Huumeiden ongelmakäyttäjien määrä on kasvanut, kaduilla on aiempaa enemmän huonokuntoisia ihmisiä ja huumeiden käyttöön liittyvät lieveilmiöt näkyvät julkisessa tilassa aiheuttaen turvattomuuden tunnetta. Asenteet huumeita käyttäviä ihmisiä kohtaan ovat kovia.
Seminaarissa pohditaan Tampereen huumehoidon tilannetta ja annetaan välineitä päihteitä käyttävän ihmisen kohtaamiseen. Miten me kohtaamme päihteitä käyttävän ihmisen eri paikoissa? Terveydenhuollossa, päihdepalveluissa ja julkisessa tilassa? Auttavatko kamerat, sanktiot, vartiointi, poliisi ja valvonta? Miten päihteitä käyttävä ihminen tulee kohdatuksi arvostetusti ja inhimillisesti? Huumeita käyttävistä ihmisistä puhutaan usein järjestyshäiriönä, vaikka heidät tulisi nähdä avun tarvitsijoina. Palveluihin pääsy on liian hidasta ja vaikeaa. Hoitoon pääsyn vaikeus heijastuu suoraan katukuvaan.
Seminaarin puheenjohtajana toimii EPT-verkoston puheenjohtaja ja Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Teemu Tiensuu.
11. seminaari nuorille suunnattu kannabistyo paihdepaivat 2021EHYT
Janne Paananen, toiminnanjohtaja, YAD Youth Against Drugs ry
Pasi Vastamäki, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
Riikka Peltola, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
10. seminaari paihdepalvelujen saatavuus ja yhteistyo eri puolilla suomea pai...EHYT
Tuuli Pitkänen, Päihdeongelmien tutkimuksen dosentti, Nuorisotutkimusseura
Erikoissuunnittelija Minna Kesänen, THL
Projektipäällikkö Sanna Laine, Nuorten Ystävät ry
Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi, Sovatek-säätiö
Asiakkaan ääni kuuluu kehittämisessä - millä eväillä kokemustieto käyttöön? K...Kristina Grahn
Puheenvuorossa esitellään koko Keski-Suomen alueelle ulottuvaa kokemusasiantuntijatoiminnan ja asiakasosallisuuden kehittämistyötä, joka tähtää sote- ja kuntapalveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseen, asiakaskokemuksen ymmärtämiseen, yhteistoiminnalliseen kehittämiseen sekä ihmisten oman vastuunoton lisäämisen mahdollistamiseen. Uudenlaisen kumppanuuden ja rinnakkain työskentelyn avulla rakennetaan asiakkaiden tarpeita vastaavia ja kustannusvaikuttavia palvelumalleja. Millaisia toimintamalleja Keski-Suomessa on kokeiltu ja mitä uutta tietoa yhteistyöskentelyn kautta on syntynyt? Miten tätä tietoa hyödynnetään päätöksenteossa?
projektipäällikkö Kristina Grahn ja terveyden edistämisen suunnittelija Susanna Mutanen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
11. seminaari nuorille suunnattu kannabistyo paihdepaivat 2021EHYT
Janne Paananen, toiminnanjohtaja, YAD Youth Against Drugs ry
Pasi Vastamäki, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
Riikka Peltola, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
10. seminaari paihdepalvelujen saatavuus ja yhteistyo eri puolilla suomea pai...EHYT
Tuuli Pitkänen, Päihdeongelmien tutkimuksen dosentti, Nuorisotutkimusseura
Erikoissuunnittelija Minna Kesänen, THL
Projektipäällikkö Sanna Laine, Nuorten Ystävät ry
Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi, Sovatek-säätiö
Asiakkaan ääni kuuluu kehittämisessä - millä eväillä kokemustieto käyttöön? K...Kristina Grahn
Puheenvuorossa esitellään koko Keski-Suomen alueelle ulottuvaa kokemusasiantuntijatoiminnan ja asiakasosallisuuden kehittämistyötä, joka tähtää sote- ja kuntapalveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseen, asiakaskokemuksen ymmärtämiseen, yhteistoiminnalliseen kehittämiseen sekä ihmisten oman vastuunoton lisäämisen mahdollistamiseen. Uudenlaisen kumppanuuden ja rinnakkain työskentelyn avulla rakennetaan asiakkaiden tarpeita vastaavia ja kustannusvaikuttavia palvelumalleja. Millaisia toimintamalleja Keski-Suomessa on kokeiltu ja mitä uutta tietoa yhteistyöskentelyn kautta on syntynyt? Miten tätä tietoa hyödynnetään päätöksenteossa?
projektipäällikkö Kristina Grahn ja terveyden edistämisen suunnittelija Susanna Mutanen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Esitys terapiatakuusta Lääkäripäivillä Helsingissä 28.1.2021. Käsittelen psykoterapian vaikuttavuutta, ulkomaisia terapiatakuumalleja ja argumentoin terapiatakuun toteuttamisen puolesta.
Esitys Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen yleisötilaisuudessa 9.5.2016: Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Sote-uudistuksen haasteita.
1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021EHYT
Henna Haravuori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, dosentti, THL Mielenterveystiimin vieraileva tutkija.
Miguel Reyes, Sekasin-chat tiimipäällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Leena Ehrling, VTT, psykoterapeutti (VET)
Esa Nordling: Ratkaisu ja voimavarakeskeisyys ohjaustyössäTHL
Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen –toimintamallin
ohjaajien verkostopäivä Parolan Panssariprikaatissa 14.4.2016
Esa Nordling, PsT, Kehittämispäällikkö
Uudenmaan muutosagentti Soili Partasen esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Järvenpäässä 1.12.2016
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Puhetta päihteistä -koulutus Helsingissä 29.11.18EHYT
Puhetta päihteistä -koulutuksessa tavoitteena on tukea lastensuojelulaitoksissa työskentelevien ammattilaisten ehkäisevän työn osaamista. Koulutuksessa osallistujat saivat ajankohtaistietoa päihteistä, ehkäiseväst työstä ja lastensuojelun ja ehkäisevän työn rajapinnoista. Koulutuksessa tutustuttiin myös kolmeen ehkäisevän päihdetyön menetelmään.
Koulutus videoitiin ja siitä ilmestyy oma verkkosivusto tammikuussa 2019 osoitteeseen www.ept-verkosto.fi.
Päihdepäivät 2022: Toimivia menetelmiä nuorten kohtaamiseenEHYT
Järjestäjä: NUMPA - Nuorten mielenterveys- ja päihdetyö: tutkittua tietoa yhteistyön ja käytäntöjen kehittämiseen (Nuorisotutkimusseura, A-klinikkasäätiö, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Suomen Punaisen Ristin Nuorten Turvatalotoiminta), Päivyt, Kuntaliitto, Kohtaamiskoulutus
Seminaarissa pohditaan nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saavutettavuuden esteitä sekä esitellään joitakin nuorten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalityön toimivia käytäntöjä ja menetelmiä. Nuorten hyvinvointi on puhuttanut niin mediassa, politiikassa kuin tutkimuksessakin viimeisten vuosien aikana. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedämme, että osa nuorista voi huonosti eikä ei saa välttämättä apua siinä muodossa kuin itse haluaisi: huumeita käyttävien nuorten osuus on kasvanut, alaikäisten nuorten alkoholinkäytön vähentymisen kehitys on pysähtynyt ja pieni joukko nuoria syyllistyy entistä vakavampiin rikoksiin.
Koronapoikkeustila on lisännyt nuorten kokemaa ahdistuneisuutta, masennusta ja yksinäisyyttä. Tarvitaan aktiivisia, nuorisoystävällisiä ja moniammatillisia toimia nuorten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Seminaari on suunnattu kaikille nuorten kanssa työskenteleville ja nuorten hyvinvoinnin tukemisesta kiinnostuneille.
12.00 Seminaarin avaus
Seminaarin puheenjohtaja Jussi Suojasalmi (Päivyt)
12.05 Nuorten päihdepalveluiden saatavuus ensimmäisellä hakukerralla
Tutkijat Alix Helfer, Susanna Jurvanen & Annastiina Mäkelä (Nuorisotutkimusseura)
12.30 Palveluihin hakeutumisen esteistä ja chattipalvelun eduista
- tarkastelussa nuorten Sekasin-chat.
Tutkijat Helena Huhta (Nuorisotutkimusseura) & Janne Takala (A-klinikkasäätiö
12.55 Monialaiset palvelut nuoren tukena – case Jyväskylän Nuorten talo
Hankepäällikkö Tuija Kautto (Jyväskylän kaupunki)
13.20 Yhteisöreportteri-malli
Asiantuntija Ville Nieminen (Kuntaliitto) ja lehtori Hanna Kirjavainen (Turun amk)
13.40 Kohtaamisen työkalupakki -malli
Nuoret kokemusasiantuntijat
14.00 Seminaarin päättäminen
Esitys terapiatakuusta Lääkäripäivillä Helsingissä 28.1.2021. Käsittelen psykoterapian vaikuttavuutta, ulkomaisia terapiatakuumalleja ja argumentoin terapiatakuun toteuttamisen puolesta.
Esitys Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen yleisötilaisuudessa 9.5.2016: Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Sote-uudistuksen haasteita.
1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021EHYT
Henna Haravuori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, dosentti, THL Mielenterveystiimin vieraileva tutkija.
Miguel Reyes, Sekasin-chat tiimipäällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Leena Ehrling, VTT, psykoterapeutti (VET)
Esa Nordling: Ratkaisu ja voimavarakeskeisyys ohjaustyössäTHL
Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen –toimintamallin
ohjaajien verkostopäivä Parolan Panssariprikaatissa 14.4.2016
Esa Nordling, PsT, Kehittämispäällikkö
Uudenmaan muutosagentti Soili Partasen esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Järvenpäässä 1.12.2016
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Puhetta päihteistä -koulutus Helsingissä 29.11.18EHYT
Puhetta päihteistä -koulutuksessa tavoitteena on tukea lastensuojelulaitoksissa työskentelevien ammattilaisten ehkäisevän työn osaamista. Koulutuksessa osallistujat saivat ajankohtaistietoa päihteistä, ehkäiseväst työstä ja lastensuojelun ja ehkäisevän työn rajapinnoista. Koulutuksessa tutustuttiin myös kolmeen ehkäisevän päihdetyön menetelmään.
Koulutus videoitiin ja siitä ilmestyy oma verkkosivusto tammikuussa 2019 osoitteeseen www.ept-verkosto.fi.
Päihdepäivät 2022: Toimivia menetelmiä nuorten kohtaamiseenEHYT
Järjestäjä: NUMPA - Nuorten mielenterveys- ja päihdetyö: tutkittua tietoa yhteistyön ja käytäntöjen kehittämiseen (Nuorisotutkimusseura, A-klinikkasäätiö, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Suomen Punaisen Ristin Nuorten Turvatalotoiminta), Päivyt, Kuntaliitto, Kohtaamiskoulutus
Seminaarissa pohditaan nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saavutettavuuden esteitä sekä esitellään joitakin nuorten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalityön toimivia käytäntöjä ja menetelmiä. Nuorten hyvinvointi on puhuttanut niin mediassa, politiikassa kuin tutkimuksessakin viimeisten vuosien aikana. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedämme, että osa nuorista voi huonosti eikä ei saa välttämättä apua siinä muodossa kuin itse haluaisi: huumeita käyttävien nuorten osuus on kasvanut, alaikäisten nuorten alkoholinkäytön vähentymisen kehitys on pysähtynyt ja pieni joukko nuoria syyllistyy entistä vakavampiin rikoksiin.
Koronapoikkeustila on lisännyt nuorten kokemaa ahdistuneisuutta, masennusta ja yksinäisyyttä. Tarvitaan aktiivisia, nuorisoystävällisiä ja moniammatillisia toimia nuorten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Seminaari on suunnattu kaikille nuorten kanssa työskenteleville ja nuorten hyvinvoinnin tukemisesta kiinnostuneille.
12.00 Seminaarin avaus
Seminaarin puheenjohtaja Jussi Suojasalmi (Päivyt)
12.05 Nuorten päihdepalveluiden saatavuus ensimmäisellä hakukerralla
Tutkijat Alix Helfer, Susanna Jurvanen & Annastiina Mäkelä (Nuorisotutkimusseura)
12.30 Palveluihin hakeutumisen esteistä ja chattipalvelun eduista
- tarkastelussa nuorten Sekasin-chat.
Tutkijat Helena Huhta (Nuorisotutkimusseura) & Janne Takala (A-klinikkasäätiö
12.55 Monialaiset palvelut nuoren tukena – case Jyväskylän Nuorten talo
Hankepäällikkö Tuija Kautto (Jyväskylän kaupunki)
13.20 Yhteisöreportteri-malli
Asiantuntija Ville Nieminen (Kuntaliitto) ja lehtori Hanna Kirjavainen (Turun amk)
13.40 Kohtaamisen työkalupakki -malli
Nuoret kokemusasiantuntijat
14.00 Seminaarin päättäminen
On haastavaa saada nykyisten päihdepalveluiden piiriin ihmisiä, joilla on kerrostunut ja pitkäaikainen päihdeongelma. Tässä seminaarissa nostetaan esiin tuoretta tutkimustietoa siitä, keitä päiväkeskustoiminta nyt tavoittaa ja mihin tarpeisiin se vastaa. Hyvinvointialue- ja kuntapäättäjien sekä alueellisten organisaatioiden tulee varmistaa myös tämän ihmisryhmän pääsy arjen tuen piiriin. Järjestöt mahdollistavat laajasti päiväkeskustoiminnan yhtenä tärkeänä väylänä palveluihin. Kolmessa juuri valmistuneessa tutkimuksessa on kerätty tietoa päiväkeskuskävijöistä sekä päiväkeskusten merkityksestä kävijöille. Päiväkeskustoiminta on erityisen ajankohtainen kysymys, koska päiväkeskukset tulevat osaksi sosiaalihuoltolain palveluita vuonna 2023.
12.30 Avaus
12.35 Uuden päiväkeskus -lain uhat ja mahdollisuudet. Mitä tapahtuu, kun päihtyneenäkin saa asioida?
Lea Stenberg ja Jenni-Emilia Ronkainen, Sininauhaliitto
12.55 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen kohtaamispaikkoihin vievät ja siellä syntyvät asiakaspolut.
Sari Jurvansuu, tutkija: A-klinikkasäätiö (MIPA-tutkimusohjelma)
13.15 Yleisön reflektiot: Mikä polku hämmästytti ja puuttuuko jokin?
13.20 Tauko
13.25 Päiväkeskusten kävijäprofiilit ja yhteys päiväkeskusten merkitykseen.
Henrietta Grönlund, kaupunkiteologian professori, Helsingin yliopisto
Joni Hokkanen, tutkija, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto (Osallistavat yhteisöt -osatutkimus, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke)
13.45 Kommentaattoreiden akvaariopaneeli
• Tukikohta ry, Anne Puonti, toimintavastaava
• Nurmon Sininauha, Anna Koskimäki, toiminnanjohtaja
• Tutkija Marja Hekkala, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke (KoMa-hanke)
• Maallikkotutkija Eve Vuori, Lissu Social Club, Porin Sininauha ry
14.15 Loppukeskustelu
Päihdepäivät 2022: Vertaiset, vapaaehtoiset ja kokemusasiantuntijat toimijoinaEHYT
Järjestäjä: A-klinikkasäätiö, Stop Huumeille ry, Diakonissalaitos, A-kiltojen liitto ry, Nuorisoasuntoliitto ry
Nyt kuuluu tekijöiden ääni! Seminaarissamme mennään toimijuuden keskiöön eli ihmisiin titteleiden takana. Kokemukset kentältä tuovat autenttista näkökulmaa niin työparityöskentelyyn, vapaaehtoisena toimimiseen kuin ihmisten kohtaamiseen ja vaikuttamistyöhön.
Mikä rooli vapaaehtoisuudella on häpeäleiman purkajana? Miten pitkälle vapaaehtoistyön tekeminen vertaisena voikaan kantaa? Voiko vertaispalveluohjaajan tarjoama tuki oikeasti estää retkahtamisen? Kuinka juuri nuori asiakas hyötyy työpari-työskentelystä? Entä mitä työkaluja tarvitaan, jotta ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan yhteistyö on hedelmällisintä?
Muun muassa näitä ajatuksia avataan puheenvuoroissamme toiminnoista, joissa on ihmisistä kysymys. Kohdeyleisöksi suosittelemme erityisesti päihdekuntoutumisen ja -toipujien parissa työskenteleviä sekä sote-alan opiskelijoita.
14.30 Virittäytyminen aiheeseen puheenjohtajan johdolla
Puheenjohtaja: Joonas Fagerholm, Stop Huumeille ry
14.35 Vapaaehtoistoiminta stigman purkajana
Puhujat: Pihla Putkonen, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori ja Kajsa Santonen, vapaaehtoinen, A-klinikkasäätiö
15.00 Vertais- ja vapaaehtoistoiminta päihdetoipumisessa
Puhujat: Arto Pasanen, puheenjohtaja, Pohjois-Lapin A-kilta ry, varapuheenjohtaja A-Kiltojen Liitto ry
Seppo Ristolainen, puheenjohtaja, Vantaan A-kilta ry
15.25 Tauko
15.30 Fattaluuta-vertaispalveluohjaaja retkahduksen ehkäisijänä
Puhujat: Nana Kilpelä, Fattaluuta-ohjaaja, Stop Huumeille ry
Mikko Laukonsuo, Fattaluuta-koulutussuunnittelija, Stop Huumeille ry
15.55 Työparimallilla vastataan rikostaustaisten nuorten aikuisten tarpeisiin
Puhujat: Johanna Järviluoma, aluetyöntekijä, KATU - kokemusasiantuntija arjen tukena -hanke, Nuorisoasuntoliitto ry
Jesse Boström, aluetyöntekijä, KATU - kokemusasiantuntija arjen tukena -hanke, Nuorisoasuntoliitto ry
16.20-16.30 Seminaarin yhteenveto puheenjohtajan johdolla
"Kuin hyppy tuntemattomaan" -päihteitä käyttäneiden äitien kokemuksia hakeutumisesta kuntoutukseen ja vinkkejä etsivään työhön:
Mia Nahkuri, ohjaaja, Lapin ensi- ja turvakotiyhdistys
Esitys LAPE muutosagenttien tapaamispäivässä 10.2.2017. Projektipäällikkö Anna Moring, suunnittelija Jenni Kerppola-Pesu, Monimuotoiset perheet -verkosto, Kaikkien perheiden Suomi -hanke.
Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti on alkanut Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Toteuttajina ovat Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto sekä muut järjestöt ja yhteistyötahot. Projektin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.
Sosiaalialan osaamiskeskus Verso myy ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seutukoordinaatiopalvelua alueen kunnille. Esityksessä käydään läpi palvelun toimenkuvaa, sisältöä ja toiminnan perusteita.
Similar to Huumeidenkäyttäjät heitteillä koulutus Tampereella 14.12.18 (20)
Päihdepäivät 2023: 17. Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli.pptxEHYT
Huumemyrkytyskuolemat sekä huumausaineiden pitkäaikaisesta käytöstä johtuvat kuolemat ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun ajan. Huono suuntaus näyttää jatkuvan, sillä vuonna 2021 Suomessa kuoli huumeisiin 287 henkilöä. Luku on suurin koko mittaushistorian aikana. Miten palvelut voisivat vastata tähän huolestuttavaan kehityskulkuun? Huumekuolemien ehkäisemiseksi on olemassa tutkitusti tehokaita menetelmiä, mutta kaikki menetelmät ei ole suoraan kopiotavissa Suomen tilanteeseen. Seminaarissa esitetään huumekuolemien ehkäisemiseksi uusia menetelmiä, vanhojen menetelmien kehittämistarpeita, ja pohditaan, miten muualta lainatut menetelmät sopisivat Suomeen ja millaiset ovat poliisin ja etsivän työn mahdollisuudet huumekuolemien ehkäisemiseksi. Läpileikkaavana teemana läpi koko esityksen kulkee stigman purkaminen.
11.5. klo 12:30-14:30.
Puheenjohtajana toimii oikeuskemisti Pirkko Kriikku, THL, Oikeuskemiaykskkö
12.30 Avauspuheenvuoro: Liikkuuko kadulla vaarallisia aineita? Ketkä kuolevat ja mihin huumemyrkytyksissä kuollaan?
Oikeuskemisti Pirkko Kriikku, THL
12.40 Jotain vanhaa: Hoidossa ja hengissä – päihdehoitoon pääsy huumekuolemia estämässä
Ylilääkäri Margareeta Häkkinen, THL
13.10 Jotain lainattua: Käyttöhuone vai huumehaittojen ehkäisykeskus?
Erityisasiantuntija Sanna Kailanto, THL
13.30 Jotain sinistä: Piritorilla tavataan! Naapurustyön malli, polisiin ja etsivän työn näkökulma
Vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi, Helsingin poliisilaitos ja kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal
Maso, A-klinikkasäätiö,
13.55 Aika kokeilla jotain uutta
Asiantuntija Inari Viskari, THL, 20 min
14.15 Kysymykset ja loppupuheenvuoro
Päihdepäivät 2023: 15. Käytännön läheisiä menetelmiä arjen ehkäisevään päihde...EHYT
Ehkäisevää päihdetyötä tehdään joka päivä monissa arjen tilanteissa ja kuka tahansa voi välittää toisesta ottamalla huolen päihteiden käytöstä puheeksi. Päihteistä puhuminen voi kuitenkin olla kiusallista tai herättää ihmisessä kielteisiä tunteita. Seminaarissa pureudutaan kysymyksiin: Miksi on tärkeää, että eri tilanteissa
löydetään rohkeus ottaa asia puheeksi? Ja miten päihteistä puhutaan ihmistä kunnioittaen ja välittävästi?
12.30 Tervetuloa seminaariin
Heikki Luoto,osastopäällikkö, EHYT ry
12.35 Ehkäisevää päihdetyötä voi tehdä kuka tahansa
Jaana Markkula, kehittämispäällikkö, THL
12.55 Onkohan työkaverillani alkoholiongelma?
Kaija Ojanperä, asiantuntija, Työturvallisuuskeskus
13.15 Lapseltani löytyi pillereitä – Mitä jokaisen olisi hyvä tietää huumeista ja lääkkeiden päihdekäytöstä?
John Söderholm, psykiatri, HUS
13.35 Uudet nikotiinituotteet – miten niistä kannattaa puhua?
Katri Saarela, asiantuntija, EHYT
13.55 Mitä tapahtuu puheeksi oton jälkeen? – Oma-apuvälineet ja päihdepalvelut sote-myllerryksessä.
Henri Sipilä, palvelupäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue
Lopetuspuheenvuoro
Heikki Luoto, osastopäällikkö, EHYT ry
Päihdepäivät 2023 14. Tietoisuus ja muutostaidot mielenterveys- ja päihdetyöt...EHYT
Tervetuloa työpajaan, jonka tarkoituksena on antaa tukea ja työkaluja työssä jaksamiseen sekä ylipäätään elämässä selviytymiseen.
- Eikä vaan jaksamiseen ja selviytymiseen, vaan myös elämästä iloitsemiseen!
Tässä työpajassa saat kohdata itseäsi sekä kohdistaa huomiosi siihen, mitä sinä tarvitset voidaksesi mahdollisimman hyvin. Se, että sinä voit mahdollisimman hyvin, auttaa myös kohtaamiasi asiakkaita. Aina paras mahdollinen hyvinvointi ei kuitenkaan ole mahdollista, koska elämä tuo eteemme kaikenlaista, johon emme pysty vaikuttamaan. Ja työt on tehtävä. Haluamme antaa sinulle tämän työpajan ja parhaan osaamisemme jaksamisesi tueksi, koska
tapahtuipa elämässäsi ja työssäsi mitä tahansa, näillä työkaluilla voit vaikuttaa hyvinvointiisi. Olemme koonneet työpajan, jonka tarkoituksena on antaa sinulle hetken huohahdus ja pieni breikki siitä, mitä kaikkea elämässäsi on meneillään. Tule siis työpajaan avoimella mielellä, villasukkafiiliksellä ja anna myös älylaitteesi levähtää työpajan ajan. Toki voit halutessasi kirjoittaa muistiinpanoja, mutta tästä työpajasta saat eniten irti, tulemalla paikalle ja ottamalla anti vastaan. Kristiina Niskanen alustaa aiheesta, jonka jälkeen Ilkka Koppelomäki sekä Susanna Ahvalo avaavat itsensä johtamisen sekä tietoisuustaitojen ihmeitä. Osallistuaksesi työpajaan et tarvitse mitään tiettyä koulutusta, ammattia tai aiempaa tietoa aiheesta. Olet lämpimästi tervetullut!
12.30 Voimavarakeskeinen lähestymistapa mielenterveys- ja päihdetyössä
Psykoterapeutti Kristiina Niskanen
12.40 Itsensä muistaminen ja huolehtiminen arjen ja työn keskellä
Itsensäjohtamisen valmentaja Ilkka Koppelomäki
13.30 Itsemyötätunto ja muutos
Opettaja ja Mindfulness-ohjaaja Susanna Ahvalo
14.15 Aikaa kysymyksille
Päihdepäivät 2023: 12. Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen menivät viina...EHYT
Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kilpailivat siitä, missä maassa alkoholihaittoja torjutaan parhaiten. Ruotsalainen kehaisee: Ruotsissa keskioluttakin saa myydä vain Systembolagetissa. Norjalainen vastaa: Meillä on Vinmonopolet eikä keskiolutta saa ostaa kioskeilta tai huoltoasemilta. Suomalainen sanoo: Meilläpä saa vahvempia oluita kaupoista ja kioskeista. Lisäksi löytyy suomalaista sisua. Niinpä meillä on huudeltu viinejä kauppoihin jo 30 vuotta.
Suomen alkoholipolitiikka on pohjoismaisittain liberaalia. Miltä Suomen käytännöt ja keskustelukulttuuri näyttävät naapurimaihin verrattuna? Mitä yhteisiä piirteitä maiden välillä on ja missä taas erotaan toisista? Millaisia vaikutuksia erilaisilla toimilla on alkoholin aiheuttamiin haittoihin eri maissa? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan kansainvälisten asiantuntijoiden johdolla.
Seminaari on englanninkielinen.
9.00 Tilaisuuden avaus
Puheenjohtaja Juha Mikkonen avaa tilaisuuden ja esittelee alkoholiasenteisiin liittyviä tuloksia EHYTin kansalais- ja ehdokaskyselyistä.
9.15 Katsaus eri pohjoismaiden alkoholipolitiikkaan
Panelistien alustukset
10:00 Paneelikeskustelu
Lauri Beekman, Executive Director, Nordic Alcohol and Drugs Policy Network (NordAN)
Emil Juslin, European Policy Officer, IOGT, Ruotsi
Mariann Skar, former Secretary General, Eurocare, Norja
Pia Mäkelä, Research Professor, THL, Suomi
10.40 Kommenttipuheenvuoro
Sami Kuusela, toimittaja
10.55. Puheenjohtajan loppusanat
Päihdepäivät 2023: seminaari 11. Yrtitä edes: Kohtaamisia ja kannabiskeskuste...EHYT
Millaista on haittoja vähentävä kannabistyö? Miten keskustella kannabiksesta päätymättä väittelemään hyödyistä ja haitoista? Mitä kaikkea yhdellä käynnillä voidaan saada aikaan? Mitä voimme oppia vertaisohjaajilta kohtaamisesta?
Kannabis on yleisimmin käytetty laiton päihde Suomessa. Kannabiksen käyttö ei ole enää vain marginaali-ilmiö, etenkään nuorten aikuisten keskuudessa, joista kannabista on vähintään kokeillut lähes puolet. Meidän kaikkien on tärkeää opetella käymään kannabiskeskusteluja.
Kannabiskeskustelu alkaa kohtaamisesta. Yrtitä edes -seminaarissa kuulet nuorten kokemuksia kohtaamisista ja saat tietoa ja käytännön menetelmiä siihen, kuinka kannabiksesta voi keskustella nuoren aikuisen kanssa ja samalla tukea nuoren itsetuntoa ja identiteetin kehittymistä.
klo 9.00 Avaussanat
Eeva-Kaisa Hohenthal, Toiminnanjohtaja, YAD ry
klo 9.05 Kasvun kausia: Itsetunnon vahvistaminen kohtaamisessa
Reetta Salminen, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, Kasvun kausia
klo 9.25 Käynti kerrallaan: Jokainen kohtaaminen on tärkeä,
Tuomas Perkiö, Hanketyöntekijä, Walk in -terapia, Lasten ja nuorten keskus
klo 9.45 Mitä haluat kasvattaa? Menetelmiä kannabiksesta keskusteluun
Riikka Peltola, Projektityöntekijä, Hamppupelto-hanke, YAD ry
klo 9.55 Kohtaamisia -video ja tauko
klo 10.10 Vertaisuus kohtaamisessa: Mitä voimme oppia vertaisohjaajilta kohtaamisesta
Teemu Hannula, Yksilövalmentaja, Autismisäätiö
klo 10.30 Yrtitä edes: Haittoja vähentävä kannabistyö
Tihu Tiittanen ja vertaisohjaajat, Hamppupelto-hanke, YAD ry
klo 10.50 Kysymykset puhujille ja loppusanat
Päihdepäivät 2023 seminaari 8. Talousvaikeudet haastavat koko perheen hyvinvo...EHYT
Riippuvuuden aiheuttamat talousvaikeudet näyttäytyvät eri tavoin asiakkaan arjessa. Lapsuudessa koettu köyhyys saattaa lisätä riskiä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Yksi kuntoutumisen askeleista on omien arvojen ja rahasuhteen tarkastelu. On tärkeää, että talousvaikeuksissa olevia perheitä kohtaavilla ammattilaisilla on riittävät valmiudet ottaa raha-asiat puheeksi, keinoja tukea rahankäytön suunnittelussa sekä ohjata eteenpäin. Asiakkaan kohtaamisessa ammattilaisen oma rahasuhde nousee esiin. Pitkittyessään talousvaikeudet heikentävät mielenterveyttä ja vaikuttavat koko perheen ja lasten hyvinvointiin. Erityisen herkkiä vaikutuksille ovat perheen vauvaikäiset.
Seminaari avaa suomalaisten vanhempien kokemuksia talousvaikeuksista, niiden moninaisia taustoja ja vaikutuksia. Ammattilaiset saavat keinoja, miten ottaa asiakkaan talous puheeksi ja kuinka tukea koko perheen arjen sujuvuutta ja mielenterveyttä.
Klo 15.00-15.05 Tilaisuuden avaus
Seminaarin avaa MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen
Klo 15.05-15.30 Rahasta voi ja pitää puhua
Takuusäätiön kehittämiskoordinaattori Maria Rumpunen johdattelee kuulijoita pohtimaan omaa rahasuhdettaan: Mistä suhde rahaan muotoutuu, mitkä tekijät muokkaavat sitä ja miten raha vaikuttaa meistä jokaiseen? Omat henkilökohtaiset arvomme ja asenteemme rahaan ovat taustalla, kun kohtaamme talousvaikeuksissa olevia asiakkaita ja otamme raha-asiat puheeksi. Tule kuulemaan Takuusäätiön asiantuntijan täsmävinkit, miten otat asiakkaan kanssa raha-asiat puheeksi.
Klo 15.30-15.55 Köyhyyden moniulotteiset vaikutukset perheissä
Jyväskylän yliopiston sosiaalityön väitöskirjatutkija Aino Sarkian tutkimusperustainen puheenvuoro lapsiperheköyhyydestä, perheiden omakohtaisista kokemuksista ja köyhyyden moniulotteisista vaikutuksista lapsen ja perheen hyvinvointiin
Klo 15.55-16.05 Tauko
Klo 16.05-16.35 “Nähkää erityisesti se perhe kokonaisuutena” –
taloudellisia haasteita kokevien vanhempien tuen tarpeet ja toiveet ammattilaisille
MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen ja projektisuunnittelija Minna Magnusson (Ylivelkaantuneiden perheiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tuki) esittelevät ylivelkaantuneiden ja maksuvaikeuksia kokeneiden perheiden vanhempien ääntä hankkeessa kerätyn kyselyaineiston pohjalta:
- Miten talousvaikeudet ovat vaikuttaneet perheiden hyvinvointiin, vanhemmuuteen ja voimavaroihin?
- Millaisia avun ja tuen tarpeita perheillä on?
- Mitä vanhemmat toivovat ammattilaisilta?
- Miten huomioida paremmin koko perheen mielenterveys talousasioiden yhteydessä?
Keskustelua käydään yhdessä Yhden vanhemman perheiden liitto ry:n asiantuntijan Helka Beltin kanssa, jolla on omakohtainen kokemus siitä, miltä tuntuu velkaantua nuorena vanhempana, elää pitkään pienituloisena velallisena ja selvitä lainoista matalapalkkatyössäkin.
Klo 16.35-16.55 Taloudellinen stressi vauvaperheessä -
Jonna Lehikoinen, yhteisöhoidon ohjaaja ja projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
Päihdepäivät 2023 seminaari 7. Hyvän mielen kunta- ja MIVA (Mielenterveysvaik...EHYT
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden mielenterveyttä ja toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä osana muuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Käytännönläheiset työkalut tukevat kuntia innostamaan eri sektoreita yhteistyöhön ja konkretisoimaan toimenpiteitä. Hyvän mielen kunta -kokonaisuus tarjoaa juuri tällaisia työkaluja. Se auttaa esimerkiksi kartoittamaan kunnan nykytilanteen, suunnittelemaan toimenpiteitä ja johtamaan työtä.
Seminaarissa tutustumme Hyvän mielen kunnan kokonaisuuteen ja kuulemme esimerkkejä siitä, kuinka työkaluja on otettu käytäntöön. Lisäksi tutustumme mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointiin ja mahdollisuuksiin hyödyntää sitä osana kuntien työtä.
Seminaari sopii kaikille mielenterveys- ja päihdetyöstä kiinnostuneille. Aikaa on varattu myös keskusteluun.
Hyvän mielen kunta ja Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi: hankkeiden tuotokset ja työkalut kuntien käyttöön
Puheenjohtaja Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.00 Seminaarin avaus ja johdattelua aiheen äärelle
Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.10 Hyvän mielen kunta: tarkistuslista johtamisen tukena
Timo Lehtinen, aikuiset ja työelämä -osaston johtaja, MIELI ry
15.30 Hyvän mielen kunta: työkalupakki kuntien käyttöön
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
Hanna Heikkilä, alue- ja järjestötyön päällikkö, EHYT ry
15.55 Haastattelu: Miten Hyvän mielen kunta toimii käytännössä?
Haastateltavana Laura Sillanpää, ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori, Kouvolan kaupunki
16.15 Hyvän mielen kuntaan voi perehtyä verkkokurssilla
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
16.30 Mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnilla parempia päätöksiä
Taina Laaksoharju, asiantuntija, MIELI ry
6. Alkoholinkäyttö ja alkoholihaitat suomalaisten elämässäEHYT
Seminaari on suunnattu kaikille niille, joita kiinnostaa uusin tutkimustieto suomalaisten alkoholin käytöstä sekä niistä aiheutuvista haitoista ja vähentämisen keinoista. Seminaarissa saat perustiedot alkoholin käytöstä ja haitoista suomalaisten elämässä sekä siitä, miten juominen on ”normalisoitunut” osaksi elämäntapaa. Lisäksi tarjotaan tietoa siitä, miten alkoholin käyttö haittoineen liittyy eriarvoisuuteen sekä mitä ovat kansainväliseen tutkimusnäyttöön perustuvat toimet alkoholihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ja miten ne soveltuvat Suomen oloihin.
klo 15.00 Avaussanat
klo 15.05 Miten alkoholin riskikäyttö, humalajuominen ja kokonaiskulutus ovat muuttuneet Suomessa 2000-luvulla?
erikoistutkija Janne Härkönen, THL
klo 15.30 Miten, missä ja kenen kanssa me suomalaiset juomme? Juomatapatutkimuksen tuloksia.
tutkimusjohtaja Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö
klo 15.55 Alkoholi ja eriarvoisuus: Miten alkoholinkäytön haitat jakautuvat iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan?
tutkimusprofessori Pia Mäkelä, THL
klo 16.20 Mitkä keinot tehoavat alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä? Kansainvälisen vaikuttavuustutkimuksen tuloksia ja toimien soveltuvuus Suomeen.
erikoistutkija Katariina Warpenius, THL
klo 16.50 Keskustelua ja päätössanat
Päihdepäivät 2023 seminaari 3 3. Järjestämisvastuun muutoksen ja lainäädännön...EHYT
Päihde- ja mielenterveyslain uudistuessa ja uusien hyvinvointialueiden tultua voimaan, päihdepalveluissa on tapahtumassa muutoksia. Seminaarissa tarkastellaan uudistuksia palveluiden ja erityisesti asiakkaiden näkökulman kannalta. Tärkeimpänä näkökulmana on päihdepalveluiden järjestämisvastuun muutoksen ja päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistuksen vaikutukset päihdepalveluihin ja asiakkaiden asemaan. Seminaarissa asiantuntijat pitävät aluksi puheenvuoroja, jonka jälkeen on vuorossa paneelikeskustelu, johon myös yleisö voi osallistua.
Seminaarin kohdeyleisönä ovat päihdetyön toimijat, ammattilaiset, vapaaehtoistoimijat, opiskelijat,
päätöksentekijät, asiantuntijat, kokemusasiantuntijat, vertaiset ja tutkijat.
Seminaari tuo sisältönsä ja toteutustapansa myötä eri toimijat laajasti yhteen seminaarin teeman tarkasteluun.
Päihdepäivät 2023 Seminaari 2. Helppo Raha - Slideshare.pdfEHYT
Seminaarissa käsitellään uusia ja osin vaikeastikin ymmärrettäviä digi- ja rahapelaamiseen liittyviä ilmiöitä kuten digipeleistä tienaamista, kryptosijoittamista ja digi- ja rahapelaamisen rajapintoja. Näitä ilmiöitä yhdistää median ja somen hypetys ja markkinointi ns. nopeasta helposta rahasta ja ne vetoavat erityisesti nuoriin miehiin. Seminaarin puhujat ovat johtavia käytännön työn tekijöitä ja asiantuntijoita omalla alallaan.
Seminaari on tarkoitettu sote-alan ammattilaisille (erityisesti nuorten ja nuorehkojen miesten kanssa työskenteleville), tutkijoille ja kaikista uusista digi-ja rahapelaamisen ilmiöistä kiinnostuneille. Seminaarin jälkeen osallistuja ymmärtää perusasiat näistä uusista ilmiöistä ja niiden haittapotentiaalin sekä saa vinkkejä siihen, miten haittoihin voi puuttua.
klo 12.00 Tervetuloa seminaariin
Krista Schulman, koulutussuunnittelija, EHYT ry
klo 12.05 Helppoa rahaa digi- ja rahapelien maailmassa: miksi ja keitä helppo raha houkuttaa?
Sanni Behm, projektipäällikkö, Peluurin Restart
klo 12.35 Kryptovaluutat pelissä ja pelinä
Jani Kinnunen, tutkijatohtori, Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö, Tampereen yliopisto
klo 13.05 Rahapelit, online-sijoittaminen ja kryptovaluutat - uusi Bermudan kolmio?
Tanja Sihvonen, viestintätieteen professori, Vaasan yliopisto
13.35 Paneelikeskustelu
Krista Schulman, EHYt ry ja puhujat
klo 14 seminaari päättyy
Päihdepäivät 2023: 1. Aidon kohtaamisen rakennusaineet Työpajassa on tarkoitus avata arvostavan ja kunnioittavan kohtaamisen merkitystä toiminnallisten menetelmien avulla. Osallistujat huomaavat työpajassa käytettävien menetelmien tuomat reaktiot, tunteet ja hyödyt niin itsessään kuin muissakin. Työpajamenetelmiä on helppo integroida osaksi omaa ja työyhteisön työtapoja. Lisäksi seminaarissa kuullaan tutkijatohtori Riikka Perälän alustus palveluiden saavutettavuudesta.
Järjestäjä: Kalliolan klinikka oy ja Helsingin kaupunki
Korvaushoitoa on ollut tarjolla opioidiriippuvaisille jo kahdenkymmenen vuoden ajan, ja korvaushoidossa olevien asiakkaiden joukossa alkaa olla yhä enemmän niitä, joiden elämäntilanne on sellainen, että hoidon lopettaminen on ajankohtaista. Hoitojärjestelmämme ei kuitenkaan aktiivisesti näytä tukevan korvaushoidon lopettamista, vaikka korvaushoidon lopettamiseen tulisi panostaa samalla intensiteetillä kuin hoidon aloitukseen.
Kokemusasiantuntijat ovat tuoneet esille nykyiseen palvelujärjestelmäämme liittyviä haasteita, joista yksi keskeinen näyttää liittyvän siihen, ettei korvaushoidon lopettamista suunnitteleville asiakkaille ole luotuna selkeää prosessia. Korvaushoidossa työskentelevien ammattilaisten näkemykset vahvistavat haasteen. Kokemusasiantuntijoiden mukaan hoidossa oleville ei myöskään puhuta siitä, että hoito on mahdollista tuetusti ja suunnitelmallisesti lopettaa. Toisin sanoen korvaushoidon aloitusvaihe on hyvin strukturoitu, mutta lopetusvaihe ei.
Korvaushoidon onnistunut lopettaminen on uudenlainen vaihe identiteetin muutostyölle, ja asiakkaat tarvitsevat lopettamisen jälkeen kuntoutusta ja tukea uudenlaisessa elämäntilanteessaan.
Hoitojärjestelmäämme olisi aika tarkastella kriittisesti korvaushoidossa olevien asiakkaiden osalta ja ryhtyä luomaan korvaushoidon prosessiin selkeä rakenne myös hoidosta irti haluaville asiakkaille. Hoidossa oleville tarvitaan lisäksi nykyistä enemmän psykososiaalista tukea lääkehoidon rinnalle.
Seminaarissamme haluamme puhua siitä, että korvaushoidon lopettaminen on monen päihdekuntoutujan tavoite. Korvaushoidon ei aina tarvitse olla loppuelämän kestoinen hoito, vaan siitäkin on mahdollista onnistuneesti irrottautua. Korvaushoidon onnistunut lopettaminen on prosessi, ja haluamme tässä seminaarissa tuoda kahden eri palvelunjärjestäjän näkökulmia ja kokemuksia aiheesta sekä antaa äänen korvaushoidon lopettaneille henkilöille.
Seminaari on suunnattu korvaushoidossa ja päihderiippuvaisten parissa työtä tekeville ammattilaisille, korvaushoidossa oleville asiakkaille sekä aiheesta kiinnostuneille.
13:00 Seminaarin avaussanat
Puheenjohtaja Amanda Tammivirta, liiketoimintajohtaja, Kalliolan Klinikka oy.
13.05 Korvaushoidosta irrottautuminen: Näkökulmia kumppa
Päihdepäivät 2022: Harrastustoiminta ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edist...EHYT
Järjestäjä: Elämäni Sankari ry, Suomen Syöpäyhdistys ja Mieli ry
Koronapandemian aikana urheiluharrastussektori on kokenut kovia ja erityisesti lapsille / nuorille suunnatut urheiluharrastustoiminnan rajoitteet ovat vaikuttaneet negatiivisesti lasten terveeseen kehitykseen. Seminaari antaa osallistujilleen hyvän ja ajankohtaisen kokonaiskuvan siitä, miten urheiluharrastukset toimivat ehkäisevän työn ja hyvinvoinnin edistämisen mahdollistajana. Seminaari vastaa ajankohtaiseen osaamistarpeeseen vapaa-ajan toimintaympäristöissä tapahtuvasta ehkäisevästä työstä ja terveyden edistämisestä. Seminaarin osallistujat oppivat ymmärtämään kokonaisuuksia ja näkemään ehkäisevän työn mahdollisuudet terveyden edistämistyössä. Uusien materiaalien, verkkokoulutusten ja eri toimintamallien avulla opitaan hyödyntämään olemassa olevia materiaaleja sekä jalkauttamaan niitä ”kentälle”. Seminaari nostaa myös esiin ja tarjoaa ratkaisumahdollisuuksia kasvaviin haasteisiin digi- ja rahapelaamiseen sekä mielenterveyteen liittyen.
13.00 Johdanto teemaan ja tilaisuuden avaus.
Seminaarin puheenjohtaja, Henrik Norrena, Elämäni Sankari ry
13.05 Asiantuntijan pohjustus aiheeseen UKK-Instituutin johtajan ja tohtorin näkökulmasta
Tommi Vasankari, UKK-Instituutti
13.25 Seminaarin puheenjohtaja Henrik Norrena ohjaa keskustelun nykytilanteeseen ja vallitseviin käytäntöihin.
Miten vastaamme toimintaympäristössä havaittuihin haasteisiin? Mitä toimintoja ja työkaluja on tarjolla?
13.25 Selvitys 12-17 -vuotiaiden joukkueurheilun parissa toimivien urheiluseuratoimijoiden tiedoista
ja asenteista sekä päihteiden käyttöä ja rahapelaamista ehkäisevästä ja digipelaamisen haittoja ehkäisevästä toiminnasta urheiluseuroissa (EHYT ry 2022)
Tom Korolainen, LitM, liikunnanopettaja
13.45-13.50 Tauko
13.50 Ehkäisevän työn verkko-koulutusmateriaali valmentajille ja seuratyöntekijöille sekä kohtaavan työn ja hyvinvoinnin haasteista / mahdollisuuksista vapaa-ajan toimintaympäristöissä
Teemu Koskimäki, hankekoordinaattori, Elämäni Sankari ry
14.10 Nuuskaton urheilu toimintamalli – kokemuksia toimintaympäristöön jalkautuksesta
Heidi Kolehmainen, hyvinvoinnin edistämisen asiantuntija, Pohjois-Savon Syöpäyhdistys
14.30 Nuorelle urheilijalle turvallisuutta ja kasvun mahdollisuuksia Nuori mieli urheilussa -toiminnan avulla
Johannes Parkkonen, päällikkö Nuorisotoiminnan yksikkö, Mieli ry
14.50 Kommenttipuheenvuoro
Juha Jäntti, Pyydetty loppupuheenvuoro valmentajalta, joka toimii ns. ”kentän äänenä”
Juha Jäntti, miesten salibandymaajoukkue/Classic miehet F-liiga.
15.00 Seminaarin päätös puheenjohtaja Henrik Norrena
Päihdepäivät 2022: Stigmaa purkavat sanat ja kuvatEHYT
Järjestäjä: A-klinikkasäätiö
Sanat eivät koskaan ole pelkkiä sanoja. Eivätkä valokuvat vain valokuvia. Sanat ovat valtaa, valokuvat ovat valtaa. Pohdimme eri alojen ammattilaisten kanssa kieltä ja valokuvia todellisuuden rakentajana ja tulkitsijana sekä kielen arvolatautuneisuutta. Keskiössä ovat päihteidenkäyttäjiä ja -käyttöä kuvaavat sanat ja valokuvat. Miksi on väliä sillä, millaista kieltä tai millaista kuvastoa käytämme ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen. Millaiset sanat ja valokuvat purkavat päihteidenkäyttäjiin ja -käyttöön liitettyä stigmaa eli häpeäleimaa? Entä millaiset sanat ja kuvat syventävät stigmaa? Pohdimme esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön verkostossa eli EPT-verkostossa syntynyttä huoneentaulua käsitteistä, visuaalista viestintää stigman purkajana ja rakentajana sekä sitä, miten kiinnittää kieleen huomiota arjen toiminnassa.
10.00 Mistä puhumme, kun puhumme stigmasta puheessa, tekstissä ja kuvissa
Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
10.05 Sanojen hyvät, pahat ja rumat – Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa tehty termityö
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
10.30 Miten asioista ja ihmisistä puhutaan matalan kynnyksen päihdetyössä
Aino Rukkila, kehittämiskoordinaattori, ja Serafiina Grefberg, vertainen, A-klinikkasäätiö/Osis
10.50 Tauko
11.00 Lopetetaan leimaavien kuvien käyttö
Inari Viskari, asiantuntija, THL
11.20 Kuvat valokuvaajan ja journalismin näkökulmasta
Markku Niskanen, kuvatoimituksen päällikkö, Helsingin Sanomat, ja Annika Rauhala, valokuvaaja
11.45 Keskustelua ja yhteenvetoa
12.00 Seminaari päättyy
Päihdepäivät 2022: Stigmaa purkavat sanat ja kuvat Inari ViskariEHYT
Järjestäjä: A-klinikkasäätiö
Sanat eivät koskaan ole pelkkiä sanoja. Eivätkä valokuvat vain valokuvia. Sanat ovat valtaa, valokuvat ovat valtaa. Pohdimme eri alojen ammattilaisten kanssa kieltä ja valokuvia todellisuuden rakentajana ja tulkitsijana sekä kielen arvolatautuneisuutta. Keskiössä ovat päihteidenkäyttäjiä ja -käyttöä kuvaavat sanat ja valokuvat. Miksi on väliä sillä, millaista kieltä tai millaista kuvastoa käytämme ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen. Millaiset sanat ja valokuvat purkavat päihteidenkäyttäjiin ja -käyttöön liitettyä stigmaa eli häpeäleimaa? Entä millaiset sanat ja kuvat syventävät stigmaa? Pohdimme esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön verkostossa eli EPT-verkostossa syntynyttä huoneentaulua käsitteistä, visuaalista viestintää stigman purkajana ja rakentajana sekä sitä, miten kiinnittää kieleen huomiota arjen toiminnassa.
10.00 Mistä puhumme, kun puhumme stigmasta puheessa, tekstissä ja kuvissa
Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
10.05 Sanojen hyvät, pahat ja rumat – Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa tehty termityö
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
10.30 Miten asioista ja ihmisistä puhutaan matalan kynnyksen päihdetyössä
Aino Rukkila, kehittämiskoordinaattori, ja Serafiina Grefberg, vertainen, A-klinikkasäätiö/Osis
10.50 Tauko
11.00 Lopetetaan leimaavien kuvien käyttö
Inari Viskari, asiantuntija, THL
11.20 Kuvat valokuvaajan ja journalismin näkökulmasta
Markku Niskanen, kuvatoimituksen päällikkö, Helsingin Sanomat, ja Annika Rauhala, valokuvaaja
11.45 Keskustelua ja yhteenvetoa
12.00 Seminaari päättyy
Päihdepäivät 2022: Mitä mä teen tän asiakkaan kanssa – ilmoitusvelvollisuudes...EHYT
Järjestäjä: EPT-verkoston huumetyöryhmä
Miten huumeita käyttävän asiakkaan kohtaamiseen vaikuttaa työntekijän ilmoitusvelvollisuudet ja -oikeudet? Mitä asialle voisi tehdä? Asiaa pohditaan ja siihen haetaan ratkaisuja ilmoitusvelvollisuuden yleisestä, työntekijän sekä asiakkaan näkökulmasta.
10.00–10.05 Seminaarin avaus ja teeman esittely.
Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja, Irti Huumeista ry
10.05–10.35 Yleistä ilmoitusvelvollisuudesta ja -vastuusta. Milloin pitää ilmoittaa ja kenelle? (lastensuojeluun? poliisille? terveydenhuoltoon?)
HUOM! Sairastapauksen vuoksi Mirka Vainikka esittää Pia Pulkkisen, Helsingin kaupungin päihdepalveluiden päällikön diaesityksen.
10.40–11.05 Työntekijän haasteet ilmoittamisessa/ilmoittamatta jättämisestä.
Robert Koski, projektipäällikkö, HDL Tukialus -hanke
11.10–11.15 Tauko
11.15–11.40 Asiakkaan näkökulmat teemaan
Juha-Pekka Pääskysaari, ohjaaja, Sininauha Oy
11.45–12.00 Yhteenveto, yleisökysymykset kaikille ja seminaarin lopetus
Mirka Vainikka, Irti Huumeista ry
Päihdepäivät 2022: Vangista tavikseen - rikollisuudesta irtautumisen monet h...EHYT
Vangista tavikseen - rikollisuudesta irtautumisen monet haasteet
Järjestäjä: Kriminaalihuollon Tukisäätiö, Rikosseuraamuslaitos
Vankilasta vapautuvat ovat yhteiskunnassamme erityisen huonossa asemassa. Vapautuminen on haavoittuva nivelvaihe, joka voi pudottaa uudestaan marginaalin vangiksi. Vankilataustainen kantaa usein leimaa, stigmaa ja häntä tarkastellaan vahvojen stereotypioiden kautta. Tämän lisäksi yhteiskuntaan sopeutumiseen vaikuttavat aikaisemmat huonot kokemukset ja negatiivinen minäkuva.
Vapautuvien vankien asunnottomuus on Suomen mittakaavassa aivan omaa luokkaansa. Työllistyminen on haastavaa ilman asuntoa, koulutusta, työkokemusta ja vahvasti leimattuna. Vapautuva vanki tarvitsee erityisen suunnitelman ja tukea haastavaan nivelvaiheeseen. Tämä edellyttää vahvaa yhteistyötä valtion, kuntien ja kolmannen sektorin välille. Tätä haavoittuvaa nivelvaihetta tarkastellaan seminaarissa vertaistyön kautta.
Seminaari on tarkoitettu sosiaali-, terveys- ja ohjausalan ammattilaisille.
10.00 Pohjustus aiheeseen Mia Juselius
- Kaksi kokemusasiantuntijaa on jokaisen osion mukana koko seminaarin ajan.
1. Vankilan sopeuttavia toimia klo 10.05
- Klo 10.05 Koevapaus tueksi nivelvaiheeseen: kokemusasiantuntijat sekä rikosseuraamusesimies Teija Nurmiluoto, Helsingin vankila,
- Klo 10.25 Kuntoutusta vankilan sijaan – sakkovankihanke: kokemusasiantuntijat sekä erityisasiantuntija Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos,
2. Vapautumisen monet mahdollisuudet 10.45
- Klo 10.35 Päihteet odottaa portilla; päihteiden käyttö hallintaan: kokemusasiantuntijat sekä projektipäällikkö Marko Karuvaara
- Tauko 5 minuuttia.
- Klo 11.10 Mihin mä sit meen? Asunnottomuus uuden elämän esteenä: kokemusasiantuntijat sekä vapautuvien asumisen asiantuntija Mia Juselius
- Klo 11.25 Arkeen kiinni – koulutuksen ja työelämän kautta: kokemusasiantuntijat sekä oppimisvalmennuksen asiantuntija Anna Taavitsainen
- Klo 11.40 Kenen kanssa mä pyörin? Sosiaaliset suhteet ja liittyminen yhteiskuntaan. Kokemusasiantuntijat sekä vastaava ohjaaja Hanna Myyrä, Nuorten toiminta ja Juntu-hanke
- Klo 11.55 Kommentteja/kysymyksiä. Voimme vastailla tulleisiin kysymyksiin myös jälkikäteen.
Päihdepäivät 2022: Miten tupakoinnin lopettamisen tuki tulisi huomioida hyvin...EHYT
9 Ajankohtaista nikotiinittomuustyössä – kuinka savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoite saavutetaan?
Järjestäjä: EHYT ry ja Filha ry
Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteeseen on alle kahdeksan vuotta aikaa. Keskeisimmät haasteet tavoitteen saavuttamiseksi liittyvät nikotiinituotteiden lopettamiseen ja aloittamisen ehkäisyyn eri kohderyhmillä sekä tupakkateollisuuden, erityisesti nuorille markkinoimat, uudet nikotiinituotteet.
Seminaarissa keskustellaan, mitä vaikuttavassa nikotiinivieroitustyössä tulisi ottaa huomioon ja kuullaan motivoinnista vieroituksen työvälineenä. Lisäksi osallistujat saavat ajankohtaista tietoa tupakka- ja nikotiiniteollisuuden uusista tuotteista ja siitä, kuinka nikotiinituotteiden markkinointi ja välitys näkyvät sosiaalisessa mediassa.
Puheenjohtajat:
Patrick Sandström, Filha ry ja Katri Saarela, EHYT ry
10.00 Miten tupakoinnin lopettamisen tuki tulisi huomioida hyvinvointialueilla?
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
10.10 Haasteina uudet nikotiinituotteet ja niiden välittäminen somessa
Saija Himanka, asiantuntija, EHYT ry ja Sari Anjala, koulutussuunnittelija, EHYT ry
10:30 Nikotiinituotteiden lopettamisen tuki eri kohderyhmillä - paneelikeskustelu
Mitä nikotiinivieroituksessa tulee ottaa huomioon, jotta saavutamme Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteen?
Vetäjät:
Anne Mikkola, asiantuntija, EHYT ry ja Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
Panelistit:
Maria Juusela, asiantuntijalääkäri, DAT Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
Reetta-Maija Luhta, kehittämissuunnittelija, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri EPSHP
Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja, TYKS
Tarja Tanner, HLT, EVHL, Oulun yliopisto ja OYS
11.30 Lopettamisen motivaation löytäminen
Tiina Röning, psykologi/psykoterapeutti, Psykologipalvelu Tiina Röning
11.50 Jatkoaskeleet tavoitteen saavuttamiseksi
Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
Päihdepäivät 2022: Haasteina uudet nikotiinituotteet ja niiden välittäminen s...EHYT
9 Ajankohtaista nikotiinittomuustyössä – kuinka savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoite saavutetaan?
Järjestäjä: EHYT ry ja Filha ry
Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteeseen on alle kahdeksan vuotta aikaa. Keskeisimmät haasteet tavoitteen saavuttamiseksi liittyvät nikotiinituotteiden lopettamiseen ja aloittamisen ehkäisyyn eri kohderyhmillä sekä tupakkateollisuuden, erityisesti nuorille markkinoimat, uudet nikotiinituotteet.
Seminaarissa keskustellaan, mitä vaikuttavassa nikotiinivieroitustyössä tulisi ottaa huomioon ja kuullaan motivoinnista vieroituksen työvälineenä. Lisäksi osallistujat saavat ajankohtaista tietoa tupakka- ja nikotiiniteollisuuden uusista tuotteista ja siitä, kuinka nikotiinituotteiden markkinointi ja välitys näkyvät sosiaalisessa mediassa.
Puheenjohtajat:
Patrick Sandström, Filha ry ja Katri Saarela, EHYT ry
10.00 Miten tupakoinnin lopettamisen tuki tulisi huomioida hyvinvointialueilla?
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
10.10 Haasteina uudet nikotiinituotteet ja niiden välittäminen somessa
Saija Himanka, asiantuntija, EHYT ry ja Sari Anjala, koulutussuunnittelija, EHYT ry
10:30 Nikotiinituotteiden lopettamisen tuki eri kohderyhmillä - paneelikeskustelu
Mitä nikotiinivieroituksessa tulee ottaa huomioon, jotta saavutamme Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteen?
Vetäjät:
Anne Mikkola, asiantuntija, EHYT ry ja Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
Panelistit:
Maria Juusela, asiantuntijalääkäri, DAT Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
Reetta-Maija Luhta, kehittämissuunnittelija, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri EPSHP
Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja, TYKS
Tarja Tanner, HLT, EVHL, Oulun yliopisto ja OYS
11.30 Lopettamisen motivaation löytäminen
Tiina Röning, psykologi/psykoterapeutti, Psykologipalvelu Tiina Röning
11.50 Jatkoaskeleet tavoitteen saavuttamiseksi
Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
2. OHJELMA
8:45 Aamukahvi
9:00 Seminaarin puheenjohtajan tervehdys,TeemuTiensuu, Sininauhaliiton
toiminnanjohtaja, EPT-verkoston puheenjohtaja
9:05 Avauspuheenvuoro, Tampereen huumetilanne - etsitäänkö syyllistä vai
ratkaisua? Petra Karinen,YADYouth Against Drugs ry
9:20 Huumeita käyttävän ihmisen inhimillinen kohtaaminen,Tero Hohenthal,
YADYouth Against Drugs ry
10:00 Apua kaduille ja kujille, etsivä ja jalkautuva työ tukee asunnottomia
päihde- ja mielenterveysongelmaisia, Jenny Kaasinen-Wickman ja Maria
Komula Helsingin diakonissalaitos
10:45 Miksi käyttäjät ovat kadulla? Huumehoidon tilannekuva, Minna
Minkkinen, kaupunginvaltuutettu
11:30 Ammattilaisen ja asiakkaan näkökulma päihteiden käyttöön ja
päihdehoitoon. Keijo Laapas,Villa Hockey
12:30-13:00 Keskustelua ja puheenjohtajan puheenvuoro
3. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÖVERKOSTO
EPT-verkostoon kuuluu 48 valtakunnallista järjestöä, jotka tekevät ehkäisevää työtä eri tavoin
Verkostoon kuuluu päihdejärjestöjä (mm. A-klinikkasäätiö, Irti Huumeista, Suomen Lumme,
YAD), lastensuojelujärjestöjä (mm. MLL, Barnavårdsföreningen, NuortenYstävät),
potilasjärjestöjä (Syöpäjärjestöt, Psoriasisliitto), hyvinvointiin liittyviä järjestöjä (Pohjois-
Karjalan kansanterveyden keskus, Mielenterveyden keskusliitto, SOSTE) ja monia muita.
Verkosto järjestää koulutuksia, kampanjoita ja järjestöjen yhteisiä vaikuttamistoimia.
Verkosto on pyrkinyt vaikuttamaan esimerkiksi alkoholilakiin, sote-uudistukseen, puolueiden
eduskuntavaaliohjelmiin jne.
Verkoston tunnetuimpia tuotteita ovat Tipaton tammikuu, Päihdepäivät ja Ehkäisevän
päihdetyön viikko.
Huumeiden käyttäjät heitteillä- seminaarin järjestää verkoston huumetyöryhmä.
5. ”Tulee välillä sellainen häpeä,
kun puhuu omasta toipumisesta,
ja samalla tajuaa, ettei tässä
kaupungissa ole enää muilla
samaan mahdollisuutta”
YAD ry:n kokemusasiantuntija 2017
Meidän toimijoiden ja
yhteistyökumppanien kautta
näkyvät ongelmat:
- Katkolle ei pääse muutoin kuin
pitkän odottelun kautta
- Lääkkeettömään hoitoon on
vaikea päästä → perusteet
hoidon eväämiselle ovat
abstrakteja
- Ylipäätään hoitoon on vaikea
päästä, jos huumeongelma
liittyy johonkin muuhun kuin
opioideihin
- Varhaiset palvelut puuttuvat
- Työntekijät eivät tiedä minne
ohjata nuoria päihdeasiakkaita
- Asiakasohjauksen ketjut eivät
toimi, vaan muodostavat kehiä,
joissa asiakas siirtyy luukulta
toiselle
6.
7.
8. Huumeongelman tilannekuva ja haittojen
ennaltaehkäisy
”Aikuissosiaalityössä koetaan jonkin verran
ongelmalliseksi se, että päätöksenteko on delegoitu
sosiaalityöntekijöille, mutta budjettiseuranta
ja hoitopaikkojen valitseminen tapahtuu
asiakasohjauksessa, mistä voi seurata eriävä
näkemys asiakkaan palvelutarpeesta. ”
9. Päihteiden ongelmakäytöltä
suojaavat ja altistavat tekijät
Turvallinen, huolehtiva ja rakastava perhe ja
kasvuympäristö
Hyvät sosiaaliset taidot ja verkostot
Pärjääminen jossain asiassa ja onnistumiset
Terveellä tavalla hyvä itsetunto ja
positiivishenkinen minäkuva
Keinot löytää ihan päihteetöntäkin mielihyvää
Lähiyhteisön vastuullinen suhtautuminen päihteisiin
Tupakoimattomuus & raittius / vain vähäiset
päihdekokeilut
Kiinnittyminen yhteisöihin (perhe, koulu, työpaikka,
harrastusryhmä jne.)
Turvattomuus ja kriisit kasvuiässä
Yksinolo ja valvomaton vapaa-aika
Ongelmat koulunkäynnissä ja oppimisessa
Impulsiivisuus, kouhkaaminen ja päätä pahkaa
asioihin loikkiminen
Luotettavien aikuisten puute
Biologinen ja sosiaalinen perimä
Runsas päihteiden käyttö lähiympäristössä ja
päihteiden helppo saatavuus
Varhain aloitetut päihdekokeilut
Toistuva altistus päihteiden vaikutuksille
10. Miksi huumeita käyttävä on
on ongelma?
Turvattomuus
Kustannukset
Huoltosuhde
Läheisten kärsimys
Terveyshaitat
Tartuntataudit
Rikokset
Uteliaisuus, kokeilunhalu
Rentoutuminen, stressin purku
Itselääkintä (kivut, MT-ongelmat,
uniongelmat
Mielekkään ajanvietteen puuttuminen
Kuuluminen/ liittyminen / yhteenkuuluvuus
Pahoinvoinnin siirtäminen/ peittäminen/
helpottaminen
Miksi huumeita käytetään?
Toimenpiteillä haetaan usein
vastauksia tähän
Mutta kun fyysiset vieroitusoireet ovat ohi,
käyttäjä tarvitsisi tukea myös näihin
11. Taikakeinoja huumeiden ongelmakäytön
ehkäisyyn
- Parantaa nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja varhaista
tunnistamista
- Lisätä lapsiperheiden ja vanhemmuuden tukea, matalan kynnyksen palveluita ja
lasten ja nuorten viiteryhmissä toimivien aikuisten ja kodin välistä yhteistyötä ja
vuorovaikutusta
- Mahdollistaa nuorille mielekkäitä vapaa-ajan harrastuksia ja toimintoja
- Ymmärtää päihdekasvatus osana yleistä kasvatusta, joka on mukana sekä kodin
että koulun arjessa, ei vain ulkoistettuna teemapäiviin, päihdeputkiin ja muihin
arjesta irrallaan oleviin toimintoihin
- Tarjota nuorille ja nuorille aikuisille varhaisen vaiheen päihdepalveluja, jossa voi
pohtia ja kartoittaa omaa päihteidenkäyttöään jo ennen hoitoa vaativan
päihdeongelman kehittymistä
12. Taikakeinoja huumehaittojen ehkäisyyn
- Stigman purkaminen
- Perheiden ja läheisten riittävä tukeminen
- Saavutettavat mielenterveyspalvelut ja varhainen
tunnistaminen
- Oikea-aikaiset ja riittävästi resursoidut palvelut eri vaiheessa
- Asiakkaan inhimillinen kohtaaminen
- Asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomiointi hoidon
suunnittelussa ja toteuttamisessa
- Asiakkaan toimeentulon ja asumisen turvaaminen
- Päihdeongelman luonteen ymmärtäminen → ei voida hoitaa
vain oiretta
13. Motivaatio ei ole ongelma vaan osa
ratkaisua
o Motivaatio ei ole sisäsyntyinen tila joka ihmisessä joko on tai ei ole
o Motivaatio syntyy ja kasvaa vuorovaikutuksessa
o Motivaatio on aktiivista MUUTOKSEN TODENNÄKÖISYYDEN
kasvattamista
o Motivaation työpari on minäpystyvyys → on merkittävästi helpompi
panostaa sellaiseen asiaan, jonka uskoo voivansa ratkaista kuin
sellaiseen, jonka edessä kokee olevansa täysin voimaton
o Uskomalla asiakkaansa onnistumiseen työntekijä vahvistaa ainakin
kahden henkilön motivaatiota → asiakkaan ja omaansa
24. Jenny Kaasinen-Wickman & Maria Komula
14.12.2018
DÖSÄ-Tukialus
työote
-Aktiivisen kohtaamisen malli
25. • Jalkautuminen aloitettiin 23.10.2017
• Työryhmässä Lähihoitaja/Neuropsykiatrinen
valmentaja, Sosionomi AMK,
Sairaanhoitaja/Terveydenhoitaja AMK ja
Vertaistyöntekijät erilaisilla koulutuksilla sekä
taustoilla. ’
• Jalkautumisen kohteet Malmi, Kurvi,
Ydinkeskusta, Kontula, Itäkeskus ja tarpeen
mukaan muut kohteet.
• Jalkauduttu myös arkipyhinä ja festareille.
• Konkreettista jalkautumista 20-30 tuntia viikossa
kaduille.
• Muu aika menee yksilötapaamisiin, erilaisiin
siirtymisiin, päivän purkuihin/aloituksiin,
tiimipalavereihiin työnohjaukseen ja
verkostotyöskentelyyn.
• Työaika ma-pe klo 10-18, mutta tarpeen
mukaan yksittäisissä tapauksissa aloitettu päivä
aikaisemmin tai lopetettu myöhemmin.
Pääsääntöisesti oltu tällöin tukihenkilönä
mukana jossakin muussa palvelussa.
26. DÖSÄ-Tukialus, tästä on kyse:
Aktiivisen Kohtaamisen malli
• Lähtökohtana tuomitsemattomuus
• Ihmisen itsensä hyväksyminen
• Ihmisarvon kunnioittaminen
• Sopeutuminen ja joustavuus
• Mielenkiinto
• Halu auttaa
• Empatia
• Pyyteettömyys
Palvelun
vastaanottaminen
perustuu
vapaaehtoisuuteen
27. Kohtaamisista
• Surveypal tilastot väliltä 23.10.2017 –
23.11.2018
• Vähin kriteeri joka laskettu kohtaamiseksi
ihmisen kanssa on tilanne jossa annetaan
hankkeen yhteystiedot ja kerrotaan mitä
tukea voidaan tarvittaessa tarjota tai
hoidetaan pidemmällä kaavalla asioita
puhelimitse.
• Lähes poikkeuksetta kerätyt luvut
perustuvat työparin arvioon.
• Palvelua on tarjottu ilman minkäänlaisia
tunnistetietoja.
• Kerätyistä tiedoista ei ole mahdollista
erottaa yksittäistä asiakasta.
28. • Miehiä 66,48%
• Naisia 33,41%
• Muun sukupuolisia 0,11%
• Alle 10v 0,00%
• 10-14v 0,39%
• 15-17v 2,29%
• 18-23v 14,69%
• 23-29v 15,98%
• 29-40v 34,13%
• 41-50v 22,18%
• 50-65v 9,5%
• Yli 65 0,84%
• Kohtaamisia 1 959 kpl
• Uusia kohtaamisia 49,16%
• Aiemmin kohdattuja 50,84%
29. Aktiivisen kohtaamisen mallilla
rakennetaan ja luodaan luottamusta
• Huomioimalla ihminen osoitetaan arvostusta ja tunnustetaan ihmisen
olemassaolo
• Stigma -Ihmisiä käsitellään ongelmina
Aktiivisen kohtaamisen mallissa kohdataan IHMISIÄ
• Jokaisella on tarve tulla kohdatuksi ja että joku kuulee ja kuuntelee
aidosti, sekä näkee ihmisenä.
Aktiivisen kohtaamisen mallissa osoitetaan aktiivisesti kiinnostusta
ihmistä ja hänen kertomaansa, vallitsevaa elämäntilannetta ja ihmistä
itseään kohtaan.
Kuunnellaan ja kuullaan
32. Case ”Viivi”
• Kohdattujen haasteet monenlaisia; tärkeää kunnioittaa ihmisen omia toiveita ja tukea
tavoitteissa, sekä tunnistaa ja huomioida työskentelyssä ihmisellä mahdollisesti olemassa
olevia toiminnanohjauksen haasteita (esim. traumakertymän vaikutukset yms.)
• Yksilöllisyys
• Yhteistyö eri yhteistyöverkostojen kanssa
• Aktiivisen kohtaamisen mallissa on pyrkimys tavoittaa ihminen ja luoda pohjaa
luottamuksen rakentumiselle.
• Tavoitteena tukea ihmistä hänen omissa tarpeissaan.
• Vahvistaa kokemusta oikeudesta saada apua ja tulla kuulluksi, ja näin rohkaista ihmistä
ottamaan & hakemaan apua olemassa olevista, tarpeenmukaisista palveluista.
• Kohtaamalla ja kuulemalla tunnustetaan ihmisarvoa ja ihmisyyttä
33. ”Viivi”
18v. Ja DÖSÄ
yhteistyö
Terveys
neuvonta
työ
Ruoka
Psyk.sos.
tuki
+ohjaus
Matalankyn
nyksen
palvelutEnsimmäinen
kohtaaminen
rautatieasemalla –
DÖSÄ
lähestyy”Viiviä”
Toimeen
tulo
Ruoka
Henkkarit
Poliisi
Valokuvat
Terveys
neuvonta
työ
Psyk.sos.
tuki
+ohjaus Toinen
tapaaminen
sovitaan
”Viivin”
toiveesta Asumis-
asiat
Hki
sos.työ
Asumis-
asiat
Psyk.sos.
tuki
+ohjaus
Tapaamiset
jatkuvat
Terveys
neuvonta
työ
Seri
keskus
Terveys
neuvonta
työ
Psyk.sos.
tuki
+ohjaus
Hätämajoitus
Tapaamiset
ja
yhteydenpito
jatkuvat
Oman
kunnan
jälkihuolto
Tiivis
yhteydenpito
asiakkaan ja
verkostojen
kanssa
Ei halukkuutta
päihdehoitoihin
Motivaatio
päihdehoitokontaktiin herää
→ saatetaan asiakas
kunnan palveluihin
Terveys
neuvonta
työ
Asumisen
haasteet
Psyk.sos.
tuki
+ohjaus
Jälkihuollon
tukitoimet
Haasteet
pari- ja
lähisuhteissa
Haasteet
pari- ja
lähisuhteissa
Haasteet
pari- ja
lähisuhteissa
34. • Positiivinen 69,33%
• Kiittää saamastaan
tuesta/yhteydenotosta, antaa
positiivista palautetta
työryhmälle, toivoo yhteistyön
jatkuvan, kehuu ja kokee
saaneensa apua, toivoo
palvelun jatkuvan, halaa,
haluaa pitää yhteyttä
työntekijöihin, kokee olonsa
turvalliseksi, tyytyväinen
tapaamiseen, peukuttaa jne…
Kokemus kohtaamisesta, asiakas
• Neutraali 30,03%
• Ei palautetta tällä kertaa, ei
palautetta, ei negatiivista tai
positiivista, kiitti tavaroista,
asiakas erittäin päihtynyt,
lyhyt kohtaaminen tutun
asiakkaan kanssa jne…
• Negatiivinen 0,62%
• Tuttu asiakas päihtynyt ja
erittäin huonolla tuulella, pitää
palvelua arvomaailmaansa
sopimattomana, käyttäytyy
uhkaavasti, haukkuu
työntekijää koska otettu
puheeksi huoli asiakkaan
lapseen liittyen, on sitä mieltä
ettei kukaan pysty häntä
hänen elämäntilanteessa
auttaamaan jne…
35. Yhteistyössä on voimaa ja
välittämistä
Tärkeintä ovat ihmiset, joita on kohdattu ja pystytty
auttamaan.
Tavoitteena ei ole tehdä yksin, vaan vahvistaa ja
kehittää yhteistyötä ja sen malleja kohdattujen
ihmisten eduksi.
38. • MIKSI TÄSTÄ PUHUTAAN?
• KENESTÄ PUHUTAAN?
• TAMPEREEN MALLI JA PALVELUT
• TYÖNTEKIJÖIDEN NÄKEMYKSIÄ
• UUSIN TUTKIMUSTIETO
39. MIKSI TÄSTÄ PUHUTAAN?
• 2015 KONSULTTIFIRMA KÄYNNISTI TAMPEREEN KAUPUNGIN TOIMEKSIANNOSTA
SELVITYSTYÖN. YRITYS TAVOITTAA ASIAKKAAT JA OMAISET, SIINÄ ONNISTUMATTA.
• 2017 ALKOI KOKONAISUUDISTUS. TAVOITE OLI HYVÄ, PARANTAA KORVAUSHOITOA JA TEHDÄ
SIITÄ ASIAKASLÄHTÖISTÄ. TAVOITTEENA RÄÄTÄLÖIDÄ JOKAISELLE ASIAKKAALLE OMA
POLKUNSA.
• HAASTEET ON YLLÄTTÄNYT VIRANHALTIJAT. VIELÄ HAETAAN RATKAISUJA MONIIN ONGELMIIN.
• PALJON YHTEYDENOTTOJA PÄIHDEASIAMIEHEEN
• RAJU PALAUTE MEDIASSA HUUMEHOITOON PÄÄSYN VAIKEUDESTA
40.
41. ARVIOITA SUOMEN HUUMETILANTEESTA
• 20 PROSENTTIA SUOMALAISISTA ON KÄYTTÄNYT JOTAKIN LAITONTA PÄIHDETTÄ
• 250000 HENKILÖÄ ON KÄYTTÄNYT HUUMEITA VIIMEISEN VUODEN AIKANA
• 90000 HENKILÖÄ ON KÄYTTÄNYT HUUMEITA VIIMEISEN KUUKAUDEN AIKANA
• AMFETAMIINIEN JA OPIOIDIEN ONGELMAKÄYTTÄJIÄ ON 18000-30000
• SUONENSISÄISESTI HUUMEITA KÄYTTÄVIÄ ON AINAKIN N. 14000
• ENSIHOITOON JOHTANEITA HUUMEMYRKYTYKSIÄ ON N. 10000 VUODESSA (2014)
• YLEISIMMÄT KÄYTETYT HUUMEET KANNABIS JA AMFETAMIINI
• LÄHDE: MUUNTOHUUMEHANKE. THL
42. KENESTÄ PUHUTAAN?
• PÄIHDEHUOLLON HUUMEHOIDON ASIAKKAIDEN YLEISIMMÄT ONGELMAPÄIHTEET OLIVAT OPIOIDIT (77 %),
STIMULANTIT (55 %) JA KANNABIS (52 %). YLEISIN OPIOIDI OLI KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄKIN KÄYTETTY
BUPRENORFIINI JA STIMULANTEISTA ENITEN KÄYTETTIIN AMFETAMIINIA.
• ASIAKKAISTA 81 PROSENTTIA MAINITSI VÄHINTÄÄN KAKSI ONGELMAPÄIHDETTÄ.
• ALLE 3 VUOTTA PISTÄMÄLLÄ HUUMEITA KÄYTTÄNEISTÄ VAIN NOIN VIIDESOSA ON SAANUT C-HEPATIITTITARTUNNAN.
• PÄIHDEHUOLLON HUUMEASIAKKAAT OLIVAT PÄÄOSIN MIEHIÄ (69 %) JA VALTAOSIN 20–39-VUOTIAITA (72 %).
ASIAKKAISTA 53 % OLI ENINTÄÄN PERUSKOULUN KÄYNEITÄ. TYÖSSÄ TAI OPISKELEMASSA OLI 22 PROSENTTIA
ASIAKKAISTA. ASUNNOTTOMIA OLI 10 PROSENTTIA. SUURIN OSA (86 %) HUUMEHOIDON ASIAKKAISTA OLI OLLUT JO
AIEMMIN PÄIHDEHOIDOSSA JA KÄYTTÄNYT HUUMEITA MYÖS PISTÄMÄLLÄ (81 %). (THL 2017)
• HUUMEKUOLEMIEN MÄÄRÄ ON KASVANUT. VUONNA 2012 TILASTOKESKUKSEN KUOLINSYYTILASTON MUKAAN
HUUMEISIIN KUOLI 213 HENKILÖÄ, KUN VUONNA 2011 VASTAAVA LUKU OLI 197. (THL 2015)
43. SOSIAALINEN ASEMA VAIHTELEE
• YHTEISKUNTAAN INTEGROITUNEET KÄYTTÄJÄT:
- USEIN TYÖ TAI OPISKELUPAIKKA, PERHE, PARISUHDE
- EI SUONENSISÄISTÄ KÄYTTÖÄ
- KÄYTETTYJÄ AINEITA ERITYISESTI KANNABIS, KOKAIINI JA EKSTAASI
• MARGINALISOITUNEET KÄYTTÄJÄT:
- ENEMMÄN TYÖTTÖMYYTTÄ, KOULUTTAMATTOMUUTTA, PIENITULOISUUTTA JA PERHEETTÖMYYTTÄ
- SUONENSISÄINEN KÄYTTÖ YLEISTÄ
- KÄYTETTYJÄ AINEITA ERITYISESTI OPIOIDIT, BENTSODIATSEPIINIT JA AMFETAMIINIT
LÄHDE: MUUNTOHUUMEHANKE. PITKÄNEN TUULI, PERÄLÄ JUSSI & TAMMI TUUKKA: HUUMEIDEN KÄYTTÄJIÄ ON MONENLAISIA:
KAHDENSADAN HELSINKILÄISEN HUUMEIDEN AKTIIVIKÄYTTÄJÄN ELÄMÄNTILANNE JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ. TIETOPUU: TUTKIMUSSARJA
1/2016. A-KLINIKKASÄÄTIÖ, HELSINKI.
44. MONINAINEN KÄYTTÖKULTTUURI
• KÄYTTÖKULTTUURIT OVAT MONINAISTUNEET: NOUSEVINA ILMIÖINÄ ON SAATU TIETOA
AINAKIN PSYKEDEELIEN ITSELÄÄKINTÄKÄYTÖSTÄ, MIESTEN VÄLISEEN SEKSIIN KYTKEYTYVÄSTÄ
CHEMSEX-ILMIÖSTÄ SEKÄ KOGNITIIVISEN SUORITUSKYVYN LISÄÄMISEEN TÄHTÄÄVÄSTÄ NS.
AIVODOPINGISTA
• HUUMEIDEN KÄYTTÖÖN AJAVA ROHKEUS JA RISKINOTTO OVAT NYKY-YHTEISKUNNASSA
ARVOSTETTUJA PIIRTEITÄ
• NS. SEKAKÄYTTÖ MIELLETÄÄN MELKO YHTENÄISEKSI JA MONIONGELMAISEKSI
KÄYTTÖKULTTUURIKSI, MUTTA TODELLISUUS ON PALJON MONIMUOTOISEMPI
45. SEKAKÄYTÖN MUODOT
EROTETTAVISSA ON AINAKIN NELJÄ KÄYTETYILTÄ AINEILTAAN, ANNOSTELUTAVOILTAAN,
KULTTUUREILTAAN, MOTIIVEILTAAN JA RISKELTÄÄN TOISISTAAN POIKKEAVAA SEKAKÄYTÖN MUOTOA:
1) VIIHDEKÄYTTÖ
2) ITSETUTKISTELU
3) NS. JATKUVA SÄÄTÄMINEN
4) RIIPPUVUUS
LÄHDE: MUUNTOHUUMEHANKE. KATAJA, KATI; VÄYRYNEN, SANNA; HAKKARAINEN, PEKKA; KAILANTO,
SANNA; KARJALAINEN, KAROLIINA; KUUSSAARI, KRISTIINA; TIGERSTEDT, CHRISTOFFER: RISKINOTTO,
HALLINTA JA KÄYTTÄJÄIDENTITEETIT HUUMEIDEN SEKAKÄYTÖSSÄ. ANALYYSI SEKAKÄYTTÖEPISODEISTA.
YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 81 (2016):1
46. HUUMETYÖRYHMÄN TILANNEKUVA
• LAAJA-ALAISTA TILANNEKUVAA KÄYTTÄJÄMÄÄRISTÄ, PALVELUNTARPEESTA JA HAITOISTA EI OLE
KELLÄÄN.
• MEILLÄ ON LISTAUS PALVELUISTA, MUTTA EI TILANNEKUVAA MITÄ KENTÄLLÄ/KADULLA
TAPAHTUU JA VASTAAKO PALVELUT PALVELUTARPEESEEN?
• HUUMEIDENKÄYTTÖ VESISTÖTUTKIMUKSISSA NOUSSUT. VAI KÄYTTÄÄKÖ SAMAT IHMISET
ENEMMÄN?
• TUNNISTETTIIN HUUMEIDENOSTON SIIRTYNEEN ENENEVÄSSÄ MÄÄRIN KADULTA VERKKOON
• TEHTIIN LUKUISIA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA JOIHIN VALTUUSTO MYÖNSI RAHAA
48. • SUOMEN C-HEPATIITTISTRATEGIAN ONNISTUMINEN EDELLYTTÄÄ ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TYÖTÄ
(SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2016,13). SEKÄ TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN
ETTÄ RISKIRYHMIEN TIETOISUUTTA HCVINFEKTIOSTA TULISI LISÄTÄ (MUNUAIS- JA MAKSALIITTO,
MSD FINLAND, ABBVIE FINLAND & A-KLINIKKASÄÄTIÖ 2015). (2018, JOKELAINEN SUVI, HOLM
MERVI, AHONEN JUKKA & PITKÄNEN TUULI)
49. TAMPERE
Kaikki muut paitsi Matalan luku 2016 ovat eri asiakkaita, ei
esim. hoitojaksoja tai maksusitoumuksia.
50. JÄTEVESITUTKIMUS
• KANSAINVÄLISESTI VERRATTUNA HUUMEIDENKÄYTTÖ ON KOHTUULLISELLA TASOLLA SUOMESSA. EUROOPAN HUUMAUSAINEIDEN
SEURANTAKESKUKSEN VERTAILUISSA (SIIRRYT TOISEEN PALVELUUN) EROTTUVAT KUITENKIN TAMPERE JA EKSTAASI: KAUPUNGISSA
KÄYTETTIIN YHDEKSÄNNEKSI ENITEN EKSTAASIA VUODEN 2017 VERTAILUSSA.
• TOSIN SIJOITUKSET JA MÄÄRÄT VAIHTELEVAT ERI VUOSINA. ESIMERKIKSI VUONNA 2014 OULU OLI SEITSEMÄS EKSTAASINKÄYTÖSSÄ.
• ESIMERKIKSI VUONNA 2014 TAMPEREEN JÄTEVEDESTÄ LÖYTYI EKSTAASIA 9,7 MILLIGRAMMAA TUHATTA ASUKASTA KOHDEN PÄIVÄSSÄ.
TÄNÄ VUONNA MÄÄRÄ OLI 44,5 MILLIGRAMMAA. KOKAIINIA LÖYTYI VUONNA 2014 KESKIMÄÄRIN YKSI MILLIGRAMMA JA VIIME
VUONNA 16,3 MILLIGRAMMAA TUHATTA ASUKASTA KOHDEN.
• MYÖS METAMFETAMIININ MÄÄRÄT OVAT LISÄÄNTYNEET JÄTEVEDESSÄ VUODESTA 2014. TUOLLOIN METAMFETAMIINIA LÖYTYI
TAMPEREEN JÄTEVEDESTÄ 1,5 MILLIGRAMMAA JA VIIME VUONNA 24,9 MILLIGRAMMAA.
• AINOA HUUMAUSAINE, JONKA MÄÄRÄ EI OLE LISÄÄNTYNYT JÄTEVEDESSÄ, ON AMFETAMIINI. SITÄ LÖYTYI JÄTEVEDESTÄ NELJÄ VUOTTA
SITTEN KESKIMÄÄRIN 41,9 MILLIGRAMMAA JA VIIME VUONNA 42,9 MILLIGRAMMAA.
• LÄHTEET: YLE, TAMPERELAINEN
52. TAMPEREEN PALVELUT
• AVOPALVELUT: TERVEYSKESKUS, TYÖTERVEYSHUOLTO, ENSIO, KONSTI, BREIKKI, JEESI, OPISKELIJA-JA
KOULUTERVEYDENHUOLTO, HUOLTSU, A-KLINIKKASÄÄTIÖN KATUKLINIKKA
• ASUMISPALVELUT: ASUNTO ENSIN, TASTU, VÖLJY, ASUMISPALVELUYKSIKÖT
• LAITOSPALVELUT: KATKO + ERIKSEEN HAETTAVA LAITOSKUNTOUTUS
• PERHEILLE: PPÄIVÄPERHO
• JÄRJESTÖT: NA, AA, FIMFAMI, IRTI HUUMEISTA YMS.
• SELVIÄMIS-JA KATKAISUHOITOASEMA VAIN JOS PÄIHTEENÄ ALKOHOLI
• NUORILLE: PERHEPISTE NOPEA, ETSIVÄ-HUUMETYÖ EHTA
• LÄHES KAIKISSA PALVELUKUVAUKSISSA ARVIOIDAAN JA OHJATAAN ETEENPÄIN. JEESISSÄ JA BREIKISSÄ EI.
53. TAMPERE.FI PÄIHDEPALVELUISTA
• TAMPEREEN KAUPUNKI PAINOTTAA PÄIHDEHOIDOSSA AVOHOITOA JA PYRKII VÄHENTÄMÄÄN LAITOSHOIDON
TARVETTA. AVOHOITO ON ENSISIJAISESTI TARJOTTU PALVELUMUOTO. KUNTOUTUS TUKEE ASIAKKAAN
TAVOITTEELLISTA MUUTOSTYÖTÄ. KUNTOUTUMINEN PERUSTUU HOITO- JA KUNTOUTUSSUUNNITELMAAN, JOKA
SISÄLTÄÄ NE TAVOITTEET JA KEINOT, JOIDEN AVULLA ASIAKAS VOI SAAVUTTAA RIITTÄVÄN ELÄMÄNHALLINNAN
JA TOIMINTAKYVYN.
• LAITOSHOITOJAKSOLLE TARVITAAN LÄHETTEEKSI ASIAKKAAN TERVEYDENTILAA JA LÄÄKEHOITOA KUVAAVA
LÄÄKÄRIN HOITOYHTEENVETO JA SOSIAALITYÖNTEKIJÄN TEKEMÄ PÄIHDEPALVELUPYYNTÖ. LAITOSHOITOON
HAKEUDUTAAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUIDEN ASIAKASOHJAUSYKSIKÖN KAUTTA. SUUNNITELMA
LAITOSHOIDON JÄLKEISISTÄ TUKITOIMISTA TEHDÄÄN YHTEISTYÖSSÄ OMAN SOSIAALITYÖNTEKIJÄN KANSSA.
54. PÄIHDEHUOLLON LAITOSHOITOON OHJAAMISEN
KRITEERIT
KATKAISU- JA/TAI VIEROITUSHOITOA JA KUNTOUTTAVAA LAITOSHOITOA VOIDAAN MYÖNTÄÄ HENKILÖLLE, JOLLA ON TODENNETTU
PÄIHDERIIPPUVUUS JA JOKA ON ITSE OSOITTANUT SITOUTUMISTA JA MOTIVAATIOTA KUNTOUTUMISTAAN KOHTAAN.
• TÄMÄN LISÄKSI ARVIOIDAAN SEURAAVIA KRITEEREITÄ:
• ASIAKAS ON JO KÄYTTÄNYT MONIPUOLISESTI PÄIHDEHOIDON AVOPALVELUJA, MUTTA TÄSTÄ ASIAKKAAN TILA ON HUONONTUNUT TAI
PYSYNYT MUUTTUMATTOMANA.
• ASIAKAS EI KYKENE SITOUTUMAAN PÄIHDEHOIDON AVOPALVELUIHIN RUNSAAN PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VUOKSI.
• ASIAKAS ON RASKAANA JA TARVITSEE LAITOSMUOTOISTA PÄIHDEHOITOJAKSOA SIKIÖN SUOJELEMISEKSI
• ASIAKAS ON NUORI AIKUINEN TAI LAPSIPERHEEN VANHEMPI.
• ASIAKAS TARVITSEE MYÖS YMPÄRIVUOROKAUTISTA HOITOA/HOIVAA.
• ASIAKKAAN TAVOITTELEE TÄYSPÄIHTEETTÖMYYTTÄ.
• ASIAKAS ON OHJATTU KELAN TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINTIIN. ARVIOINNISSA VAADITAAN TODENNETTAVAA PÄIHTEETTÖMYYTTÄ
EIKÄ SITÄ OLE KYETTY AVOHOIDOSSA TODENTAMAAN.
• ASIAKKAALLA ON TILANTEESEEN VAIKUTTAVIA MUITA FYYSISIÄ TAI PSYYKKISIÄ SAIRAUKSIA, JOIDEN VUOKSI LAITOSHOITO ON AINOA
RIITTÄVÄ HOITOMUOTO.
55. PALAUTE PALVELUISTA TYÖNTEKIJÖILTÄ
• KORVAUSHOIDOSSA OLEVAT HUONOSSA KUNNOSSA JA PUTOAVAT HOIDOSTA VAIKKA NÄENNÄISESTI OVAT HOIDOSSA
• MISSÄ HOIDETAAN MUUT KUN OPIOIDIRIIPPUVAISET?
• HOITOA SAA VAIN 1,55KK SISÄLTÄEN KATKON JA KUNTOUTUKSEN. PALAUTE ON, ETTÄ TÄMÄ EI RIITÄ
• SAAKO ENÄÄ PÄIHTEETTÖMYYTEEN TÄHTÄÄVÄÄ HOITOA?
• ONKO KORVAUSHOITO ENSISIJAINEN VAI VIIMESIJAINEN HOITO?
• PALVELUTARVETTA ARVIOIDAAN JOKA PAIKASSA VAIKKA OLISI JO AMMATTILAISKONTAKTI OLEMASSA JA HOITOA SUOSITELTAISIIN
• HÄMMENNYSTÄ KÄYPÄHOITOSUOSITUKSEN SOVELTAMISESTA
• KRIITTISYYTTÄ ASUMISPALVELUITA KOHTAAN
• KAUPUNGIN ASUMISPALVELUTYÖNTEKIJÖITÄ KEHUTTU
56. KÄYPÄHOITOSUOSITUKSEN PÄIVITYS TEHTY KEVÄÄLLÄ
• PÄIVITETTY HUUMEONGELMAISEN HOIDON KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS KOROSTAA
PSYKOSOSIAALISIA MENETELMIÄ HUUMEONGELMIEN HOIDON PERUSTANA. SUOSITUKSEN
TAVOITTEENA ON HOIDON SELKEYTTÄMINEN, MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN
PARANTAMINEN JA ASENTEISIIN VAIKUTTAMINEN. POTILAAN OHELLA MYÖS LÄHEISTEN
HYVINVOINTIIN ON KIINNITETTÄVÄ HUOMIOTA.
• HTTP://WWW.KAYPAHOITO.FI/WEB/KH/SUOSITUKSET/SUOSITUS?ID=HOI50041
57. TUTKITTUA TIETOA PALVELUTARPEESTA
- SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JA RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN PALVELUIDEN EI TULISI
OLLA TOISISTAAN ERILLISIÄ KOKONAISUUKSIA, VAAN NIIDEN TULISI KEHITTÄÄ YHTEISTYÖTÄ JA
YHTEISIÄ TYÖSKENTELYTAPOJA. ERITYISESTI TULISI KIINNITTÄÄ HUOMIOTA NIVELVAIHEESEEN,
JOSSA VANGIN RANGAISTUS PÄÄTTYY JA HÄN PALAA KOTIKUNTAAN. (TIETOPUU 2017)
- EI NÄKEMYKSENI MUKAAN TAPAHDU TAMPEREELLA
58. TYÖNTEKIJÖIDEN NÄKEMYS KORVAUSHOIDOSTA
• A-KLINIKKASÄÄTIÖN TUTKIMUS:
- TÄMÄN KYSELYN PERUSTEELLA TYÖNTEKIJÖIDEN ASENTEET KORVAUSHOITOA KOHTAAN OVAT
JÄLLEEN KÄÄNTYNEET TIUKEMPAAN SUUNTAAN, JA NE VASTAAVAT TIETYISSÄ KYSYMYKSISSÄ
VUODEN 2002 TULOKSIA. EDELLISEEN KYSELYYN VERRATTUNA VASTAAJAT KOROSTAVAT
ENEMMÄN MUUN MUASSA PSYKOSOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN, LÄÄKKEETTÖMIEN HOITOJEN
JA PÄIHTEIDEN OHEISKÄYTTÖÖN PUUTTUMISEN MERKITYSTÄ HOIDOSSA.
- VAIKUTTAISI SILTÄ, ETTÄ VUODEN 2008 KORVAUSHOITOASETUKSEN TAVOITTEET ESIMERKIKSI
HAITTOJA VÄHENTÄVÄN HOIDON JA TERVEYSKESKUKSIIN SIIRTYMISEN OSALTA EIVÄT OLE
OSOITTAUTUNEET REALISTISIKSI. TULKINNASSA ON KUITENKIN OTETTAVA HUOMIOON, ETTÄ
KYSELYT EIVÄT OLE SUORAAN VERRATTAVISSA KESKENÄÄN.
59. KORVAUSHOIDOSSA PSYKIATRINEN HOITO TÄRKEÄÄ
• KORVAUSHOITOPOTILAAT OLIVAT PÄIHTEIDEN KÄYTÖN JA SOSIAALISEN SYRJÄYTYMISEN
NÄKÖKULMASTA MONIONGELMAISIA. LAAJA-ALAISET ONGELMAT OLIVAT ALKANEET JO
NUORUUSIÄLLÄ. PSYYKKINEN OIREILU OLI HYVIN YLEISTÄ, SAMOIN OLIVAT ITSENÄISET
PSYKIATRISET HÄIRIÖT. VAKAVIA ITSETUHOAJATUKSIA OLI OLLUT LÄHES PUOLELLA JA
ITSEMURHAYRITYKSIÄ JOKA NELJÄNNELLÄ. ITSETUHOISUUS SEKÄ AJATUSTEN ETTÄ
• KÄYTÖKSEN TASOLLA LIITTYI PSYYKKISEEN SAIRASTAVUUTEEN. TUTKITTAVIEN OLI VAIKEAA
EROTELLA PÄIHDE-EHTOISTA OIREHDINTAA ITSENÄISIIN PSYYKKISIIN SAIRAUKSIIN
LIITTYVÄSTÄ OIREILUSTA, MIKÄ KOROSTAA JÄRJESTELMÄLLISEN PSYKIATRISEN
DIAGNOSTIIKAN TARPEELLISUUTTA. PSYYKKINEN SAIRASTAVUUS EI VAIKUTTANUT
TUTKITTAVIEN KOKEMUKSIIN KORVAUSHOIDON TUOMASTA HYÖDYSTÄ MILLÄÄN KYSYTYISTÄ
ELÄMÄNALUEISTA. (2012, LEVOLA, J., HOLOPAINEN, A. & PITKÄNEN, T.)
60. JOHTOPÄÄTÖKSET
• HALUTTU UUDISTAA HUUMEHOITO, MUTTA UUDISTETTU VAIN KORVAUSHOITO
• MUU HUUMEHOITO UNOHTUNUT TYYSTNI. MONI HALUAA MYÖS RAITISTUA.
• MUUHUN KUN KORVAUSHOITOONPÄÄSY KOETAAN VAIKEAKSI.
• UUDISTUKSESSA EI OLLUT TIEDOSSA HUUMEIDENKÄYTÖN KOKONAISKUVA JA MÄÄRÄT, MM. EXTASIN KÄYTTÖ
• TAMPEREELLA KASVANEESEEN HUUMEIDENKÄYTTÖÖN EI PYSTYTÄ VASTAAMAAN
• RESURSSIT EI VASTAA ODOTUKSIIN JA TARPEISIIN. YKSILÖLLINEN HUUMEHOITO ON VAATIVAA RESURSSEILTA JA AMMATILLISUUDELTA.
PSYKOSOSIAALINEN KUNTOUTUS KEVYTTÄ.
• AVOHOITO-USKOMUS VAHVANA
• VOIKO RAITISTUMISTA HOITAA SAMASSA PAIKASSA KUN HAITTOJA VÄHENTÄVÄÄ TYÖTÄ JA TERVEYSNEUVONTAA? EI MINUSTA.
• LUVATTU MT-PÄIHDE INTEGRAATIO EI TOTEUDU. HUUMEIDENKÄYTTÄJILLE MT-PALVELUT EIVÄT AUKEA
• MOTIVOIDAANKO JÄRJESTELMÄÄ OTTAMAAN ASIAKAS HOITOON, VAI MOTIVOIDAANKO ASIAKASTA HOITOON?
63. A BN O Y O Y
EST. 1961
VILLA HOCKEY
Villa Hockey on 16-paikkainen, kodinomainen huumekuntoutuskoti, joka tarjoaa lääkkeetöntä
kuntoutusta 18-30-vuotiaille nuorille.Villa Hockey sijaitsee Ylöjärven Kurussa Seitsemisen
kansallispuiston kupeessa vanhassa Länsi-Aureen kyläkoulussa.
Villa Hockeyn kuntoutusperustuu lääkkeettömyyteen, yhteisöllisyyteen, ammatillisuuteen ja
toiminnalisuuteen.
KUNTOUTUSVILLA HOCKEYSSÄ
Villa Hockeyssä kuntoutusta toteutetaan henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelman ja viikko-
ohjelman mukaisesti. Kuntoutuksessa ei käytetä korvaushoito- tai keskushermostoon vaikut-
tavia lääkkeitä. Mikäli asiakkaalla on päihderiippuvuuden lisäksi joku toinen psyykkinen- tai
somaattinen sairaus, hän käyttää siihen lääkärin määräämiä lääkkeitä aivan normaalisti. Villa
Hockeyn kuntoutukseen voi tulla myöskaksoisdiagnoosinuoria. Mikäli asiakkaalla on päihde-
riippuvuuden lisäksi joku toinen psyykkinen -tai somaattinen sairaus, hän käyttää siihen
lääkärin määräämiä lääkkeitä aivan normaalisti.
64. Villa Hockeyn viikko- ohjelma 44
MAANANTAI 29.10.2018
Alfred, Urmas
xxxasiointipäivä
Ø Klo 8.00 Aamupala
Ø Klo 8.15 ”Tupatarkastus”
Ø Klo 8.45 Aamurinki
Ø Klo 10.00 Rastiryhmä
Ø klo 11.00 Hoitoryhmä
Ø Klo 12.00 Lounas
Ø klo 12.45 Vastuualueet + huoneet
Ø klo 14.00 Liikunta
Ø klo 16.00 Päivällinen
Ø NA-Keijo
Ø klo 16.30 Kaupat
Ø Klo 19.45 Iltapala
Ø Klo 20.30 Iltarinki
TIISTAI 30.10.2018
Elia
Uudet labraan
Ø Klo 8.00 Aamupala
Ø Klo 8.15 ”Tupatarkastus”
Ø Klo 8.45 Aamurinki
Ø Klo 10.00 Rastiryhmä
Ø Klo 11.00 HoitoryhmäT/P
Ø Klo 12.00 Lounas
Ø Klo 12.45 Työiltapäivä
Ø Klo 14.15 Kahvit
Ø Klo 14.45 Tehtäväryhmä
Ø Klo 16.30 Päivällinen
Ø Avanto/Keijo
Ø Klo 19.45 Iltapala
Ø Klo 20.30 Iltarinki
KESKIVIIKKO31.10.2018
Arttu,Arto,Artturi
Uusi asiakas
Ø Klo 8.00 Aamupala
Ø Klo 8.15 ”Tupatarkastus”
Ø Klo 8.45 Aamurinki, keskiviikon
soittolista
Ø Klo 10.00 Rastiryhmä
Ø Klo 11.00 Hoitoryhmä
Ø Klo 12.00 Lounas
Ø Klo 12.45 Vastuualueet
Ø Klo 13.45 Tarkastus
Ø Klo 14.15 Yhteisökokous
Ø Klo 16.30 Päivällinen
Ø Klo 17.30-19.30 Soitot
Ø Klo 19.45 Iltapala
Ø Klo 20.30 Iltarinki
TORSTAI 1.11.2018
Pyry, Lyly
xxxjaxxxharjoitteluun
Klo 8.00 Aamupala
Ø Klo 8.15 ”Tupatarkastus”
Ø Klo 8.45 Aamurinki
Ø Klo 10.00 Rastiryhmä
Ø Klo 11.00 Hoitoryhmä
Ø Klo 12.00 Lounas
Ø Klo 12.45 Työiltapäivä
Ø Klo 14.15 Kahvit
Ø Klo 14.45 Tehtäväryhmä
Ø Klo 16.30 Päivällinen
Ø NA-Katja
Ø Klo 19.45 Iltapala
Ø Klo 20.30 Iltarinki
PERJANTAI 2.11.2018
Topi, Topias
xxxjaxxxharjoittelusta
Ø Klo 8.00 Aamupala
Ø Klo 8.15 ”Tupatarkastus”
Ø Klo 8.45 Aamurinki, sunnuntain
soitot
Ø Klo 10 Hoitoryhmä
Ø Klo 11.00 Rastiryhmä
Ø Klo 12.00 Lounas
Ø Klo 12.45 Vastuualueet + omat
huoneet
Ø Klo 13.45 Tarkastus
Ø Klo 14.00 Liikunta
Ø Klo 16.00 Päivällinen
Ø Klo 18.00 Huumeisiin kuollei-
denmuistotilaisuus/Kauppa
LAUANTAI 3.11.2018
Pyhäinpäivä
Terho
Ø Klo 9.00 Aamupala
Ø Klo 9.15 ”Tupatarkastus”
Ø Klo 9.45 Päivän ohjelman läpi-
käynti yhteisissä tiloissa
Ø NA–Yhdessäpystymme
SUNNUNTAI 4.11.2018
Hertta
Ø Klo 9.00 Aamupala
Ø Klo 9.15”Tupatarkastus”
Ø Klo 11- 16 Vierailijat
Ø Klo 11- 16 Soitot
Ø Klo 14.00 Päivällinen
Ø Klo 16- 17.30 NA-Villa
Ø Klo 17.30-19.30 Sauna
Ø Klo 19.45 Iltapala
Ø Klo 20.30 Iltarinki
Viikko-ohjelmaan saattaa tulla muu-
toksia. Jokaisen päivän ohjelma vah-
vistetaanaamuringissä.
Hiljaisuusklo23.00.
65. Kenelle?
■ Villa Hockey on kodinomainen 18 - 30- vuotiaille nuorille suunnattu
huumekuntoutuskoti.
■ Villa Hockeyssä on kokemusta myös kaksoisdiagnosoitujen nuorten kuntoutuksesta,
jota toteutetaan yhteistyössä eri psykiatristen tahojen kanssa.
■ Villa Hockeyn arvoja ovat lääkeettömyys, toiminnallisuus, ammatillisuus ja
yhteisöllisyys.
■ Hoitomotivaatio asiakkaalla saattaa löytyä vasta kuntoutuksen aikana.
66. Kuntoutus
■ Kuntoutuksen kesto on 1-5 kuukautta.
■ Asiakkaan kanssa tehdään henkilökohtainen kuntoutumissuunnitelma.
■ Kokonaisvaltainen viikko-ohjelma.
■ Lääkäripalvelut.
■ Omaohjaaja keskustelut.
■ Itsehoitoryhmissä käynti.
■ Vertaistuki.
■ Yksilöllinen kotiutumissuunnitelma.
■ Asunnon hankinnassa auttaminen.
■ Läheisten huomioiminen kuntoutuksen aikana.
■ Jälkihuolto.
67. Henkilökunta
■ Villa Hockeyn työryhmä koostuu moniammatillisesta sosiaali –ja terveydenhuollon
ammattilaisista.
■ Henkilökuntaan kuuluu mm. Sairaanhoitajia, sosionomi, yhteisöpedagogi sekä
lähihoitajia.
■ Henkilökunta kouluttautuu säännöllisesti erilaisilla täydennyskoulutuksilla.
■ Villa Hockeyssä työskentelee myös kokemusasiantuntijoita.
■ Ruokahuollosta päävastuu on Villa Hockeyn emännällä.
■ Villa Hockeyssä henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden.
68. Tilastoja 1.9.2017–31.8.2018
■ Sovitusti kuntoutuksen kävi 35/59 eli 60%
■ Raittiina sovitusti käyneistä 19/35 eli 54%
■ Raittiina kaikista 19/59 eli 32%
■ Raittiudet ovat kestäneet 1 - 12kk, kun tilastoa laskettiin. Keskeyttäneistä puolet
keskeyttää ensimmäisen viikon jälkeen ja lopuista puolet ensimmäisen kahden
viikon aikana. Kaikista keskeyttäneistä siis n. 75% keskeyttää ensimmäisen kahden
viikon aikana.
73. ANNA PALAUTETTA
Anna palautetta koulutuksesta ja voita
muumimuki
https://my.surveypal.com/Huumeidenkayttajat-
heitteilla-seminaarin-palaute-14.12%2E