Pekka Kuitunen Suomen metsäkeskus, Tilaisuuden järjesti Suomen metsäkeskuksen vetämä Metsämaisema mieleiseksi-hanke.

1. Mikkeli 21.3.2019
Metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen
Suomen metsäkeskus
Jatkuvan kasvatuksen
soveltuminen metsämaiseman
hoitoon

2. Mitä on maisema?
• Muodostuu elollisista ja elottomista ympäristötekijöistä
Maaston muodot, maaperä, vesistöt, kasvillisuus, eläimistö
• Aistein havaittava luonnon kokonaisuus
Pääosin visuaalinen, mutta kokonaisvaltainen
• Aina subjektiivinen kokemus:
Persoona, kulttuuri, koulutus, tunnetila yms. vaikuttaa havaitsemiseen
ja tulkintaan
• Jatkuvasti muuttuva
Sukkessio, vuodenajat, säätila, vuorokauden aika, ihmisen toiminta
• Maisematyypit
Luonnonmaisema vs kulttuurimaisema
Lähimaisema vs kaukomaisema

4. Maisemamaakunnat
• Suomi jaettu 10 maisemamaakuntaan ja 40
maisemaseutuun
• Etelä- Savo kuuluu Itäisen Järvi-Suomen
maisemamaakuntaan
Lounais-Savon järviseutu ja Suur-Saimaan seutu
• Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakunnan
tyypilliset maisemaelementit:
runsaasti järviä
rantametsät
vaihteleva maisema
metsät kehystävät kulttuurimaisemaa

5. © Paul Lenz

6. Maiseman visuaaliset tekijät
Muoto
• Hallitsevin tekijä (Maaston muodot, kasvillisuus)
• Epäsymmetrisyys, vinot ja polveilevat linjat
Mittasuhteet
• Mittasuhteet syntyvät eri elementtien suhteellisista kokoeroista
• Maiseman mittakaava kasvaa kun näkymä laajenee
• Toimenpiteet mittasuhteessa maiseman mittasuhteisiin ja alueen
ominaispiirteisiin
Monimuotoisuus
• Vaihtelua maisemassa; topografia, maaperä, kasvillisuus, avoin/suljettu
maisema, näköalat, vesi, kasvupaikka- ja puulajivaihtelu
Herkkyys
• Kohtia, jotka erottuvat helposti maisemassa; korkeat alueet, ranta-alueet,
reunavyöhykkeet, taajamametsät, virkistysalueet

7. © Lasse Säteri

8. Miellyttävä metsämaisema
Puiden ikä ja koko
• Vanhat ja suuret puut tärkeitä, ’katseen vangitsijat’
• Järeät metsät arvostettuja
• Pienialaiset aukot tuovat avaruutta ja vaihtelua
• Puuston kerroksellisuus lisää mielenkiintoa
Puulajit
• Sekametsät pidetyimpiä
• Koivu suosituin puulaji
• Lehtipuut elävöittävät ja tuovat väriskaalaa
Metsän tiheys
• Avarat metsiköt ja hyvä näkyvyys arvostettua
• Suljettu metsä voidaan kokea ahdistavana, ’näennäinen luonnontilaisuus’
• Liian laaja-alainen näkyvyys ei ole eduksi

9. Miellyttävä metsämaisema
Aluskasvillisuus
• Runsas aluskasvillisuus on eduksi (kenttäkerroksen lajiston runsaus)
• Alikasvoksella myönteinen vaikutus mikäli ei muodosta näköestettä
lähietäisyydelle
• Pensaskerros ja alikasvos jäsentää näkymää
Korkeuserot
• Topografinen vaihtelu
• Näkymät ylöspäin/alaspäin
Vesielementti
• Järvinäkymät
• Lammet
• Purot

10. © Kaj Lindh
© Sanna Vornanen
© Sanna Vornanen

11. Jatkuva kasvatus
• Metsälain muutos 2014 mahdollisti aiempaa monipuolisemmat
metsänkäsittelytavat
• Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus mahdollistui
• Hyvän metsänhoidon suositukset uudistettiin samana vuonna, nyt
suosituksia on tutkimustiedon ja kokemusten myötä päivitetty ja uudet
metsänhoidon suositukset jatkuvan kasvatuksen osalta julkaistaan
lähipäivinä
• Käsitteistö on hieman sekavaa ja rajanveto häilyvää
• Eri-ikäiskasvatus vs tasaikäiskasvatus
• Jatkuva kasvatus vs jaksollinen kasvatus
• Peitteinen metsätalous

12. Jatkuva kasvatus käsitteenä

13. Jatkuvan kasvatuksen periaatteita
• Metsä säilytetään peitteisenä eikä suuria avohakkuita tehdä
• Metsässä on kaiken kokoisia puita, pieniä enemmän kuin suuria
• Rakennetta ylläpidetään hakkuin
• Uudistaminen tapahtuu luontaisesti metsikön sisällä
• Alikasvokset, taimettuminen kasvutilan vapautumisen myötä
• ’Jatkuvan kasvatuksen siemen- ja ylispuuhakkuut’
• Maanmuokkausta ei pääsääntöisesti tehdä
• Taimikonhoitoa ei lähtökohtaisesti tehdä
• Hakkuut toteutetaan poiminta- ja pienaukkohakkuina
• Poistetaan suurimpia puita, tehdään kasvutilaa pienemmille
• Hakkuut toistuvat 10-20 vuoden välein
• Puita ei ole taloudellisesti järkevää kasvattaa järeämmäksi kuin jaksollisessa
kasvatuksessa

14. Jatkuvan kasvatuksen menetelmät
Poimintahakkuut
Poimintahakkuissa poistetaan pääasiassa suuria puita ja jätetään pienempiä
puita kasvamaan. Samalla tehdään tilaa alikasvoksen kehittymiselle ja metsän
taimettumiselle. Jäävä puusto on usein epätasaista ja ryhmittäistä.
Pienaukkohakkuut
Metsälain mukaan pienaukko saa olla enintään 0,3 ha, jolloin hakkuu katsotaan
kasvatushakkuuksi eikä siitä seuraa uudistamisvelvoitetta. Pienaukkohakkuu
voidaan toteuttaa kaistalehakkuuna, jolloin hakataan pitkiä, kapeita aukkoja.
Ylispuu-/Siemenpuuhakkuut
Hakkuussa jätetään isoja, elinvoimaisen latvuksen omaavia puita 50–150
kpl/ha, joiden siemenistä kasvaa uusi puusukupolvi. Isoja puita harvennetaan
useamman kerran, mutta ylispuustoa säilytetään koko ajan.

16. Metsämaiseman hoito jatkuvalla
kasvatuksella (+)
• Jatkuvassa kasvatuksessa on monia maisemallisesti myönteisiä
tekijöitä:
• Jatkuva metsäpeite, pieniä avonaisia alueita
• Alikasvos ja alemmat latvuskerrokset pyritään säilyttämään hakkuissa
• Maanmuokkauksen aiheuttamia ’arpia’ maanpinnassa ei synny
• Kaukomaiseman silhuetti säilyy ehjänä hakkuista huolimatta
• Ei selvärajaisia, geometrisia linjauksia maastoon poimintahakkuissa
• Maisemaa voidaan avata paikoin pienaukoilla

17. Metsämaiseman hoito jatkuvalla
kasvatuksella (-)
• Suuria puita runkoluvusta vähän, jos ne hakataan pois kun lpm-
vaatimus täyttyy
• Eri-ikäisrakenteen ylläpito edellyttää jatkuvaa uudistumista ja
vallittujen latvuskerrosten hyvää elpymiskykyä
• Maisemallinen monimuotoisuus vähenee
• Puulajikoostumus yksipuolistuu
• Johtaa kuusettumiseen suurella osalla kasvupaikoista
• Lehtipuusekoituksen ylläpito voi olla vaikeaa (pienaukot)
• Maisemakuvassa ei ole kehitysvaiheittaista vaihtelua
• Eri-ikäisrakenteen ylläpito edellyttää jatkuvaa uudistumista ja
vallittujen latvuskerrosten hyvää elpymiskykyä

18. Alikasvoksen elpymiskyky vaihtelee

19. Kuusettuminen useilla kasvupaikoilla
© Erkki Oksanen

20. Metsätuhoriskit
• Maisemallisesti herkät kohteet ovat usein alttiita tuuli- ja
lumituhoille
Alempien latvuskerrosten puiden tuhoriski suuri kun suojaava
kookkaampi puusto hakataan
• Juurikääpäriski on jatkuvassa kasvatuksessa suurempi kuin
jaksollisessa kasvatuksessa
© Kari Korhonen

21. Yhteenveto
• Jatkuvan kasvatuksen menetelmät tarjoavat hyvän
käsittelyvaihtoehdon maisemallisesti herkille alueille
• Rajoitteet kohdevalinnassa – ei sovellu joka paikkaan
• Uudistumisen edellytykset, elpymiskyky, tavoiteltu puulajikoostumus
• Tuhoriskit on tiedostettava
• Korjuuvaurioihin on syytä varautua

22. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus