisessa? Paneelikeskustelu: Kuka kuulee mua? Turvassa-hanke ja Barnahus-hanke 2.11.2020
Editor's Notes
- Olosuhdeselvitykset Valtaosa vanhemmista sopii keskenään lapsen asumiseen, huoltoon ja tapaamiseen liittyvistä asioista. Ristiriitatilanteessa käräjäoikeus pyytää tarvittaessa sosiaaliviranomaiselta selvityksen perheen tilanteesta. Sosiaaliviranomaisen lausunto (olosuhdeselvitys) sisältää kertomuksen esim. kotikäynneistä ja lapsen mielipiteen selvittämisestä. Tällaisia selvityksiä tehtiin vuonna 2019 yhteensä 1 208 (liitetaulukko 2). Selvitysten määrä on pysynyt tasaisena 2000-luvun. Kukin selvitys lasketaan mukaan vain kerran, vaikka kaksi kuntaa olisi osallistunut selvityksen tekoon.
- 11§ jo 1983 1.12.2019 voimaan tullut lapsen huoltolaki vahvistaa lapsen oikeutta ilmaista mielipiteensä häntä koskevissa asioissa.
- Keskustellessaan lapsen kanssa vanhempien tulee huomioida lapsen ikä ja kehitystaso. Vanhemmat välittävät tiedon lapsen toivomuksista ja mielipiteestä lastenvalvojalle. Lapsi ei tee päätöksiä itseään koskevissa asioissa, vaan päätösten tekeminen on vanhempien vastuulla. Lapsen ei ole pakko ilmaista mielipidettään tai ottaa kantaa vanhempien laatimaan suunnitelmaan.
- Asiaa on pohdittu työryhmän kanssa, koska… Lastenvalvoja arvioi ja päättä aina, keskustellaanko lapsen kanssa. Vanhemmat eivät voi tuoda lasta ensimmäiselle tapaamiselle. Päätöstä tehdessä on tärkeää miettiä, mihin lapsen kanssa keskustelulla pyritään -> mistä haluamme tietoa ja mihin niitä käytetään Keskustelu ei saa olla vain yksi lisäkierros lapselle eri viranomaisissa Keskustelu ei saa olla tapa kerätä todistusaineistoa oikeuskäsittelyä varten.
- Mikäli ei ole edellytyksiä sopimukselle vanhempien liian suurien erimielisyyksien takia, ei lapsen kanssa lähdetä keskustelemaan. Tapaamisen alussa vanhemmilta pyydetään lupa lapsen kanssa keskusteluun lapsen läsnä ollessa.
- Vanhempien tulee myös olla tietoisia kirjaamiskäytännöstä koskien lapsen kanssa käytyä keskustelua. Lapsen kanssa keskustelu ei koskaan ole ”todisteiden” keräämistä oikeudenkäyntiä varten.
- Lapset, jotka elävät pitkittyneen huoltoriidan, vanhempien konfliktin tai väkivallan uhan alla, altistuvat pitkäkestoisesti stressille. Sillä on pitkäaikaisia vaikutuksia lasten mielenterveyteen ja somaattiseen sairastavuuteen, mutta myös ylipäätään selviytymiseen elämästä. Toksinen stressi = vaikeita ja turvattomuuden kokemuksia pitkään Karttusen ja Salon väitöstutkimuksissa todetaan, että tutkimusten mukaan vanhempien riitaisat välit vahingoittavat lapsen kehitystä.
- Hankkeen lapsityöntekijöillä tärkeä tehtävä: tehdä lapsi näkyväksi ja kuuluvaksi. Lapsi on pitkittyneissä ero- ja huoltoriidoissa sivullinen uhri! Toiseen vanhempaan kohdistettu, koston motivoima tahallinen vahingoittaminen, henkinen tai fyysinen väkivalta tai vaino, vahingoittaa lasta aina! Pahimmillaan korkean riskin erotilanteissa on perhesurmariski. Mitä mieltä olette: Kuuluuko lapsen ääni ammattilaisten puheessa ja asiakirjoissa? Aino Kääriäisen väitöstutkimuksessa (2003) todettiin, että lastensuojelun asiakirjatekstit ovat moniäänisiä. Minna Cukursin pro gradu tutkimus (2018) Lastensuojelun avohuollon asiakaslapsen oikeudet eroriitojen varjossa, todetaan: Lastensuojelun työskentely keskittyy pääasiassa vanhempien ristiriitojen lieventämiseen ja yhteistyövanhemmuuden tavoitteluun lapsen oikeuksien vahvistamisen sijaan. Lapsen osallisuuden toteutuminen korostui asiakassuunnitelmissa erityisen puutteellisena. Kaikissa asiakassuunnitelmissa tavoiteltiin kuitenkin lapsen parasta: lasta vahingoittavan riitelyn loppumista. Lapsen näkemykset tilanteesta jäivät pääasiassa lyhyiksi toisten ihmisten toteamuksiksi lapsen mielipiteestä tai kokemuksesta. Lapsen pelko tulee kuulla ja tehdä huolellinen arvio: onko kyse väkivallalle altistuneen lapsen aidosta pelosta vai jostain muusta? Usein väkivaltaa kokenutta vanhempaa syyllistetään siitä, että hän on siirtänyt omia pelkojaan lapseen. Mitäpä jos vain pysähtyisimme katsomaan tilannetta lapsen näkökulmasta ja uskoisimme lapsen kokemuksia?
- ASIAKASTYÖSSÄ SYNTYNEITÄ HAVAINTOJA Vasemmalla joitakin asiakasvanhemmilta kuulemiamme kokemuksia ja palautetta. Oikealla ammattilaisten kommentteja, pääasiassa lastensuojelun ammattilaisilta kuultuja. Myös perheneuvolasta ja lasten/nuorten psykiatriasta.
- KOMMENTOI KESKUSTELUALUEELLE: Tunnistatko ilmiön? Näkyykö ero- ja huoltoriitojen kohdalla? 26.9.2020 Ylen juttu häiriökysynnästä (eri kontekstissa): https://yle.fi/uutiset/3-11557400 Häiriökysynnällä tarkoitetaan asiakkaan puutteellisesta palvelusta johtuvia turhia yhteydenottoja, joista kertyy kuluja. – Häiriökysynnässä on kyse siitä, että asiakas ei saa ollenkaan palvelua, saa väärää palvelua tai saa ainoastaan osittaista palvelua. Siitä syntyy ilmiö, jossa apua tullaan hakemaan yhä uudelleen. TRAUMATISOITUMINEN JA YLISUKUPOLVINEN KALTOINKOHTELU NÄKYY HANKKEEN ASIAKASTYÖSSÄ. Traumatisoituneita ihmisiä on enemmän kuin luullaan, mutta heitä ei ole aina helppo tunnistaa. Trauma ei vaikuta vain ihmiseen itseensä, vaan myös lapsiin eli seuraavaan sukupolveen, joka on myös vaarassa traumatisoitua. – Ketju voidaan kuitenkin katkaista, Maarit Andersson sanoo. – Se edellyttää, että työntekijä ei moiti tai syyllistä asiakasta, vaan uskoo muutokseen silloinkin, kun asiakas itse ei jaksa uskoa. YKK-hanke: turvattomuus, häpeä, huono itsetunto vaikeuttaa avun hakemista ja luottamuksen rakentamista ammattilaisiin
- Ei suoraviivainen asiakaspolku, jossa olisi selkeä alku- ja loppu Valtaosa vanhemmista tekee sopimuksen lastenvalvojan luona eron jälkeen, eikä muuta palvelun tarvetta ole = onnistuminen Lapsi ja vanhemmat kohtaavat useita ammattilaisia, esim. viiden vuoden aikana useita kymmeniä? Mahdollisesti useita palvelutarpeen/lastensuojelun arvioita ja olosuhdeselvityksiä. On kokeiltu perheasiain ja Follo-sovittelua, joskus se auttaa, mutta ei aina eikä sovi kaikkiin tilanteisiin, esim. jos vakava väkivalta ja vaino jatkuu eron jälkeen. Ammattilaisilla on eri tehtävä/rooli eroperheen tilanteen selvittämisessä, auttamisessa tai ratkaisujen ja päätösten tekemisessä Ammattilaiset ovat kuormittuneita ja kokevat keinottomuutta, asiakkaita siirretään paikasta toiseen, poislähettämisen kulttuuri. Tieto ei kulje riittävästi eri tahojen välillä Ei muodostu yhteistä tilannekuvaa, koska ei ole riittävästi toimivia yhteistyökäytäntöjä. JOS teillä on toimiva käytäntö, kerro siitä keskustelualueella! Missä! Hankepaikkakunnilla toimii Haastavat erot –moniammatillinen työryhmä: tämä on esimerkki hyvästä käytännöstä, jonka toivoisi leviävän Palvelupolusta voi muodostua umpikuja, josta ei ole ulospääsyä, lapsi ja vanhemmat “pyörivät” kehällä Vanhemmat ja lapset ovat hädissään Ja vanhemmat kokevat, että eivät tule kuulluksi tai autetuiksi KUKA NÄKEE JA KUULEE LAPSEN tällä palvelupolulla? Mahdollisesti useat eri ammattilaiset, eri tilanteissa - syntyykö kokonaiskuva? Pitääkö lapsen kertoa aina uudestaan?
- Ensi- ja turvakotien liiton nimettömässä verkkokyselyssä (9.12.2019–20.9.2020) kartoitettiin eronneiden vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä 1.12.2019 voimaan astuneesta uudesta laista. Vastauksia kertyi yhteensä 278. Uusi laki velvoittaa vanhempia entistä vahvemmin sekä keskustelemaan lapsen kanssa hänen elämäänsä koskevista asioista että huomioimaan lapsen mielipide ratkaisuissa. Vastaajista puolet (50%) ajatteli lain vahvistavan lapsen kuulluksi tulemista paljon tai ainakin jonkin verran. Vastuksista käy ilmi, että lapsen kuuleminen koetaan lapselle tarkoitettuna oikeutena sekä vanhemman velvollisuutena. VANHEMPIEN VASTAUKSET KUVASTAVAT HYVIN AMMATILLISEN TUEN TARVETTA, mikä tullut esille Turvassa-hankkeen asiakastyössä, kun lapsi on elänyt jopa vuosikausia vanhempien konfliktin, henkisen tai fyysisen väkivallan tai vainon keskellä. Vanhemmista 70% koki hyvänä, että lastenvalvoja kuulisi aina lasta vanhempien erotessa. Vanhemmat tuovat esiin, etteivät kykene välttämättä itse selvittämään lapsen aitoa mielipidettä. Keskustelu voisi ennaltaehkäistä lapsen vieraannuttamista toisesta vanhemmasta. Ulkopuolinen apu voi auttaa selvittämään, ettei toinen vanhempi painosta lasta ja ennaltaehkäisee lapsen joutumista pelinappulaksi vanhempien välille. Uudistunut lapsenhuoltolaki ei yksinään riitä edistämään vanhempien välistä yhteistyötä tai ehkäisemään huoltoriitoja.
- Turvassa-hankkeessa työskennellään konfliktoituneissa ja korkean riskin erotilanteissa. Vastaukset ovat tutun kuuloisia….Lapsi tarvitsee apua tullakseen kuulluksi.
- Pitkittyneen ero- ja huoltoriidan tai väkivallan uhan keskellä elävä lapsi tarvitsee ammatillista tukea tullakseen kuulluksi ja nähdyksi. Traumainformoitu työote, lasten ja vanhempien auttaminen yhtä aikaisesti, on tutkitusti vaikuttavaa. Lapsi tarvitsee turvallisen tilan, luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin luominen on lähtökohta. Rohkaisua ja luottamusta, ettei tarvitse pelätä, mitä muut/vanhemmat ajattelevat tai reagoivat, jos oikeasti sanon mitä ajattelen Luottamusta siihen, että ajatukset ja kokemukset otetaan todesta, että omalla mielipiteellä on merkitystä Tietoa omista oikeuksistaan, tietoa prosessista, esim. huoltoriita, mitä seuraavaksi tapahtuu Tukea mielipiteensä ilmaisemiseen Lapsen oikeuksia kunnioittamissta, lapsen arjessa ja ammattilaisten työotteessa
- Nelikentän sovellus suhteessa vaativan eroauttamisen ilmiöön. -> CYNEFIN tulisi olla OT:n VIITEKEHYS. Oletteko samaa mieltä? Nelikenttä kuvaa erilaisia tilanteita: kompleksiset monimutkaiset, selkeät helpot caset jne. -> tarvitaan erilaisia työtapoja… Vasen alakulma: Näyttöön perustuvat käytännöt esim. No kids in the midlle -ryhmäohjelma ei useinkaan sovi OT-tasoisiin ero- ja huoltoriitoihin. Turvassa-hankkeen asiakasvanhemmista useat eivät ole kohdanneet toisiaan vuosikausiin, muuten kuin oikeudessa. Taustalla voi olla syvä epäluottamus ja pitkittynyt konflikti tai väkivallan uhka ja eron jälkeinen väkivalta ja vaino. No kids in the middle EI OLE SOPIVA auttamiskeino, jos väkivalta tai sen uhka jatkuu eron jälkeen. Tämän opimme Hollannissa, jossa mallia on kehitetty ja tutkittu. Oikea yläkulma: Turvassa-hankkeen asiakastyössä työskennellään kompleksisella alueella, jossa on runsas yhteistyön ja vuorovaikutuksen tarve, ja kokeileva työote. Tarve moniammatilliselle yhteistyölle on suuri! Se on välttämätön edellytys, jotta voimme auttaa lapsia ja vanhempia ja heidän läheisiään.
- Miten voimme kertoa lapselle mitä huoltoriita tarkoittaa? Kukaan ei välttämättä puhu lapsen kanssa huoltoriidasta, vaikka lapsi voi elää oikeusprosessien keskellä vuosia. Tämän havainnon teki Turvassa-hankkeen työntekijä keskustellessaan lapsen kanssa, jonka vanhemmilla oli huoltoriita meneillään. Usein vanhemmat eivät puhu lapselle huoltoriidasta, tai puhuvat tavalla, joka ei auta lasta ymmärtämään prosessia ja omaa asemaansa siinä. Vanhemmilla ei ehkä itselläänkään ole selkeää kuvaa siitä, miten huoltoriitaprosessi etenee. Olosuhdeselvitys tehdään tarvittaessa (noin 50 %). Havainto: tietoa ei ole helposti saatavilla, ei lapsen eikä aikuisen kielellä, ei siis riittävän yksinkertaisessa muodossa. Lakitekstiä toki on, sitä on maallikon vaikea ymmärtää. Päätimme siis tehdä videon ja esitteen (valmisteilla) tueksi lapselle, vanhemmille ja ammattilaisille. Suosittelemme, että vanhemmat ja ammattilaiset katsovat videon ja lukevat esitettä yhdessä lapsen kanssa. Aikuisten tehtävä on varmistaa, että lapsi saa riittävästi tietoa ymmärtääkseen, mistä on huoltoriidassa kyse ja että lapsi tulee kuulluksi.
- Ensi- ja turvakotien liiton verkkokysely (9.12.2019–20.9.2020).
- PANEELI KLO 14.20-15.30 /päätössanat Riitta Puheenjohtajana pääsihteeri Riitta Särkelä, Ensi- ja turvakotien liitto, panelisteina: lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ylilääkäri Ritva Halila, Sosiaali- ja terveysministeriö lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio, Helsinki käräjätuomari Pekka Päivänsalo, Helsinki perheoikeudellisten asioiden esimies Katja Niemelä, Helsinki (PERUUTUS) ylilääkäri Tuija Fontell, HUS (PERUUTUS) PANEELIIN KYSYMYKSET: Asiakasvanhemmilta tulee palautetta, etteivät saa apua Ammattilaiset ovat keinottomia ja kuormittuneita 1) Miksi ollaan tällaisessa tilanteessa? Mistä se johtuu? Onko mahdollista, että palvelujärjestelmä ylläpitää konfliktia? 2) Miten varmistetaan lapsen oikeus kuulluksi tulemiseen ja suojeluun väkivallalta? Altistuvat pitkittyneissä erokonflikteissa vähintäänkin henkiselle väkivallalle 3) Mikä on moniammatillisen yhteistyön nykytilanne, miten yhteistyö toimii? Minkälaisia esteitä yhteistyölle mielestänne on? (esim. tiedonkulussa tai asenteissa) Tulevaisuus: Mitä ajattelette, mitä hyötyä OT-keskuksista voisi olla, mitä erityistä pitäisi huomioida osaamis- ja tukikeskusten rakentamisessa? - Onko aiemmin mainittuja esteitä mahdollista poistaa tai madaltaa? - Uusi verkostomainen ratkaisu, kokoaa eri tahoja yhteen, osaamisen keskittäminen, -> Toisiko tilanteeseen helpotusta? Mitä hyötyä siitä voisi olla? Keitä pitäisi olla mukana? Laura Y: 5 aluekoordinaattoria palkataan hankejohtajiksi, asia vielä Kiurun pöydällä. Heistä saisi OT-työhön resurssia. Kolmelle OT-alueelle palkattu työntekijät, esim. Lapissa ylilääkäri… miten Länsi-Suomi? Pohjois-Savo? Parhaiten OT-asia menisi eteenpäin Etelä-Suomessa, raportti tulossa. Puh.johtajat Maarit Sulavuori ja Teppo Heikkilä. Haetaan rahaa uudestaan. Riitta S vahvasti mukana Pitäisi varmistaa vaativat erot näkökulma enemmän OT-kuvion kautta. -2019 OT-raportti, s.45 työnjako määritelty, Etelä-Suomelle ja Pohjois-Suomelle ehdotettiin vaativaa eroauttamista tutkimus- ja kehittämiskohteeksi. Pohjoisessa vaino –näkökulma (Merja Laitinen). Itä-Suomessa (Mikkeli) yhdistelmälaitokset ja monialainen psykososiaalinen tuki ja kuntoutus. Länsi-Suomi: Korkean riskin väkivalta. Annina Kaittila sisällöllinen vastuu… Uusi ot-raportti tulossa joulukuussa, haluttu sosiaalihuollossa pitää esillä työnjakoa. Terv.huolto sitä mieltä, että tarvitaan vain näyttöön perustuvia menetelmiä. Onko vaativan eroauttamisen näyttöön perustuvaa käytäntöä? No kids… Haluttu pitää esillä tätä asiaa ministeriön suuntaan.