Arkkitehtuurityöllä suuntaa tietojärjestelmäratkaisujen uudistamiseen : Mikä ...
Sote-palveluiden ja muiden kuntapalveluiden yhteensovittaminen muuttuvassa toimintaympäristössä
1. Sote-palvelujen ja muiden
kuntapalvelujen yhteensovittaminen
muuttuvassa toimintaympäristössä
Karri Vainio,
erityisasiantuntija, Kuntaliitto
Jan-Erik Johanson, Prof.
Tampereen yliopisto
2. Puheenvuoron taustalla 2020-2021 toteutettu
tutkimushanke
• Integraatiotutkimus sosiaali- ja
terveydenhuollon vuorovaikutuksesta
ja yhteyksistä kunnan muihin tehtäviin
3/2020 – 1/2021
• Toteuttajat Suomen Kuntaliitto ja
Tampereen yliopisto
Tutkimusryhmä
• Kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko
Aronen, tutkimuksen projektipäällikkö
• Tutkijatohtori Patrik
Nordin, tutkimuksen vastuututkija
• Professori Jan-Erik Johanson,
tutkimuksen tieteellinen johtaja
4. Sote-uudistus ja kunnat
• Suomalainen sote-palvelujärjestelmä
on perustunut kuntien laajaan
vastuuseen sote-palveluiden
järjestämisestä, rahoituksesta ja
tehtävien yhteensovittamisesta
kuntien muiden tehtävien kanssa
• Kansallisten uudistusten rinnalla
järjestelmä kehittynyt kuntien
vapaaehtoisin järjestelyin
• 2015 lähtien uudistuksen keskeiseksi
toteuttamiskeinoksi määriteltiin
tehtävien ja vastuiden siirtäminen
pois kunnilta
Kansalliset sote- ja
kuntarakenneuudistukset
• 2005-2011 Paras-hanke
• 2011 Kuntauudistus
• 2014 Sote-uudistus kaksitasoiseen ja
yksitasoinen kuntayhtymämalliin
perustuen
• 2015 Maakunta- ja sote-uudistus
• 2019 Sosiaali- ja terveyspalveluiden
rakenneuudistus
5. Keskeisinä tutkimuskysymyksinä olivat
• (1) Minkä tehtävien välillä löytyy eniten tarvetta yhteistyölle ja integraatiolle?
• (2) Minkä ilmiöiden puitteissa yhteistyö- ja integraatiotarvetta ilmenee eniten?
• (3) Mitä integraatiotarpeet merkitsevät hyvinvointialueiden ja kuntien välisen
tehtävien organisoinnin ja työnjaon sopimisen kannalta?
• (4) Ovatko integraatiotarpeet erilaisia erilaissa kunnissa?
7. Viitekehys
• Teoreettisesti lähtökohtana organisaatioteoria (horisontaalinen
työnjako, ilmiölähtöinen policy- analyyttinen tarkastelu sekä
kaupankäynnin kustannuksia jäsentävä transaktioiden pohdinta)
• Näitä kysymyksiä lähestyttiin ensimmäisessä vaiheessa
verkostoanalyyttisin ja ryhmähaastattelun menetelmin. Tavoitteena oli
tuoda esille toimijoiden välisiä suhteita sekä löytämällä verkostosta
teemallisia sekä toiminnallisia ryhmittymiä
8. Aineisto
• Verkostokysely lähetettiin kesä-elokuun välissä 12 kuntaan ja kuntayhtymään
• Otos 719, joista vastasi 268 vastausprosentti 37,3 %
• Toisessa vaiheessa vastaajia lähestyttiin syventävien
ryhmäasiantuntijahaastatteluiden avulla (Eksote, Vantaa, Hanko)
10. Tuloksia I: Nykyinen yhteistyö ja ilmiöt
• Analyysi lomakkeen kysymyksen pohjalta ”kuinka yleistä yhteistyö on?”
• Kysymyksessä kysyttiin suhteen tiiviyttä yhteistyötä päivittäin, viikoittain tai
kuukausittain
• Kuviossa tulee esiin kolme eri kolme ryhmää, jotka ovat
”lapsiperheklusteri” (sininen),
”hoito- ja hoivapalveluklusteri” (punainen) ja
”kuntalaispalveluklusteri” (vihreä)
Lisäksi tutkittiin yhteistyön tarvetta
seuraavilla ilmiö-alueilla
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
• Työttömyyden hoito
• Päihteet
• Syrjäytyminen
• Köyhyys
• Maahanmuutto
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
tärkein ilmiö
11. Tuloksia II : Yhteistyötarpeet
• Indeksimuuttuja-analyysi : tarkastellut muuttujat kuvaavat yhteistyön tiiviyttä,
molemminpuolisuutta ja tarvetta
*työikäisten sosiaalipalvelut ei sis. päihde- ja
mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita
”Hoito ja hoiva”
”Huolenpito asukkaasta”
• Vastaukset kolmeen erilliseen kysymykseen
standardisoitiin, jonka jälkeen
muodostettiin integraatiotarve-muuttuja
laskemalla nämä kolme matriisia yhteen
• Kaksi tehtäväryhmää, joiden sisällä
tehtävien välinen integraatiotarve on
suurempaa, kuin niiden välillä
• ”Huolenpito asukkaasta -klusteri”
• ”Hoiva- ja hoitopalveluklusteri”
• Integraatiotarpeita tarkasteltiin myös
erikokoisten kuntien välillä. On yleisesti
nähtävissä, että suurissa kunnissa
yhteistyötarpeiden merkitys korostuu
13. Tulkintoja ja pohdintaa I
• Valittu verkostoanalyyttinen metodi toimii ja sen avulla voidaan
analysoida laaja-alaisesti myös kuntia käsitteleviä aineistoja.
• Tarkastelun kohteena olevat tehtävät eroavat toisistaan merkittävästi
• Järjestämisen vaatimukset, yhteistyötarpeet, tiedonkulun ja tietosuoja merkitys
jne.
• Jo toteutetut kuntayhtymäratkaisut ovat monessa tapauksessa luoneet
rajapintoja ja aiheuttaneet ”kitkaa” kuntien ja kuntayhtymien välille
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeisin ”yhdistävä tehtävä”
• yhteistyötä tehdään eniten jo nykyisin, mutta siinä myös koetaan olevan
eniten yhteistyön tarvetta.
• olisi tärkeää pystyä seuraamaan, kuinka tavoitteet toteutuvat ja mitkä tahot
vastaavat niihin liittyvien toimenpiteiden suunnittelusta, johtamisesta sekä
tässä tarvittavasta yhteistyöstä.
14. Yhteistyötarpeet ja Marinin hallituksen sote-uudistus
Vammaispalvelut
Kasvatus-ja opetustoimi
Kouluterveydenhuolto
Kunnalle
jäävät
palvelut
Hyvinvointialueelle
siirtyvät palvelut
”Hoito ja hoiva”
”Huolenpito asukkaasta”
15. Tulkintoja ja pohdintaa II
• Sote-uudistuksessa yhteistyötarpeisiin ja työnjakoon tulisi kiinnittää nykyistä
voimakkaammin huomiota kaikilla tasoilla (lainsäädäntö/ohjaus-, poliittinen-
päätöksenteko-, johto-, asiantuntija-, asiakas-)
• Mikäli uudistuksella vaarannetaan yhteistyötä ja synnytetään uusia raja-aitoja tehtävien
välille, asetetut tavoitteet eivät toteudu
• Sote- ja muiden kunnallisten peruspalveluiden yhteyttä on toistaiseksi huomioitu
vain rajallisilta osin sote-uudistuksen rakenne- ja työnjakoratkaisua valittaessa
• Tulosten pohjalta olisi mahdollista päätyä myös hallituksen sote-uudistuksesta
poikkeavaan työnjakoratkaisuun kuntien ja alueiden välillä. Huom. yhteistyötarve ei ole
kuitenkaan ainoa valinnoissa huomioitava näkökulma
• Mikäli uudistus toteutuu esitetyssä muodossa, tulisi kuntien erilaisuuteen
kiinnittää yhteistyötarpeiden ja työnjaon näkökulmasta huomiota
• tutkimuksen tulokset puoltavat myös tarvetta mahdollistaa hyvinvointialueen ja kuntien
väliset työnjakoratkaisut niissä tilanteissa, joissa kunnan kantokyky riittää yhdyspinta-
alueella olevista sote-tehtävistä suoriutumiseen