SlideShare a Scribd company logo
1 of 19
Download to read offline
TÄSTÄ ON KYSE:
1.  Mitä kansalaisten asenteet ja osallistuminen kertovat
demokratian tilasta?
2.  Millaisilla uusilla osallistumismuodoilla demokratiaa on
vahvistettu ja tullaan vahvistamaan?
3.  Miten demokratiatrendejä voidaan arvioida legitimiteetin
näkökulmasta?
Kansanvallan uudet muodot Suomessa –tutkimushanke 2015-2016 (Turun yliopisto ja
oikeusministeriö)
•  Twitter @KansanvaltaVol2
•  Blogi blogit.utu.fi/kansanvaltavol2/
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 1
LUOTTAMUS
•  Suomalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin Euroopan
huipputasoa
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 2
Lähde: Marien 2013
LUOTTAMUS
•  Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin hieman
laskussa viime vuosina
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 3Lähde: Borg 2013
SUORAN DEMOKRATIAN KANNATUS
•  Suoran demokratian kannatus Suomessa EU:n keskitasoa
korkeampaa (Leininger 2015)
•  ‘Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä
useammin ratkaista kansanäänestyksellä’ 2003-2011, %
(Borg 2013)
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 4
DEMOKRATIA-ASENTEET KUNTATASOLLA
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 5
0
10
20
30
40
50
60
1996 2000 2004 2008 2011 2015
'Uskon luottamushenkilöiden ajavan
vilpittömästi kunnan parasta' (% samaa
mieltä)
0
10
20
30
40
50
60
1996 2000 2004 2008 2011
'Kunnallinen päätöksenteko on
oikeudenmukaista ja kohtelee tasavertaisesti
eri väestöryhmiä' (% samaa mieltä)
0
10
20
30
40
50
60
2008 2011 2015
'Kunnassani kuunnellaan kuntalaisten
mielipiteitä' (% samaa mieltä)
0
10
20
30
40
50
60
2004 2008 2011
'Tärkeistä asioista päätettäessä tulisi järjestää
kunnallinen kansanäänestys' (% samaa mieltä)
Lähde: Kuntaliitto 2006; 2014; 2015
DEMOKRATIA-ASENTEET KUNTATASOLLA II
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 6
Lähde: Turun seudun kuntauudistus –kyselytutkimus 2013
0 10 20 30 40 50 60 70
Keskustelutilaisuuksien kautta voidaan
parantaa kuntalaisten ja poliittisten
päättäjien keskinäistä luottamusta
Uutta teknologiaa, esim. Internet-
äänestyksiä tulisi hyödyntää säännöllisesti
Erilaisia vapaamuotoisia menetelmiä, kuten
työpajoja ja keskustelutilaisuuksia tarvitaan
säännöllisesti
Äänestäminen kunnallisvaaleissa on riittävä
tapa vaikuttaa
OSALLISTUMISTRENDIT
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 7
40
45
50
55
60
65
70
75
80
85
90
Äänestysaktiivisuus eduskunta- ja kunnallisvaaleissa1960-2012, %
Eduskuntavaalit
Kuntavaalit
Lähde: Borg 2013
OSALLISTUMISTRENDIT II
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 8
Lähde: Turun seudun kuntauudistus –kyselytutkimus 2013
0 20 40 60 80
Kunnallinen kansanäänestys
Asukaskysely
Avoin keskustelutilaisuus
Internet-kysely
Palautteenanto kunnan kotisivujen
kautta
Kuntalaisaloite
Kunnanvaltuuston esityslistan
kommentointi
Työpaja tai ideariihi
Aloite kunnallisesta
kansanäänestyksestä
% olisi kiinnostunut
tekemään
% on tehnyt
VIIME VUOSINA VAHVISTUNEET
OSALLISTUMISMUODOT
•  Väestöryhmiä edustavat toimielimet: vanhus-, vammais-,
maahanmuuttajaneuvostot, nuorisovaltuustot
•  Vanhusneuvostot lakisääteisiksi 2013, nuorisovaltuustot 2015
•  Suora demokratia: kunnalliset kansanäänestykset ja
kansanäänestysaloitteet
•  Mahdollisuus tehdä kansanäänestysaloitteita sähköisesti 2013 lähtien
(kuntalaisaloite.fi)
•  Deliberatiiviset kansalaisraadit
•  Kuntalaisia tasapuolisesti edustava 10-24 henkilön raati, joka
asiantuntijoita kuulemalla ja keskustelemalla tuottaa esityksiä
päätöksentekijöille ja hallinnonaloille
•  Käyttäjälähtöinen suunnittelu
•  Kuten case Kalasatama
•  Paljon käytettyjä myös kyselyt, keskustelutilaisuudet ja yksittäisen
kuntalaisen aloitteet/palaute
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 9
TULOSSA
•  Osallistuva budjetointi
•  Pilotoitu ainakin Helsingin nuorisopalveluissa ja
keskustakirjastossa
•  Joukkoistaminen, mobiiliosallistuminen ja muut sähköiset
osallistumiskanavat
•  Verkkoaivoriihi, internet-keskustelufoorumit, Täsä-sovellus
(Turku), ‘kerro kartalla’ –tyyppiset sovellukset kuten pehmoGIS
•  Osallistuva tutkimus, kansalaistiede (citizen science)
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 10
TILANNEKUVA
•  Suomessa osallistumiskäsitys vahvasti inklusiivinen ja
pluralistinen
•  Vähemmistöjen osallistumisoikeudet pyritty turvaamaan
erityisesti paikallistasolla
•  Suomessa kansalaisosallistuminen kuitenkin edelleen vahvasti
konsultoivassa roolissa
•  Päätöksentekovaltaa ei herkästi delegoida kansalaisille
•  Vrt. useat USA:n osavaltiot, Sveitsi, Saksan ja UK:n
paikallistaso, Brasilia
•  Myös kansalaisilta tulevan ‘inputin’ laatuun kiinnitetty
vähemmän huomiota
•  Valistunut kansalaismielipide vahvistunut deliberatiivisten
kansalaisraatien ja joukkoistamisen myötä
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 11
DEMOKRATIATRENDIT JA LEGITIMITEETTI
•  ‘Kriittisten kansalaisten’ joukon kasvu on herättänyt huolen
demokraattisen hallinnon legitimiteetistä
•  Legitimiteetti = päätöksen tai päätöksiä tekevän tahon
hyväksyttävyys ja oikeutus
•  Legitimiteetti demokratiakäsityksissä
•  Edustuksellinen demokratia: vallankäyttö on oikeutettua jos se
perustuu vapaisiin ja kilpailullisiin vaaleihin
•  Osallistuva demokratia: Kansalaisten aktiivinen osallistuminen
päätöksentekoon tekee siitä legitiimiä
•  Deliberatiivinen demokratia: Päätökset ovat legitiimejä jos ne
perustuvat tasapuoliseen ja puntaroivaan keskusteluun, jossa
kaikki näkökulmat ovat edustettuina
•  Legitimaatio = päätöksentekijöiden aktiivinen toiminta tai retoriikka
vallankäytön ja päätösten oikeuttamiseksi
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 12
LEGITIMITEETIN MITTARIT JA TARVE
•  Mitataan yleensä kansalaisten asenteista
•  Tyytyväisyys päätöksiin ja osallistumiskanaviin, luottamus
yhteiskunnallisiin instituutioihin, tyytyväisyys demokratian
toimivuuteen
•  Mihin legitimiteettiä tarvitaan?
•  Lisää päätösten noudattamista
•  Pitää yllä päätöksiä tekevien tahojen tukea ja luottamusta
niihin myös kriisiaikoina
•  Tehokkaampi ja vähemmän valvontaa sekä voimankäyttöä
vaativa hallinto
•  Kestävämpiä ratkaisuja kollektiivisiin ongelmiin
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 13
LEGITIMITEETIN RAKENTUMINEN
•  Perinteisesti demokraattisesti valitut päätöksentekijät ovat
olettaneet heidän kannatuksensa olevan seurausta kansalaisia
miellyttävistä päätöksistä
•  Fokus politiikan tuotoksissa: korjattu tie, parantunut
liikenneturvallisuus, pääsy lääkärin vastaanotolle
•  Kuitenkin, legitimiteetti rakentuu myös päätöksenteon prosesseista
•  Sosiaalipsykologia: proseduraalinen oikeudenmukaisuus
•  Päätös voidaan kokea hyväksyttäväksi tai oikeudenmukaiseksi, jos
se on tehty tavalla, jossa kansalaisia on kuultu
•  Tutkimus osoittaa, että kansalaiset arvioivat päätöksiä sekä
suhteessa omiin intresseihinsä että suhteessa päätösprosessin
avoimuuteen
•  Vaikutuksia kansalaistottelemattomuuteen, lakien
noudattamiseen, valituksiin ym.
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 14
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 15
UUDET OSALLISTUMISMUODOT JA
LEGITIMITEETTI
•  Legitimiteetin tulkinnat hallinnossa
•  Ei näin: ‘Kansalaiset voidaan saada nielemään hankalat
päätökset jos heille annetaan näennäinen mahdollisuus
vaikuttaa’
•  Vaan esimerkiksi näin: ‘Mitkä prosessit kansalaiset kokevat
oikeudenmukaisiksi, ja miten niitä voitaisiin hyödyntää
todellisessa päätöksenteossa’
•  Kaikki osallistuminen ei siis välttämättä ole legitiimiä
kansalaistenkaan mielestä
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 16
ESIMERKKEJÄ UUSIEN
OSALLISTUMISMUOTOJEN
LEGITIMITEETTIKYSYMYKSISTÄ
•  Käyttäjälähtöinen suunnittelu, joukkoistaminen ja kyselyt
•  Agenda määrittyy ulkopuolelta; Miten tietyt palvelut tulisi järjestää
vs. mitä palveluja ylipäänsä kansalaiset kaipaavat?
•  Osallistujina kaikkein kiinnostuneimmat, nk. usual suspects:
tuleeko eri väestöryhmien näkökulmat huomioitua?
•  Perimmäisenä tavoitteena tiedonkeruu, ei välttämättä
vaikuttaminen
•  Usein tilivelvollisuus puuttuu; Miten kansalaismielipide vaikutti ja
miksi ei?
•  Kansalaisraadit, kansalaisneuvostot
•  Osallistujina edustava mutta pieni joukko kansalaisia; kaikki
halukkaat eivät välttämättä pääse mukaan
•  Miten ne, ketkä jätettiin ulkopuolelle, kokevat raadin/neuvoston
esitykset?
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 17
KOHTI LEGITIIMIÄ OSALLISTUMISTA
KAUPUNGEISSA
•  Osallistumisen vaikuttavuus selväksi osallistujille prosessin
alussa
•  Olisiko mahdollisuutta jättää agenda ja tavoite avoimiksi?
•  Osallistujien valinnan (ja poissulkemisen) perustelu osallistujille
•  Huomiota kiinnitettävä myös niihin, jotka eivät osallistu
•  Uusilla osallistumismuodoilla ei ole mitään vaikutuksia
hallinnon legitimiteettiin, elleivät kansalaiset tiedä niiden
olemassaolosta -> Tiedotus ja läpinäkyvyys
•  Tuotetun kansalaismielipiteen tiedottaminen ja alistaminen
julkiseen keskusteluun
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 18
KIITOS!
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 19

More Related Content

Similar to Demokratiatrendit

Media ja demokratia_jr
Media ja demokratia_jrMedia ja demokratia_jr
Media ja demokratia_jrJarmo Rinne
 
Osallistumisympäristö Kuntatalo 16.3.2012
Osallistumisympäristö Kuntatalo 16.3.2012Osallistumisympäristö Kuntatalo 16.3.2012
Osallistumisympäristö Kuntatalo 16.3.2012Teemu Ropponen
 
IOM Helsinki:ACCESS Youth Cafe´- Keskustelutilaisuus 16.06.2015, Nykytaiteen ...
IOM Helsinki:ACCESS Youth Cafe´- Keskustelutilaisuus 16.06.2015, Nykytaiteen ...IOM Helsinki:ACCESS Youth Cafe´- Keskustelutilaisuus 16.06.2015, Nykytaiteen ...
IOM Helsinki:ACCESS Youth Cafe´- Keskustelutilaisuus 16.06.2015, Nykytaiteen ...ACCESS Helsinki
 
AVAIN vaikuttavaan sosiaalityöhön
AVAIN vaikuttavaan sosiaalityöhön AVAIN vaikuttavaan sosiaalityöhön
AVAIN vaikuttavaan sosiaalityöhön Paula Saikkonen
 
HY Sosiaalisen Median Seminaari OSY 15.11.2011
 HY Sosiaalisen Median Seminaari OSY 15.11.2011 HY Sosiaalisen Median Seminaari OSY 15.11.2011
HY Sosiaalisen Median Seminaari OSY 15.11.2011Teemu Ropponen
 
Internetin kehityssuuntia Vnk Sosiaalisen median seminaari
Internetin kehityssuuntia Vnk Sosiaalisen median seminaariInternetin kehityssuuntia Vnk Sosiaalisen median seminaari
Internetin kehityssuuntia Vnk Sosiaalisen median seminaariTuija Aalto
 
Somus Järjestötyöpaja 12.11.2010: Järjestöjen uusia rooleja nettiaikana
Somus Järjestötyöpaja 12.11.2010: Järjestöjen uusia rooleja nettiaikanaSomus Järjestötyöpaja 12.11.2010: Järjestöjen uusia rooleja nettiaikana
Somus Järjestötyöpaja 12.11.2010: Järjestöjen uusia rooleja nettiaikanaKari A. Hintikka
 
JyväSkylä 23.4.2008
JyväSkylä 23.4.2008JyväSkylä 23.4.2008
JyväSkylä 23.4.2008Jarmo Rinne
 
Nettiväki ja vaatteet - kuluttajayhteisöt digiajalla
Nettiväki ja vaatteet - kuluttajayhteisöt digiajallaNettiväki ja vaatteet - kuluttajayhteisöt digiajalla
Nettiväki ja vaatteet - kuluttajayhteisöt digiajallaSalla-Maaria Laaksonen
 
Jarmo Rinne: Paikallisuus osallisuus ja osattomuus
Jarmo Rinne: Paikallisuus osallisuus ja osattomuus Jarmo Rinne: Paikallisuus osallisuus ja osattomuus
Jarmo Rinne: Paikallisuus osallisuus ja osattomuus Sitra
 
Sitra elinvoima foorumi
Sitra elinvoima foorumiSitra elinvoima foorumi
Sitra elinvoima foorumiJarmo Rinne
 
Miten tutkija voi vaikuttaa päätöksentekoon?
Miten tutkija voi vaikuttaa päätöksentekoon?Miten tutkija voi vaikuttaa päätöksentekoon?
Miten tutkija voi vaikuttaa päätöksentekoon?Demos Helsinki
 
Osallistumisympäristö HAUS 11.10.2012
Osallistumisympäristö HAUS 11.10.2012Osallistumisympäristö HAUS 11.10.2012
Osallistumisympäristö HAUS 11.10.2012Teemu Ropponen
 
Avoin ministeriö: toteutuuko demokratia sosiaalisen median kautta?
Avoin ministeriö: toteutuuko demokratia sosiaalisen median kautta?Avoin ministeriö: toteutuuko demokratia sosiaalisen median kautta?
Avoin ministeriö: toteutuuko demokratia sosiaalisen median kautta?Joonas Pekkanen
 
Julkishallinnon mahdollisuudet sosiaalisessa mediassa
Julkishallinnon mahdollisuudet sosiaalisessa mediassaJulkishallinnon mahdollisuudet sosiaalisessa mediassa
Julkishallinnon mahdollisuudet sosiaalisessa mediassaMikko Rindell
 
Jyrki Kasvi: Koodi on laki - Digitaalista demokratiaa
Jyrki Kasvi: Koodi on laki - Digitaalista demokratiaa Jyrki Kasvi: Koodi on laki - Digitaalista demokratiaa
Jyrki Kasvi: Koodi on laki - Digitaalista demokratiaa Sitra
 
Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen
Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminenKunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen
Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminenSitra / Hyvinvointi
 

Similar to Demokratiatrendit (20)

Pekka Sauri - Johtaminen = viestintä
Pekka Sauri - Johtaminen = viestintäPekka Sauri - Johtaminen = viestintä
Pekka Sauri - Johtaminen = viestintä
 
Media ja demokratia_jr
Media ja demokratia_jrMedia ja demokratia_jr
Media ja demokratia_jr
 
Osallistumisympäristö Kuntatalo 16.3.2012
Osallistumisympäristö Kuntatalo 16.3.2012Osallistumisympäristö Kuntatalo 16.3.2012
Osallistumisympäristö Kuntatalo 16.3.2012
 
IOM Helsinki:ACCESS Youth Cafe´- Keskustelutilaisuus 16.06.2015, Nykytaiteen ...
IOM Helsinki:ACCESS Youth Cafe´- Keskustelutilaisuus 16.06.2015, Nykytaiteen ...IOM Helsinki:ACCESS Youth Cafe´- Keskustelutilaisuus 16.06.2015, Nykytaiteen ...
IOM Helsinki:ACCESS Youth Cafe´- Keskustelutilaisuus 16.06.2015, Nykytaiteen ...
 
AVAIN vaikuttavaan sosiaalityöhön
AVAIN vaikuttavaan sosiaalityöhön AVAIN vaikuttavaan sosiaalityöhön
AVAIN vaikuttavaan sosiaalityöhön
 
HY Sosiaalisen Median Seminaari OSY 15.11.2011
 HY Sosiaalisen Median Seminaari OSY 15.11.2011 HY Sosiaalisen Median Seminaari OSY 15.11.2011
HY Sosiaalisen Median Seminaari OSY 15.11.2011
 
Jussila: Tutkimusta ja tiedottamista Kelassa
Jussila: Tutkimusta ja tiedottamista KelassaJussila: Tutkimusta ja tiedottamista Kelassa
Jussila: Tutkimusta ja tiedottamista Kelassa
 
Internetin kehityssuuntia Vnk Sosiaalisen median seminaari
Internetin kehityssuuntia Vnk Sosiaalisen median seminaariInternetin kehityssuuntia Vnk Sosiaalisen median seminaari
Internetin kehityssuuntia Vnk Sosiaalisen median seminaari
 
Somus Järjestötyöpaja 12.11.2010: Järjestöjen uusia rooleja nettiaikana
Somus Järjestötyöpaja 12.11.2010: Järjestöjen uusia rooleja nettiaikanaSomus Järjestötyöpaja 12.11.2010: Järjestöjen uusia rooleja nettiaikana
Somus Järjestötyöpaja 12.11.2010: Järjestöjen uusia rooleja nettiaikana
 
09092011
0909201109092011
09092011
 
JyväSkylä 23.4.2008
JyväSkylä 23.4.2008JyväSkylä 23.4.2008
JyväSkylä 23.4.2008
 
Nettiväki ja vaatteet - kuluttajayhteisöt digiajalla
Nettiväki ja vaatteet - kuluttajayhteisöt digiajallaNettiväki ja vaatteet - kuluttajayhteisöt digiajalla
Nettiväki ja vaatteet - kuluttajayhteisöt digiajalla
 
Jarmo Rinne: Paikallisuus osallisuus ja osattomuus
Jarmo Rinne: Paikallisuus osallisuus ja osattomuus Jarmo Rinne: Paikallisuus osallisuus ja osattomuus
Jarmo Rinne: Paikallisuus osallisuus ja osattomuus
 
Sitra elinvoima foorumi
Sitra elinvoima foorumiSitra elinvoima foorumi
Sitra elinvoima foorumi
 
Miten tutkija voi vaikuttaa päätöksentekoon?
Miten tutkija voi vaikuttaa päätöksentekoon?Miten tutkija voi vaikuttaa päätöksentekoon?
Miten tutkija voi vaikuttaa päätöksentekoon?
 
Osallistumisympäristö HAUS 11.10.2012
Osallistumisympäristö HAUS 11.10.2012Osallistumisympäristö HAUS 11.10.2012
Osallistumisympäristö HAUS 11.10.2012
 
Avoin ministeriö: toteutuuko demokratia sosiaalisen median kautta?
Avoin ministeriö: toteutuuko demokratia sosiaalisen median kautta?Avoin ministeriö: toteutuuko demokratia sosiaalisen median kautta?
Avoin ministeriö: toteutuuko demokratia sosiaalisen median kautta?
 
Julkishallinnon mahdollisuudet sosiaalisessa mediassa
Julkishallinnon mahdollisuudet sosiaalisessa mediassaJulkishallinnon mahdollisuudet sosiaalisessa mediassa
Julkishallinnon mahdollisuudet sosiaalisessa mediassa
 
Jyrki Kasvi: Koodi on laki - Digitaalista demokratiaa
Jyrki Kasvi: Koodi on laki - Digitaalista demokratiaa Jyrki Kasvi: Koodi on laki - Digitaalista demokratiaa
Jyrki Kasvi: Koodi on laki - Digitaalista demokratiaa
 
Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen
Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminenKunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen
Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen
 

Demokratiatrendit

  • 1. TÄSTÄ ON KYSE: 1.  Mitä kansalaisten asenteet ja osallistuminen kertovat demokratian tilasta? 2.  Millaisilla uusilla osallistumismuodoilla demokratiaa on vahvistettu ja tullaan vahvistamaan? 3.  Miten demokratiatrendejä voidaan arvioida legitimiteetin näkökulmasta? Kansanvallan uudet muodot Suomessa –tutkimushanke 2015-2016 (Turun yliopisto ja oikeusministeriö) •  Twitter @KansanvaltaVol2 •  Blogi blogit.utu.fi/kansanvaltavol2/ M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 1
  • 2. LUOTTAMUS •  Suomalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin Euroopan huipputasoa M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 2 Lähde: Marien 2013
  • 3. LUOTTAMUS •  Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin hieman laskussa viime vuosina M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 3Lähde: Borg 2013
  • 4. SUORAN DEMOKRATIAN KANNATUS •  Suoran demokratian kannatus Suomessa EU:n keskitasoa korkeampaa (Leininger 2015) •  ‘Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin ratkaista kansanäänestyksellä’ 2003-2011, % (Borg 2013) M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 4
  • 5. DEMOKRATIA-ASENTEET KUNTATASOLLA M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 5 0 10 20 30 40 50 60 1996 2000 2004 2008 2011 2015 'Uskon luottamushenkilöiden ajavan vilpittömästi kunnan parasta' (% samaa mieltä) 0 10 20 30 40 50 60 1996 2000 2004 2008 2011 'Kunnallinen päätöksenteko on oikeudenmukaista ja kohtelee tasavertaisesti eri väestöryhmiä' (% samaa mieltä) 0 10 20 30 40 50 60 2008 2011 2015 'Kunnassani kuunnellaan kuntalaisten mielipiteitä' (% samaa mieltä) 0 10 20 30 40 50 60 2004 2008 2011 'Tärkeistä asioista päätettäessä tulisi järjestää kunnallinen kansanäänestys' (% samaa mieltä) Lähde: Kuntaliitto 2006; 2014; 2015
  • 6. DEMOKRATIA-ASENTEET KUNTATASOLLA II M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 6 Lähde: Turun seudun kuntauudistus –kyselytutkimus 2013 0 10 20 30 40 50 60 70 Keskustelutilaisuuksien kautta voidaan parantaa kuntalaisten ja poliittisten päättäjien keskinäistä luottamusta Uutta teknologiaa, esim. Internet- äänestyksiä tulisi hyödyntää säännöllisesti Erilaisia vapaamuotoisia menetelmiä, kuten työpajoja ja keskustelutilaisuuksia tarvitaan säännöllisesti Äänestäminen kunnallisvaaleissa on riittävä tapa vaikuttaa
  • 7. OSALLISTUMISTRENDIT M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 7 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 Äänestysaktiivisuus eduskunta- ja kunnallisvaaleissa1960-2012, % Eduskuntavaalit Kuntavaalit Lähde: Borg 2013
  • 8. OSALLISTUMISTRENDIT II M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 8 Lähde: Turun seudun kuntauudistus –kyselytutkimus 2013 0 20 40 60 80 Kunnallinen kansanäänestys Asukaskysely Avoin keskustelutilaisuus Internet-kysely Palautteenanto kunnan kotisivujen kautta Kuntalaisaloite Kunnanvaltuuston esityslistan kommentointi Työpaja tai ideariihi Aloite kunnallisesta kansanäänestyksestä % olisi kiinnostunut tekemään % on tehnyt
  • 9. VIIME VUOSINA VAHVISTUNEET OSALLISTUMISMUODOT •  Väestöryhmiä edustavat toimielimet: vanhus-, vammais-, maahanmuuttajaneuvostot, nuorisovaltuustot •  Vanhusneuvostot lakisääteisiksi 2013, nuorisovaltuustot 2015 •  Suora demokratia: kunnalliset kansanäänestykset ja kansanäänestysaloitteet •  Mahdollisuus tehdä kansanäänestysaloitteita sähköisesti 2013 lähtien (kuntalaisaloite.fi) •  Deliberatiiviset kansalaisraadit •  Kuntalaisia tasapuolisesti edustava 10-24 henkilön raati, joka asiantuntijoita kuulemalla ja keskustelemalla tuottaa esityksiä päätöksentekijöille ja hallinnonaloille •  Käyttäjälähtöinen suunnittelu •  Kuten case Kalasatama •  Paljon käytettyjä myös kyselyt, keskustelutilaisuudet ja yksittäisen kuntalaisen aloitteet/palaute M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 9
  • 10. TULOSSA •  Osallistuva budjetointi •  Pilotoitu ainakin Helsingin nuorisopalveluissa ja keskustakirjastossa •  Joukkoistaminen, mobiiliosallistuminen ja muut sähköiset osallistumiskanavat •  Verkkoaivoriihi, internet-keskustelufoorumit, Täsä-sovellus (Turku), ‘kerro kartalla’ –tyyppiset sovellukset kuten pehmoGIS •  Osallistuva tutkimus, kansalaistiede (citizen science) M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 10
  • 11. TILANNEKUVA •  Suomessa osallistumiskäsitys vahvasti inklusiivinen ja pluralistinen •  Vähemmistöjen osallistumisoikeudet pyritty turvaamaan erityisesti paikallistasolla •  Suomessa kansalaisosallistuminen kuitenkin edelleen vahvasti konsultoivassa roolissa •  Päätöksentekovaltaa ei herkästi delegoida kansalaisille •  Vrt. useat USA:n osavaltiot, Sveitsi, Saksan ja UK:n paikallistaso, Brasilia •  Myös kansalaisilta tulevan ‘inputin’ laatuun kiinnitetty vähemmän huomiota •  Valistunut kansalaismielipide vahvistunut deliberatiivisten kansalaisraatien ja joukkoistamisen myötä M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 11
  • 12. DEMOKRATIATRENDIT JA LEGITIMITEETTI •  ‘Kriittisten kansalaisten’ joukon kasvu on herättänyt huolen demokraattisen hallinnon legitimiteetistä •  Legitimiteetti = päätöksen tai päätöksiä tekevän tahon hyväksyttävyys ja oikeutus •  Legitimiteetti demokratiakäsityksissä •  Edustuksellinen demokratia: vallankäyttö on oikeutettua jos se perustuu vapaisiin ja kilpailullisiin vaaleihin •  Osallistuva demokratia: Kansalaisten aktiivinen osallistuminen päätöksentekoon tekee siitä legitiimiä •  Deliberatiivinen demokratia: Päätökset ovat legitiimejä jos ne perustuvat tasapuoliseen ja puntaroivaan keskusteluun, jossa kaikki näkökulmat ovat edustettuina •  Legitimaatio = päätöksentekijöiden aktiivinen toiminta tai retoriikka vallankäytön ja päätösten oikeuttamiseksi M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 12
  • 13. LEGITIMITEETIN MITTARIT JA TARVE •  Mitataan yleensä kansalaisten asenteista •  Tyytyväisyys päätöksiin ja osallistumiskanaviin, luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin, tyytyväisyys demokratian toimivuuteen •  Mihin legitimiteettiä tarvitaan? •  Lisää päätösten noudattamista •  Pitää yllä päätöksiä tekevien tahojen tukea ja luottamusta niihin myös kriisiaikoina •  Tehokkaampi ja vähemmän valvontaa sekä voimankäyttöä vaativa hallinto •  Kestävämpiä ratkaisuja kollektiivisiin ongelmiin M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 13
  • 14. LEGITIMITEETIN RAKENTUMINEN •  Perinteisesti demokraattisesti valitut päätöksentekijät ovat olettaneet heidän kannatuksensa olevan seurausta kansalaisia miellyttävistä päätöksistä •  Fokus politiikan tuotoksissa: korjattu tie, parantunut liikenneturvallisuus, pääsy lääkärin vastaanotolle •  Kuitenkin, legitimiteetti rakentuu myös päätöksenteon prosesseista •  Sosiaalipsykologia: proseduraalinen oikeudenmukaisuus •  Päätös voidaan kokea hyväksyttäväksi tai oikeudenmukaiseksi, jos se on tehty tavalla, jossa kansalaisia on kuultu •  Tutkimus osoittaa, että kansalaiset arvioivat päätöksiä sekä suhteessa omiin intresseihinsä että suhteessa päätösprosessin avoimuuteen •  Vaikutuksia kansalaistottelemattomuuteen, lakien noudattamiseen, valituksiin ym. M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 14
  • 15. M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 15
  • 16. UUDET OSALLISTUMISMUODOT JA LEGITIMITEETTI •  Legitimiteetin tulkinnat hallinnossa •  Ei näin: ‘Kansalaiset voidaan saada nielemään hankalat päätökset jos heille annetaan näennäinen mahdollisuus vaikuttaa’ •  Vaan esimerkiksi näin: ‘Mitkä prosessit kansalaiset kokevat oikeudenmukaisiksi, ja miten niitä voitaisiin hyödyntää todellisessa päätöksenteossa’ •  Kaikki osallistuminen ei siis välttämättä ole legitiimiä kansalaistenkaan mielestä M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 16
  • 17. ESIMERKKEJÄ UUSIEN OSALLISTUMISMUOTOJEN LEGITIMITEETTIKYSYMYKSISTÄ •  Käyttäjälähtöinen suunnittelu, joukkoistaminen ja kyselyt •  Agenda määrittyy ulkopuolelta; Miten tietyt palvelut tulisi järjestää vs. mitä palveluja ylipäänsä kansalaiset kaipaavat? •  Osallistujina kaikkein kiinnostuneimmat, nk. usual suspects: tuleeko eri väestöryhmien näkökulmat huomioitua? •  Perimmäisenä tavoitteena tiedonkeruu, ei välttämättä vaikuttaminen •  Usein tilivelvollisuus puuttuu; Miten kansalaismielipide vaikutti ja miksi ei? •  Kansalaisraadit, kansalaisneuvostot •  Osallistujina edustava mutta pieni joukko kansalaisia; kaikki halukkaat eivät välttämättä pääse mukaan •  Miten ne, ketkä jätettiin ulkopuolelle, kokevat raadin/neuvoston esitykset? M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 17
  • 18. KOHTI LEGITIIMIÄ OSALLISTUMISTA KAUPUNGEISSA •  Osallistumisen vaikuttavuus selväksi osallistujille prosessin alussa •  Olisiko mahdollisuutta jättää agenda ja tavoite avoimiksi? •  Osallistujien valinnan (ja poissulkemisen) perustelu osallistujille •  Huomiota kiinnitettävä myös niihin, jotka eivät osallistu •  Uusilla osallistumismuodoilla ei ole mitään vaikutuksia hallinnon legitimiteettiin, elleivät kansalaiset tiedä niiden olemassaolosta -> Tiedotus ja läpinäkyvyys •  Tuotetun kansalaismielipiteen tiedottaminen ja alistaminen julkiseen keskusteluun M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 18
  • 19. KIITOS! M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 19