Miksi läheiset tulisi ottaa huomioon päihdehoidossa? Toipumisorientaation näkökulma Maila Toivanen, perheterapeutti, Perheiden päihdeavokuntoutus Helsingin kaupunki Viivi Väänänen, sosiaaliohjaaja, Perheiden päihdeavokuntoutus Helsingin kaupunki

1. Miksi läheiset tulisi ottaa
huomioon päihdehoidossa?
Toipumisorientaation
näkökulma

2. Perheiden päihdeavokuntoutus
• Päihdetyötä helsinkiläisissä lapsiperheissä
• Sosiaaliohjausta, perheterapiaa sekä
ryhmätoimintaa
• Osana Helsingin kaupungin päihdepalveluja
• Usein yhteistyössä lastensuojelun kanssa
• Toipumisorientaatio viitekehyksenä
13.05.2019 Maila Toivanen ja Viivi Väänänen 2

3. Läheisen kertomaa (nainen 35v)
• Syyllisyys ja häpeä
• Ohjailu / kontrollointi
• ”Pakkomielteinen” suhde
• Sokeutuminen omalle tilanteelle
• Kokemus siitä, että on yksin
• Lähipiirin vaikutus
13.05.2019 3Maila Toivanen ja Viivi Väänänen

4. Kuka on läheinen
13.05.2019 Maila Toivanen ja Viivi Väänänen 4
• Päihdehuoltolaki (7§)
• Perhe voi määritellä omat läheisensä ja
itsensä voi määritellä läheiseksi
• Läheinen havaitsee haitallisen päihteiden
käytön usein ensin ja hyötyy varhaisesta
tuesta
• Läheisillä on oma toipumisprosessi

5. Toipumisorientoitunut työskentely on kokonaisvaltainen,
monimuotoinen sekä yksilöllinen lähestymistapa ja
prosessi (Boutillier ym. 2011, Bradstreet, 2004, Hänninen 2012, Kankaanpää & Kurki
2013)
• ”Asiakkaiden toiveet kuullaan ja huomioidaan”
• ”Tekemisen rauha ja oma tahti”
• ”Elämän kokonaisuuden huomioiminen”
13.05.2019 Maila Toivanen ja Viivi Väänänen 5

6. Kannustetaan suunnitelmaan, joka keskittyy
hyvinvointiin ja toipumiseen (Boutillier ym. 2011)
• ”Houkutellaan toipumaan”
• ”Ei pelkästään päihdehoitoa”
• ”Toipuminen on aktiivisempi näkökulma kuin kuntoutuminen”
13.05.2019 Maila Toivanen ja Viivi Väänänen 6

7. Toivon ylläpito, usko muutokseen, elämän
merkityksellisyys, voimaantuminen ja
sosiaaliset suhteet tukevat toipumista
(Hänninen 2012, Kankaanpää & Kurki 2013, Nordling, Järvinen &
Lähteenlahti 2015)
• ”Pidetty yllä toivoa”
• ”Kun riittävän usein sanotaan, että olet hyvä ja tärkeä,
niin siihen alkaa itsekin uskoa”
13.05.2019 Maila Toivanen ja Viivi Väänänen 7

8. Arkisissa olosuhteissa voimavaroja on
helpompaa löytää (Nordling, Järvinen & Lähteenlahti 2015)
• ”Työntekijän kanssa ollaan ´yhdessä nuotiolla´”
13.05.2019 Maila Toivanen ja Viivi Väänänen 8

9. Tiedon lisääminen, eli psykoedukaatio on tärkeä
osa toipumisorientoitunutta työskentelyä
(Nordling, Järvinen & Lähteenlahti 2015)
• ”Sietokyky on lisääntynyt, kun tietää, että toipuminen vie aikaa”
• ”Tutkiva, ei opettava”
• ”Neuvotellaan ihmismäisesti”
• ”Oli hyvä, kun sai tietoa riippuvuudesta” (kommentti lasten
ryhmästä)
13.05.2019 Maila Toivanen ja Viivi Väänänen 9

10. Asiakas aktiivisena suunnittelijana
ja toteuttajana (Boutillier ym. 2011, Nordling,
Järvinen & Lähteenlahti 2015)
• ”Työntekijän sitoutuminen”
• ”Oman elämän herruus”
13.05.2019 Maila Toivanen ja Viivi Väänänen 10

11. Kuulluksi tuleminen, ihmisen hyväksyminen
sellaisena kuin hän on. Olennaista osallisuus
ja vertaistuki. (Kankaanpää & Kurki 2013)
• ”Ei ole yksin”
• ”Arvostava ja hyväksyvä ilmapiiri”
• ”Vuorovaikutus ja sen tasa-arvoisuus, kunnioitus”
• ”Vaikeissa asioissa on tärkeää kuulla, että toinenkin
on ollut samassa tilanteessa”
13.05.2019 Maila Toivanen ja Viivi Väänänen 11

12. Haasteita
• Ammatillisuuden säilyttäminen
• Aina ei mennä vain iloisesti eteenpäin
• Läheisen huomioiminen verkostotyössä
• Perheiden monimuotoisuuden huomiointi
• Työskentely voi viedä aikaa, toisaalta voi myös
säästää aikaa
13.05.2019 Maila Toivanen ja Viivi Väänänen 12

13. LÄHTEET
• Boutillier, C., Leamy, M., Bird, V., Davidson, L., Williams, J. & Slade, M. (2011). What
Does Recovery Mean in Practice? A Qualitative Analysis of International Recovery-
Oriented Practice Guidance. Psychiatric Services. ps.psychiatryonline.org. December
2011 vol. 62 No. 12, 1470–1476.
• Bradstreet, S. (2004). Elements of Recovery: International learning and the Scottish
context. Teoksessa S. Bradstreet & W. Brown, SRN Discussion Paper Series. Report
No.1. Glasgow: Scottish Recovery Network.
• Hänninen, E. (2012). Choices for Recovery. Community-Based Rehabilitation and the
Clubhouse Model as Means to Mental Health Reforms. Tampere: Juvenes Print.
• Kankaanpää, S. & Kurki, M. (2013). Toipuminen kokemuksena. Teoksessa H. Falk, M.
Kurki, P. Rissanen, S. Kankaanpää & N. Sinkkonen. Kuntoutujasta toimijaksi– kokemus
asiantuntijuudeksi (s. 9–19). Tampere: Juvenes Print, Suomen Yliopistopaino Oy. THL
• Nordling, E., Järvinen, M. & Lähteenlahti, Y. (2015). Toipumisorientaatio hoidon ja
kuntoutuksen viitekehyksenä. Teoksessa A. Partanen, J. Moring, V. Bergman, J.
Karjalainen, M. Kesänen, J. Markkula, M. Marttunen, S. Mustalampi, E. Nordling, T.
Partonen, P. Santalahti, P. Solin, T. Tuulos & S. Wuorio (toim.), Mielenterveys- ja
päihdesuunnitelma 2009–2015. Miten tästä eteenpäin?
13.05.2019 Maila Toivanen ja Viivi Väänänen 13

14. Lämmin kiitos!
13.05.2019 Maila Toivanen ja Viivi Väänänen 14