Puuntuotanto ja sen kannattavuus, tutkimusprofessori Jari Hynynen, Luke. Jatkuvapeitteinen ja jaksollinen metsänkasvatus – vastakkainasettelusta yhteiseloon -webinaari, 18.1.2021.

1. 1
WEBINAARI
Jatkuvapeitteinen ja
jaksollinen metsänkasvatus –
puuntuotanto ja kannattavuus
Tutkimusprofessori Jari Hynynen

2. 2
Metsänkäsittelyn periaatteena kestävyys
Taloudellinen
kestävyys tarkoittaa
metsien hoitoa ja
käyttöä siten, että
metsien
elinvoimaisuus,
uusiutumiskyky,
tuottavuus ja
kannattavuus säilyvät
pitkällä aikavälillä
(Tapio 2019).
18.1.2021

3. 3
Jaksollisen ja jatkuvapeitteisen kasvatuksen periaatteet
(nykysuositusten mukaan)
18.1.2021
Jaksollinen kasvatus
– metsän uudistumiseen kiinnitetään
huomiota vain kiertoajan alussa ja
lopussa
– kasvatusvaiheessa suositaan
vallitsevien latvuskerrosten
arvokkaimpia puita
– metsänhoitotyöt ovat intensiivistä
 Käsittely vähentää metsikön sisäistä
vaihtelua
 Maisematasolla vaihtelu lisääntyy
Jatkuvapeitteinen kasvatus
– huomio on koko ajan sekä kasvatuksessa
että metsän luontaisessa uudistamisessa
– edistetään samanaikaisesti kaikkien
latvuskerrosten puiden kehitystä
– ei intensiivisiä metsänhoitotöitä
 Käsittely lisää metsikön sisäistä vaihtelua
 Maisematasolla vaihtelu pienenee?

4. 4
Millaiseen tutkimukseen tulokset perustuvat?
18.1.2021
Tulosten
yleistettävyys
Tuloksiin sisältyvä
epävarmuus
Tutkimustulosten soveltuvuus
Tutkimuksen
aikaulottuvuus
kasvaa=>
Metsistä kerätty mittaustieto
- > metsänkäsittelyn vaikutukset
Mittaustietoja hyödyntävät mallit
- > metsien ja puiden kehitys
Malleja sisältävät simulointi- &
optimointityökalut
- > puuntuotannollinen ja taloudellinen
kestävyys
Tutkimuksen toteutustapa
kasvaa=>
kasvaa=>

5. 5
Jatkuvapeitteisten metsänkäsittelytapojen osalta mitattu tieto on huomattavasti
suppeampaa verrattuna jaksolliseen kasvatukseen
18.1.2021
Tulosten
yleistettävyys
Tuloksiin sisältyvä
epävarmuus
Tutkimustulosten soveltuvuus
Tutkimuksen
aikaulottuvuus
kasvaa=>
Metsistä kerätty mittaustieto
- > metsänkäsittelyn vaikutukset
Mittaustietoja hyödyntävät mallit
- > metsien ja puiden kehitys
Malleja sisältävät simulointi- &
optimointityökalut
- > puuntuotannollinen ja taloudellinen
kestävyys
Tutkimuksen toteutustapa
kasvaa=>
kasvaa=>
Jatkuvapeitteistä metsänkäsittelyä koskevat tutkimustulokset
• eivät ole yhtä kattavia
• sisältävät suuremman epävarmuuden kuin jaksollista
käsittelyä koskevat tulokset

6. 6
Puuntuotos: uudistuminen ja kasvu
18.1.2021

7. 7
Mitä puuntuotoksesta on tutkittu ja mitä tutkitaan?
• Maastomittauksiin perustuvaa tutkimustietoa uudistumisesta ja
varhaiskehitystä on julkaistu lähinnä
• poimintahakkuin ja pienaukkohakkuin käsitellyistä kuusikoista
• Pitkäaikaisiin kokeisiin perustuvaa tutkimustietoa puuntuotoksesta on
• poimintahakkuin käsitellyistä eri-ikäiskuusikoista Etelä-Suomessa ja
vastaavissa oloissa Ruotsissa ja Norjassa
• Tutkimuksen painopiste on nyt
• turvemaiden jatkuvapeitteisen käsittelyssä
• kivennäismaiden männiköiden jatkuvapeitteisessä käsittelyssä
18.1.2021

8. 8
Metsän uudistuminen
(Sauli Valkonen)
Elena Zubkova
Eri-ikäiskuusikoiden uudistuminen Etelä-Suomessa
• taimia syntyy ja kuolee runsaasti (2000 ha-1 v-1) (Saksa & Valkonen 2011)
• taimista näyttää varttuvan riittävästi määrä puita korvaamaan hakkuu- ja
luonnonpoistuman (Lundqvist 1991, 1993, Lähde et al. 2002, Eerikäinen et al. 2014)
• taimikot aukkoisia ja ryhmittäistä (Saksa 2004, Saksa & Valkonen 2011)
• taimet kasvavat hitaasti: 1,3 metrin pituuden saavuttaminen kestää
keskimäärin 40 – 60 vuotta (Eerikäinen et al. 2014)
• taimikon harventaminen ja sekapuusto parantavat kasvua (Laiho et al. 2014)
• taimettumista voidaan edistää metsänkäsittelyllä ja taimien suojelulla puunkorjuussa
Pienaukot ovat taimettuneet
• erinomaisesti: rehevät korvet Pohjois-Suomen eteläosassa, Kainuun
kuusikot, Keski-Lapin männiköt (Hökkä & Repola. 2018, Valkonen & Siitonen 2016, Hallikainen et al. 2018)
• tyydyttävästi: tuoreen kankaan kuusikot Etelä-Suomessa (Valkonen et al. 2011)
• heikosti: Etelä-Suomen OMT- ja MT+ - kasvupaikoilla, syynä pintakasvillisuuden rehevöityminen
liian isoissa aukoissa (Downey et al. 2018)
18.1.2021

9. 9
Alikasvostaimien pituuskehitys
18.1.2021
Lähde: Eerikäinen ym. (2014)
Varjostetussa
asemassa kasvaville
alikasvostaimille on
tyypillistä hidas
pituuskehitys ja suuri
kasvunopeuden
vaihtelu sekä eri
metsien välillä että
saman metsän sisällä

10. 10
Päätelmiä uudistumisesta ja varhaiskehityksestä
Uudistuminen ja puiden alkukehitys
• useissa kohteissa taimia syntyy lukumääräisesti riittävästi, mutta
• vaihtelu on suurta erilaisten kasvupaikkojen välillä
• taimikot ovat usein aukkoisia ja ryhmittäisiä
• alikasvokset ja pienaukkojen taimet kasvavat hitaasti
Maanmuokkauksella ja taimikonharventamisella voidaan nopeuttaa
taimien uudistumista ja alkukehitystä
18.1.2021

11. 11
Puuston kasvu ja puuntuotos tasa- ja eri-ikäisissä
kuusikossa
• suomalaisten tutkimustulosten perusteella eri-ikäiskuusikossa
puuntuotos (m3/ha/v) on pitkällä aikavälillä 15 – 25 % alhaisempi
kuin tasaikäisessä viljelykuusikossa
• ruotsalaisten ja norjalaisten tutkimusten mukaan vastaava ero on
10-20 %
18.1.2021

12. 12
Puuston tilavuus, m3ha-1
Tilavuuskasvu, m3ha-1a-1
Mitatut tilavuuskasvut tasa- ja eri-ikäisten kuusikoiden
kestokokeilla (Hynynen ym. 2019)
Tasaikäiset harvennuskuusikot
Eri-ikäiset poimintahakkuukuusikot

13. 13
Puuston kasvunopeus hakkuun jälkeen eri-ikäisessä ja
tasaikäisessä kuusikossa (Hynynen ym. 2019)
Tasaikäinen kuusikko:
alaharvennus
• Pohjapinta-ala hakkuun
jälkeen: 20 m2ha-1
• Hakkuupoistuma: 33%
pohjapinta-alasta
Eri-ikäinen kuusikko:
poimintahakkuu
• Pohjapinta-ala hakkuun
jälkeen: 12 m2ha-1
• Hakkuupoistuma: 50%
pohjapinta-alastata
45
%
67
%
79
%
65
%

14. 14
Päätelmiä puuntuotoksesta
• poimintahakkuin käsiteltävissä kuusikoissa puuntuotos on
jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa pienempi kuin jaksollisesti
kasvatettavissa viljelymetsissä, koska
• puusto on kasvatettava harvempana (uudistumisen turvaamiseksi)
• luontaisesti syntyneen ja ylispuuston alla kehittyvän taimikon
alkukehitys on hidasta verrattuna jalostetulla materiaalilla
uudistettuun viljelytaimikkoon
• poimintahakkuun jälkeen puuston kasvureaktio on hitaampi kuin
harvennushakkuun jälkeen
• jatkuvapeitteisesti käsitellyn metsän puuntuotos voi silti olla
riittävä taloudellisesti kannattavaan metsänkäsittelyyn
18.1.2021

15. 15
Kannattavuus
18.1.2021

16. 16
Mitä kannattavuudesta on tutkittu ja mitä tutkitaan?
• Kannattavuuden mittarina puuntuotannon nettonykyarvo
• Suomalaisia empiirisiä mittaustietoja ja niihin perustuvia malleja hyödyntävää
tutkimustietoa kannattavuudesta on
• poimintahakkuin käsitellyistä kivennäismaiden kuusikoista Etelä- ja Keski-
Suomessa
• poimintahakkuin käsitellyistä turvemaiden korpikuusikoista Etelä-Suomessa
• Vastaavaa tutkimustietoa ei vielä ole
• kuusikoiden pienaukko- ja kaistalehakkuista
• männiköiden jatkuvapeitteisestä käsittelystä
• Tutkimuksen painopiste on nyt
• turvemaiden jatkuvapeitteisen käsittelyssä
• kivennäismaiden männiköiden jatkuvapeitteisessä käsittelyssä
18.1.2021

17. 17
Jatkuvapeitteisen ja jaksollisen kasvatuksen
kannattavuuteen vaikuttavat tekijät (Juutinen ym. 2020)
18.1.2021

18. 18
Jatkuvapeitteistä kasvatusta kuusikoissa
• Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus soveltuu parhaiten kuusivaltaisiin
metsiköihin, joissa kasvaa jo lähtötilanteessa eri-ikäisiä ja -kokoisia
puita (Juutinen ym. 2020, 2021).
• Varttuneen korpikuusikon jatkuvapeitteinen kasvatus on taloudellisesti
jaksollista parempi vaihtoehto, kun metsikössä on eri-ikäisiä ja erikokoisia
puita.
• Paras taloustulos saavutetaan 15 vuoden hakkuukierrolla puuston
pohjapinta-alan ollessa hakkuun jälkeen 10 m2ha-1 (90–100m3ha-1).
• Mitä parempi kasvupaikka ja suotuisampi ilmasto, sitä parempi on
jaksollisen kasvatuksen kannattavuus suhteessa jatkuvapeitteiseen
kasvatukseen.
• Etelä-Suomen tuoreen ja lehtomaisen kankaan kuusikot eivät ole otollisia
jatkuvapeitteiselle kasvatukselle.
18.1.2021

19. 19
Tutkimustarpeita
• Avoimet kysymykset jatkuvapeitteisen kasvatuksen taloudellista kestävyydestä
• Miten suuri on puuntuotannollisesti kestävä hakkuutaso ja hakkuukierron pituus
eri kasvupaikoilla?
• Millainen puuston tiheys riittää turvaamaan puuston riittävän uudistumisen ja
alkukehityksen pitkällä aikavälillä?
• Mikä vaikutus hakkuusykleittäin mahdollisesti laskevalla puun tuotoksella on
jatkuvapeitteisen kasvatuksen kannattavuuteen?
• Millaisia korjuukustannukset, kantohinnat ja metsänhoitokustannukset ovat
jatkuvapeitteisen kasvatuksen eri käsittelytavoissa?
• Kuinka merkittävä on käsittelyyn liittyvien riskien merkitys kestävyyteen?
• Kestävyystarkastelujen luotettavuuden lisääminen edellyttää entistä laajempaa
kokeellista tutkimusta jatkuvapeitteisen kasvatuksen eri toteutustavoista ja niiden
puuntuotannollisista ja taloudellisista vaikutuksista
18.1.2021

20. Kirjallisuutta: Uudistaminen ja varhaiskehitys
Luk/Erkki Oksanen
Downey M, Heikkinen J, Valkonen S. 2018. Natural tree regeneration and vegetation dynamics across harvest gaps in Norway
spruce dominated forests in Southern Finland. Can J For Res 48: 524-534
Eerikäinen K, Valkonen S, Saksa T. 2014. Ingrowth, survival and height growth of small trees in uneven-aged Picea abies stands in
southern Finland. For Ecosys 1(5). 10 p. doi:10.1186/2197-5620-1-5
Hallikainen V, Hökkä H, Hyppönen M, Rautio P, Valkonen S. 2019. Natural regeneration of harvested gaps after gap cutting in
Scots pine stands in northern Finland. Scand J For Res.34: 115-125.
Hökkä H, Repola J. 2018. Pienaukkohakkuun uudistumistulos Pohjois-Suomen korpikuusikossa 10 vuoden kuluttua hakkuusta.
Metsätieteen aikakauskirja 2018–7808. 17 s. https://doi.org/10.14214/ma.7808
Kuusinen, N., Valkonen, S., Berninger, F., Mäkelä, A.. 2019. Seedling emergence in uneven-aged Norway spruce stands in Finland.
Scandinavian Journal of Forest Research 34 3: 200-207.
Lähde E, Laiho O, Norokorpi Y, Saksa T. 2002. Development of Norway spruce dominated stands after single-tree selection and
low thinning. Can J For Res 32: 1577-1584.
Laiho O, Pukkala T, Lähde E. 2014. Height increment of understorey Norway spruces under different tree canopies. For Ecos1(4):
1-8.
Lundqvist L. 1991. Some notes on the regeneration on six permanent plots managed with single-tree selection.For Ecol Manage
46, 49-57.
Lundqvist L. 1993. Changes in the stand structure on permanent Picea abies plots managed with single-tree selection. Scand J
For Res 8, 510-517.
Saksa T. 2004. Regeneration process from seed crop to saplings - a case study in uneven-aged Norway spruce-dominated stands
in southern Finland. Silva Fenn 38(4): 371-381.
Saksa T, Valkonen S. 2011. Dynamics of seedling establishment and survival in uneven-aged boreal forests. For Ecol Manage
261(8): 1409-1414.
Valkonen, S, Koskinen K, Mäkinen J, Vanha-Majamaa I. 2011. Natural regeneration in patch clear-cutting in Picea abies stands in
Southern Finland. Scand J For Res 26(6): 530-542.
Valkonen S, Siitonen, J. 2016. Tree regeneration in patch cutting in Norway spruce stands in northern Finland. Scand J For Res 31:
271-278.

21. Kirjallisuutta : Puuntuotos (1/2)
Luk/Erkki Oksanen
Andreassen, K., 1994. Development and yield in selection forest. Meddelelser fra Skogforsk 47 (5), 37.
Bianchi, S., Huuskonen, S., Siipilehto, J., Hynynen, J. 2020. Differences in tree growth of Norway spruce under rotation forestry and
continuous cover forestry. Forest Ecology and Management 458: 7 p.
Bianchi, S., Siipilehto, J., Hynynen.J. 2020. How structural diversity affects Norway spruce crown characteristics. Forest Ecology and
Management 461 (2020) 117932; doi.org/10.1016/j.foreco.2020.117932
Hynynen, J., Eerikäinen, K., Mäkinen, H., Valkonen, S. 2019. Growth response to cuttings in Norway spruce stands under even-
aged and uneven-aged management. Forest Ecology and Management 437: 314-323
Juutinen A, Ahtikoski A, Mäkipää R, Shanin V. 2018. Effect of harvest interval and intensity on the profitability of uneven-aged
management of Norway spruce stands. Forestry: cpy018. https://doi.org/10.1093/forestry/cpy018
Lähde E, Laiho O, Norokorpi Y. 2001. Structure transformation and volume increment in Norway spruce-dominated forests
following contrasting silvicultural treatments. For Ecol Manage 151: 133-138.
Lähde E, Laiho O, Norokorpi Y, Saksa T. 2002. Development of Norway spruce dominated stands after single-tree selection and
low thinning. Can J For Res 32: 1577-1584.
Lähde, E., Laiho, O. & Lin, J. 2010. Silvicultural alternatives in an uneven-sized forest dominated by Picea abies. J For Res 15: 14-
20.
Laiho O, Lähde E, Pukkala T. 2011. Uneven vs. even-aged management in Finnish boreal forests. Forestry 84, 547-556.
Lundqvist L. 1991. Some notes on the regeneration on six permanent plots managed with single-tree selection.For Ecol Manage
46, 49-57.
Lundqvist L. 1993. Changes in the stand structure on permanent Picea abies plots managed with single-tree selection. Scand J For
Res 8, 510-517.
Lundqvist L. 2017. Tamm Review: Selection system reduces long-term volume growth in Fennoscandic uneven-aged Norway
spruce forests. For Ecol Manage 391:362-375.
Mäkinen, H., Isomäki, A. 2004. Thinning intensity and growth of Norway spruce stands in Finland. Forestry, 77(4): 349-364.
Mäkipää R, Linkosalo T, Niinimäki S, Komarov A, Bykhovets S, Tahvonen O, Mäkelä A. 2011. How forest management and climate
change affect the carbon sequestration of a Norway spruce stand. J. For. Plan. 16, 107–120.
Peura M, Burgas D, Eyvindson K, Repo A, Mönkkönen M. 2018. Continuous cover forestry is a cost-efficient tool to increase
multifunctionality of boreal production forests in Fennoscandia. Biol Conserv 217: 104-112.
Pingoud, K., Ekholm, T., Sievänen, R., Huuskonen, S., Hynynen, J. 2017. Trade-offs between forest carbon stocks and harvests in a
steady state - A multi-criteria analysis. Journal of Environmental Management 210 (2018) 96 -103.
https://doi.org/10.1016/j.jenvman.2017.12.076.

22. Luk/Erkki Oksanen
Pukkala T, Lähde E, Laiho O, Salo K, Hotanen JP. 2011. A multifunctional comparison of even-aged and uneven-aged forest
management in a boreal region. Canadian Journal of Forest Research 41: 851-862.
Pukkala T. 2018. Instructions for optimal any-aged forestry. Forestry: cpy015. https://doi.org/10.1093/forestry/cpy015
Saarinen M, Haahti K, Mäkipää R, Miettinen J, Ollikainen M. 2018. Could continuous cover forestry be an economically and
environmentally feasible management option on drained boreal peatlands? For Ecol Manage 424: 78-84.
Shanin V, Valkonen S, Grabarnik P, Mäkipää R. 2016. Using forest ecosystem simulation model EFIMOD in planning uneven-aged
forest management. For Ecol Manage 378: 193–205
Tahvonen O. 2011 Optimal structure and development of uneven-aged Norway spruce forests. Can J For Res 41, 2389–2402.
Valkonen S, Lappalainen S, Lähde E, Laiho O, Saksa T. 2017. Tree and stand recovery after heavy diameter-limit cutting in Norway
spruce stands. For Ecol Manage 389: 68-75.
Vuokila, Y. and Väliaho, H. 1980 Growth and yield models for conifer cultures in Finland. Commun. Inst. For. Fenn. 99(2), 1–271
Kirjallisuutta : Puuntuotos (2/2)

23. Luk/Erkki Oksanen
Evison D.C. (2018). Estimating annual investment returns from forestry and agriculture in New Zealand. Journal of Forest Economics 33(1):
105–111. https://doi.org/10.1016/j.jfe.2018.06.001.
Faustmann M. (1849). Berechnung des Werthes, welchen Waldboden, sowie noch nicht haubare Holzbestände für die Waldwirthschaft
besitzen.[Calculation of the value which forest land and immature stands possess for forestry]. Allgemeine Forst- und Jagd-Zeitung 25:
441–455.
Juutinen A., Ahtikoski A., Mäkipää R., Shanin V. (2018). Effect of harvest interval and intensity on the profitability of uneven-aged
management of Norway spruce stands. Forestry: An International Journal.of Forest Research 91(5): 589–602.
https://doi.org/10.1093/forestry/cpy018.
Juutinen A., Ahtikoski A., Rämö J. (2020). Puuntuotannon kannattavuuteen vaikuttavat tekijät jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa.
Metsätieteen aikakauskirja 2020-10313. Katsaus. 11 s. https://doi.org/10.14214/ma.10313
Juutinen, A., Shanin, V., Ahtikoski, A., Rämö, J., Mäkipää, R., Laiho, R., Sarkkola, S., Lauren, A., Penttilä, T., Hökkä, H., Saarinen, M. 2021.
Profitability of continuous cover forestry in Norway spruce-dominated peatland forest and the role of water table. Canadian Journal of Forest
Research. Accepted Manuscript.
Knoke T., Gosling E., Paul C. (2020). Use and misuse of the net present value in environmental studies. Ecological Economics 174: 106664.
https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2020.106664.
Magni C.A. (2010). Average internal rate of return and investment decisions: a new perspective. The Engineering Economist 55(2): 150–181.
https://doi.org/10.1080/00137911003791856.
Mönkkönen M., Juutinen A., Mazziotta A., Miettinen K., Podkopaev D., Reunanen P., Salminen H., Tikkanen O.-P. (2014). Spatially dynamic
forest management to sustain biodiversity and economic returns. Journal of Environmental Management 134: 80–89.
https://doi.org/10.1016/j.jenvman.2013.12.021.
Parkatti V.-P., Assmuth A., Rämö J., Tahvonen O. (2019). Economics of boreal conifer species in continuous cover and rotation forestry.
Forest Policy and Economics 100: 55–67. https://doi.org/10.1016/j.forpol.2018.11.003.
Pasqual J., Padilla E., Jadotte E. (2013). Technical note: equivalence of different profitability criteria with the net present value. International
Journal of Production Economics 142(1): 205–210. https://doi.org/10.1016/j.ijpe.2012.11.007.
Peura M., Burgas D., Eyvindson K., Repo A., Mönkkönen M. (2018). Continuous cover forestry is a cost-efficient tool to increase
multifunctionality of boreal production forests in Fennoscandia. Biological Conservation 217: 104–112.
https://doi.org/10.1016/j.biocon.2017.10.018.
Pukkala T. (2016). Which type of forest management provides most ecosystem services? Forest Ecosystems 3 article 9.
https://doi.org/10.1186/s40663-016-0068-5.
Pukkala T., Lähde E., Laiho O. (2010). Optimizing the structure and management of uneven-sized stands in Finland. Forestry 83(2): 129–142.
https://doi.org/10.1093/forestry/cpp037.
Kirjallisuutta : Kannattavuus (1/2)

24. Luk/Erkki Oksanen
Rämö J., Tahvonen O. (2014). Economics of harvesting uneven-aged forest stands in Fennoscandia. Scandinavian Journal of Forest
Research 29(8): 777–792. https://doi.org/10.1080/02827581.2014.982166.
Rämö J., Tahvonen O. (2015). Economics of harvesting boreal uneven-aged mixed-species forests. Canadian Journal of Forest Research
45(8): 1102–1112. https://doi.org/10.1139/cjfr-2014-0552.
Rämö J., Tahvonen O. (2017). Optimizing the harvest timing in continuous cover forestry. Environmental and Resource Economics 67: 853–
868. https://doi.org/10.1007/s10640-016-0008-4.
Sinha A., Rämö J., Malo P., Kallio M., Tahvonen O. (2017). Optimal management of naturally regenerating uneven-aged forests. European
Journal of Operational Research 256(3): 886–900. https://doi.org/10.1016/j.ejor.2016.06.071.
Tahvonen O. (2009). Optimal choice between even- and uneven-aged forestry. Natural Resource Modelling 22(2): 289–321.
https://doi.org/10.1111/j.1939-7445.2008.00037.x.
Tahvonen O. (2011). Optimal structure and development of uneven-aged Norway spruce forests.Canadian Journal of Forest Research 41(12):
2389–2402. https://doi.org/10.1139/x11-130.
Tahvonen O. (2016). Economics of rotation and thinning revised: the optimality of clearcuts versus continuous cover forestry. Forest Policy
and Economics 62: 88–94. https://doi.org/10.1016/j.forpol.2015.08.013.
Tahvonen O., Viitala E.-J. (2006). Does Faustmann rotation apply to fully regulated forests? Forest Science 52: 23–30.
Tahvonen O., Rämö J. (2016). Optimality of continuous cover vs. clear-cut regimes in managing forest resources. Canadian Journal of Forest
Research 46(7): 891–901. https://doi.org/10.1139/cjfr-2015-0474.
Tahvonen O., Pukkala T., Laiho O., Lähde E., Niinimäki S. (2010). Optimal management of unevenaged Norway spruce stands. Forest
Ecology and Management 260(1): 106–115. https://doi.org/10.1016/j.foreco.2010.04.006.
Tahvonen O., Rämö J., Mönkkönen M. (2019). Economics of mixed-species forestry with ecosystem services. Canadian Journal of Forest
Research 49(10): 1219–1232. https://doi.org/10.1139/cjfr-2018-0514.
Kirjallisuutta : Kannattavuus (2/2)