Miten 20 vuodessa metsiin liittyvä luonnon virkistyskäyttö on muuttunut?, Marjo Neuvonen, Luke. Metsäpäivät virtuaalitapahtuma, 4.2.2021 Kansalaisten metsäarvostukset, metsätalousasenteet ja metsien käsittely, Matti Koivula, Luke. Metsäpäivät virtuaalitapahtuma, 4.2.2021

1. 1
Alustavia tuloksia:
Miten 20 vuodessa metsiin liittyvä
luonnon virkistyskäyttö on
muuttunut?
Metsäpäivät 2021 – verkkotapahtuma 4.2.2021
Marjo Neuvonen, tutkija, Luonnonvarakeskus,
marjo.neuvonen@luke.fi

2. 2
Taustaa
• Virkistyskäytön ja luontomatkailun merkitys
on kasvanut
• Luonnossa oleskelu tuottaa terveyshyötyjä
• 36% aikuisväestön vapaa-ajan liikunnasta
luontoympäristössä
• Pandemia on lisännyt entisestään luonnon
merkitystä suomalaisille
10.2.2021
Kuva: Erkki Oksanen, Luke

3. 3
Seurantatietoa ulkoilusta
Kaupungistuminen ja elämäntapamme muutokset –
miten ne heijastuvat metsien virkistyskäyttöön
pitkällä aikavälillä?
Esityksessä tarkastelemme seuraavia asioita:
• Ulkoiluun osallistuminen ja lähivirkistys
• Metsien virkistyskäyttö v. 2000, 2010 ja 2020
10.2.2021

4. 4 10.2.2021
4 10.2.2021
Ulkoilututkimus
eli luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI)
• Väestötason tietoa suomalaisten ulkoilun harrastamisesta (lähes 90 eri
ulkoiluharrastusta), lähivirkistyksestä ja kotimaan luontomatkailun kysynnästä.
• Vertailukelpoiset eri ajankohtien tiedonkeruut tuottavat tietoa ulkoilun muutoksista:
2019–2021, 2009–2010 ja 1998–2000.
• Tietoa hyödynnetään virkistysalueiden kehittämiseen ja monikäytön edistämiseen sekä
suunnittelun tueksi ja vastataan ulkoilun ajankohtaisiin tutkimuskysymyksiin
Tutkimuksen toteutus
• Tiedonkeruu yhteistyössä Luke ja Tilastokeskus
• Satunnaisotos 15-80-vuotiaat suomalaiset
• Uutta tietoa kerätään myös 2021. Nyt esitettävät tiedot kattavat tiedonkeruun neljä kierrosta:
joulukuu 2019-lokakuu 2020, n=5600 (vastausaktiivisuus 33-40%)
• Kyselyä toteutetaan suomeksi ja ruotsiksi.
• Tiedonkeruut eri vuodenaikoina parantavat aineiston laatua
• Tutkimusrahoitus: MMM, YM, OKM, Luke

5. 5
Ulkoilun harrastaminen
Suomalaisesta aikuisväestöstä 96% harrastaa
ulkoilua vuoden aikana.
Eniten ulkoiluun osallistuvia alle 45-
vuotiaissa. Yhä useampi yli 64-vuotias
ulkoillut vuoden aikana.
Suosittuja ulkoiluharrastuksia ovat mm.
kävely, uinti, pyöräily, marjastus, kalastus,
maastohiihto, veneily, luonnon tarkkailu ja
luonnossa oleskelu
10.2.2021
80 85 90 95 100
Yhteensä 15-74v.
75+v.
65-74v.
45-64v.
25-44v.
15-24v.
Osallistuu ulkoiluun, % väestöstä
Ikäryhmä 75-80v. mukana 2019-2021
Ulkoillut vuoden aikana
2020 (alustava - tieto tarkentuu, n=5687) 2010 2000

6. 6
Lähivirkistyskerrat
Lähivirkistyskertojen määrässä on kasvua -
koronapandemia lisäsi lähivirkistyskertoja
keväällä.
10.2.2021
0 50 100 150 200 250
Yhteensä 15-74v.
75+v.
65-74v.
45-64v.
25-44v.
15-24v.
Kertoja vuodessa, osallistuvat, keskiarvo
Ikäryhmä 75-80v. mukana 2019-2021
2020 (alustava tieto) 2010 2000
Syitä lähteä
lähiluontoon: fyysisen
kunnon ylläpitäminen,
rentoutuminen ja
palautuminen,
luonnon rauha ja
hiljaisuus.
Kuva: Erkki Oksanen, Luke (yläkuva), Marjo Neuvonen, Luke
(alakuva)

7. 7
Metsään liittyvät ulkoiluharrastukset vuonna 2000, 2010 ja 2020
Harrastukseen osallistuminen Harrastuskerrat
10.2.2021
*Polttopuiden hankintaa, risujen, oksien ja puiden keräilyä kotitarpeisiin
*Yrttien, kukkien tai koristekasvien keräilyä luonnosta
0 10 20 30 40 50 60 70
Metsästys
Yrttien ym. keräily
Pienpuiden ja oksien keräily*
Sienestys
Marjastus
Osallistumisosuus, % väestöstä
2020 (alustava) 2010 2000
Suomalaisista 57 % marjastaa ja 40 % sienestää. Yrttejä, kukkia tai muita luonnontuotteita kerää 25 % suomalaisista.
Kotitarvepuun hankintaa ilmoittaa tehneensä 31 % ja 6 % metsästäneensä vuoden aikana.
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18
Yrttien ym. keräily
Pienpuiden ja oksien keräily*
Sienestys
Marjastus
kertoja vuodessa (osallistuvat), keskiarvo
2020 (alustava) 2010 2000

8. 8
Luonnontuotteiden keräily maaseudulla ja
kaupungissa
10.2.2021
Marjastus on suosituinta maaseudulla (67 %). Sienestykseen ja
luonnontuotteiden keruuseen osallistuvien osuudessa erot maaseudun
ja kaupungin välillä melko pieniä.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
2000 2010 2020 2000 2010 2020 2000 2010 2020
Marjastus Sienestys Yrttien, kukkien ym.
keräily
Osallistuu,
%
väestöstä
Maaseutu Kaupunki
Kuva: Rodeo
Kuva: Rodeo

9. 9
Marjastukseen osallistuminen eri ikäryhmissä
10.2.2021
Yli puolet suomalaisista marjastaa vuoden aikana. Eniten marjastavat 65-vuotta täyttäneet.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
15-24 25-44 45-64 65+
Osallistuu,
%
ikäryhmästä
Ikäryhmät
Marjastukseen osallistuminen v. 2000, 2010, 2020
2000 2010 2020 (alustava tieto)
Kuva: Rodeo

10. 10
Metsään liittyvät ulkoiluharrastukset vuonna 2000, 2010 ja 2020
Harrastukseen osallistuminen Harrastuskerrat
10.2.2021
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Maastopyöräily
Patikointi, vaellus (sisältää
yöpymisen)
Polku- tai maastojuoksu
Frisbeegolf
Juoksulenkkeilyä luonnossa
Patikointi ja retkeily (lyhyt kesto)
osallistuu, % väestöstä
Ikäryhmä 75-80 v. mukana 2019-2021
2020 (alustava) 2010 2000
0 10 20 30 40 50 60
Maastopyöräily
Patikointi, vaellus (sisältää yöpymisen)
Polku- tai maastojuoksu
Frisbeegolf
Juoksulenkkeilyä luonnossa
Patikointi ja retkeily (lyhyt kesto)
Ulkoilukerrat vuodessa (osallistuvat), keskiarvo
Ikäryhmä 75-80-v. mukana 2019-2021
2020 (alustava) 2010 2000

11. 11
Missä muutoksia on tapahtunut eniten?
Ikäryhmässä 65+: ulkoiluun osallistuvien osuus
kasvanut 20 vuodessa.
Suosio kasvussa (% osallistuu väestöstä):
• Patikointi ja retkeily (erityisesti päiväretket 35%)
• Maastopyöräily (10%)
• Yrttien, kukkien tai koristekasvien keräily (25%)
Tavat liikkua luonnossa monipuolistuvat, esim.
Ensi kertaa mitatut ja samalla suositut ulkoiluharrastukset
• Polkujuoksu (16%)
• Frisbeegolf (17%)
10.2.2021
Kuva: Suomen Latu

12. 12
Mikä on säilynyt lähes ennallaan?
Ulkoilu kiinnostaa suomalaisia ja osallistuvien
osuus on säilynyt korkeana: väestöstä 96%
osallistuu ulkoiluun.
Perinteiset metsään liittyvät ulkoiluharrastukset:
• Suosituinta luonnontuotteiden keräily on 65+ -
vuotiaiden tai maalla asuvien keskuudessa.
• Nuorten ja nuorten aikuisten marjastukseen
osallistuminen samalla tasolla kuin vuonna 2000 (38%)
• Polttopuunhankinta, risujen keräily tms. kotitarpeisiin
samalla tasolla kuin vuonna 2000 (~30%).
10.2.2021
Kuva: Jouni Hyvärinen

13. 13
Johtopäätökset
Lähivirkistyskerroissa kasvua: koronapandemian
aikana ulkoilu ja lähiluonto tärkeitä tutkimuksen
vastaajille.
Kaupunkien tiivistyessä ja kasvaessa on tärkeää
huomioida, että asukkaille on tarjolla
• riittävästi laadukasta ja viihtyisää luontoympäristöä
• monipuolisia virkistysmahdollisuuksia, myös muuttuvat
ilmasto-olosuhteet (esim. lumettomat talvet, puuttuva
jääpeite) huomioiden
Digitaalisia palveluja tarvitaan, esim.
• Tietoa ulkoilukohteista ja -mahdollisuuksista eri ikäisille
• Yhteisöllisyyden huomioimisessa
• Pelillisyys: tiedot ja taidot, liikunnan lisääminen
Kuva: Rodeo
10.2.2021

14. Kiitos!

15. 15
Kansalaisten metsäarvostukset,
metsätalousasenteet ja metsien käsittely
Matti Koivula
Luonnonvarakeskus (LUKE)
10.2.2021

16. 16
10.2.2021
Alustuksen teemat
• Tutkimuksen tausta ja kysymys
• Aineistot: (1) valokuvakysely hakkuutavan
vaikutuksesta metsänäkymän koettuun
miellyttävyyteen, (2) valokuva- ja maastoarvioiden
samankaltaisuuden vertailu
• Päätulokset
• Tuloksien tarkastelu ja rajoitukset
Työryhmä: Matti Koivula ja Liisa Tyrväinen (LUKE), Harri
Silvennoinen ja Jukka Tikkanen (Itä-Suomen yliopisto),
Hanna Koivula (CSC Finland)
Rahoitus: Koneen Säätiö 2016-18

17. 17
10.2.2021
Tausta ja kysymys
• Avohakkuisiin perustuvan metsätalouden vaikutukset metsien
virkistyskäyttöarvoihin: vaihtoehtoisten hakkuutapojen potentiaali
• Metsän esteettiset ja virkistysarvot: avohakkuu vähentää,
poimintahakkuu säilyttää paremmin (mm. Putz ym. 2008 ,
Tyrväinen ym. 2017), hakkuutähteet vähentävät (Ribe 1989,
Gundersen & Frivold 2008)
• Metsissä paljon liikkuvat suosivat rakenteeltaan monipuolisia,
melko väljäpuustoisia metsiä (mm. Silvennoinen 2017)
Vaikuttaako hakkuutapa tai -intensiteetti kansalaisen
kokemaan metsänäkymän miellyttävyyteen, ja
vaikuttaako tähän hänen asenteensa metsätaloutta
kohtaan?

18. 18 10.2.2021
18 10.2.2021
Tutkimusaineisto
Varttuneet talousmänniköt, joissa kokeellisia hakkuita 7 vuotta aiemmin
Valokuvakysely (Koivula ym. 2020; 1491 vastaajaa): "antakaa arvio
kuvan esittämälle näkymälle [0-10] sen mukaan, kuinka hyvin se vastaa
luontoon kohdistuvia toiveitanne ja odotuksianne"
• 24 kesä- ja 24 talvinäkymää; käsittelyt hakkaamaton, poiminta-, pienaukko-,
siemenpuu- ja avohakkuu; kuvat satunnaisessa järjestyksessä
• Tavoiteltiin metsätalouteen eri tavoin suhtautuvia, ei väestöedustavuutta
Valokuva- ja maastoarviointien vertailu (Silvennoinen ym. 2021; 110
vastaajaa): eroaako valokuvaan perustuva arvio paikan päällä tehdystä?
• 9 kesänäkymää; käsittelyt hakkaamaton, poiminta-, pienaukko- ja
avohakkuu

19. 19
10.2.2021

20. 20
10.2.2021

21. 21
10.2.2021

22. 22
Tulos 1: hakkuuintensiteetin kasvun myötä viehättävyys
väheni, mikä ei riippunut metsätalousasenteesta
10.2.2021
Muokattu
Koivula
ym.
2020
/
Can.
J.
For.
Res.

23. 23
Tulos 2: valokuvaan perustuva viehättävyysarvio vastasi
hyvin maastossa tehtyä arviota
10.2.2021
Silvennoinen
ym.
2021
(julkaisematon)

24. 24
Tuloksien tarkastelu ja rajoitukset
• Tulokset koskevat puustorakenteeltaan
yksinkertaisia männiköitä
• Hakkaamatta jättämällä tai vain osa puustosta
korjaamalla säilytetään metsänäkymän
miellyttävyys (esteettinen tai virkistysarvo)
avohakkuuta paremmin
• Vaihtoehtoisia hakkuumenetelmiä hyvä käyttää
etenkin luonto- tai virkistysarvoiltaan
arvokkaimmissa talousmetsäkohteissa
10.2.2021

25. 25
Johtopäätös
Kohteissa, joissa kansalaiset oleskelevat
metsässä – kuten virkistysalueet ja
kaupunkimetsät – on puunkorjuussa suotavaa
käyttää vaihtoehtoisia menetelmiä
10.2.2021

26. 26
Kirjallisuutta
• Gundersen & Frivold 2008: Public preferences for forest structures: A review of quantitative surveys from
Finland, Norway and Sweden. Urban For. Urban Green. 7: 241-258.
• Koivula ym. 2020: Continuous-cover management and attractiveness of managed Scots pine forests. Can. J.
For. Res. 50: 819-828.
• Putz ym. 2008: Reduced-impact logging: challenges and opportunities. For. Ecol. Man. 256: 1427-1433.
• Ribe 1989: The aesthetics of forestry: what has empirical preference research taught us? Env. Man. 13: 55-74.
• Silvennoinen 2017: Metsämaiseman kauneus ja metsänhoidon vaikutus koettuun metsämaisemaan. Dissert.
For. 242.
• Silvennoinen ym. 2019: Eri-ikäisrakenteisuutta tavoittelevien hakkuiden vaikutukset mäntymetsien
virkistyskäyttöarvoon. Metsätieteen aikakauskirja 2019: 10192.
• Silvennoinen, Koivula, Tikkanen & Tyrväinen 2021: Forest attractiveness perceptions based on photos and
field surveys. Julkaisematon käsikirjoitus.
• Tyrväinen ym. 2017: Effect of season and forest management on the visual quality of the nature-based
tourism environment: a case from Finnish Lapland. Scand. J. For. Res. 32: 349-359.
10.2.2021

27. Kiitos!