2. Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen?
1.
2. Mitä vesistötekoja olet tehnyt?
Kiinnostuin lähteistä jo melkein 20 vuotta sitten opiskeluaikana. Aluksi kiinnostus
liittyi lajistoon, etenkin sammaliin, mutta hyvin pian totesin järkyttyneenä, miten
surkea etenkin Etelä-Suomen lähteiden tilanne on. Gradussani tutkin
Salpausselän lähteitä, joiden sammallajisto oli tutkittu viimeksi 50 vuotta sitten.
Moni lähde oli hävinnyt tällä välin kokonaan, ja suurin osa oli pahoin ojitettu tai
avohakattu. Jopa 99 % Etelä-Suomen lähteistä on ainakin jossain määrin
ihmistoiminnan muuttamia. Lähteiden heikko tilanne synnytti minussa
taistelutahdon, joka ensiksi kanavoitui suojeluun ja sittemmin ennallistamiseen.
Suurin osa Suomen lähteistä sijaitsee suojelemattomilla yksityismailla.
Olen pitänyt esitelmiä avolähteiden, tihkupintojen ja lähteikköjen
kasvilajistosta ja tunnistamisesta, tutkinut lähteiden lajiston ja
luonnontilaisuuden välistä suhdetta sekä sitä, mitä se tarkoittaa ennallistamisen
kannalta. Olen kartoittanut lähteitä Kaakkois-Suomesta Tunturi-Lappiin (niiden
sammallajistoa, tyyppiä, ennallistamistarvetta) sekä suunnitellut ja toteuttanut
käytännössä lähteiden ennallistamista Pohjois-Savossa vuosina 2020-2021. Olen
tekemässä lähteiden ennallistamisopasta, ja olen myös perustanut
ympäristöhallinnon keskusteluryhmän lähteiden ennallistamisen ympärille.
3. Mikä on mielestäsi merkittävin vesistötekosi?
3.
4.
Terveiset muille vesistökunnostajille
www.vesistokunnostusverkosto.fi Vesistökunnostusverkosto
Se on tavoitteenasettelun tärkeyden tuominen lähteiden ennallistamisesta
käytävään keskusteluun. Lähteiden ennallistamisella tulee pyrkiä aitoihin,
mielellään mitattaviin tuloksiin. Ennallistaminen ei saa jäädä pelkäksi
esteettiseksi kaunisteluksi, vaan sillä tulee konkreettisesti pyrkiä parantamaan
lähdelajien ja lähteiden tilaa. Lähteiden ennallistamisopas tulee tuomaan
pohdinnat kaikkien lähteiden ennallistamisen kanssa toimivien tietoon.
Olen keskustelun ja pohdinnan herättäjä. Vaikka asiat eivät heti kaikkialla
muuttuisikaan, saattaa siemen jäädä itämään. Verkostoituminen yli
organisaatiorajojen sekä maanomistajien kanssa käytävä keskustelu ovat
ruohonjuuritason aseeni lähteiden tilan parantamiseksi.
Kannustan kaikkia vesistökunnostajia verkostoitumaan laajasti. Kannustan myös
pohtimaan kunnostuksen vaikutuksia laajemmin. Vaikutukset voivat olla toisaalta
suotuisia, mutta toisaalta jopa haitallisia. Kunnostaja joutuu tasapainoilemaan ja
tekemään valintoja sen suhteen, mitä tavoitellaan. Tästä tulisi olla tietoinen, eikä
tuudittautua pelkkään hyvään tarkoitukseen.