Miltä työmarkkinoiden tulevaisuus näyttää yleisesti ja sihteerien sekä assistenttien kohdalla?

1. Suomen työmarkkinoiden kehitys –
miltä tulevaisuus näyttää?
Heikki Räisänen
Tutkimusjohtaja, dos.
Työ- ja elinkeinoministeriö
Sihteeri & Assistentti 2014 –tapahtumassa
28.8.2014

2. Esityksen sisältö
1. Työmarkkinakehitys Suomessa –
mitä muutoksia voidaan odottaa?
2. Sihteerien ja assistenttien
työmarkkinat – vastaavatko kysyntä
ja tarjonta?
3. Miten työolot ja työelämä
muuttumassa?
4. Keskusteluteemoja

3. 1. Työmarkkinakehitys Suomessa:
2010-luvulla vain ikääntyneiden määrä kasvaa
-20
-10
0
10
20
30
40
50
60
15-64 15-24 25-59 55-59 60-64 65-74 15-74
Ikäryhmien muutokset, 1000 hlö
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

4. Työllisyyden menetykset hidastumassa

5. Vaisu työmarkkinakehitys
– Suomi menetti tuotantoa finanssikriisissä todella
paljon, mutta työllisyyden menetykset olivat
paljon vähäisemmät. Sen sijaan työtuntien määrä
väheni enemmän.
– Tätä seurasi elpymisvaihe v. 2011-12
– Vuodesta 2013 lähtien työllisyys ollut laskussa ja
kasvu negatiivista tai nollatasoa. Kasvuodotukset
edelleen hyvin vaatimattomia. Ei riitä 2014
työllisyyden nousuun.

7. Vaikeasti työllistyvien määrä kasvaa
nopeasti

8. Työttömyyden kehitys
• Työttömyys muodostuu kahdesta
komponentista: 1) työttömyysjaksojen
määrästä ja 2) niiden kestosta
• Tämän vuoden alkupuolella jaksojen määrä on
laskenut, joten työttömyyden nousu johtuu
nyt pelkästään keston kasvusta: työttömäksi
joutuneen on aiempaa hankalampi löytää
töitä tai muuta ratkaisua

9. Mitä pitkittyvä työttömyys
merkitsee lähivuosille?
• Pitkittyvä ja rakenteellinen työttömyys
jarruttaa talouden kasvua, kun osaavaa
työvoimaa ei ole helposti saatavilla
• Pitkään työttömänä olleet jäävät helposti
rekrytoinnissa sivuun, ellei ole ylläpitänyt ja
kehittänyt osaamistaan
• Rakenteellisen työttömyyden purkaminen
yleensä hidasta ja kallista

10. Työvoiman rekrytointi
• Kuluvan vuoden alkupuoliskolla julkisessa työnvälityksessä
oli 266 297 uutta avointa työpaikkaa. Tämä merkitsee liki
1 500 uutta avointa paikkaa joka päivä, pyhäpäivät ml.
• Paikkojen täyttö on hidastunut: työnantajat vaikuttavat
varovaisilta päätöksenteossa
• TE-toimiston markkinaosuus oli v. 2013 46 % toimipaikan
ulkoisesta työvoiman hankinnasta, mikä on ennätystaso
v:sta 1993 tehdyssä mittauksessa
• TE-toimisto oli työnantajien mielestä myös merkityksellisin
kanava, joka vaikutti työpaikan täyttymiseen
• Työnantaja käyttää noin 2,4 eri hakukanavaa yhden paikan
täytössä

11. Rekrytointiongelmia melko paljon,
tilanne helpottumassa

12. TEM:n lyhyen aikavälin
työmarkkinaennuste, kevät 2014
– Arvioimme työllisten määrän laskevan tänä
vuonna 23 000 hengellä ja kasvavan ensi vuonna
11 000:lla
• Menetykset tapahtuvat kaikilla päätoimialoilla,
palautuminen lähinnä palveluissa
– Vaikka kasvu käynnistynee ensin teollisuudessa, näkyy tämä
työllisyydessä lähinnä palveluissa
• Työttömyysasteen arvioimme nousevan maltillisesti 8,7
%:iin, koska myös työvoiman määrä vähenee
• Työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa enemmän

13. 2. Sihteerien ja assistenttien työmarkkinat
– vastaavatko kysyntä ja tarjonta toisiaan?
• TEM:n Ammattibarometrin II/2014
perusteella:
– Keväällä ei ollut valtakunnallista pulaa
yhdestäkään sihteeri/assistentti –ammatista
– Yitarjontaa oli myyntisihteereistä, sihteereistä sekä
toimistotyöntekijöistä

14. Tasapainotilanne, kevät 2014
• Myyntisihteerit: n. 1600 työnhakijaa / 100
avointa paikkaa (=yli 15 hakijaa/paikkaa kohti)
• Sihteerit: + 4900 hakijaa / alle 300 paikkaa
(=17 hakijaa/ paikka)
• Toimistotyöntekijät: liki 17 000 hakijaa,
runsaat 1000 paikkaa (=16 hakijaa / paikka)

15. Toimistotyöntekijät

16. Sihteerit Myyntisihteerit

17. Odotukset syksyyn 2014
• TOP15 vähenevän kysynnän ammateissa:
– 5. Toimistotyöntekijät: kysyntä laskee, erityisen
nopeasti Keski-Suomessa ja vähenee Kaakkois-
Suomessa, Etelä-Savossa, Hämeessä,
Pirkanmaalla, Satakunnassa sekä Kainuussa
– 13. Sihteerit: kysyntä vähenee Kaakkois-
Suomessa, Hämeessä, Keski-Suomessa,
Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Kainuussa

18. Sihteeri/Assistentti
– Poimintoja TEM:n Ammattikatalogi 2014 ammatin
kuvauksesta:
• -hoitaa monipuolisia toimistopalvelu-, tietohallinto- ja
viestintätehtäviä erilaisissa yrityksissä ja
organisaatioissa…
• …hoidettavana usein monia tehtäviä lomittain…
• Tarvitaan palveluhenkisyyttä, vuorovaikutustaitoja,
oma-aloitteisuutta, järjestelmällisyyttä ja kielitaitoa
• Soveltuva koulutus esim. Liiketalouden perustutkinto,
sihteerin ammattitutkinto, tradenomi (AMK),
vaativimmissa tehtävissä KTM

19. Toimistosihteeri
• …Ammattikatalogi 2014 poimintoja:
• Toimistosihteeri työskentelee asiakaspalvelun,
toimistopalvelujen, tietohallinnon ja taloushallinnon
perustehtävissä
• Työ vaatii tarkkuutta, huolellisuutta, omatoimisuutta ja
järjestelykykyä sekä yhteistyötaitoja ja
palveluhenkisyyttä
• Soveltuva koulutus liiketalouden perustutkinto,
sihteerin ammattitutkinto, taloushallinnon
ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto tai
tradenomi (AMK)

20. Mitä työmarkkinatilanteen pohjalta
voisi päätellä
• Työnhaussa erottauduttava suuresta hakijajoukosta
• Usein pelkkä perusosaaminen ei riitä, kun työnhakijoita
erittäin paljon
• Erikoisosaaminen, jonkun tehtäväalueen syvällinen
hallinta tarpeen
• Monet joutuvat hankkimaan uuden ammatin
• Miten viestiä omatoimisuudesta,
vuorovaikutustaidoista ja järjestelykyvystä työtä
hakiessa?
• Henkilökohtaiset ominaisuudet ovat tärkeitä, myös
harrastuksissa hankitut taidot

21. 3. Miten työolot ja työelämä
muuttumassa?
• Tämän osuuden tiedot perustuvat noin 1 000
palkansaajan puhelinhaastatteluihin TEM:n
työolobarometriin v. 2013
• Työolobarometria tehty vuodesta 1992 lähtien

22. Usko uuden työn saantiin, jos jää
työttömäksi 1998−2013 (%)
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
mahdollisesti 33% 33% 33% 37% 38% 39% 37% 34% 35% 34% 37% 40% 38% 41% 42% 41%
varmasti 29% 34% 38% 35% 33% 34% 35% 37% 40% 44% 43% 28% 37% 32% 36% 32%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %

23. Tehtävien uudelleenjärjestelyt 2012−2013,
sektori & työpaikan koko (%)
teoll. yks. palv. valtio kunnat 1 - 9 10 - 49 50 - 199 200 +
sektori työpaikan koko
2012 47 % 52 % 58 % 54 % 32 % 50 % 65 % 74 %
2013 56% 54% 72% 58% 35% 57% 64% 82%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %

24. Uudet menetelmät ja järjestelmät
2012−2013, sektori & työpaikan koko (%)
teoll. yks. palv. valtio kunnat 1 - 9 10 - 49 50 - 199 200 +
sektori työpaikan koko
2012 50 % 54 % 70 % 57 % 35 % 54 % 63 % 79 %
2013 50% 55% 70% 59% 39% 56% 61% 77%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %

25. Työnantajan maksamaan koulutukseen
osallistuminen 2001−2013
47% 46% 47%
49% 50% 49% 50%
53% 53% 51% 52%
57% 57%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Työnantajanmaksamaankoulutukseen osallistuneet (%)
5,9
6,5 6,4
6,7
5,6
5,4
6,1
5,4 5,5
5,3 5,1
4,8 4,9
0
1
2
3
4
5
6
7
8
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Koulutukseen käytettyjen työpäivien lukumäärä, keskiarvo

26. Työpaikalla voi oppia uutta 2003−2013 (%)
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
sopii melko hyvin 49 % 49 % 49 % 47 % 51 % 51 % 49 % 47 % 51 % 49 % 45 %
sopii erittäin hyvin 28 % 30 % 28 % 32 % 29 % 30 % 30 % 33 % 30 % 34 % 36 %
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %

27. Arviot työn mielekkyyden ja työhalujen
muutossuunnasta 2013, ikäryhmä (%)
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
18-24
25-34
35-44
45-54
55-64
18-24 25-34 35-44 45-54 55-64
parempaan 22 % 18 % 16 % 10 % 12 %
ennallaan 63 % 61 % 52 % 54 % 48 %
huonompaan 15 % 22 % 32 % 36 % 40 %

28. Työelämän muutoksia
• Omaa työn mielekkyyttä arvioidaan
positiivisemmin kuin työelämän yleistä
kehitystä
• Tehtävien uudelleenjärjestelyt ja uudet
työmenetelmät hyvin yleisiä suomalaisilla
työpaikoilla
• Koulutus ja oppiminen myönteisiä asioita

29. 4. Keskusteluteemoja
– Yleiset työllisyysnäkymät lähivuosille
vaatimattomat
• Kasvuodotuksia niukalti. Palvelusektorilla voi tilanne
parantua v. 2015
– Sihteeri-/assistenttitehtävissä erityisesti
perustason osaamisella nyt runsasta työvoiman
ylitarjontaa
• Erikoistuminen/ syvällinen osaaminen joltain osa-
alueelta voi olla hyvä investointi
– Palkansaajat näkevät työelämän muutoksissa
paljon myönteistäkin