Sosiaalialan osaamiskeskus Verso myy ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seutukoordinaatiopalvelua alueen kunnille. Esityksessä käydään läpi palvelun toimenkuvaa, sisältöä ja toiminnan perusteita.
Ehkäisevän työn seutukoordinaattori koordinoi Päijät-Hämeessä neljän tuulen (päihteet, mielenterveys, ongelmapelaaminen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivalta) rajapinnoilla tehtävää yhteistyötä.
Esityksessä kuvataan työn rakennetta ja sisältöä lyhyesti.
Työsuojelupaneeli XII: Työsuojelu ja kognitiivinen ergonomia Työterveyslaitos
Kognitiivisen ergonomian eri haasteita esiintyi vähintään jossain määrin 70-90 % työpaikoista. Noin puolella vastaajien työpaikoista (49 %) oli jo käsitelty niitä ja etsitty aktiivisesti ratkaisuja. Avovastausten perusteella erityisen suuri tarve on ottaa käyttöön keinoja keskeytysten ja viestitulvan hallintaan sekä tunnistaa ja ratkoa ohjeisiin ja toimintatapoihin liittyviä epäselvyyksiä.
Työsuojelulla ja työterveyshuollolla on yhtenäinen näkemys työterveysyhteistyön tavoitteista työpaikoilla. Yli 75 prosenttia työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö toimii erittäin tai melko hyvin. Vain pieni osa on sitä mieltä, että yhteistyö toimii huonosti. Minna Toivanen, Auli Airila ja Minna Janhonen 2015.
Ehkäisevän työn seutukoordinaattori koordinoi Päijät-Hämeessä neljän tuulen (päihteet, mielenterveys, ongelmapelaaminen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivalta) rajapinnoilla tehtävää yhteistyötä.
Esityksessä kuvataan työn rakennetta ja sisältöä lyhyesti.
Työsuojelupaneeli XII: Työsuojelu ja kognitiivinen ergonomia Työterveyslaitos
Kognitiivisen ergonomian eri haasteita esiintyi vähintään jossain määrin 70-90 % työpaikoista. Noin puolella vastaajien työpaikoista (49 %) oli jo käsitelty niitä ja etsitty aktiivisesti ratkaisuja. Avovastausten perusteella erityisen suuri tarve on ottaa käyttöön keinoja keskeytysten ja viestitulvan hallintaan sekä tunnistaa ja ratkoa ohjeisiin ja toimintatapoihin liittyviä epäselvyyksiä.
Työsuojelulla ja työterveyshuollolla on yhtenäinen näkemys työterveysyhteistyön tavoitteista työpaikoilla. Yli 75 prosenttia työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö toimii erittäin tai melko hyvin. Vain pieni osa on sitä mieltä, että yhteistyö toimii huonosti. Minna Toivanen, Auli Airila ja Minna Janhonen 2015.
Työsuojelu, yhteinen työpaikka ja verkostomainen toiminta: Työsuojelupaneeli 3Työterveyslaitos
Muiden yritysten läsnäolo omalla työpaikalla aiheuttaa haasteita työsuojelulle ja työturvallisuudelle. Alihankinnan, vuokratyövoiman tai ostopalveluiden käyttö tuo työpaikalle eri työnantajien työntekijöitä. Muiden yritysten työntekijöiden työskentely omalla työpaikalla aiheuttaa haasteita erityisesti työsuojelutoiminnalle. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista. Paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ilmiöistä ja tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2014.
Psykososiaaliset kuormitustekijät ja niiden arviointi työpaikoilla: Työsuojel...Työterveyslaitos
Työsuojeluhenkilöstö: liian suuri työmäärä ja heikko tiedonkulku kuormittavat työpaikoilla. 85 % työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikalla on vähintään jossain määrin liian suuri työmäärä tai liian kova työtahti, vastaavasti 78 % vastaajista katsoi työpaikalla esiintyvän jatkuvia keskeytyksiä. Minna Toivanen 2016.
Julkisen alan työhyvinvointi, työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto - mikä o...Pauli Forma
Esitelmässä tarkastellaan julkisen alan työhyvinvoinnin erityispiirteitä, opetusalan työhyvinvoinnin näkökulmia sekä työhyvinvoinnin ja työkyvyn strategista johtamista.
Työsuojelupaneeli XI: Työsuojeluosaaminen ja sen kehittäminenTyöterveyslaitos
Työsuojeluhenkilöstö arvioi, että omaa osaamista olisi tarpeen vahvistaa työkyvyn seurannan ja työturvallisuuden mittareiden osalta. Myös kielitaitoon ja sosiaalisen median käyttötaitoihin kaivattiin vahvistusta. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.
Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1– 2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tässä kalvosarjassa on esitelty yhdeksännen kyselyn tulokset.
Yhdeksäs työsuojelupaneelin kysely tehtiin marraskuussa 2017. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 290. Kyselyn vastusprosentti oli n. 10 %. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä.
Monialaisuus päihde-, mielenterveys-, rahapelaamis- ja väkivaltatyössä - Neljän tuulen esimerkkinä Päijät-Häme:
Helena Heinonen, projektipäällikkö, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso
Työsuojelun ja Työhyvinvoinnin tilanne ja tarpeet työpaikoilla: Työsuojelupan...Työterveyslaitos
Työhyvinvointi ja talous ovat työpaikkojen keskustelujen ykkösaiheet tällä hetkellä. Jaksamiseen, kiireeseen ja työilmapiiriin liittyvät asiat sekä taloudellinen tilanne puhuttavat työpaikoilla juuri nyt. Kiristyvä kilpailu ja talouden kehitys nähdään laajalti keskeisinä tulevaisuuden haasteina. Työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö näyttää sujuvan varsin hyvin. Nämä seikat ilmenivät Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelupäälliköille suunnatussa ensimmäisessä Työsuojelupaneelissa (TS-paneeli). TS-paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ajankohtaisista ilmiöistä, tarpeista ja trendeistä sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista työn tekemisen arkeen työpaikoilla. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2013.
Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1– 2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tuorein kysely tehtiin maalis–huhtikuussa 2017. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 514. Kyselyn vastusprosentti oli n. 16 %. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä.
Etätyö ja sosiaalisen median käyttö työpaikoilla: Työsuojelupaneeli 4Työterveyslaitos
Miten työsuojelu toteutuu, kun töitä tehdään etänä ja viestit virtaavat somessa? Etätyö ja sosiaalisen median käyttö tuovat uusia haasteita työpaikoille ja työsuojelutoimintaan, mitä ei ole vielä huomioitu kaikkialla. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2014.
Työsuojelu, yhteinen työpaikka ja verkostomainen toiminta: Työsuojelupaneeli 3Työterveyslaitos
Muiden yritysten läsnäolo omalla työpaikalla aiheuttaa haasteita työsuojelulle ja työturvallisuudelle. Alihankinnan, vuokratyövoiman tai ostopalveluiden käyttö tuo työpaikalle eri työnantajien työntekijöitä. Muiden yritysten työntekijöiden työskentely omalla työpaikalla aiheuttaa haasteita erityisesti työsuojelutoiminnalle. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista. Paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ilmiöistä ja tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2014.
Psykososiaaliset kuormitustekijät ja niiden arviointi työpaikoilla: Työsuojel...Työterveyslaitos
Työsuojeluhenkilöstö: liian suuri työmäärä ja heikko tiedonkulku kuormittavat työpaikoilla. 85 % työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikalla on vähintään jossain määrin liian suuri työmäärä tai liian kova työtahti, vastaavasti 78 % vastaajista katsoi työpaikalla esiintyvän jatkuvia keskeytyksiä. Minna Toivanen 2016.
Julkisen alan työhyvinvointi, työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto - mikä o...Pauli Forma
Esitelmässä tarkastellaan julkisen alan työhyvinvoinnin erityispiirteitä, opetusalan työhyvinvoinnin näkökulmia sekä työhyvinvoinnin ja työkyvyn strategista johtamista.
Työsuojelupaneeli XI: Työsuojeluosaaminen ja sen kehittäminenTyöterveyslaitos
Työsuojeluhenkilöstö arvioi, että omaa osaamista olisi tarpeen vahvistaa työkyvyn seurannan ja työturvallisuuden mittareiden osalta. Myös kielitaitoon ja sosiaalisen median käyttötaitoihin kaivattiin vahvistusta. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.
Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1– 2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tässä kalvosarjassa on esitelty yhdeksännen kyselyn tulokset.
Yhdeksäs työsuojelupaneelin kysely tehtiin marraskuussa 2017. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 290. Kyselyn vastusprosentti oli n. 10 %. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä.
Monialaisuus päihde-, mielenterveys-, rahapelaamis- ja väkivaltatyössä - Neljän tuulen esimerkkinä Päijät-Häme:
Helena Heinonen, projektipäällikkö, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso
Työsuojelun ja Työhyvinvoinnin tilanne ja tarpeet työpaikoilla: Työsuojelupan...Työterveyslaitos
Työhyvinvointi ja talous ovat työpaikkojen keskustelujen ykkösaiheet tällä hetkellä. Jaksamiseen, kiireeseen ja työilmapiiriin liittyvät asiat sekä taloudellinen tilanne puhuttavat työpaikoilla juuri nyt. Kiristyvä kilpailu ja talouden kehitys nähdään laajalti keskeisinä tulevaisuuden haasteina. Työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö näyttää sujuvan varsin hyvin. Nämä seikat ilmenivät Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelupäälliköille suunnatussa ensimmäisessä Työsuojelupaneelissa (TS-paneeli). TS-paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ajankohtaisista ilmiöistä, tarpeista ja trendeistä sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista työn tekemisen arkeen työpaikoilla. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2013.
Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1– 2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tuorein kysely tehtiin maalis–huhtikuussa 2017. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 514. Kyselyn vastusprosentti oli n. 16 %. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä.
Etätyö ja sosiaalisen median käyttö työpaikoilla: Työsuojelupaneeli 4Työterveyslaitos
Miten työsuojelu toteutuu, kun töitä tehdään etänä ja viestit virtaavat somessa? Etätyö ja sosiaalisen median käyttö tuovat uusia haasteita työpaikoille ja työsuojelutoimintaan, mitä ei ole vielä huomioitu kaikkialla. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2014.
Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti on alkanut Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Toteuttajina ovat Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto sekä muut järjestöt ja yhteistyötahot. Projektin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.
Olemme luotettava sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kumppani. Asiakkaisiimme kuuluu runsaasti sekä julkisia että yksityisiä sote-sektorin organisaatioita.
Tarjoamme kaikki tarvitsemasi työnohjaus- ja konsultointipalvelut sosiaali- ja terveysalan vaativissa ammateissa toimiville. Ostopalvelumme täydentävät kunnan omaa tarjontaa. Kunnat voivat hankkia meiltä esimerkiksi koulupsykologin ja perheneuvolan palveluita.
On haastavaa saada nykyisten päihdepalveluiden piiriin ihmisiä, joilla on kerrostunut ja pitkäaikainen päihdeongelma. Tässä seminaarissa nostetaan esiin tuoretta tutkimustietoa siitä, keitä päiväkeskustoiminta nyt tavoittaa ja mihin tarpeisiin se vastaa. Hyvinvointialue- ja kuntapäättäjien sekä alueellisten organisaatioiden tulee varmistaa myös tämän ihmisryhmän pääsy arjen tuen piiriin. Järjestöt mahdollistavat laajasti päiväkeskustoiminnan yhtenä tärkeänä väylänä palveluihin. Kolmessa juuri valmistuneessa tutkimuksessa on kerätty tietoa päiväkeskuskävijöistä sekä päiväkeskusten merkityksestä kävijöille. Päiväkeskustoiminta on erityisen ajankohtainen kysymys, koska päiväkeskukset tulevat osaksi sosiaalihuoltolain palveluita vuonna 2023.
12.30 Avaus
12.35 Uuden päiväkeskus -lain uhat ja mahdollisuudet. Mitä tapahtuu, kun päihtyneenäkin saa asioida?
Lea Stenberg ja Jenni-Emilia Ronkainen, Sininauhaliitto
12.55 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen kohtaamispaikkoihin vievät ja siellä syntyvät asiakaspolut.
Sari Jurvansuu, tutkija: A-klinikkasäätiö (MIPA-tutkimusohjelma)
13.15 Yleisön reflektiot: Mikä polku hämmästytti ja puuttuuko jokin?
13.20 Tauko
13.25 Päiväkeskusten kävijäprofiilit ja yhteys päiväkeskusten merkitykseen.
Henrietta Grönlund, kaupunkiteologian professori, Helsingin yliopisto
Joni Hokkanen, tutkija, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto (Osallistavat yhteisöt -osatutkimus, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke)
13.45 Kommentaattoreiden akvaariopaneeli
• Tukikohta ry, Anne Puonti, toimintavastaava
• Nurmon Sininauha, Anna Koskimäki, toiminnanjohtaja
• Tutkija Marja Hekkala, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke (KoMa-hanke)
• Maallikkotutkija Eve Vuori, Lissu Social Club, Porin Sininauha ry
14.15 Loppukeskustelu
Päihdepäivät 2023 seminaari 7. Hyvän mielen kunta- ja MIVA (Mielenterveysvaik...EHYT
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden mielenterveyttä ja toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä osana muuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Käytännönläheiset työkalut tukevat kuntia innostamaan eri sektoreita yhteistyöhön ja konkretisoimaan toimenpiteitä. Hyvän mielen kunta -kokonaisuus tarjoaa juuri tällaisia työkaluja. Se auttaa esimerkiksi kartoittamaan kunnan nykytilanteen, suunnittelemaan toimenpiteitä ja johtamaan työtä.
Seminaarissa tutustumme Hyvän mielen kunnan kokonaisuuteen ja kuulemme esimerkkejä siitä, kuinka työkaluja on otettu käytäntöön. Lisäksi tutustumme mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointiin ja mahdollisuuksiin hyödyntää sitä osana kuntien työtä.
Seminaari sopii kaikille mielenterveys- ja päihdetyöstä kiinnostuneille. Aikaa on varattu myös keskusteluun.
Hyvän mielen kunta ja Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi: hankkeiden tuotokset ja työkalut kuntien käyttöön
Puheenjohtaja Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.00 Seminaarin avaus ja johdattelua aiheen äärelle
Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.10 Hyvän mielen kunta: tarkistuslista johtamisen tukena
Timo Lehtinen, aikuiset ja työelämä -osaston johtaja, MIELI ry
15.30 Hyvän mielen kunta: työkalupakki kuntien käyttöön
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
Hanna Heikkilä, alue- ja järjestötyön päällikkö, EHYT ry
15.55 Haastattelu: Miten Hyvän mielen kunta toimii käytännössä?
Haastateltavana Laura Sillanpää, ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori, Kouvolan kaupunki
16.15 Hyvän mielen kuntaan voi perehtyä verkkokurssilla
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
16.30 Mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnilla parempia päätöksiä
Taina Laaksoharju, asiantuntija, MIELI ry
Johtava konsultti Marjut Joen Työterveyslaitoksesta esitys Nolla toleranssi työpaikkakiusaamiseen Hyvä työelämä työkulttuuriksi seminaarissa 5.6.2013 Helsingin Allergiatalolla.
Tuovatko vakiointi ja mallintaminen toimivampaa arkea ikäihmiselle? Tiina Aut...THL
Tiina Autio & Meri Pekkanen: Tuovatko vakiointi ja mallintaminen toimivampaa arkea ikäihmiselle?
Johtamisen RAI-seminaari 3.4.2019.
Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
3. Seutukoordinaation tavoitteena
on sekä seudullisesti että alueellisesti
• kehittää, rakentaa, edistää ja tukea ehkäisevän mielenterveys- ja
päihdetyön sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaisen työn
koordinaatiota ja verkostoyhteistyötä
• välittää ajankohtaista tietoa ja osaamista toimijoiden käyttöön
• edistää ehkäisevän työn tunnettuuden ja osaamisen lisääntymistä
yhteistyössä eri toimijoiden kanssa periaatteella ”ehkäisevä työ kuuluu
kaikille”
• mahdollistaa laajan yhteistoiminta-alueenlaajuisen verkostoyhteistyön ja
rakenteen toiminnan jatkuminen ja kehittyminen
4. Seutukoordinaattori
• toimii seutukoordinaatioryhmän puheenjohtajana ja vastaa seudullisen
ehkäisevän työn ja yhteistyön toteutumisesta
• tekee tiivistä yhteistyötä aluekoordinaattoreiden kanssa ja osallistuu
alueverkostotyön kehittämiseen
• etsii ja rakentaa paikallista, alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä
sekä tekee sitä eri verkostoissa ja toimijoiden kanssa edistäen ehkäisevän
työn näkökulmaa ja tekemistä osana kunkin toimijan perustyötä
• seuraa alan ja aihepiirin keskustelua sekä välittää tuoreinta tietoa alueen
toimijoiden käyttöön
• selvittää perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaation asemaa ja
vastuita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
5. PETE
Seutukoordinaatioryhmä:
Seutukoordinaattori
Aluekoordinaattorit (8)
Perusterveydenhuollon
yksikkö
Järjestöt
Lahden
alueverkosto
Peruspalvelukeskus
Oivan alueverkostot:
Hollola,
Hämeenkoski ja
Kärkölä & Asikkala &
Padasjoki
Peruspalvelukeskus
AAVAn alueverkostot
(4):
Sysmä-Hartola
Nastola
Iitti
Orimattilan seutu
Nasto
la
SyHa
O:lan
seutu
Aluekoordinaattori
Teija Ahvenainen
Aluekoordinaattori
Hannu Lehtonen
Aluekoordinaattori
Annikki Tirkkonen & Marja-Liisa Puonti
Aluekoordinaattori
Jenni Pösö
Aluekoordinaattori
Tuija Kajasrinne
Ehyt ry
Heli
Vaija
Kriisi-
keskus
Katja
Ryhänen
PTH-
yksikkö
Sari
Hokkanen
Verso
Susanna
Leimio
Heinolan
alueverkosto
Aluekoordinaattori
Maija-Liisa Heikkinen
HO
HÄ
Iitti
Aluekoordinaattori
Kampanja-
työryhmät
Muut
verkostot
KÄ
PA
AS
ALUEVERKOSTORAKENNE
PÄIJÄT-HÄMEEN EHKÄISEVÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ (PETE)
6. Ehkäisevän työn asema ja paikka
Huolen vyöhykkeistö (Tom Arnkil & Esa Eriksson, THL)
EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLI
1 2 3 4
Ei huolta lainkaan. Pieni huoli tai ihmettely
käynyt mielessä.
Luottamus omiin
mahdollisuuksiin hyvä.
Ajatuksia lisävoimavarojen
tarpeesta.
Huoli kasvaa ja on
tuntuvaa.
Luottamus omiin
mahdollisuuksiin
heikkenee.
Omat voimavarat
ehtymässä.
Selvästi koettu lisävoima-
varojen ja kontrollin *)
lisäämisen tarve.
Huolta on paljon ja jatkuvasti,
huoli on erittäin suuri.
Omat keinot loppumassa tai
lopussa.
Lisävoimavaroja, kontrollia ja
muutos tilanteeseen saatava
heti.
• Varhainen
puuttuminen
• Puheeksiotto
• Mini-
interventio
Peruspalvelut – Erikoissairaanhoito - Kuntoutus
E h k ä i s e v ä t y ö
Mahdollisuuksien
luominen KuntoutusR i s k i t e k i j ö i d e n j a h a i t t o j e n e h k ä i s y H o i t o
Susanna Leimio 2013
8. Tarve kehittää
yhteistyötä rajapinnoilla
Ennalta
ehkäisevä
työ
R a j a p i n t a
asenteet
tunnistaminen
puheeksiotto
ohjaus
Yhteistyö
Hoito
kuntoutus
ei huolta pieni huoli tuntuva huoli suuri huoli
Mahdollisuuksien luominen
• Ehkäisevä päihdetyö
• Mielenterveyden edistäminen
• Pelihaittojen ehkäisy
• Perheiden turvallisuutta
vahvistava toiminta
• Varhainen puuttuminen
• Puheeksiotto
• Motivoiva haastattelu
• Mini-interventio
Riskitekijöiden ja haittojen ehkäisy
• Palvelupolut
• Ehkäisevä työ
9. Verkostodialogisen
palvelukulttuurin tarve?
• Aikamme haasteina
– Sektorijakoisuus
– Asiantuntija- ja
yksilökeskeisyys
– Asiakkaat toimenpiteiden
kohteita
– Passivoituminen
– Monimutkaiset
verkostoyhteistyötä vaativat
tilanteet
Jukka Pyhäjoki 1.11.2012
10. Valtio
• Valtakunnallinen
• Ohjaus: Lait,
säädökset, ohjeet
Kunta
• Paikallinen /
valtakunnallinen
• Peruspalvelut
Kolmas
sektori
• Valtakunnallinen
/ paikallinen
• Kansalaistoiminta
Palvelun käyttäjä Palvelu Palvelun tarjoaja
Yhteistyö: Verkostotyö
Susanna Leimio 2013
12. • Tiedon jalostumista ja jakamista
• Oivalluksia
• Innostumista
• Uuden oppimista
• Asenteiden muokkausta
• Suuntien löytämistä
• Tekemisen meininkiä
• Tekoja
Repussa välineitä asiakkaiden
kohtaamiseen ja palvelujen
kehittämiseen!
Asenteet
Tiedot, taidot ja osaaminen
Kokemukset
Hiljainen tieto
Ammatillinen ja tieteellinen tieto
sekä asiakastieto