Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen
Demokratiatrendit
1. TÄSTÄ ON KYSE:
1. Mitä kansalaisten asenteet ja osallistuminen kertovat
demokratian tilasta?
2. Millaisilla uusilla osallistumismuodoilla demokratiaa on
vahvistettu ja tullaan vahvistamaan?
3. Miten demokratiatrendejä voidaan arvioida legitimiteetin
näkökulmasta?
Kansanvallan uudet muodot Suomessa –tutkimushanke 2015-2016 (Turun yliopisto ja
oikeusministeriö)
• Twitter @KansanvaltaVol2
• Blogi blogit.utu.fi/kansanvaltavol2/
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 1
2. LUOTTAMUS
• Suomalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin Euroopan
huipputasoa
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 2
Lähde: Marien 2013
3. LUOTTAMUS
• Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin hieman
laskussa viime vuosina
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 3Lähde: Borg 2013
4. SUORAN DEMOKRATIAN KANNATUS
• Suoran demokratian kannatus Suomessa EU:n keskitasoa
korkeampaa (Leininger 2015)
• ‘Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä
useammin ratkaista kansanäänestyksellä’ 2003-2011, %
(Borg 2013)
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 4
5. DEMOKRATIA-ASENTEET KUNTATASOLLA
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 5
0
10
20
30
40
50
60
1996 2000 2004 2008 2011 2015
'Uskon luottamushenkilöiden ajavan
vilpittömästi kunnan parasta' (% samaa
mieltä)
0
10
20
30
40
50
60
1996 2000 2004 2008 2011
'Kunnallinen päätöksenteko on
oikeudenmukaista ja kohtelee tasavertaisesti
eri väestöryhmiä' (% samaa mieltä)
0
10
20
30
40
50
60
2008 2011 2015
'Kunnassani kuunnellaan kuntalaisten
mielipiteitä' (% samaa mieltä)
0
10
20
30
40
50
60
2004 2008 2011
'Tärkeistä asioista päätettäessä tulisi järjestää
kunnallinen kansanäänestys' (% samaa mieltä)
Lähde: Kuntaliitto 2006; 2014; 2015
6. DEMOKRATIA-ASENTEET KUNTATASOLLA II
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 6
Lähde: Turun seudun kuntauudistus –kyselytutkimus 2013
0 10 20 30 40 50 60 70
Keskustelutilaisuuksien kautta voidaan
parantaa kuntalaisten ja poliittisten
päättäjien keskinäistä luottamusta
Uutta teknologiaa, esim. Internet-
äänestyksiä tulisi hyödyntää säännöllisesti
Erilaisia vapaamuotoisia menetelmiä, kuten
työpajoja ja keskustelutilaisuuksia tarvitaan
säännöllisesti
Äänestäminen kunnallisvaaleissa on riittävä
tapa vaikuttaa
7. OSALLISTUMISTRENDIT
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 7
40
45
50
55
60
65
70
75
80
85
90
Äänestysaktiivisuus eduskunta- ja kunnallisvaaleissa1960-2012, %
Eduskuntavaalit
Kuntavaalit
Lähde: Borg 2013
8. OSALLISTUMISTRENDIT II
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 8
Lähde: Turun seudun kuntauudistus –kyselytutkimus 2013
0 20 40 60 80
Kunnallinen kansanäänestys
Asukaskysely
Avoin keskustelutilaisuus
Internet-kysely
Palautteenanto kunnan kotisivujen
kautta
Kuntalaisaloite
Kunnanvaltuuston esityslistan
kommentointi
Työpaja tai ideariihi
Aloite kunnallisesta
kansanäänestyksestä
% olisi kiinnostunut
tekemään
% on tehnyt
9. VIIME VUOSINA VAHVISTUNEET
OSALLISTUMISMUODOT
• Väestöryhmiä edustavat toimielimet: vanhus-, vammais-,
maahanmuuttajaneuvostot, nuorisovaltuustot
• Vanhusneuvostot lakisääteisiksi 2013, nuorisovaltuustot 2015
• Suora demokratia: kunnalliset kansanäänestykset ja
kansanäänestysaloitteet
• Mahdollisuus tehdä kansanäänestysaloitteita sähköisesti 2013 lähtien
(kuntalaisaloite.fi)
• Deliberatiiviset kansalaisraadit
• Kuntalaisia tasapuolisesti edustava 10-24 henkilön raati, joka
asiantuntijoita kuulemalla ja keskustelemalla tuottaa esityksiä
päätöksentekijöille ja hallinnonaloille
• Käyttäjälähtöinen suunnittelu
• Kuten case Kalasatama
• Paljon käytettyjä myös kyselyt, keskustelutilaisuudet ja yksittäisen
kuntalaisen aloitteet/palaute
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 9
10. TULOSSA
• Osallistuva budjetointi
• Pilotoitu ainakin Helsingin nuorisopalveluissa ja
keskustakirjastossa
• Joukkoistaminen, mobiiliosallistuminen ja muut sähköiset
osallistumiskanavat
• Verkkoaivoriihi, internet-keskustelufoorumit, Täsä-sovellus
(Turku), ‘kerro kartalla’ –tyyppiset sovellukset kuten pehmoGIS
• Osallistuva tutkimus, kansalaistiede (citizen science)
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 10
11. TILANNEKUVA
• Suomessa osallistumiskäsitys vahvasti inklusiivinen ja
pluralistinen
• Vähemmistöjen osallistumisoikeudet pyritty turvaamaan
erityisesti paikallistasolla
• Suomessa kansalaisosallistuminen kuitenkin edelleen vahvasti
konsultoivassa roolissa
• Päätöksentekovaltaa ei herkästi delegoida kansalaisille
• Vrt. useat USA:n osavaltiot, Sveitsi, Saksan ja UK:n
paikallistaso, Brasilia
• Myös kansalaisilta tulevan ‘inputin’ laatuun kiinnitetty
vähemmän huomiota
• Valistunut kansalaismielipide vahvistunut deliberatiivisten
kansalaisraatien ja joukkoistamisen myötä
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 11
12. DEMOKRATIATRENDIT JA LEGITIMITEETTI
• ‘Kriittisten kansalaisten’ joukon kasvu on herättänyt huolen
demokraattisen hallinnon legitimiteetistä
• Legitimiteetti = päätöksen tai päätöksiä tekevän tahon
hyväksyttävyys ja oikeutus
• Legitimiteetti demokratiakäsityksissä
• Edustuksellinen demokratia: vallankäyttö on oikeutettua jos se
perustuu vapaisiin ja kilpailullisiin vaaleihin
• Osallistuva demokratia: Kansalaisten aktiivinen osallistuminen
päätöksentekoon tekee siitä legitiimiä
• Deliberatiivinen demokratia: Päätökset ovat legitiimejä jos ne
perustuvat tasapuoliseen ja puntaroivaan keskusteluun, jossa
kaikki näkökulmat ovat edustettuina
• Legitimaatio = päätöksentekijöiden aktiivinen toiminta tai retoriikka
vallankäytön ja päätösten oikeuttamiseksi
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 12
13. LEGITIMITEETIN MITTARIT JA TARVE
• Mitataan yleensä kansalaisten asenteista
• Tyytyväisyys päätöksiin ja osallistumiskanaviin, luottamus
yhteiskunnallisiin instituutioihin, tyytyväisyys demokratian
toimivuuteen
• Mihin legitimiteettiä tarvitaan?
• Lisää päätösten noudattamista
• Pitää yllä päätöksiä tekevien tahojen tukea ja luottamusta
niihin myös kriisiaikoina
• Tehokkaampi ja vähemmän valvontaa sekä voimankäyttöä
vaativa hallinto
• Kestävämpiä ratkaisuja kollektiivisiin ongelmiin
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 13
14. LEGITIMITEETIN RAKENTUMINEN
• Perinteisesti demokraattisesti valitut päätöksentekijät ovat
olettaneet heidän kannatuksensa olevan seurausta kansalaisia
miellyttävistä päätöksistä
• Fokus politiikan tuotoksissa: korjattu tie, parantunut
liikenneturvallisuus, pääsy lääkärin vastaanotolle
• Kuitenkin, legitimiteetti rakentuu myös päätöksenteon prosesseista
• Sosiaalipsykologia: proseduraalinen oikeudenmukaisuus
• Päätös voidaan kokea hyväksyttäväksi tai oikeudenmukaiseksi, jos
se on tehty tavalla, jossa kansalaisia on kuultu
• Tutkimus osoittaa, että kansalaiset arvioivat päätöksiä sekä
suhteessa omiin intresseihinsä että suhteessa päätösprosessin
avoimuuteen
• Vaikutuksia kansalaistottelemattomuuteen, lakien
noudattamiseen, valituksiin ym.
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 14
16. UUDET OSALLISTUMISMUODOT JA
LEGITIMITEETTI
• Legitimiteetin tulkinnat hallinnossa
• Ei näin: ‘Kansalaiset voidaan saada nielemään hankalat
päätökset jos heille annetaan näennäinen mahdollisuus
vaikuttaa’
• Vaan esimerkiksi näin: ‘Mitkä prosessit kansalaiset kokevat
oikeudenmukaisiksi, ja miten niitä voitaisiin hyödyntää
todellisessa päätöksenteossa’
• Kaikki osallistuminen ei siis välttämättä ole legitiimiä
kansalaistenkaan mielestä
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 16
17. ESIMERKKEJÄ UUSIEN
OSALLISTUMISMUOTOJEN
LEGITIMITEETTIKYSYMYKSISTÄ
• Käyttäjälähtöinen suunnittelu, joukkoistaminen ja kyselyt
• Agenda määrittyy ulkopuolelta; Miten tietyt palvelut tulisi järjestää
vs. mitä palveluja ylipäänsä kansalaiset kaipaavat?
• Osallistujina kaikkein kiinnostuneimmat, nk. usual suspects:
tuleeko eri väestöryhmien näkökulmat huomioitua?
• Perimmäisenä tavoitteena tiedonkeruu, ei välttämättä
vaikuttaminen
• Usein tilivelvollisuus puuttuu; Miten kansalaismielipide vaikutti ja
miksi ei?
• Kansalaisraadit, kansalaisneuvostot
• Osallistujina edustava mutta pieni joukko kansalaisia; kaikki
halukkaat eivät välttämättä pääse mukaan
• Miten ne, ketkä jätettiin ulkopuolelle, kokevat raadin/neuvoston
esitykset?
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 17
18. KOHTI LEGITIIMIÄ OSALLISTUMISTA
KAUPUNGEISSA
• Osallistumisen vaikuttavuus selväksi osallistujille prosessin
alussa
• Olisiko mahdollisuutta jättää agenda ja tavoite avoimiksi?
• Osallistujien valinnan (ja poissulkemisen) perustelu osallistujille
• Huomiota kiinnitettävä myös niihin, jotka eivät osallistu
• Uusilla osallistumismuodoilla ei ole mitään vaikutuksia
hallinnon legitimiteettiin, elleivät kansalaiset tiedä niiden
olemassaolosta -> Tiedotus ja läpinäkyvyys
• Tuotetun kansalaismielipiteen tiedottaminen ja alistaminen
julkiseen keskusteluun
M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 18