Governor Olli Rehn: Recovery continues, overshadowed by COVID – monetary policy under conflicting pressures
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•259 views
Governor Olli Rehn: Recovery continues, overshadowed by COVID – monetary policy under conflicting pressures, Bank of Finland Bulletin press conference 17 December 2021
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Governor Olli Rehn: Recovery continues, overshadowed by COVID – monetary policy under conflicting pressures
Similar to Governor Olli Rehn: Recovery continues, overshadowed by COVID – monetary policy under conflicting pressures (20)
More from Suomen Pankki
More from Suomen Pankki (20)
Recently uploaded
Recently uploaded (20)
Governor Olli Rehn: Recovery continues, overshadowed by COVID – monetary policy under conflicting pressures
- 1. Suomen Pankki Recovery continues, overshadowed by COVID – monetary policy under conflicting pressures Bank of Finland Bulletin press conference 17 December 2021 Governor Olli Rehn
- 2. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Robust growth in euro area and strong improvements in employment 17.12.2021 2 80 85 90 95 100 105 110 2017 2019 2021 2023 Euro area GDP ECB forecast, December 2019 ECB forecast, December 2021 ECB forecast, June 2020 Index, 2019Q4 = 100 Source: ECB staff calculations and Bank of Finland. 35781@MMS(2007-)_LV EN Euro area GDP forecasts during the Covid-19 pandemic
- 3. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Mitigation of the pandemic still essential also for the economy; we must all take responsibility • Health concerns still govern economy – endurance required • Vaccination coverage must be increased and booster vaccinations speeded up . • More extensive usage of the COVID certificate would in Finland, too, help contain the pandemic. • The early phase of the pandemic required a strong economic policy response. • As the crisis recedes, the situation will change for both monetary policy and fiscal policy. 17.12.2021 3
- 4. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Energy prices and production bottlenecks have pushed up euro area inflation 17.12.2021 4 Early phase of COVID crisis • Inflation slowed as demand weakened. As demand has recovered and supply is constrained by production bottlenecks • Inflation has picked up in 2021, reflecting in particular the rise in energy prices. • Inflation projections have been revised upwards in the US, but also in Europe. Forecast: inflation will slow in 2022 • Many factors driving up inflation are temporary. • Uncertainty is caused by energy prices in the short term, and by risk of a wage-price spiral in the longer term.
- 5. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Euro area inflation is projected to slow in 2022 17.12.2021 1,8 3,2 1,8 1,8 1,9 1,7 -2,0 -1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Services Non-energy industrial goods Processed food Energy Unprocessed food HICP inflation Core inflation HICP, ECB forecast Core inflation, ECB forecast Inflation and contribution of its components, % NB: Annual inflation rate of 2015 is distorted due to the change in methodology. Sources: Eurostat and ECB. 32426@YKHIkontrib(2)en
- 6. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU ECB Governing Council on 16 December 2021: monetary policy stance • The progress on economic recovery and towards the ECB’s medium-term inflation target permits a step-by-step reduction in the pace of asset purchases. • Net asset purchases under the pandemic emergency purchase programme (PEPP) can be conducted at a lower pace than before, and the purchases can be discontinued at the end of March 2022, as the economy and inflation are rebounding from the dip caused by COVID-19. • Overall, monetary policy will remain accommodative for inflation to stabilise at the ECB’s symmetric 2% inflation target in the medium term. 17.12.2021 6
- 7. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Key ECB Governing Council decisions, 16 December 2021 1. In the first quarter of 2022, the Governing Council expects to conduct net asset purchases under the pandemic emergency purchase programme (PEPP) at a lower pace than in the previous quarter. Net asset purchases under the PEPP will be discontinued at the end of March 2022, but they could also be resumed, if necessary, to counter negative shocks related to the pandemic. 2. The Governing Council intends to reinvest the principal payments from maturing securities purchased under the PEPP until at least the end of 2024. PEPP reinvestments will be conducted flexibly across jurisdictions to avoid interference with the appropriate monetary policy stance. 3. Under stressed conditions, the Governing Council stands ready to use all its instruments flexibly. Flexibility will remain an element of monetary policy whenever threats to monetary policy transmission jeopardise the attainment of price stability. 4. In the APP, monthly net purchases will be increased to €40 billion in the second quarter of 2022 and to €30 in the third quarter. From October 2022 onwards, net asset purchases under the APP will be maintained at a monthly pace of €20 billion for as long as necessary. The Governing Council expects net purchases to end shortly before they start raising the key ECB interest rates. 17.12.2021 7
- 8. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU 17.12.2021 8 - In Finland, too, inflation has picked up, but less than in the euro area on average. - In Finland, too, inflation is projected to slow in 2022. - Inflation affects many of us in our everyday lives. - People’s experiences are significant for inflation expectations and thus future inflation.
- 9. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Given Finland’s general government finances are in deficit also during favourable economic times, corrective measures are called for • Finland should return to expenditure frameworks, which lead closer to balance. • A fiscal governance system: the example of Sweden? • An expenditure review could help. 17.12.2021 9
- 10. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU In Finland, too, reforms are needed to strengthen conditions for sustainable growth and employment • The long-term growth outlook for the Finnish economy is notably weaker compared with past decades, and reforms are required. • Strengthening of know-how • Incentives for employment • Innovation policy in a broad sense 17.12.2021 10
- 11. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Recovery continues, overshadowed by the pandemic – reforms still required • The acceleration in inflation in the euro area and Finland is due to mainly temporary factors. • The monetary policy stance continues to support economic recovery. • The immediate years ahead are a window of opportunity for euro area countries to invest in the green and digital transition and for general economic reform – and this opportunity should not be missed. • COVID-19 infections must be reigned in, not only for health reasons but also for the economy. 17.12.2021 11
Editor's Notes
- Tervetuloa minunkin puolestani! Kuten jo ennustepäällikkö Meri Obstbaum toi esiin, elpyminen jatkuu. Pandemian jäljiltä talouden tila on kuitenkin kaukana normaalista. Keskityn puheenvuorossani tänään erityisesti raha- ja finanssipolitiikkaan sekä inflaation viimeaikaiseen kiihtymiseen.
- Forecasts for euro area GDP during COVID-19 crisis Euro area GDP ECB December 2019 forecast ECB December 2021 forecast ECB June 2020 forecast Index, 2019Q4 = 100 Sources: ECB calculations and Bank of Finland.
- Tässä vaiheessa voidaan jo sanoa, että Suomi on selvinnyt koronapandemiasta paremmin kuin aluksi pelättiin. Tästä voimme pitkälti kiittää sitä, että kannamme vastuuta toisistamme. Pandemian saaminen aisoihin on yhä keskeistä paitsi ihmisten terveyden, myös talouden kannalta. Pandemia vaikuttaa vielä vahvasti elämäämme, ja vastuunkantoa tarvitaan edelleen. Koronarokotusten kattavuus on Suomessa yhä liian alhainen, mm. Espanjaa ja Portugalia jäljessä, ja sitä olisi nostettava. Myös koronapassin nykyistä kattavampi hyödyntäminen auttaisi hillitsemään pandemiaa. Tartuntojen ehkäiseminen suojelee terveyden lisäksi talouden elpymistä. Koronakriisin alkuvaiheessa talouspolitiikan nopea ja laaja-alainen reaktio onnistui estämään massatyöttömyyden ja konkurssiaallon Suomessa ja muissa kehittyneissä talouksissa. Sekä finanssipolitiikka että rahapolitiikka tukivat vahvasti kasvua ja työllisyyttä. Kun pandemian talousvaikutusten pahin vaihe on ohi, tilanne on toinen. Keskuspankkien rahapolitiikkaa voidaan alkaa asteittain normalisoida talouden elpymisen ja inflaatiokehityksen näkymien muutosten myötä. Finanssipolitiikassa talouden tukemista julkisin varoin ei tule jatkaa loputtomiin. Kun taloudessa on saatu kovaa maata jalkojen alle, on syytä muuttaa suuntaa ja varautua väestön ikääntymiseen ja tuleviin kriiseihin. Erityisesti Suomessa tämä varautuminen on tarpeen, koska vanhusväestön osuus kasvaa meillä poikkeuksellisen nopeasti ja taloutemme on jo siirtymässä korkeasuhdanteeseen. Hyvässä suhdanteessa elvyttävä finanssipolitiikka ei tue tehokkaasti kasvua eikä työllisyyttä. Sen sijaan se voi velan kasvun lisäksi johtaa julkisten hankintojen hintojen kallistumiseen sekä yleisen hinta- ja kustannustason nousuun.
- Kaiken kaikkiaan talouspolitiikassa on nyt tarve ottaa huomioon talouden tila ja sitä eri suuntiin vetävät tekijät. Pandemia ei ole vielä ohi, ja edessä oleva tie voi olla hyvinkin kuoppainen. Lisäksi taloudessa tuntuvat voimakkaasti koronakriisin erilaiset seuraukset, joihin kuuluu inflaation nopeutuminen. Kun koronakriisi alkoi, inflaatio hidastui euroalueellakin tuntuvasti. Jonkin aikaa kuluttajahinnat keskimäärin jopa alenivat. Vuoden 2021 jälkipuoliskolla inflaatio on kiihtynyt ja osoittautunut nopeammaksi kuin aiemmin ennustettiin. Viime vuosia nopeampi inflaatio euroalueella näyttää myös jäävän aiemmin ennustettua pitkäaikaisemmaksi, vaikka monet inflaatiota nopeuttaneet tekijät ovatkin luonteeltaan väliaikaisia. Kun kulutus- ja investointikysyntä on koronakriisin akuutin vaiheen jälkeen kasvanut eri maissa, inflaatiota ovat kiihdyttäneet pandemian aiheuttamat tuotantokapeikot. Monien raaka-aineiden hinnat ovat nousseet, ja komponenttien saatavuus on heikentynyt. Tämä on näkynyt toimitusvaikeuksina ja hintojen nousuna monilla talouden toimialoilla.
- Services Non-energy industrial goods Processed food ´ Energy Unprocessed food HICP, total Underlying inflation HICP, ECB forecast Underlying inflation, ECB forecast Contribution of sub-components to HICP inflation, % NB. Annual inflation for 2015 is distorted owing to a methodological change. Sources: Eurostat and ECB. Viime kuukausia on leimannut energian hintojen nousu, joka on tuntunut Suomessakin. Öljyn ja sähkön lisäksi myös maakaasun ja kivihiilen hinnat ovat nousseet. Taustalla on energian voimakas maailmanlaajuinen kysyntä, tarjonnan hidas reagointi sekä poikkeukselliset sääolosuhteet. Energian hinta voi pysyä korkeana pitkään, ja tuotantokapeikot tuskin häviävät nopeasti. Ne eivät silti sellaisenaan johda inflaation pitkäaikaiseen kiihtymiseen, elleivät ne aiheuta isoja kerrannaisvaikutuksia, hintojen ja palkkojen kierrettä. Palkkainflaatio euroalueella on toistaiseksi ollut maltillista. Nykyisissä poikkeusoloissa inflaatioennusteisiin liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta. Arvioimme Euroopan keskuspankin neuvostossa jatkuvasti inflaatiokehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. EKP:n tavoitteena on symmetrisesti kahden prosentin inflaatio keskipitkällä aikavälillä. Euroalueen inflaatio oli aina viime kesään asti useiden vuosien ajan tavoitetta hitaampaa. Viime aikojen käänne on aiheuttanut huolta liian nopeasta inflaatiosta. Jos inflaatio uhkaa kiihtyä liikaa, EKP:n rahapolitiikka toimii sen estämiseksi supistamalla osto-ohjelmia ja rahoitusoperaatioita sekä nostamalla ohjauskorkoja. Näin toimii itsenäinen keskuspankki, jonka ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettu hintavakaus.
- Euroopan keskuspankin neuvoston joulukuun päätösten mukaan talouden elpyminen ja inflaation palautuminen kohti tavoitettaan mahdollistavat sen, että rahapoliittisia ostoja voidaan asteittain vähentää. "Pandemiaan liittyvät netto-ostot voidaan päättää maaliskuussa 2022, koska talous ja inflaatio ovat palautumassa koronakuopasta. Kokonaisuutena rahapolitiikka pysyy elvyttävänä, jotta inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä", selventää Olli Rehn. Epävarmuuden vallitessa EKP:n neuvosto on tarvittaessa valmis käyttämään kaikkia rahapolitiikan välineitään joustavasti. Neuvosto päätti, että joustavuus säilyy rahapolitiikan pysyvänä elementtinä, silloin kun rahapolitiikan välittyminen on häiriintynyt ja uhkaa hintavakautta. Vuoden 2022 1. neljänneksellä EKP:n neuvosto ostaa pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassaan arvopapereita hitaammassa tahdissa kuin edellisenä neljänneksenä. PEPP-ohjelman netto-ostot lopetetaan maaliskuun lopussa 2022, mutta ne voidaan käynnistää uudelleen mikäli pandemiatilanne sitä edellyttää. PEPP-ohjelmassa ostettujen arvopapereiden uudelleensijoituksia jatketaan vähintään vuoden 2024 loppuun, ja sitä toteutetaan joustavasti siten, että tarvittaessa sijoituksia voidaan suunnata maihin missä rahapolitiikan häiriötön välittyminen vaarantuu. Tämä koskee myös Kreikan valtion liikkeeseen laskemia valtion lainoja. Epävarmuuden vallitessa EKP:n neuvosto on tarvittaessa valmis käyttämään kaikkia rahapolitiikan välineitään joustavasti. Neuvosto päätti, että joustavuus säilyy rahapolitiikan pysyvänä elementtinä, silloin kun rahapolitiikan välittyminen on häiriintynyt ja uhkaa hintavakautta. APP –ohjelmassa kuukausiostoja nostetaan €40 miljardiin vuoden 2022 toisena neljänneksenä ja €30 miljardiin kolmantena neljänneksenä. Lokakuusta 2022 ostoja jatketaan €20 miljardilla kuukaudessa niin kauan kuin se on välttämätöntä elvyttävän korkopolitiikan tukemiseksi. EKP:n neuvosto odottaa lopettavansa netto-ostot pian ennen, kun sen alkaa nostaa rahapolitiikkakorkoja. EKP:n ohjauskorot eivät muuttuneet joulukuussa. Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 %, maksuvalmiusluoton korko 0,25 % ja talletuskorko -0,50 %.
- Suomessakin inflaatio on nopeutunut, mutta vähemmän kuin euroalueella keskimäärin. Myös vuonna 2022 Suomen inflaation ennustetaan pysyvän euroaluetta hitaampana, keskimäärin kahden prosentin vauhdissa, kun sitä mitataan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksella. Inflaation viimeaikaisessa kiihtymisessä suurin ero on koskenut energiaa. Vaikka Suomessakin energiahinnat ovat nousseet, nousu on ollut vähäisempää kuin euroalueella keskimäärin. Vaikka inflaation nopeutuminen on Suomessa ollut melko vähäistä moneen muuhun maahan verrattuna, on selvää, että yksittäisen ihmisen arkikokemus voi olla toisenlainen. Esimerkiksi bensapumpulla on voinut havaita litrahinnan tuntuvan nousun. Ja yksittäisten ihmisten kokemuksilla on toki merkityksensä inflaatio-odotusten muodostumisessa. Nämä odotukset vaikuttavat siihen, miten taloudessa hinnoitellaan työ, tavarat ja palvelut ja miten ne sitä kautta vaikuttavat inflaatiopaineisiin.
- NB The text above suggests that ALL expenditure frameworks lead closer to balance. If the idea is a return to such an expenditure framework as would lead closer to balance, but not all frameworks would, then the comma should be omitted. It would also be preferrable in such a case for the word ‘which’ to be changed to ‘that’. Koronakriisi on kasvattanut Suomen julkista velkaa tuntuvasti, ja julkisen talouden ennustetaan pysyvän alijäämäisenä.. Kun suotuisassakin suhdanteessa Suomen julkinen talous on alijäämäinen, tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Tutkimustieto ja kansainväliset kokemukset puhuvat sen puolesta, että finanssipolitiikan säännöt tukevat julkisen talouden kestävyyttä. Suomessa onkin syytä pyrkiä palaamaan mahdollisimman pian sellaiseen valtiontalouden menokehykseen, joka johtaa lähemmäs julkisen talouden tasapainoa. Lisäksi on tarpeen pohtia julkisen talouden kansallisen ohjausjärjestelmän vahvistamista. Esimerkkiä voidaan hakea vaikkapa Ruotsista, jossa järjestelmä sisältää julkisen talouden tasapainoon ja velkaan liittyvät selkeät numeeriset tavoitteet ja niiden saavuttamista tukevat hallituksen selontekovelvoitteet. Kun ikääntyvään väestöön liittyvät menot jatkavat kasvamistaan, Suomen julkisen talouden saamiseksi kestävälle pohjalle olisi hyödyllistä käydä seikkaperäisesti läpi, mistä julkisista menoista voidaan säästää. Päätöksentekijöitä voisi tässä tukea kattava, säännöllisesti laadittava ja kutakin menoerää kriittisesti tarkasteleva menokartoitus. Menokartoitus on syytä laatia keskitetysti valtiovarainministeriön tai riippumattoman asiantuntijatahon johdolla. Menokartoituksella on suurin merkitys silloin, kun se kytketään päätöksentekoprosessiin ja sillä on päätöksentekijöiden tuki ja tilaus.
- Vaikka julkisen talouden sopeuttamistoimet ovat tarpeen, sen kestävyyden vahvistamiseksi tarvitaan myös sellaisten uudistusten jatkamista, jotka parantavat työllisyyden ja talouskasvun edellytyksiä. Ne tukevat samalla suoraan suomalaisten taloudellista hyvinvointia. Suuri merkitys on väestön ja sen osaamisen kehityksellä tulevina vuosikymmeninä. Ennustepäällikkö Meri Obstbaum esitteli äsken Suomen Pankin uuden pitkän aikavälin kasvuarvion, jonka mukaan talouskasvu jää selvästi aiempia vuosikymmeniä hitaammaksi. Kasvumahdollisuuksia voidaan tukea panostamalla koulutukseen ja parantamalla työperäisen maahanmuuton edellytyksiä. Myös työllistymisen kannustimien vahvistamisella on suuri merkitys, samoin kuin innovaatiopolitiikan laajemmalla uudistamisella.