Helsingin alueellisen kulttuurityön malli – osallisuutta ja kumppanuutta, Ari Tolvanen, FM, Helsingin kulttuurikeskus

1. Alueellisen kulttuurityön
malli
Kumppanuutta ja osallisuutta
28.10.15
Ari Tolvanen

5. Alueellisen kulttuurityön malli
(ns. Helsingin malli)
• Taidelaitoksia ja taiteen ammattilaisryhmiä kannustetaan toimimaan seiniensä
ulkopuolella eri kaupunginosissa yhteistyössä alueen asukkaiden ja yhteisöjen
kanssa uusilla toimintatavoilla
TAVOITTEENA:
• tasapainottaa ja monipuolistaa kaupunginosien taide- ja kulttuuritarjontaa
• vahvistaa asukkaiden kulttuurista osallisuutta
• alueellisten toimijoiden ja taidelaitosten yhteistyön lisääminen – ”uudet yleisöt”
• vahvistaa kaupunginosien sosiaalista pääomaa ja myönteistä profiloitumista
• pilotoidaan vuosina 2016-2018
• pilotointialueina: Jakomäki, Kaarela, Maunula ja Vuosaari
Alueet erilaisia – luo kiinnostavan pohjan seurannalle ja analyysille
• toimintaan varattu avustussumma n. 380 000 euroa
• yhteisölliset kehittämishankkeet vuosina 2012-15 pohjana

6. Vaihdannan ja kumppanuuden lähtökohtia
- PÄÄTOIMIJAT JA -ROOLIT :
- Kulttuurikeskus – koordinaattori, päärahoittaja
- Taidelaitokset - tuottajat
- Aluetoimijat (asukkaat, hallintokunnat, muut
palveluiden tuottajat…) - mahdollistajat
- Toimijoilla erilaiset roolit, intressit ja resurssit
- Resurssien yhdistäminen hankkeisiin edellyttää toimijoiden intressien
tunnistamista hankemuotoilussa, intressien ”kääntämistä” yhteiseksi projektiksi
- Alustojen pystytys päätoimijoiden väliselle dialogille
- Hankkeet ovat kehittämishankkeita – toimintatavat ja tavoitteet selkiytyvät
dialogissa. Hankkeiden suuntaa myös mahdollista muuttaa tarvittaessa
KESKEISET RISKIT:
- Ei synny pysyvää muutosta tai hyötyä
- Alueet: eivät tunnista hankkeiden tuomia mahdollisuuksia
- Laitokset: eivät kytkeydy riittävästi alueeseen

8.
1980
-­‐
1993
Aluetyön virtauksia 1980 -
Virkamiestyöryhmät
-­‐ Useimmissa
kaupunginosissa
-­‐ Paikallisverkostoaja5elu
-­‐ Korkeasuhdanne
-­‐
pää5yy
lamaan
-­‐ Virastot
keski5yvät
ydintoimintoihinsa
ja
virkamiestyöryhmät
näive5yvät
Lähidemokra8an
1.
aalto:
Yhteissuunni?elu,
alueelliset
kehi?ämisrahat,
SOFY…
Asukastaloverkosto
-­‐ Asukkaat
o5avat
tyhjiä
>loja
käy5öönsä
-­‐ Yhteiskerho>lat
yleistyvät
-­‐ Asukastaloverkosto
-­‐ Osa
kansalais-­‐
yhteiskuntaa
1994
-­‐
1999
Asukasjärjestöjen
kukoistus
-­‐ Kaupunginosa-­‐
yhdistykset
elpyvät
-­‐ N.
60
kaupunginosa-­‐
tapahtumaa
vuodessa
-­‐ Kaupunginosien
neEsivut
–
vuorovaikutusrakenteet
ja
informaa>on
vaihto
alueiden
kesken
Lähidemokra8an
2.
aalto:
Val8on
osallisuushanke
2000-­‐2005
Some-­‐liikkeet
-­‐ Uudenlainen
mobilisaa>o
ja
vastuunjako
vs.
III
–
sektorin
tradi>o
-­‐ Hallinnon
ja
liikkeiden
kohtaaminen?
-­‐ Palveluiden
keskitys
vs.
”Helsingin
malli”
Lähidemokra8an
3.
aalto:
Helsingin
demokra8ahanke
2010-­‐
Lama ja sen
jälkeinen aika