Esitykset: Essi Julin, Barnahus-hankkeen erikoissuunnittelija Taina Laajasalo, Barnahus-hankkeen johtava asiantuntija Saara Asmundela, rikoskomisario, Helsingin poliisilaitos Julia Korkman, Oikeuspsykologian dosentti (HY)/Psykologi (HUS/Barnahus-hanke), projektitutkija Åbo Akademi

1. 13.5.2020 1
Mitä tehdä, kun epäilee lapsiin kohdistuneen väkivaltaa?
 Barnahus-hankkeen webinaari 12.5. klo. 10-13
10.00-10.05 Tervetuloa / Barnahus-hankkeen erikoissuunnittelija Essi Julin
10.05-10.20 Mitä korona-epidemia ja poikkeustila merkitsee lapsiin kohdistuvan väkivallan kannalta /
Barnahus-hankkeen johtava asiantuntija Taina Laajasalo
10.20-11 Milloin on velvollisuus ilmoittaa poliisille? / Saara Asmundela, rikoskomisario, Helsingin
poliisilaitos
11.00-11.15 Kysymyksiä ja kommentteja
11.15-11.30 Tauko
11.30-12.15 Milloin lapsen puheen ja käytöksen perusteella tulisi pohtia väkivallan mahdollisuutta? Kuinka
puhua lapsen kanssa, jos hän kertoo mahdollisesti väkivaltaan viittaavaa? / Julia Korkman,
Oikeuspsykologian dosentti (HY)/Psykologi (HUS/Barnahus-hanke), projektitutkija Åbo Akademi
12.15-12.30 Kysymyksiä ja kommentteja
12.30-12.45 Ketä voin konsultoida? / Barnahus-hankkeen erikoissuunnittelija Essi Julin
12.45-12.55 Kysymyksiä ja kommentteja
12.55-13.00 Lopetus / Barnahus-hankkeen erikoissuunnittelija Essi Julin ja johtava asiantuntija Taina
Laajasalo

2. Mitä pandemia merkitsee lapseen kohdistuvan väkivallan
kannalta?
12.5.2020
Taina Laajasalo, Johtava asiantuntija, THL

3. Kuva: Väkivallaton lapsuus Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan
ehkäisystä 2020−2025 2019:27 Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä
2020−2025 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:27
• Ilmoitukset lapsiin kohdistuvasta
väkivallasta lisääntyneet
• Ilmoituskynnys madaltunut
• Useimmat väkivallan muodot
vähentyneet vuosikymmenen
saatossa
Tilanne ennen pandemiaa

4. Yhteiskunnalliset kriisitilanteet lisäävät lapseen
kohdistuvan väkivallan riskiä
13.5.2020 4
Suoraa vertailukohtaa korona-poikkeustilaan ei ole,
mutta esim. lama (2007- 2009) lisäsi USA:ssa
- fyysistä ja psyykkistä aggressiota lapsia kohtaan
- lasten pahoinpitelyyn viittaavia päävammoja
- aikuisten välistä väkivaltaa

5. Pandemia ja poikkeustilanne vaikuttavat
väkivallan riskitekijöihin ja suojaaviin tekijöihin
13.5.2020 5
Riskitekijät Suojaavat tekijät
Sosiaaliset tukiverkot: suku,
naapurusto, ystävät, koulu/pk,
palvelut, isovanhemmat
Vanhempien stressi
Taloudelliset vaikeudet
Päihteiden käyttö?
Mielenterveysongelmat?
Lasten levottomuus,
käytösongelmat?
Ks esim. Mazza 2020. Danger in danger: interpersonal violence during COVID-19 quarantine. Psychiatry Research.

6. 13.5.2020 6
• Epävarmuus tulevaisuudesta
• + Ekonominen epävakaus
• +Eristys =
• Väkivallan todennäköisyys lisääntyy, samanaikaisesti kun
kertomisen kanavia on lapsilla vähemmän

7. 13.5.2020Förnamn Efternamn 7
Kansainvälisesti raportoitu
- Lisääntynyt hotline- ja muiden matalan
kynnyksen (etä)palvelujen käyttö
- Vähentyneet ilmoitukset viranomaisille

8. Lastensuojelun tilanne
8
Huhtikuun kaksi ensimmäistä viikkoa verrattuna viime vuoteen:
• Suurin pudotus on syy-luokassa lapseen kohdistuva väkivalta
• Ilmoitusten lasku näkyy erityisesti koulun ja päivähoidon tekemissä ilmoituksissa.
Huhtikuun kaksi viimeistä viikkoa verrattuna viime vuoteen:
• Ilmoitusmäärien lasku lapseen kohdistuvan väkivallan osalta pysähtynyt.
• Syyluokissa vanhempien välinen väkivalta ja vanhempien päihteidenkäyttö on
nähtävissä selvää nousua.
Esimerkkinä Helsinki, ilmoitusten syyt:
Kiitos Jonna Vanhanen / Hgin kaupungin lastensuojelu

9. Poliisin tilanne - vertailussa ajanjaksot 13.1. - 9.2. ja 16. 3 .- 12.4
• Espoo: Seri- ja pahoinpitelyilmoitusten määrässä 50% pudotus
• Helsinki: sekä seksuaaliseen väkivaltaan että
lähisuhdeväkivaltaan liittyvien tutkintapyyntöjen määrä
vähentynyt: läheisväkivallan osalta pudotus 50%, seri-
ilmoituksia 1. ajanjaksolla 8 kpl, 2. jaksolla 0 kpl
• Kotihälytystehtävät Helsingissä lisääntyneet 15% ensimmäisen
ja toisen vertailujakson välillä
Kiitos Emma Peltomaa HUS/oikeuspsykologian yksikkö; Saara Asmundela, Hgin poliisi

10. ETKL:n väkivaltatyön palvelut
13.5.2020 10
• Turvakotien asiakasmäärät (sekä lapset että aikuiset) ovat
vähentyneet jonkin verran
• Avopalveluissa aikuisten asiakasmäärät ovat lisääntyneet 40%
ja lasten jopa 45% verrattuna samaan ajanjaksoon vuosi sitten
• Viime vuonna väkivaltatyön chat tavoitti 362 henkilöä,
ensimmäisellä vuosikolmanneksella tavoitettu 439.
Kiitos Tiina Muukkonen, ETKL

11. Verkossa tapahtuva seksuaaliväkivalta
• Lapset pelaavat, viestittelevät ja postaavat sisältöä nettiin
enemmän kuin koskaan. Myös aikuiset viettävät aikaa
verkossa enemmän kuin koskaan. Aika verkossa lisääntynyt
= riskit lisääntyneet ​
• Suojellaan lapsia ry:n kansainvälisten verkostojen mukaan
pimeän verkon puolella (TOR) käydään keskusteluja miten
covid19 voi hyödyntää lapsiin kohdistuvan
seksuaaliväkivallan suunnittelussa ja toteutuksessa.
13.5.2020Kiitos Nina Vaaranen-Valkonen ja Hanna-Leena Laitinen, Suojellaan lapsia ry 11

12. 13.5.2020 12
Lähde: Tuomioistuinvirasto
- Tuomioistuimien ruuhkan purkaminen vie aikaa ja vaatii merkittäviä lisäresursseja
http://tuomioistuinvirasto.fi/fi/index/loader.html.stx?path=/channels/public/www/tuomioistuinvirasto/fi/s
tructured_nav/ajankohtaista/2020/OSXN0egSy

13. Mitä seuraavaksi?
13.5.2020 13
• Tutkimustietoa ilmiöstä tarvitaan ja saadaan – lasten ja perheiden tilannetta
koronan aikana kartoitetaan useamman eri tahon tutkimushankkeessa
• Palveluissa valmistautuminen kasvaviin ilmoitusten määriin ja tuen tarpeeseen
– monin paikoin tätä työtä jo tehty pandemian alusta saakka
- monialainen yhteistyö!
• Väkivallan ehkäisyn ja vastaisen työn tärkeys korostuu
entisestään
• Päätöksentekijöillä toivottavasti viisautta taloudellisen kurimuksenkin
keskellä panostaa tähän jatkossakin

14. 13.5.2020 14
Lisätietoja:
www.thl.fi/barnahus
ttps://link.webropolsurveys.com/S/66248FAF0CA5EA02

15. Milloin on velvollisuus
ilmoittaa poliisille?
Lastensuojelulain 25 § mukainen ilmoitusvelvollisuus
Rikoskomisario Saara Asmundela
Helsingin poliisilaitos, Rikostutkintayksikkö/Väkivaltarikokset

16. Lastensuojelulaki 25 § - velvollisuus tehdä
lastensuojeluilmoitus
1) sosiaali- ja terveydenhuolto tai lasten päivähoito;
2) opetustoimi;
3) nuorisotoimi;
4) poliisitoimi;
5) Rikosseuraamuslaitos;
6) palo- ja pelastustoimi;
7) sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja;
8) opetuksen tai koulutuksen järjestäjä;
9) seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta;
16

17. Lastensuojelulaki 25 § - velvollisuus tehdä
lastensuojeluilmoitus
10) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä vastaanottokeskus tai
järjestelykeskus;
11) hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö;
12) koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa harjoittava yksikkö;
13) Tulli;
14) rajavartiolaitos;
15) ulosottoviranomainen;
16) Kansaneläkelaitos.
Myös muu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien
salassapitosäännösten estämättä.
17

18. Lastensuojelulaki 25 § - velvollisuus tehdä
lastensuojeluilmoitus
Edellä mainittujen palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai
vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä
ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon
ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä
ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat
tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka
• hoidon ja huolenpidon tarve
• kehitystä vaarantavat olosuhteet tai
• oma käyttäytyminen
edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
18

19. Lastensuojelulaki 25 § - velvollisuus tehdä ilmoitus
poliisille
Edellä tarkoitetuilla henkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten
estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden
seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu:
1) rikoslain 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko; tai
2) sellainen rikoslain 21 luvussa henkeen ja terveyteen kohdistuvana
rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus
on vähintään kaksi vuotta vankeutta.
19

20. RL 21 luku 5 §: Pahoinpitely
Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista
väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä,
aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai
muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä
sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
 ilmoitusvelvollisuuden piirissä!
20

21. RL 21 luku 7 §: Lievä pahoinpitely
Jos pahoinpitely, huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen
koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden
vahingoittamisen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät
seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen,
rikoksentekijä on tuomittava lievästä pahoinpitelystä
sakkoon.
 EI ilmoitusvelvollisuuden piirissä!
21

22. Rajanvetoa: lievä vai perusmuotoinen pahoinpitely?
• Lapsen ikä?
• Teon olosuhteet?
• Tekojen toistuvuus
• Teon seuraukset (kipu, vammat)
• Tahallisuus!
22

23. RL 21 luku 14 §: Heitteillepano
Joka saattaa toisen avuttomaan tilaan tai jättää sellaiseen
tilaan henkilön, josta hän on velvollinen huolehtimaan, ja
siten aiheuttaa vaaraa tämän hengelle tai terveydelle, on
tuomittava heitteillepanosta sakkoon tai vankeuteen
enintään kahdeksi vuodeksi.
23

24. Lisää RL 21 luvun rikoksia
• Vaaran aiheuttaminen
• Henkirikokset, niiden yritykset
• Törkeä pahoinpitely, sellaisen yritys
• Kuolemantuottamus, törkeä kuolemantuottamus
• Törkeä vammantuottamus
• Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen
valmistelu
24

25. Lisäksi ilmoitusvelvollisuus RL 20 luvun
seksuaalirikoksista
• Raiskaus (+ törkeä)
• Pakottaminen seksuaaliseen tekoon
• Seksuaalinen hyväksikäyttö
• Seksuaalinen ahdistelu
• Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö (+ törkeä)
• Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö
• Seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta
• Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin
• Paritus (+ törkeä)
• HUOM. Myös yritysasteisista teoista muodostuu ilmoitusvelvollisuus!25

26. Rikosilmoituksen tekeminen
• Puhelimitse, faksitse tai postitse tekopaikan (tai mille
tahansa) poliisilaitokselle
• Kiireellinen  aina puhelimitse (tarvittaessa 112)
• Mahdollisuus konsultoida poliisin kanssa kertomatta
lapsen ja muiden asiaan liittyvien henkilöiden nimiä
• Ilmoituksen tekemisestä päättää kuitenkin aina
ilmoitusvelvollinen itse.
26

27. Tutkintakynnys
• Tutkintapyyntö = rikosilmoitus
• Esitutkintalaki 3 luku 1 §
• Kun esitutkintaviranomaiselle ilmoitetaan rikos tai tapahtuma, jota ilmoittaja epäilee
rikokseksi, esitutkintaviranomaisen on viipymättä kirjattava ilmoitus.
• Esitutkintalaki 3 luku 3 §:
• Esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen
perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty.
• Perusteellinen tutkintapyyntö helpottaa ja nopeuttaa esitutkintatoimenpiteiden
suuntaamisen ja kiireellisyyden arvioimista.
27

28. Konsultointi: Helsingin poliisilaitoksen yhteystietoja
• Lähisuhdeväkivalta:
ma – su klo 08 – 15: puh. 0295 471 271
lahisuhdevakivaltarikokset.helsinkik@poliisi.fi
• Seksuaalirikokset:
ma – pe klo 08 – 15: puh. 0295 471 612
seksuaalirikokset.helsinki@poliisi.fi
• Muut väkivaltarikokset:
ma – su klo 07 – 22: puh. 0295 470 237
28

29. Kiitos
Rikoskomisario Saara Asmundela
saara.asmundela@poliisi.fi
puh. 0295 471 340
13.5.202029

30. Milloin lapsen puheiden ja käytöksen perusteella
tulisi pohtia väkivallan mahdollisuutta?
Kuinka puhua lapsen kanssa, jos hän kertoo
mahdollisesti väkivaltaan viittaavaa?
Oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman
LEPÅ Legal Psychology at Åbo Akademi

31. Lähtökohtia & keskeinen sanoma
• Lapsilla voi esiintyä monenlaista oireilua nyt koronakevään jälkeen
• Myös perheissä, joissa ”kaikki hyvin” on ollut poikkeuksellinen aika – jotkut lapset reagoivat
erityisen vahvasti muutoksiin
• Aikuisten huoli tai stressi näkyy lapsissa
• Opettajien keskeinen tehtävä tarjota mahdollinen turvallinen paluu (uuteen)
arkeen
• Lapsi hyötyy tästä myös siinä tapauksessa, että hänellä olisi väkivalta- tai muita erityisen
kuormittavia kokemuksia
• Lapsille on hyvä kertoa mistä voi hakea apua jos jokin asia huolestuttaa tai
mietityttää
• Jokaisen lasten ja nuorten kanssa työskentelevän henkilön olisi hyvä tietää, mitä
ja miten lapselta voi kysyä hänen kokemuksia, jos lapsesta on huolta.

32. Lasten väkivaltakokemusten esilletulo
• Viime vuosikymmenten aikana lasten kokema fyysinen ja seksuaalinen
väkivalta vähentynyt, samalla kuin ilmoitukset lisääntyneet
• Tähän vaikuttavat mm lakimuutokset, tiukennettu ilmoitusvelvollisuus ja ilmiön
parempi tunnistaminen
• Laiminlyönti sekä henkinen ja fyysinen kaltoinkohtelu huomattavasti seksuaalista
hyväksikäyttöä tavallisempia
• Edelleen jää oikeita tapauksia pimentoon
• Toisaalta myös vääriä epäilyjä esiintyy
• Väärien ja paikkansapitävien epäilyjen erottelu toisistaan haastavaa
• Näin erityisesti huoltajuuskiistojen yhteydessä

33. Lapsen oireilu ja sen perusteella tehtäviä
johtopäätöksiä
• Lapsen oireilusta ei yleisesti ottaen voi tehdä muita johtopäätöksiä
kuin se, että lapsella on huono olla ja tilannetta on hyvä selvittää
• Erityyppisten väkivaltakokemusten vaikutukset moninaisia ja ei-
spesifejä
• Esim seksuaalinen ongelmakäyttäytyminen voi olla fyysisen pahoinpitelyn
seurausta tai liittyä seksuaalisen hyväksikäyttöön tai altistumiseen
seksuaaliselle materiaalille – mutta se voi myös olla yhteydessä
impulssikontrollivaikeuksiin tai huomionhakuisuuteen
• Väestöliitolla esim. erinomaista tietoa lasten seksuaalisuudesta ja
seksuaalikasvatuksesta

34. • Erityisesti pienten lasten kohdalla, joiden sanasto on vielä niukkaa ja
joilta sanallinen selvittäminen voi olla haastavaa, lapsen tilanteen
kokonaisarvio on keskeinen
• Tuleeko lapsi säännöllisesti päiväkotiin / kouluun? Vaikuttavatko
perustarpeet olevan kunnossa?
• Yksittäiset lauseet voivat olla hyvinkin sattumanvaraisia
Lapsen oireilu ja sen perusteella tehtäviä
johtopäätöksiä

35. Mitä tehdä, jotta lapset ja nuoret pystyisivät
kertomaan?
• Tutkimuksissa ja käytännön työssä todettu, että seksuaalivalistus ja
esim. lasten oikeuksista puhuminen tärkeää
• Useat tapaukset tulleet esille näiden kautta
• Nuorten valistaminen: mistä voi itse hakea apua? Minne voi hädän
tullessa hakeutua?
• Koulun kuraattorien ja psykologien tiedot nuorille – kenelle koulun sisällä voi
mennä puhumaan
• Esim. sekasin-chat ja Nuorten turvatalotoiminta, PeLan nuorille sivut sekä
nettivihje, MLL:n nuortennetti yms.

36. Ole läsnä ja kuulolla – avoimesti!
• Paras edellytys sille, että lapsi pystyisi kertomaan vaikeista kokemuksista,
on se, että hänellä on ympäristössään aikuisia, joilla on aikaa hänelle.
• Nuorten kouluikäisten ja alle kouluikäisten lasten kohdalla tarkkojen
kuvausten saaminen yhden keskustelun aikana on usein haastavaa.
• Jos lapsi kertoo jotain huolestuttavaa joka kuitenkin jää epäselväksi, odota
seuraavaa sopivaa hetkeä tai järjestä hetki jolloin voit puhua lapsen kanssa
kahdestaan ja pyydä kertomaa uudestaan
• Mitä tarkoitit kun sanoit että… Kerro lisää siitä mitä sanoit…

37. Ikään liittyvät riskitekijät
• Nuoremmat lapset (erit. esikouluikäiset):
• Heikommat muisti- ja kielelliset kyvyt
• Johdateltavuus
• Vanhemmat lapset, teini-ikäiset
• Hämmentävää aikaa
• Hormoonit jylläävät ja vaikuttavat käytökseen
• Riskinotto ongelma, päätöksenteko vielä kehittymätöntä
• Aikuisen oloinen

38. Lapsen johdateltavuus
• Pieni lapsi täysin riippuvainen aikuisen antamasta tulkinnasta
havainnoidessaan uusia asioita
• Mitä nuorempi ikä, sen tärkeämpää on, ettei kysytä suoria kysymyksiä
• Lapsi kaatuu rapussa, isä vieressä.
Äiti:
• Kaaduitko, onneksi isä oli vieressä auttamassa!
TAI
• Voi ei, tönäisikö isä sinua rapuissa!

39. Mitä siis voin kysyä?
• Lapsen voinnista voi aina kysyä:
• Miten sinulla menee?
• Miten sinä olet voinut nyt?
• Millaista sinulla / teillä kotona on ollut nyt tämän koronajakson aikana?
• Jos enemmän huolta / lapsi vaikuttaa surulliselta:
• Onko jotain mikä sinua huolestuttaa / mietityttää / pelottaa / surettaa /
painaa mieltä / mistä on paha mieli?
• Jos lapsi antaa ymmärtää asioiden olevan huonosti:
• Mikä sinua huolestuttaa / mietityttää / pelottaa / surettaa / painaa mieltä /
mistä on paha mieli?

40. Mitä tulisi välttää?
ÄLÄ KYSY NÄITÄ:
• Onko sinua lyöty
• Onko joku tehnyt sinulle jotain pahaa
• Onko joku satuttanut sinua?
• Kuka on tehnyt sinulle tuon? (jos lapsella esim. mustelma)
• Jotkut aikuiset tekevät sellaista, mitä ei saisi tehdä lapsille. Onko
sinulle tehty sellaista?
• Käyttääkö joku sinun kodissasi liikaa alkoholia?

41. Miksi niitä tulisi välttää?
• Onko- kysymykset tarjoavat valmiin tulkinnan tai vastauksen lapselle
• Tutkimusten mukaan aikuistenkin käsityksiin ja muistikuviin voidaan vaikuttaa
tämänkaltaisilla suorilla kysymyksillä – lapsiin vielä enemmän!
• Lapsi hyvin herkkä vaistomaan – tai yrittämään vaistoa, mitä aikuinen
häneltä ”haluaa”
• Lapselle onnistunut kommunikaatio on sitä, että aikuinen on häneen tyytyväinen – ei
sitä, että hän antaa paikkansapitävää informaatiota toiselle
• Se, mikä lapselle on oikea vastaus, on ennen kaikkea se, mihin aikuinen vaikuttaa
tyytyväinen
• Tutkimusten mukaan, pieni lapsi vastaa herkästi kysymyksiin, vaikkei ole
niitä ymmärtänyt
• Jos ovat kyllä/ei-muodossa, lapsi myöntää herkästi!

42. Jos lapsi kertoo selkeästi kaltoinkohteluun
viittaavaa
• Kuuntele, pysy rauhallisena ja osoita, että hän voi sinulle kertoa
• Selvitä, mitä lapsi tarkoittaa käyttämillään sanoilla
• Sana lyödä / potkia voi tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita
• Mitä tarkoitat sillä, että lyö?
• Jos epäselvää mutta ympäröivä tilanne rauhaton, pyri järjestämään
rauhallisempi tilanne ja ota asia puheeksi viittaamalla lapsen käyttämään
sanaan
• Sanoit tuossa ulkona, että X lyö sinua aina. Mitä sinä sillä tarkoitit?
• Ole tarkkana, että käytät vaan lapsen käyttämiä sanoja!
• Älä tarjoa tulkintoja tai uusia sisältöjä lapselle

43. Kirjoita ylös!
• Mahdollisimman sanatarkasti
• Käytä lapsen sanoja
• Kirjoita myös omat kysymyksesi
• (Parasta olisi jos keskustelut voisi tallentaa)
• Muistamme yleensä varsin huonosti käytyjä keskusteluja
• Muistimme näistä koostuvat yhtä lailla omista ennakkokäsityksistä kuin lapsen
puheista
• Älä keskustele epäilystä lapsen kuullen

44. Jos epäily perustuu lapsen leikkiin / piirustukseen /
epämääräiseen puheeseen
VOIT kysyä
• Miten sinulle tuli mieleen...
• ...leikkiä tuota?
• ...piirtää tuollaisen (Mitä tuossa kuvassa tapahtuu?)
• ...kertoa tuosta?
• Lapsen kanssa voi aina puhua eri elämänalueista - ystävistä, arkirutiineista,
perheestä, jne.
• Muista, että lapsi usein leikeissään ilmaisee sellaista jota on nähnyt – oli se sitten
televisiossa tai kadulla tai omassa elämässään

45. Voinko kertoa vanhemmille?
• Jos epäily liittyy perheeseen on yleisesti ottaen hyvä konsultoida ensin
• Jos mustelma tai muu näkyvä jälki (ja pieni lapsi kyseessä) voi toki kysyä
vanhemmilta mistä tullut, siten ettei lapsi itse kuule – tällä tavalla voidaan
mahdollisesti välttää vääriä hälytyksiä
• Vaikka epäily liittyisikin perheen ulkopuoliseen henkilöön, on hyvä
konsultoida siitä, miten tulisi menetellä

46. Tapausesimerkki: koira
• Lapsella pahannäköiset jäljet kädessä, päiväkodissa kysytty mistä tulevat
• Lapsi: koira raapi
• Päiväkodissa kuitenkin huolta: kuka on pitänyt kädestä kiinni?
• Lapsi: isä
• Ilmoitus: LS-keskustelu, jossa kysytty mitä isä on tehnyt.
• Lääkärintutkimus, jossa lapsi kertoo isän aiheuttaneen jäljet.
• Poliisitutkinnassa ilmeni varmuudella koiran aiheuttaneen jäljet.
• Iso riski sille, että isästä olisi syyttä tehty lapsensa pahoinpitelijä!

47. Tapausesimerkki: sukulaissetä
• 5-vuotias tyttö. Hoitopaikassa puhutaan pelottavista tilanteista
• Tyttö: ”minua pelotti kun setä halusi että laitan sen pippelin suuhun”
• Hoitaja hämmentyi, ja muita lapsia tuli juuri silloin paikalle joten asia jäi
sikseen
• Seuraavana päivänä kun oli rauhallinen tilanne, hoitaja kysyi lapselta mitä
hän oli tarkoittanut. Tyttö kertoi kenestä oli kyse ja toisti mitä oli aiemmin
sanonut. Hoitaja ei kysynyt enempää vaan oli yhteydessä poliisiin.
• Lapsi haastateltiin, näyttöä lapsen hyväksikäytöstä.

48. •Pysy rauhallisena
•Kuuntele
•Konsultoi
Kaiken kaikkiaan

49. Julia Korkman 2019

50. Viitteitä
• Kouluterveyskysely 2019, Ikonen / THL
• Ellonen & Rantaeskola (Eds.), 2016: Lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosepäilyjen tutkinta:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/118228/Oppikirjat_24_verkko.pdf?sequence=1
• Lapsiuhritutkimukset 1988, 2008, 2013, katso Fagerlund, Peltola, Kääriäinen, Ellonen & Sariola, 2014
• Laajasalo, Korkman, Pakkanen, Oksanen, Lampenius, Peltomaa & Aronen, 2018:Applying a Research-Based
Assessment Model to Child Sexual Abuse Investigations: Model and Case Descriptions of an Expert Center.
(Journal of Forensic Psychology Research and Practice).
• Lahtinen, Laitila, Korkman & Ellonen, 2018: Children’s disclosure of sexual abuse in a population-based
sample (Child Abuse & Neglect)
• Lahtinen, H., Ellonen, N., Korkman, J., Honkalampi, K. & Laitila, A. (submitted for publication). Children’s
disclosures of physical abuse in a population-based sample.
• Korkman, Antfolk, Fagerlund & Santtila, 2018: The prevalence of unfounded suspicions of child sexual abuse
in Finland (Nordic Psychology)
• Korkman, Laajasalo & Pakkanen, 2017: Child forensic interviewing in Finland: Investigating suspected child
abuse at the Forensic psychology unit for children and adolescents. (Collaboration against child abuse:
Exploring the Nordic Barnahus Model).
• Saini, Laajasalo & Platt, 2020: Gatekeeping by Allegations: An Examination of Verified, Unfounded, and
Fabricated Allegations of Child Maltreatment Within the Context of Resist and Refusal Dynamics (Family
Court Review)

51. Ketä voin konsultoida?
Essi Julin, Barnahus-hankkeen erikoissuunnittelija
13.5.2020
TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS

52. Ketä voi konsultoida?
• Matalan kynnyksen konsultaatio, tarvittaessa/aluksi ilman
lapsen nimeä
• Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian ja psykologian yksiköt,
viranomaiskäyttöön
-> yksiköissä tutkitaan lapsiin kohdistuneita seksuaali- ja
pahoinpitelyrikosepäilyjä poliisin pyynnöstä, keskitetty
osaaminen lapseen kohdistuvan väkivallan kysymyksissä
-> yliopistosairaaloiden yhteydessä, palvelevat omaa
erityisvastuualuetta
• Poliisi: monilla poliisilaitoksilla omat konsultaationumerot näitä
tilanteita varten
• Sosiaaliviranomaiset, sosiaalipäivystys
13.5.2020 52

53. Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian
ja –psykologian yksiköt
VIRANOMAISKÄYTTÖÖN
• HUS Lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikkö
050 428 7888 arkisin 9-15
• KYS Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen tutkimusyksikkö
044 717 5477 arkisin 9-15
• OYS Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö
0400 251 136 (sihteeri) arkisin 8-15
• TAYS Lasten oikeuspsykiatrian yksikkö
050 562 7886 arkisin 9-15
• TYKS Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö
046 920 4030 virka-aikana
13.5.2020 53

54. 13.5.2020 54
Lisätietoja:
barnahus@thl.fi
www.thl.fi/barnahus
https://twitter.com/barnahus_fi