SlideShare a Scribd company logo
1 of 16
Oireidenhallintaa
persoonallisuushäiriöisille?
STEPPS ja STAIRWAYS-
menetelmien esittelyä

             3.12.2012
             Sirkku Tyni
STEPPS ja STAIRWAYS -oireidenhallintaohjelma
   ”Group Treatment Program for Borderline Personality
    Disorder”, USA:ssa alunperin 2002 kehitetty vastaus psykiatriassa
    melko yleiseen kysymykseen: mitä tehdä persoonallisuushäiriöisten
    hoidon onnistumiseksi
   = kognitiivis-behavioraalinen taitoharjoitteluohjelma, kehittäjinä
    Nancee Blum, Don St.John, Bruce M. Pfohl

STEPPS
       ryhmämuotoinen, ajallisesti rajattu, strukturoitu
        oireidenhallintaohjelma.
STAIRWAYS
       harvajaksoisempi jatkoryhmä vahvistamaan ja lisäämään
        tuloksia.
       Läheistä sukua DKT:n taitoharjoittelulle (”Linehanin malli”)
Kohderyhmä

   Potilaat, joilla on DSM-IV diagnoosit Borderline Personality
    Disorder ja Emotional Intensity Disorder. Lähinnä vastaava
    diagnoosi ICD-10:ssä on Epävakaa persoonallisuushäiriö
        Taustalla oletus, että häiriöiden taustalla on puute kyvyssä säädellä
         emotionaalista intensiteettiä. Seurauksena on tunnekuohua ja
         erilaisia yrityksiä hakea huojennusta
   Edellytykset: riittävän avoin mieli, valmius yrittää, riittävä kyky
    noudattaa rajoja, ymmärtää että muilla voi olla erilaisia näkemyksiä
    ym.
        ”Jos olet sitä mieltä, että vastuu siitä mitä tapahtuu on muilla, tai että et
         pysty muuttamaan reaktioitasi käyttäytymistäsi, taitojen opettelu ei ole
         juuri nyt ajankohtaista”
Tavoitteet:
Koko ohjelman tavoitteet:
”Yhteinen kieli” kommunikoida keskeisiin ongelmiin liittyviä asioita
 Sairaudentunto
 Omien tunteiden hallinta
 Oman käyttäytymisen hallinta.

”Tasapaino”
 STEPPS -käsikirja jakautuu kahteen osaan.
        Ensimmäisessä osassa (ryhmäkerrat 1-12) tavoitteena on
             ymmärtää omaa persoonallisuushäiriötä
             oppia intensiivisten tunnejaksojen hallintaa
             oppia kyseenalaistamaan omia filttereitään.

        Toisessa osassa (ryhmäkerrat 13-20) työstetään omia elämänhallinnan
         tavoitteita. Näitä ovat
             elämän perusasioihin liittyvät tavoitteet, kuten syöminen nukkuminen sekä
             oman käyttäytymisen hallinnantavoitteet
             ihmissuhteisiin liittyvät tavoitteet.
   STAIRWAYS
      Edellisten lisäksi tarkempia ihmissuhteisiin liittyviä tavoitteita
Tavoitteet suhteessa läheisiin
    Potilas oppii uudenlaista suhdetta läheisiin:
       kyseenalaistamaan kognitiivisia vääristymiä ja kehittämään
         realistisempia odotuksia siitä, minkälaista tukea tärkeät läheiset voivat
         tarjota
       ahdistuksen, vihan, masennuksen ja itsetuhoisten ajatusten
         hallintakeinoja, joita voi toteuttaa joko itse tai niin vähällä läheisten
         tuella, ettei näille koidu epämukavuutta

    Kun potilas jakaa kansionsa sisältämiä asioita, läheinen saa ymmärrystä
     hänen sairauteensa ja siihen, miten läheiset voivat parhaiten vahvistaa
     taitoja. Kansiossa on ohjeistusta siihen, miten läheiset voisivat reagoida,
     kun potilaan toiminta on epätoivoista tai hallitsematonta

    Läheisen suora koulutus: järjestetään läheisille yksi koulutuksellinen
     ryhmäkerta.
Niveltyminen muuhun hoitoon
   Ohjelma jatkoryhmineen on tarkoitettu täydentäväksi, ajallisesti ja
    tavoitteiltaan rajatuksi hoitomuodoksi. Sen lisäksi ryhmäläisillä voi olla
    esimerkiksi lääkehoitoa ja keskusteluhoitoa

   Ehdotettu hoitomalli:
     •  Potilaan normaali hoito
     •  Viikoittainen STEPPS -ryhmä
     •  Potilas saa taitoihinsa vahvistusta hoitotiimiltä, perheeltä ja
         ystäviltä. Vahvistajiin kuuluu myös potilaan terapeutti.
     •  Ohjelman jälkeen samoja asioita käsitellään yksilöllisessä
         hoitosuhteessa.

     •   Jatkoryhmä: kahdesti kuussa kokoontuva, vuoden kestävä
         STAIRWAYS –ohjelma

   ”Joidenkin potilaiden kannattaa käydä STEPPS –ryhmä kahteen kertaan”,
    vasta sen jälkeen jatkoryhmä.
   Tekijät: Toimii monenlaisissa hoitoympäristöissä. Lyhyitä hoitojaksoja varten
    voidaan ottaa osa, jota käsitellään valmistavana ennen pidemmän ryhmän
    alkamista
Ohjelman piirteitä
   Yksityiskohtaisuus: Paljon materiaalia.Ryhmäkertojen kulku kuvattu
    tarkkaan. Tarkat ohjeet ryhmän vetäjille siitä mitä sanoa, mitä
    materiaaleja suositellaan (esim. lehtiä, väriliituja yms.)
   Intensiivisyys: Runsaasti toistoa, rakennetaan aiemmin opitun päälle
    (esim. jatkumolomakkeet), läheiset ovat jatkuvasti tietoisia siitä, mitä
    ryhmässä on menossa, muut ryhmäläiset ja ohjaajat antavat
    palautetta - ”pienoissysteemi”
   Läheisten ja hoitohenkilöiden ottaminen mukaan prosessiin, ns.
    vahvistusryhmä (”Reinforcement Group”) prosessin osana.
    Tarkoituksena on murtaa ihmissuhdekuvioiden negatiivinen kehä.
   Opiskelu pitkälti paperi ja kynä -tyylisesti (ei lomakkeiden vihaajille?)
   Runoja, omakohtaisia kuvauksia, musiikkia, rentoutusta
    koulumaisuuden vastapainona
STEPPS tarkemmin: sisällys
1.    Johdanto, sairaudentunto
2.    Filtterit
3.    Etäisyyden otto
4.    Kommunikaatio ( 2 ryhmäkertaa
5.    Kyseenalaistaminen (3 ryhmäkertaa)
6.    Hallintakeinot (2 ryhmäkertaa)
7.    Ongelmanratkaisu (2 ryhmäkertaa)
8.    Käyttäytymisen hallinta
9.    Tavoitteiden asettelu
10.   Syöminen ja nukkuminen
11.   Liikunta, vapaa-aika ja fyysinen terveys
12.   Itsen vahingoittamisen ja päihteiden käytön välttäminen
13.   Vuorovaikutustaidot (2 ryhmäkertaa)
14.   Yhteenveto
STEPPS tarkemmin
   20 viikoittaista ryhmäkertaa (oppituntia), joiden kesto on kaksi tuntia

   6-10 ryhmäläistä, kaksi ohjaajaa
   Suljettu ryhmä

   Jokaisella kerralla käydään läpi tiettyä taitoa. Joidenkin taitojen käsittelyyn käytetään
    useita ryhmäkertoja

   Jokaiselle jaetaan materiaalikansio, jota suositellaan pidettäväksi myös läheisten
    nähtävillä

   Koulumainen tilanne, jota kevennetään runoudella, musiikilla, taiteella ja
    rentoutumisharjoituksilla. Ryhmäläisiä rohkaistaan tuomaan omaa materiaalia.

   Ohjaajan ja muiden ryhmäläisten antama palaute on tärkeässä osassa

   Tärkeät läheiset, mukaan lukien terapeutti ja hoitotiimi toimivat aktiivisesti ryhmän
    tavoitteiden hyväksi tukemalla ja vahvistamalla ryhmäläisen pääsemistä
    tavoitteeseen. Heidät kutsutaan kerran iltaryhmään, ja heitä voi olla ryhmän
    suostumuksella olla myös kahdella päiväistunnolla.
Ryhmässä käsiteltävät taidot:
   Etäisyyden otto
      Askel taaksepäin, irti häiriöön liittyvästä voimakkaasta
        tunnekokemuksesta
   Kommunikaatio
      Tunteiden, fyysisten tuntemusten, ajatusten, filtterien,
        toimintaimpulssien ja käyttäytymistapojen kuvaaminen ja
        määritteleminen
   Kyseenalaistaminen
      Ajatusvääristymien tunnistaminen ja uusien ajatustapojen
        kehittäminen
   Hallintakeinot (Huomion suuntaaminen toisaalle)
      Toimintojen löytäminen, jotka vähentävät tunteen intensiivisyyttä ja
        auttavat kestämään tunteen ilman itselle vahingollisia tekoja
   Ongelmanratkaisu
      Ongelman tunnistaminen ja määritteleminen, ratkaisun eri vaiheiden
         suunnitteleminen ja toteuttaminen
   Ryhmässä käsiteltävät taidot (jatkoa):



        Tavoitteiden asettaminen
             Strategiat tiettyjen ongelmakäyttäytymisten hallintaan
        syöminen
             Tasapainoiset ruokailutottumukset
        nukkuminen
             Hyvät unitottumukset
        liikunta
             Säännöllinen ja tasapainoinen liikunta
        vapaa-aika
             Säännölliset vapaa-ajan viettotavat
        fyysinen terveys
             Hyvä yhteistyö terveydenhuollon kanssa
        Itsen vahingoittamisen ja päihteiden käytön välttäminen
             Strategiat vaihtoehtojen löytämiseen
        käyttäytyminen vuorovaikutussuhteissa
             Terveiden vuorovaikutussuhteiden ja rajojen kehittäminen
Tyypillisen ryhmäkerran kulku
1.   Lomakkeen täyttö: arvioidaan omien ajatusten ja tunteiden ja käyttäytymisen vakavuusastetta
     viikon aikana. Niitä on seurattu graafisesti viikon ajan.

2.   Lyhyt rentoutusharjoitus

3.   Jaetaan aiheeseen liittyvä kirjallinen materiaali

4.   Tunnekokemuksen voimakkuuden mittarin käsittely sekä taitokortti
      1. Tunnevoimakkuuden mittari kuvaa emotionaalisen intensiteetin vaihteluvälillä 1-5.
         Ryhmässä tehdään yhteenveto edellisen viikon arvioinneista: miten monta prosenttia ajasta
         on kulunut esim. rauhallisena tai impulsiivisessa vihaisuudessa tai itsetuhoisena. Tämä
         auttaa realistisempaan kuvaan itsestä.

      2.   Taitokortissa on listattu opetettavat taidot. Potilasta merkitsee siihen, mitä taitoja hän on
           käyttänyt kuluneella viikolla. Potilasta kehotetaan antamaan yhteenveto myös vahvistajina
           toimiville läheisilleen (lomake sisältyy manuaaliin).

5.   Kotitehtävien läpikäynti

6.   Käydään läpi opiskeltavaa uutta materiaalia, mm. lukemalla ääneen.

7.   Ryhmäläiset voivat tuoda esiin omia tilanteitaan, joita käsitellään opiskeltavien taitojen valossa.
     Muut ryhmäläiset antavat palautetta. Ohjaajien haasteena on rajata tilannetta siten, että uuden
     opiskelu korostuu.
Esimerkki mukana kannettavasta taitokortista:
Kaksipuolinen, lompakossa kuljetettava kortti
Positiivisia/rakentavia filttereitä                 Menestyminen
      Leikkiminen on tervettä                      Pystyvyys
      Hyvä olo on sallittu tavoite
      Epäitsekkyys
                                                    Itsen auttaminen
      Välittäminen                                 Tehokkuus
      Ihmissuhteiden pysyvyys                      Rajat
      Luottamus                                    Itsen hyväksyminen
      Sosiaalisuus                                 Itsen hallitseminen
 Negatiivisia, haitallisia filttereitä (kortin
                                                    Tunteiden hallinta
     kääntöpuoli)

 1.    Emotionaalinen vaille jääminen
 2.    Hylkääminen
 3.    Epäluottamus
 4.    Viallisuus/sosiaalinen ei-toivottavuus
 5.    Epäonnistuminen tavoitteissa
 6.    Riskialttius ja alttius sairastamiseen
 7.    Uhrautuminen
 8.    Liian korkea vaatimustaso
 9.    Määräysvallan antaminen toisille
STAIRWAYS
   ”Seuraava askel persoonallisuushäiriön ryhmähoidossa”

   STAIRWAYS on vuoden mittainen, kaksi kertaa kuussa kokoontuva
    ryhmä
   Koostuu neljästä jaksosta. Avoin uusille jäsenille joka jakson alussa.
    (Non-stop -tyyppinen ryhmä)

   Rakentuu STEPPS-ryhmän taitoihin. Kerrataan STEPPS lyhyesti ja
    opetellaan ja uusia, enemmän interpersoonallisiin tilanteisiin liittyviä taitoja,
    kuten vihan hallinta, assertiivisuus.
   Tavoitteet
   ”Eloonjäämisestä (STEPPS) hyvinvointiin (STAIRWAYS)”
STAIRWAYS: Sisällys

   Tavoitteiden asettaminen (2 ryhmäkertaa)
   uusien asioiden yrittäminen (2 ryhmäkertaa)
   Vihan hallinta (3 ryhmäkertaa)
   Impulsiivisuus (3 ryhmäkertaa)
   Ihmissuhteiden hallinta (5 ryhmäkertaa
      Luottamus
      Ristiriitojen hallinta ( 2 ryhmäkertaa)
      Anteeksi antaminen (2 ryhmäkertaa)
   Käsikirjoituksen tekeminen ( 2ryhmäkertaa9
   Assertiivisuus ( 2 ryhmäkertaa)
   Omat valinnat ( 2 ryhmäkertaa)
   Pysyminen oikeilla jäljillä (2 ryhmäkertaa)
Ryhmien ohjaaminen

   Kahdesta ohjaajasta ainakin toisella pitäisi olla terapiakoulutusta ja
    kokemusta ryhmien ohjaamisesta

   Ohjaajan käsikirja apuna
      Sisältää yksityiskohtaiset ohjeet kaikkiin ryhmäkertoihin.
      Mukana on luettelo ryhmäkerralla tarvittavista materiaaleista.
       Manuaalin sisältämän kirjallisen materiaalin lisäksi on hankittava
       joitakin tarvikkeita, jotka lisäävät ryhmätilanteen elävyyttä
      Jokaista ryhmäkertaa varten on seurantalomake kaikkien
       ryhmäläisten edistymisen seuraamiseksi

More Related Content

Similar to Stepps ja stairways esittelyluento 3.12.2012

12. seminaari paihteet ja mielenterveys kaytannon nakokulmia toipumiseen ja p...
12. seminaari paihteet ja mielenterveys kaytannon nakokulmia toipumiseen ja p...12. seminaari paihteet ja mielenterveys kaytannon nakokulmia toipumiseen ja p...
12. seminaari paihteet ja mielenterveys kaytannon nakokulmia toipumiseen ja p...EHYT
 
Työkyky ja kuntoutusarvio mielenterveyshäiriöissä
Työkyky  ja kuntoutusarvio mielenterveyshäiriöissä Työkyky  ja kuntoutusarvio mielenterveyshäiriöissä
Työkyky ja kuntoutusarvio mielenterveyshäiriöissä Työterveyslaitos
 
Päihdepäivät 2018, seminaari 2: Bergström
Päihdepäivät 2018, seminaari 2: BergströmPäihdepäivät 2018, seminaari 2: Bergström
Päihdepäivät 2018, seminaari 2: BergströmEHYT
 
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa, haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa, haravuoriMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa, haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa, haravuoriTHL
 
Positiivinen psykologia ja hyvän elämän lähteet
Positiivinen psykologia ja hyvän elämän lähteetPositiivinen psykologia ja hyvän elämän lähteet
Positiivinen psykologia ja hyvän elämän lähteetTimo Hyväri
 
Pakolaisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy
Pakolaisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyPakolaisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy
Pakolaisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyTHL
 
Anne Birgitta Pessi: myötätunnon ja -innon voima
Anne Birgitta Pessi: myötätunnon ja -innon voimaAnne Birgitta Pessi: myötätunnon ja -innon voima
Anne Birgitta Pessi: myötätunnon ja -innon voimaSanna Salovuori
 
Ryhmässä toimiminen
Ryhmässä toimiminenRyhmässä toimiminen
Ryhmässä toimiminenMaijaKnutti
 
Mielenterveys ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon työvälineet, haravuori
Mielenterveys  ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon työvälineet, haravuoriMielenterveys  ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon työvälineet, haravuori
Mielenterveys ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon työvälineet, haravuoriTHL
 
Topo jakson esittely
Topo jakson esittelyTopo jakson esittely
Topo jakson esittelyvkrannila
 
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...Mielenterveysmessut
 
Läsnäolo ja mindfulness
Läsnäolo ja mindfulnessLäsnäolo ja mindfulness
Läsnäolo ja mindfulnessTimo Hyväri
 
Taitoryhmät psykologin ja luokanopettajan yhteistyönä
Taitoryhmät psykologin ja luokanopettajan yhteistyönäTaitoryhmät psykologin ja luokanopettajan yhteistyönä
Taitoryhmät psykologin ja luokanopettajan yhteistyönäAnneli Alatalo
 
Leif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminen
Leif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminenLeif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminen
Leif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminenMielenterveysmessut
 
Reflektiivisyys lasten ja vanhempien kohtaamisesssa
Reflektiivisyys lasten ja vanhempien kohtaamisesssa Reflektiivisyys lasten ja vanhempien kohtaamisesssa
Reflektiivisyys lasten ja vanhempien kohtaamisesssa Lastensuojelun Keskusliitto
 
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...Työterveyslaitos
 

Similar to Stepps ja stairways esittelyluento 3.12.2012 (20)

12. seminaari paihteet ja mielenterveys kaytannon nakokulmia toipumiseen ja p...
12. seminaari paihteet ja mielenterveys kaytannon nakokulmia toipumiseen ja p...12. seminaari paihteet ja mielenterveys kaytannon nakokulmia toipumiseen ja p...
12. seminaari paihteet ja mielenterveys kaytannon nakokulmia toipumiseen ja p...
 
Stenberg, Jan-Henry: Etäkuntoutus ja psykoterapia
Stenberg, Jan-Henry: Etäkuntoutus ja psykoterapiaStenberg, Jan-Henry: Etäkuntoutus ja psykoterapia
Stenberg, Jan-Henry: Etäkuntoutus ja psykoterapia
 
Työkyky ja kuntoutusarvio mielenterveyshäiriöissä
Työkyky  ja kuntoutusarvio mielenterveyshäiriöissä Työkyky  ja kuntoutusarvio mielenterveyshäiriöissä
Työkyky ja kuntoutusarvio mielenterveyshäiriöissä
 
Päihdepäivät 2018, seminaari 2: Bergström
Päihdepäivät 2018, seminaari 2: BergströmPäihdepäivät 2018, seminaari 2: Bergström
Päihdepäivät 2018, seminaari 2: Bergström
 
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa, haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa, haravuoriMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa, haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa, haravuori
 
Positiivinen psykologia ja hyvän elämän lähteet
Positiivinen psykologia ja hyvän elämän lähteetPositiivinen psykologia ja hyvän elämän lähteet
Positiivinen psykologia ja hyvän elämän lähteet
 
Pakolaisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy
Pakolaisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyPakolaisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy
Pakolaisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy
 
Anne Birgitta Pessi: myötätunnon ja -innon voima
Anne Birgitta Pessi: myötätunnon ja -innon voimaAnne Birgitta Pessi: myötätunnon ja -innon voima
Anne Birgitta Pessi: myötätunnon ja -innon voima
 
Apinamieliohjelma
ApinamieliohjelmaApinamieliohjelma
Apinamieliohjelma
 
PS5 Terapiat
PS5 TerapiatPS5 Terapiat
PS5 Terapiat
 
Ryhmässä toimiminen
Ryhmässä toimiminenRyhmässä toimiminen
Ryhmässä toimiminen
 
Mielenterveys ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon työvälineet, haravuori
Mielenterveys  ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon työvälineet, haravuoriMielenterveys  ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon työvälineet, haravuori
Mielenterveys ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon työvälineet, haravuori
 
Topo jakson esittely
Topo jakson esittelyTopo jakson esittely
Topo jakson esittely
 
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
 
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABCNuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
 
Läsnäolo ja mindfulness
Läsnäolo ja mindfulnessLäsnäolo ja mindfulness
Läsnäolo ja mindfulness
 
Taitoryhmät psykologin ja luokanopettajan yhteistyönä
Taitoryhmät psykologin ja luokanopettajan yhteistyönäTaitoryhmät psykologin ja luokanopettajan yhteistyönä
Taitoryhmät psykologin ja luokanopettajan yhteistyönä
 
Leif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminen
Leif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminenLeif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminen
Leif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminen
 
Reflektiivisyys lasten ja vanhempien kohtaamisesssa
Reflektiivisyys lasten ja vanhempien kohtaamisesssa Reflektiivisyys lasten ja vanhempien kohtaamisesssa
Reflektiivisyys lasten ja vanhempien kohtaamisesssa
 
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
 

More from Satakunnan sairaanhoitopiiri

Mitä jokaisen lääkärin tulee tietää potilasturvallisuudesta
Mitä jokaisen lääkärin tulee tietää potilasturvallisuudesta Mitä jokaisen lääkärin tulee tietää potilasturvallisuudesta
Mitä jokaisen lääkärin tulee tietää potilasturvallisuudesta Satakunnan sairaanhoitopiiri
 
Väki vanhenee - geriatrista erityisosaamista tarvitaan
Väki vanhenee - geriatrista erityisosaamista tarvitaanVäki vanhenee - geriatrista erityisosaamista tarvitaan
Väki vanhenee - geriatrista erityisosaamista tarvitaanSatakunnan sairaanhoitopiiri
 
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossaLääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossaSatakunnan sairaanhoitopiiri
 
Psykiatrisen potilaan tutkiminen ja tahdosta riippumattoman hoidon arviointi
Psykiatrisen potilaan tutkiminen ja tahdosta riippumattoman hoidon arviointiPsykiatrisen potilaan tutkiminen ja tahdosta riippumattoman hoidon arviointi
Psykiatrisen potilaan tutkiminen ja tahdosta riippumattoman hoidon arviointiSatakunnan sairaanhoitopiiri
 
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossaLääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossaSatakunnan sairaanhoitopiiri
 

More from Satakunnan sairaanhoitopiiri (20)

Tarttuuko kipu ja masennus?
Tarttuuko kipu ja masennus?Tarttuuko kipu ja masennus?
Tarttuuko kipu ja masennus?
 
Portaat
PortaatPortaat
Portaat
 
Mitä jokaisen lääkärin tulee tietää potilasturvallisuudesta
Mitä jokaisen lääkärin tulee tietää potilasturvallisuudesta Mitä jokaisen lääkärin tulee tietää potilasturvallisuudesta
Mitä jokaisen lääkärin tulee tietää potilasturvallisuudesta
 
Väki vanhenee - geriatrista erityisosaamista tarvitaan
Väki vanhenee - geriatrista erityisosaamista tarvitaanVäki vanhenee - geriatrista erityisosaamista tarvitaan
Väki vanhenee - geriatrista erityisosaamista tarvitaan
 
Erikoistumiskoulutus nyt ja tulevaisuudessa
Erikoistumiskoulutus nyt ja tulevaisuudessaErikoistumiskoulutus nyt ja tulevaisuudessa
Erikoistumiskoulutus nyt ja tulevaisuudessa
 
Psykoosisairaudet
PsykoosisairaudetPsykoosisairaudet
Psykoosisairaudet
 
Päivystäminen psykiatrialla
Päivystäminen psykiatriallaPäivystäminen psykiatrialla
Päivystäminen psykiatrialla
 
Tahdosta riippumaton hoito alaikäisillä
Tahdosta riippumaton hoito alaikäisilläTahdosta riippumaton hoito alaikäisillä
Tahdosta riippumaton hoito alaikäisillä
 
Tahdonvastainen hoito
Tahdonvastainen hoitoTahdonvastainen hoito
Tahdonvastainen hoito
 
Potilasohjaus ja yhteistyötahot
Potilasohjaus ja yhteistyötahotPotilasohjaus ja yhteistyötahot
Potilasohjaus ja yhteistyötahot
 
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossaLääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
 
Vanhuspsykiatrian ABC
Vanhuspsykiatrian ABCVanhuspsykiatrian ABC
Vanhuspsykiatrian ABC
 
Psyykelääkkeet ja iäkkäät
Psyykelääkkeet ja iäkkäätPsyykelääkkeet ja iäkkäät
Psyykelääkkeet ja iäkkäät
 
Päihdepsykiatrian poliklinikan toiminta
Päihdepsykiatrian poliklinikan toimintaPäihdepsykiatrian poliklinikan toiminta
Päihdepsykiatrian poliklinikan toiminta
 
Päihdeanamneesi
PäihdeanamneesiPäihdeanamneesi
Päihdeanamneesi
 
Akuutti psykoosimania
Akuutti psykoosimaniaAkuutti psykoosimania
Akuutti psykoosimania
 
Tahdonvastainen hoito alaikäisillä
Tahdonvastainen hoito alaikäisilläTahdonvastainen hoito alaikäisillä
Tahdonvastainen hoito alaikäisillä
 
Psykiatrisen potilaan tutkiminen ja tahdosta riippumattoman hoidon arviointi
Psykiatrisen potilaan tutkiminen ja tahdosta riippumattoman hoidon arviointiPsykiatrisen potilaan tutkiminen ja tahdosta riippumattoman hoidon arviointi
Psykiatrisen potilaan tutkiminen ja tahdosta riippumattoman hoidon arviointi
 
Skitsofreniakuntoutuksen keskeisistä haasteista
Skitsofreniakuntoutuksen keskeisistä haasteistaSkitsofreniakuntoutuksen keskeisistä haasteista
Skitsofreniakuntoutuksen keskeisistä haasteista
 
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossaLääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
Lääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
 

Stepps ja stairways esittelyluento 3.12.2012

  • 2. STEPPS ja STAIRWAYS -oireidenhallintaohjelma  ”Group Treatment Program for Borderline Personality Disorder”, USA:ssa alunperin 2002 kehitetty vastaus psykiatriassa melko yleiseen kysymykseen: mitä tehdä persoonallisuushäiriöisten hoidon onnistumiseksi  = kognitiivis-behavioraalinen taitoharjoitteluohjelma, kehittäjinä Nancee Blum, Don St.John, Bruce M. Pfohl STEPPS  ryhmämuotoinen, ajallisesti rajattu, strukturoitu oireidenhallintaohjelma. STAIRWAYS  harvajaksoisempi jatkoryhmä vahvistamaan ja lisäämään tuloksia.  Läheistä sukua DKT:n taitoharjoittelulle (”Linehanin malli”)
  • 3. Kohderyhmä  Potilaat, joilla on DSM-IV diagnoosit Borderline Personality Disorder ja Emotional Intensity Disorder. Lähinnä vastaava diagnoosi ICD-10:ssä on Epävakaa persoonallisuushäiriö  Taustalla oletus, että häiriöiden taustalla on puute kyvyssä säädellä emotionaalista intensiteettiä. Seurauksena on tunnekuohua ja erilaisia yrityksiä hakea huojennusta  Edellytykset: riittävän avoin mieli, valmius yrittää, riittävä kyky noudattaa rajoja, ymmärtää että muilla voi olla erilaisia näkemyksiä ym.  ”Jos olet sitä mieltä, että vastuu siitä mitä tapahtuu on muilla, tai että et pysty muuttamaan reaktioitasi käyttäytymistäsi, taitojen opettelu ei ole juuri nyt ajankohtaista”
  • 4. Tavoitteet: Koko ohjelman tavoitteet: ”Yhteinen kieli” kommunikoida keskeisiin ongelmiin liittyviä asioita  Sairaudentunto  Omien tunteiden hallinta  Oman käyttäytymisen hallinta. ”Tasapaino”  STEPPS -käsikirja jakautuu kahteen osaan.  Ensimmäisessä osassa (ryhmäkerrat 1-12) tavoitteena on  ymmärtää omaa persoonallisuushäiriötä  oppia intensiivisten tunnejaksojen hallintaa  oppia kyseenalaistamaan omia filttereitään.  Toisessa osassa (ryhmäkerrat 13-20) työstetään omia elämänhallinnan tavoitteita. Näitä ovat  elämän perusasioihin liittyvät tavoitteet, kuten syöminen nukkuminen sekä  oman käyttäytymisen hallinnantavoitteet  ihmissuhteisiin liittyvät tavoitteet.  STAIRWAYS  Edellisten lisäksi tarkempia ihmissuhteisiin liittyviä tavoitteita
  • 5. Tavoitteet suhteessa läheisiin  Potilas oppii uudenlaista suhdetta läheisiin:  kyseenalaistamaan kognitiivisia vääristymiä ja kehittämään realistisempia odotuksia siitä, minkälaista tukea tärkeät läheiset voivat tarjota  ahdistuksen, vihan, masennuksen ja itsetuhoisten ajatusten hallintakeinoja, joita voi toteuttaa joko itse tai niin vähällä läheisten tuella, ettei näille koidu epämukavuutta  Kun potilas jakaa kansionsa sisältämiä asioita, läheinen saa ymmärrystä hänen sairauteensa ja siihen, miten läheiset voivat parhaiten vahvistaa taitoja. Kansiossa on ohjeistusta siihen, miten läheiset voisivat reagoida, kun potilaan toiminta on epätoivoista tai hallitsematonta  Läheisen suora koulutus: järjestetään läheisille yksi koulutuksellinen ryhmäkerta.
  • 6. Niveltyminen muuhun hoitoon  Ohjelma jatkoryhmineen on tarkoitettu täydentäväksi, ajallisesti ja tavoitteiltaan rajatuksi hoitomuodoksi. Sen lisäksi ryhmäläisillä voi olla esimerkiksi lääkehoitoa ja keskusteluhoitoa  Ehdotettu hoitomalli: • Potilaan normaali hoito • Viikoittainen STEPPS -ryhmä • Potilas saa taitoihinsa vahvistusta hoitotiimiltä, perheeltä ja ystäviltä. Vahvistajiin kuuluu myös potilaan terapeutti. • Ohjelman jälkeen samoja asioita käsitellään yksilöllisessä hoitosuhteessa. • Jatkoryhmä: kahdesti kuussa kokoontuva, vuoden kestävä STAIRWAYS –ohjelma  ”Joidenkin potilaiden kannattaa käydä STEPPS –ryhmä kahteen kertaan”, vasta sen jälkeen jatkoryhmä.  Tekijät: Toimii monenlaisissa hoitoympäristöissä. Lyhyitä hoitojaksoja varten voidaan ottaa osa, jota käsitellään valmistavana ennen pidemmän ryhmän alkamista
  • 7. Ohjelman piirteitä  Yksityiskohtaisuus: Paljon materiaalia.Ryhmäkertojen kulku kuvattu tarkkaan. Tarkat ohjeet ryhmän vetäjille siitä mitä sanoa, mitä materiaaleja suositellaan (esim. lehtiä, väriliituja yms.)  Intensiivisyys: Runsaasti toistoa, rakennetaan aiemmin opitun päälle (esim. jatkumolomakkeet), läheiset ovat jatkuvasti tietoisia siitä, mitä ryhmässä on menossa, muut ryhmäläiset ja ohjaajat antavat palautetta - ”pienoissysteemi”  Läheisten ja hoitohenkilöiden ottaminen mukaan prosessiin, ns. vahvistusryhmä (”Reinforcement Group”) prosessin osana. Tarkoituksena on murtaa ihmissuhdekuvioiden negatiivinen kehä.  Opiskelu pitkälti paperi ja kynä -tyylisesti (ei lomakkeiden vihaajille?)  Runoja, omakohtaisia kuvauksia, musiikkia, rentoutusta koulumaisuuden vastapainona
  • 8. STEPPS tarkemmin: sisällys 1. Johdanto, sairaudentunto 2. Filtterit 3. Etäisyyden otto 4. Kommunikaatio ( 2 ryhmäkertaa 5. Kyseenalaistaminen (3 ryhmäkertaa) 6. Hallintakeinot (2 ryhmäkertaa) 7. Ongelmanratkaisu (2 ryhmäkertaa) 8. Käyttäytymisen hallinta 9. Tavoitteiden asettelu 10. Syöminen ja nukkuminen 11. Liikunta, vapaa-aika ja fyysinen terveys 12. Itsen vahingoittamisen ja päihteiden käytön välttäminen 13. Vuorovaikutustaidot (2 ryhmäkertaa) 14. Yhteenveto
  • 9. STEPPS tarkemmin  20 viikoittaista ryhmäkertaa (oppituntia), joiden kesto on kaksi tuntia  6-10 ryhmäläistä, kaksi ohjaajaa  Suljettu ryhmä  Jokaisella kerralla käydään läpi tiettyä taitoa. Joidenkin taitojen käsittelyyn käytetään useita ryhmäkertoja  Jokaiselle jaetaan materiaalikansio, jota suositellaan pidettäväksi myös läheisten nähtävillä  Koulumainen tilanne, jota kevennetään runoudella, musiikilla, taiteella ja rentoutumisharjoituksilla. Ryhmäläisiä rohkaistaan tuomaan omaa materiaalia.  Ohjaajan ja muiden ryhmäläisten antama palaute on tärkeässä osassa  Tärkeät läheiset, mukaan lukien terapeutti ja hoitotiimi toimivat aktiivisesti ryhmän tavoitteiden hyväksi tukemalla ja vahvistamalla ryhmäläisen pääsemistä tavoitteeseen. Heidät kutsutaan kerran iltaryhmään, ja heitä voi olla ryhmän suostumuksella olla myös kahdella päiväistunnolla.
  • 10. Ryhmässä käsiteltävät taidot:  Etäisyyden otto  Askel taaksepäin, irti häiriöön liittyvästä voimakkaasta tunnekokemuksesta  Kommunikaatio  Tunteiden, fyysisten tuntemusten, ajatusten, filtterien, toimintaimpulssien ja käyttäytymistapojen kuvaaminen ja määritteleminen  Kyseenalaistaminen  Ajatusvääristymien tunnistaminen ja uusien ajatustapojen kehittäminen  Hallintakeinot (Huomion suuntaaminen toisaalle)  Toimintojen löytäminen, jotka vähentävät tunteen intensiivisyyttä ja auttavat kestämään tunteen ilman itselle vahingollisia tekoja  Ongelmanratkaisu  Ongelman tunnistaminen ja määritteleminen, ratkaisun eri vaiheiden suunnitteleminen ja toteuttaminen
  • 11. Ryhmässä käsiteltävät taidot (jatkoa):  Tavoitteiden asettaminen  Strategiat tiettyjen ongelmakäyttäytymisten hallintaan  syöminen  Tasapainoiset ruokailutottumukset  nukkuminen  Hyvät unitottumukset  liikunta  Säännöllinen ja tasapainoinen liikunta  vapaa-aika  Säännölliset vapaa-ajan viettotavat  fyysinen terveys  Hyvä yhteistyö terveydenhuollon kanssa  Itsen vahingoittamisen ja päihteiden käytön välttäminen  Strategiat vaihtoehtojen löytämiseen  käyttäytyminen vuorovaikutussuhteissa  Terveiden vuorovaikutussuhteiden ja rajojen kehittäminen
  • 12. Tyypillisen ryhmäkerran kulku 1. Lomakkeen täyttö: arvioidaan omien ajatusten ja tunteiden ja käyttäytymisen vakavuusastetta viikon aikana. Niitä on seurattu graafisesti viikon ajan. 2. Lyhyt rentoutusharjoitus 3. Jaetaan aiheeseen liittyvä kirjallinen materiaali 4. Tunnekokemuksen voimakkuuden mittarin käsittely sekä taitokortti 1. Tunnevoimakkuuden mittari kuvaa emotionaalisen intensiteetin vaihteluvälillä 1-5. Ryhmässä tehdään yhteenveto edellisen viikon arvioinneista: miten monta prosenttia ajasta on kulunut esim. rauhallisena tai impulsiivisessa vihaisuudessa tai itsetuhoisena. Tämä auttaa realistisempaan kuvaan itsestä. 2. Taitokortissa on listattu opetettavat taidot. Potilasta merkitsee siihen, mitä taitoja hän on käyttänyt kuluneella viikolla. Potilasta kehotetaan antamaan yhteenveto myös vahvistajina toimiville läheisilleen (lomake sisältyy manuaaliin). 5. Kotitehtävien läpikäynti 6. Käydään läpi opiskeltavaa uutta materiaalia, mm. lukemalla ääneen. 7. Ryhmäläiset voivat tuoda esiin omia tilanteitaan, joita käsitellään opiskeltavien taitojen valossa. Muut ryhmäläiset antavat palautetta. Ohjaajien haasteena on rajata tilannetta siten, että uuden opiskelu korostuu.
  • 13. Esimerkki mukana kannettavasta taitokortista: Kaksipuolinen, lompakossa kuljetettava kortti Positiivisia/rakentavia filttereitä  Menestyminen  Leikkiminen on tervettä  Pystyvyys  Hyvä olo on sallittu tavoite  Epäitsekkyys  Itsen auttaminen  Välittäminen  Tehokkuus  Ihmissuhteiden pysyvyys  Rajat  Luottamus  Itsen hyväksyminen  Sosiaalisuus  Itsen hallitseminen Negatiivisia, haitallisia filttereitä (kortin  Tunteiden hallinta kääntöpuoli) 1. Emotionaalinen vaille jääminen 2. Hylkääminen 3. Epäluottamus 4. Viallisuus/sosiaalinen ei-toivottavuus 5. Epäonnistuminen tavoitteissa 6. Riskialttius ja alttius sairastamiseen 7. Uhrautuminen 8. Liian korkea vaatimustaso 9. Määräysvallan antaminen toisille
  • 14. STAIRWAYS  ”Seuraava askel persoonallisuushäiriön ryhmähoidossa”  STAIRWAYS on vuoden mittainen, kaksi kertaa kuussa kokoontuva ryhmä  Koostuu neljästä jaksosta. Avoin uusille jäsenille joka jakson alussa. (Non-stop -tyyppinen ryhmä)  Rakentuu STEPPS-ryhmän taitoihin. Kerrataan STEPPS lyhyesti ja opetellaan ja uusia, enemmän interpersoonallisiin tilanteisiin liittyviä taitoja, kuten vihan hallinta, assertiivisuus.  Tavoitteet  ”Eloonjäämisestä (STEPPS) hyvinvointiin (STAIRWAYS)”
  • 15. STAIRWAYS: Sisällys  Tavoitteiden asettaminen (2 ryhmäkertaa)  uusien asioiden yrittäminen (2 ryhmäkertaa)  Vihan hallinta (3 ryhmäkertaa)  Impulsiivisuus (3 ryhmäkertaa)  Ihmissuhteiden hallinta (5 ryhmäkertaa  Luottamus  Ristiriitojen hallinta ( 2 ryhmäkertaa)  Anteeksi antaminen (2 ryhmäkertaa)  Käsikirjoituksen tekeminen ( 2ryhmäkertaa9  Assertiivisuus ( 2 ryhmäkertaa)  Omat valinnat ( 2 ryhmäkertaa)  Pysyminen oikeilla jäljillä (2 ryhmäkertaa)
  • 16. Ryhmien ohjaaminen  Kahdesta ohjaajasta ainakin toisella pitäisi olla terapiakoulutusta ja kokemusta ryhmien ohjaamisesta  Ohjaajan käsikirja apuna  Sisältää yksityiskohtaiset ohjeet kaikkiin ryhmäkertoihin.  Mukana on luettelo ryhmäkerralla tarvittavista materiaaleista. Manuaalin sisältämän kirjallisen materiaalin lisäksi on hankittava joitakin tarvikkeita, jotka lisäävät ryhmätilanteen elävyyttä  Jokaista ryhmäkertaa varten on seurantalomake kaikkien ryhmäläisten edistymisen seuraamiseksi

Editor's Notes

  1. This approach encourages the person with BPD to rely on peers, family, and others for reinforcement and reduces the possibility that the person with BPD will focus exclusively on a single therapist, who then runs the risk of being alternately over-idealized and devalued by the person with BPD. Those who are receiving individual therapy are eligible for the STEPPS program, provided the therapist agrees to support the program by reviewing the STEPPS materials with the client as they add the lessons to their binder or folder each week. This training approach has been successfully adapted for a variety of treatment settings such as partial hospital, day treatment programs, residential facilities, substance abuse treatment, and correctional settings (e.g., prisons, community corrections, etc.). Depending on the available time and intellectual level of clients, lessons may be broken down into shorter components at more frequent intervals. On inpatient units where the typical length of stay is a few days, the awareness component may be used to assess the ability of the client to participate in the full STEPPS program and to prepare the client to enter such a program. The awareness component educates clients about the diagnosis of BPD by describing the criteria and asking the client to give examples from his/her life, explaining the skills, and assessing the level of the patient’s commitment to meeting the program’s expectations (regular attendance, completing homework assignments
  2. Awareness of Illness: Describing and understanding BPD/EID Filters: “A filter is an extremely stable and enduring pattern of thinking that develops during childhood and is elaborated throughout an individual’s life.”1 Distancing : Step back from the intensity of the disorder Communicating : Describe and define feelings, physical sensations, thoughts, filters, action urges, and behaviors Challenging: Identify distorted thoughts (thinking errors) and develop new thought patterns Distracting: Behaviors that lower emotional intensity or help you get through an emotional in-tensity episode without unhelpful or harmful behaviors Managing Problems: Identify and define problems, plan and carry out action steps Setting Goals : Develop strategies to manage specific problem behaviors Eating : Balanced eating habits Sleeping : Good sleep habits Exercise : Regular and balanced exercise Leisure : Regular leisure activities Physical Health: Working effectively with healthcare professionals Abuse Avoidance: Strategies to replace abusive behaviors Healthy Relationships: Developing healthy relationships and establishing healthy boundaries
  3. Awareness of Illness: Describing and understanding BPD/EID Filters: “A filter is an extremely stable and enduring pattern of thinking that develops during childhood and is elaborated throughout an individual’s life.”1 Distancing : Step back from the intensity of the disorder Communicating : Describe and define feelings, physical sensations, thoughts, filters, action urges, and behaviors Challenging: Identify distorted thoughts (thinking errors) and develop new thought patterns Distracting: Behaviors that lower emotional intensity or help you get through an emotional in-tensity episode without unhelpful or harmful behaviors Managing Problems: Identify and define problems, plan and carry out action steps Setting Goals : Develop strategies to manage specific problem behaviors Eating : Balanced eating habits Sleeping : Good sleep habits Exercise : Regular and balanced exercise Leisure : Regular leisure activities Physical Health: Working effectively with healthcare professionals Abuse Avoidance: Strategies to replace abusive behaviors Healthy Relationships: Developing healthy relationships and establishing healthy boundaries
  4. This allows them to see the variability that is typical of BPD, and to note over time the decrease in the intensity of their emotional episodes and the increased use of the positive behaviors and skills they are learning. The BEST can be used for data collection to evaluate the effectiveness of training. The data allow monitoring of increases and decreases in self-harm urges and behaviors, as well as emotional intensity, negative behaviors (e.g., substance abuse, self-harm, STEPPS Manual – Second Edition eating-disordered behavior), and positive behaviors (e.g., choosing a positive activity, keeping appointments, etc.). This is followed by a brief relaxation/observation exercise. Scripts for some of the activities are written out and are available in the handouts. Participants are encouraged to record the scripts (e.g., visualizations) to use outside of sessions.