Monimuotoisuusvaikutukset, tutkija Juha Siitonen, Luke. Jatkuvapeitteinen ja jaksollinen metsänkasvatus – vastakkainasettelusta yhteiseloon -webinaari, 19.1.2021.

1. 1 1
WEBINAARI
Jatkuvapeitteinen ja
jaksollinen metsänkasvatus –
monimuotoisuus
Tutkija Juha Siitonen

2. 2 18.1.20212 18.1.2021
Tietopohja
Tällä hetkellä noin 40 pohjoismaista tutkimusjulkaisua jatkuvapeitteisen
kasvatuksen vaikutuksista monimuotoisuuteen
• koejärjestelyjä, useimmiten verrattu poimintahakkuuta
avohakkuuseen ja käsittelemättömään vanhaan
talousmetsään, seurattu lajistoa 3–4 vuotta,
enimmillään 10 vuotta, monia lajiryhmiä
• kronosekvenssejä, tuore avohakkuu ja varttunut
harvennusmetsä vs. tuore poimintahakkuu ja vanha
poimintahakattu metsä
• muutama tutkimus, joissa selvitetty vanhojen
harsintametsien hakkuuhistoriaa ja lajistoa
• muutama lajien habitaattivaatimuksiin ja
mallinnukseen perustuva tutkimus

3. 3 18.1.20213 18.1.2021
Tietopohja
• Katsausartikkeleita, sekä pohjoismaisiin tutkimuksiin
(Kuuluvainen ym. 2012, Koivula ja Vanha-Majamaa 2020) että
laajasti kansainvälisiin tutkimuksiin (Nolet ym. 2018)
perustuvia

4. 4 18.1.20214 18.1.2021
Mutta mikä on oleellinen kysymys?
• Missä olosuhteissa, minkä lajiston kannalta, millä
tavoin totutettuna ja millä aikavälillä tarkasteltuna
jatkuvapeitteinen metsänkasvatus olisi hyödyllistä?
• Millä tavoin erilaiset metsänkäsittelylinjat pystyvät
ylläpitämään lajistoa yli koko kiertoajan
maisematasolla?

5. 5 18.1.20215 18.1.2021
Hyötyvät lajit
• Tutkimustulosten mukaan vanhan talousmetsän lajisto
säilyy pääosin ennallaan käsittelyissä, joissa poistetun
puuston osuus on 33‒50 % tilavuudesta
– hyötyvät lajit ovat pääosin tavallista, ei-uhanalaista
metsälajistoa (Koivula 2002a, 2002b, Siira-Pietikäinen ym.
2003, Matveinen-Huju ja Koivula 2008, Siira-Pietikäinen ja
Haimi 2009, Vanha-Majamaa ym. 2017, Joelsson ym. 2017,
2018, Jokela ym. 2019)
– tällä voi kuitenkin olla laajempia positiivisia
vaikutuksia lajistoon

6. 6 18.1.20216 18.1.2021
Jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta
hyötyvät lajiryhmät
1) metsän peitteisyys ja sopiva varjostus on tärkeää tai
2) metsikkötason jatkuvuus on tärkeää; leviämiskyvyltään
huonot tai hitaasti kasvavat lajit

7. 7
Mustikka ja sen seuralaislajisto
18.1.2021
• kenttäkerroksen tärkein kasvinsyöjälajien
(perhos- ja sahapistiäistoukat) ravintokasvi
• määrä romahtaa avohakkuun jälkeen,
samoin toukkien määrä;
poimintahakkuussa (30 % ppa:sta pois)
säilyivät ennallaan
• mustikka toukat monien
hyönteissyöjälintujen tärkeä ravintokohde
(mm. metso ja muut kanalinnut), vaikuttaa
metsälintujen poikastuotantoon (Atlegrim ja
Sjöberg 1995, 1996, Kvasnes ja Storaas 2007)

8. 8
Epifyyttijäkälät ja niiden seuralaislajisto
18.1.2021
• kasvavat puiden oksilla ja rungoilla
• huono leviäminen, hidas kasvu ja sopivien
kasvualustapuiden puute ovat niiden
runsautta rajoittavia tekijöitä
• jäkäläkasvustoissa elää runsas
selkärangatonlajisto
• jäkäläkasvustot selkärangattomien
runsaus etenkin talvella latvuksista
ravintonsa etsivien lintujen (tiaiset,
kuukkeli) välttämätön ravintokohde
(Pettersson ym. 1995)

9. 9
Uhanalaiset ja muut taantuneet lajit
18.1.2021
• Metsätalouden takia taantuneelle lajistolle
tärkeimmät rakennepiirteet ovat (Hyvärinen
ym. 2019)
– vanhat metsät, kookkaat vanhat puut
– lahopuusto, erityisesti järeät ja
pitemmälle lahonneet maapuut
– lehtisekapuusto, erityisesti haapa,
raita, pihlaja, jalot lehtipuut

10. 10
Jatkuvan ja jaksollisen käsittelyn periaate
18.1.2021
Jatkuvan kasvatuksen riskit:
• isoimmat ja vanhimmat
puut poistetaan
• ei vanhaa metsää eikä
kookkaita vanhoja puita
• ei muodostu järeää,
pitkälle lahonnutta
lahopuustoa
• lehtipuusto ei uudistu,
lehtipuun määrä vähenee
Vanhan metsän
vaihe jää pois

11. 11
Niukasti tärkeitä rakennepiirteitä
18.1.2021

12. 12
Runsaasti tärkeitä rakennepiirteitä, pienaukkohakkuu
18.1.2021

13. 13 18.1.202113 18.1.2021
Johtopäätökset 1/2
• Jatkuvapeitteisen kasvatuksen lisääntyminen nykytasosta on
monimuotoisuuden kannalta periaatteessa hyvä asia:
– lisää metsänrakenteiden vaihtelua metsikkö- ja maisematasolla
– avohakkuuta suosivilla lajeilla ei nykyisissä
talousmetsämaisemissa ole pulaa elinympäristöistä, mutta
pysyvää peitteisyyttä vaativilla lajeilla on
• Jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtyminen ei kuitenkaan
itsestään ratkaise monimuotoisuuden turvaamiseen liittyviä
ongelmia, esimerkiksi tuota uhanalaisille lajeille sopivia
elinympäristöjä.
– puuntuotannollisesti ja taloudellisesti tehokas jatkuva
kasvatus voi tarkoittaa myös usein toistuvia ja
voimaperäisiä käsittelyitä

14. 14 18.1.202114 18.1.2021
Johtopäätökset 2/2
• Käsittelymenetelmää (jatkuva vai jaksollinen) oleellisempaa on
se, millä tavoin käsittely toteutetaan, kuinka paljon puustoa jää
pysyvästi korjaamatta ja kuinka paljon metsässä on tärkeitä
rakennepiirteitä.
• Tuoreiden, laajojen kirjallisuuskatsausten perusteella
– molempia käsittelylinjoja tarvitaan erilaisten lajiryhmien
monimuotoisuuden turvaamiseksi (Nolan ym. 2018)
– hakkuumenetelmää tärkeämpää on monimuotoisuudelle
tärkeiden rakennepiirteiden määrä (Koivula ja Vanha-
Majamaa 2020)

15. 15
Kirjallisuus
18.1.2021
• Atlegrim, O. & Sjöberg, K. 1995. Effects of clear-cutting
and selective felling in Swedish Boreal coniferous forest:
Response of invertebrate taxa eaten by birds.
Entomologica Fennica 6: 79-90.
• Atlegrim, O. & Sjöberg, K. 1996. Effects of clear-cutting
and single-tree selection harvests on herbivorous insect
larvae feeding on bilberry (Vaccinium myrtillus) in
uneven-aged boreal Picea abies forests. Forest Ecology
and Management 87: 139-148.
• Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. &
Liukko, U.-M. 2019. Suomen lajien uhanalaisuus –
Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen
ympäristökeskus.
• Joelsson, K., Hjältén, J., Work, T., Gibb, H., Roberge, J.-M.
& Löfroth, T. 2017. Uneven-aged silviculture can reduce
negative effects of forest management on beetles. Forest
Ecology and Management 391: 436-445.
• Joelsson, K., Hjältén, J. & Gibb, H. 2018. Forest
management strategy affects saproxylic beetle
assemblages: A comparison of even and uneven-aged
silviculture using direct and indirect sampling. PLoS ONE
13(4): e0194905.
• Jokela, J., Siitonen, J., Koivula, M. 2019. Short-term effects
of selection, gap, patch and clear cutting on the beetle
fauna in boreal spruce-dominated forests. Forest Ecology
and Management 446: 29-37.
• Koivula, M. 2002a. Boreal carabid-beetle (Coleoptera,
Carabidae) assemblages in thinned uneven-aged and
clear-cut spruce stands. Annales Zoologici Fennici 39: 131-
149.
• Koivula, M., Vanha-Majamaa, I. 2020. Experimental
evidence on biodiversity impacts of variable retention
forestry, prescribed burning, and deadwood manipulation
in Fennoscandia. Ecological Processes 9, 11.
• Kuuluvainen, T., Tahvonen, O. & Aakala, T. 2012. Even-aged
and uneven-aged forest management in boreal
Fennoscandia: a review. Ambio 41: 720–737.
• Kvasnes, M. A. J. & Storaas, T. 2007. Effects of harvesting
regime on food availability and cover from predators in
capercaillie (Tetrao urogallus) brood habitats. Scandinavian
Journal of Forest Research 22: 241-247.
• Matveinen-Huju, K. & Koivula, M. 2008. Effects of
alternative harvesting methods on boreal forest spider
assemblages. Canadian Journal of Forest Research 38:
782‒794.

16. 1618.1.2021
• Nolet, P., Kneeshaw, D., Messier, C., Beland, M. 2018.
Comparing the effects of even- and uneven-aged
silviculture on ecological diversity and processes: A review.
Ecology and Evolution 8: 1217–1226.
• Pettersson, R. B., Ball, J. P., Renhorn, K.-E., Esseen, P.-A. &
Sjöberg, K. 1995. Invertebrate communities in boreal forest
canopies as influenced by forestry and lichens with
implications for passerine birds. Biological Conservation 74:
57–63.
• Siira-Pietikäinen, A. & Haimi, J. 2009. Changes in soil fauna
10 years after forest harvestings: Comparison between
clear felling and green-tree retention methods. Forest
Ecology and Management 258: 332‒228.
• Siira-Pietikäinen, A., Haimi, J. & Siitonen, J. 2003. Short-term
responses of soil macroarthropod community to clear felling
and alternative forest regeneration methods. Forest Ecology
and Management 172: 339‒353.
• Vanha-Majamaa, I., Shorohova, E., Kushnevskaya, H., Jalonen,
J. 2017. Resilience of understory vegetation after variable
retention felling in boreal Norway spruce forests ‒ A ten-year
perspective. Forest Ecology and Management 393: 12-28.

17. Kiitos!