Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Kaupungin kuumat lähteet – Helsingin metropolialueen   innovaatioympäristöt   Timo Cantell & Markus Laine
Miksi kirja tehtiin?               Innovaatioteema on tärkeä,                   mutta kaluttu luu.      • Tavoitteena oli ...
Joseph Schumpeter (1934)           innovaatioista:• Uuden tuotteen esittely - sellaisen, joka ei ole  kuluttajille entuude...
Esityksen sisältö• Innovatiivisuus kaupunkien kilpailu-  kykytekijänä ennen ja nyt• Miten innovatiivisuutta mitataan• Pist...
Euroopan suurkaupunkiverkosto• 70 taloudellisesti merkittävää  suurkaupunkialuetta• 25% EU-27 alueen väestöstä• 34% alueen...
Kaupunkien muutosdynamiikka?     • Kaupungit kasvukoneena (Harvey Molotch       1976)     • Parokkiaalinen pääoma houkutte...
Teollinen kasvukone     • Kasvukoalitio: maanomistajia, poliitikkoja,       virkamiehiä, rakennusliikkeitä,       kiinteis...
Teollisuustuotannon %-osuus BKT:stä korkean ja     alhaisen tulotason maissa 1980-1995.     (The World Bank 2000.)%40     ...
Jälkiteollinen kasvukone     • Kasvukoalitioon nousee myös palvelujen,       kulttuurin, vapaa-ajan, muotoilun ja markkino...
Teollisen ja jälkiteollisen kaupungin                                   piirteitä   Teollinen kaupunki                    ...
Kaupunkiprofiilit     • New York: ”Business City that Never Sleeps”     • ”Kovat tuotantotekijät”: yrityspalvelut,       r...
Jälkiteollisia kaupunkiprofiilejaLähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimitta...
Paikkojen merkitys?     • Investointien sykli nopeampi ja liikkuvuus       suurempaa     • Paradoksi: paikkojen merkitys k...
Kaupunkien menestys nyt     • Menestyvimmät kaupungit ovat keskittyneet       ideointia vaativaan tuotantoon, kuten uuteen...
Strategia?     • Mitä paremmassa asemassa kaupunki on       globaalissa kaupunkihierarkiassa, sitä       helpompi on houku...
Miten innovatiivisuutta mitataan?     • Tiheyden ja arvonlisäyksen suhde (Loikkanen       & Susiluoto)     • Arvonlisäys –...
Mistä kasautumisedut johtuvat?     Taloustieteessä on pitkään keskusteltu kasautumisetujen        luonteesta:         • Se...
Tutkimustuloksia tiheyden ja tuottavuudensuhteesta • USA:n piirikunnissa (counties) työvoiman tiheyden   kaksinkertaistumi...
Alustavia kokeita Suomea koskevalla tilastollisellamallilla  Suomen seutukunnat 2001-2006 (taloudellisesti normaalia    ai...
Arvonlisäys neliökilometriä kohden jaasukastiheys, seutukunnat            Arvonlisäystiheys log/(euroa/km²)            17 ...
Arvonlisäys neliökilometriä kohden jakoulutustaso, seutukunnat   Arvonlisäys/ € km² (logaritminen)   100 000              ...
Arvonlisäys – kaupunkien välillä,  suuret kaupungit vrt. EU-27keskiarvo (Laakso & Kostiainen)
Väestö Itämeren alueen suurkaupungeissa v. 2008(milj. asukasta).                                  Pietari                 ...
Tuotannon arvonlisäys (brutto) Itämeren alueensuurkaupungeissa v. 2008 (miljardia euroa)                 Tukholma         ...
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpä...
Helsingin %-osuus Suomen taloudesta 1975-2008  %  20                                                                      ...
Toimialaryhmien tai klustereiden henkilöstömäärätpääkaupunkiseudun kunnissa vuonna 2007 Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. H...
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpä...
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpä...
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpä...
Pääkaupunkiseudun %-osuus kibs-alojen arvonlisäyksestä1975-2007         %         70         60                           ...
Osaajien sijoittuminen
Ulkomaisten 30-59 -vuotiaiden osaajien osuus alueen väestöstä                                                             ...
Korkeasti koulutettujen osaajien osuus väestöstä,20-64-vuotiaat                                                           ...
Helsingin MetropolialueinnovaatioympäristönäVAHVUUDET                              HEIKKOUDET• Koulutus ja T&K keskittymä ...
Helsingin MetropolialueinnovaatioympäristönäMAHDOLLISUUDET                           UHAT• Yliopistouudistusten onnistumin...
Millainen ”keihäänkärki” Helsinki ja    metropolialue haluaa olla?  Richard Florida: The World Is Spiky. The Atlantic Mont...
Keskustelua: strategia        innovaatiopolitiikkaan?• Helsingin ”keihäänkärki” (Itämeren alue) +  linkit globaaleihin inn...
Keskustelua: missä mennään?• Ollaan siirrytty kaupunkiallianssien väliseen  kilpailuun, tällöin Helsinki-Tallinna kilpaile...
Keskustelua: hallinto?• Tulevaisuusvisio puuttuu, tämä aika yleinen  tilanne ja tunnelma, kaikki ihmetyksen alla,  toimija...
Keskustelua: kaupungin rooli?• Ei vain talouspolitiikkaa vaan laaja-alaisempaa  yhteiskuntapolitiikkaa• Kaupungin rooli: m...
Keskustelua: palvelut?• Kaupunkipalveluiden tuotantotapoja tulisi jatkossa  avata. Käyttäjät odottavat parempia  vuorovaik...
Kiitos!
Kaupungin kuumat lähteet -diaesitys
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Kaupungin kuumat lähteet -diaesitys

1,185 views

Published on

Helsingin metropolialueella innovaatiotalous saadaan loistamaan, kun tekemiselle järjestetään mahdollisuuksia, epäonnistuminen sallitaan ja onnistumiset hyödynnetään yhdessä. Lue lisää, miten temppu tehdään.

Published in: News & Politics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Kaupungin kuumat lähteet -diaesitys

  1. 1. Kaupungin kuumat lähteet – Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt Timo Cantell & Markus Laine
  2. 2. Miksi kirja tehtiin? Innovaatioteema on tärkeä, mutta kaluttu luu. • Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja työvälineitä Helsingin (Helsinki-Tallinna –alueen) strategisen suunnittelun tueksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi. • Tutkimushanke kirjan takana: Itämeren markkinat ja Helsingin metropolialueen kilpailukyky (Harry Schulman, Maantieteen laitos ja Tietokeskus & Riitta Kosonen, CEMAT)
  3. 3. Joseph Schumpeter (1934) innovaatioista:• Uuden tuotteen esittely - sellaisen, joka ei ole kuluttajille entuudestaan tunnettu• Uuden tuotantotavan tai -menetelmän esittely: voi olla myös uusi tapa kaupallistaa hyödyke• Uuden markkinan avautuminen - sellaisen, jossa tuotetta ei aikaisemmin ole ollut kaupan, olivatpa nämä markkinat olleet olemassa jo aikaisemmin tai eivät
  4. 4. Esityksen sisältö• Innovatiivisuus kaupunkien kilpailu- kykytekijänä ennen ja nyt• Miten innovatiivisuutta mitataan• Pistoja Helsingin tilanteeseen• SWOT• Keskustelua
  5. 5. Euroopan suurkaupunkiverkosto• 70 taloudellisesti merkittävää suurkaupunkialuetta• 25% EU-27 alueen väestöstä• 34% alueen BKT:stä• Suuret kaupunkialueet ovat ennen kaikkea palveluiden keskittymiä: palvelujen osuus työpaikoista 80%• Lontoossa, Amsterdamissa ja Brysselissä yli 90%
  6. 6. Kaupunkien muutosdynamiikka? • Kaupungit kasvukoneena (Harvey Molotch 1976) • Parokkiaalinen pääoma houkuttelee luokseen liikkuvaa metropolipääomaa • Miten kaupunki onnistuu houkuttelemaan alueelleen parhaat resurssit lisäarvon tuottamiseksi?Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.Helsinki 2011
  7. 7. Teollinen kasvukone • Kasvukoalitio: maanomistajia, poliitikkoja, virkamiehiä, rakennusliikkeitä, kiinteistönkehittäjiä • Kaupunkien kilpailu teollisuuslaitoksista: ”savupiippujen jahtaaminen” • Massatuotanto • Työvoima • Arvonmuodostus: teollisen tuotannon kautta • (Vaihtoarvojen ja käyttöarvojen ristiriita)Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.Helsinki 2011
  8. 8. Teollisuustuotannon %-osuus BKT:stä korkean ja alhaisen tulotason maissa 1980-1995. (The World Bank 2000.)%40 Korkean tulotason 38 % 37 % jälkiteolliset maat35 32 % Alhaisen tulotason 32 % teollistuvat maat30 1980 1995Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.
  9. 9. Jälkiteollinen kasvukone • Kasvukoalitioon nousee myös palvelujen, kulttuurin, vapaa-ajan, muotoilun ja markkinoinnin osaajia • Palvelusektorin laajentuminen, korkean teknologian painoarvon kasvu, innovaatiotoiminta • Arvonmuodostus: osaamisen, tiedon, designin, palvelujen kautta • Clark (2005) City as an Entertainment Machine • Tietyissä kehittyneissä maissa palvelujen osuus elinkeinorakenteesta jo 70%Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.Helsinki 2011
  10. 10. Teollisen ja jälkiteollisen kaupungin piirteitä Teollinen kaupunki Jälkiteollinen kaupunki Työvoima Osaajat Tehdas Studio Massatuotanto ja in-house- Joustava verkottunut tuotanto ja orientaatio arvoketjut Sarjatuotannon tehokkuus Innovaatioiden tuoma kilpailuetu Määrä Strateginen design Hierarkia Verkosto Yksisuuntainen joukkotiedotus Monikanavainen ja -suuntainen media Monokulttuurisuus Monikulttuurisuus Toimeentulo Elämänlaatu Ydinperhe UusperheLähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.Helsinki 2011
  11. 11. Kaupunkiprofiilit • New York: ”Business City that Never Sleeps” • ”Kovat tuotantotekijät”: yrityspalvelut, rahoitus, korkea teknologia, huippututkimus • ”Pehmeät tuotantotekijät”: kulttuuri, kongressipalvelut, logistiikka, matkailu • Elämän laatutekijöistä syntyy kaupungeille tulevaisuudessa entistä tärkeämpi kilpailuvaltti (Clark 2004)Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.Helsinki 2011
  12. 12. Jälkiteollisia kaupunkiprofiilejaLähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.Helsinki 2011.
  13. 13. Paikkojen merkitys? • Investointien sykli nopeampi ja liikkuvuus suurempaa • Paradoksi: paikkojen merkitys kasvaa • HP:n toimitusjohtajan kommentti: ”Pitäkää verohuojennuksenne ja valtatieliittymänne; me menemme sinne missä osaajat ovat”.Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.Helsinki 2011
  14. 14. Kaupunkien menestys nyt • Menestyvimmät kaupungit ovat keskittyneet ideointia vaativaan tuotantoon, kuten uuteen teknologiaan, mediaan ja rahoitukseen • Skaalautuva työ, monistettavat ideatLähde: Edward L. Glaeser: Cities, Agglomeration and Spatial Eduillibrium (2008)
  15. 15. Strategia? • Mitä paremmassa asemassa kaupunki on globaalissa kaupunkihierarkiassa, sitä helpompi on houkutella korkean arvonlisäyksen toimintoja • Suuret kaupungit, kuten New York ja Tokio vahvoja monella arvonmuodostuksen osa- alueella • Pienemmät kaupungit eivät voi olla vahvoja kaikessa  valinta korostuuLähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.Helsinki 2011
  16. 16. Miten innovatiivisuutta mitataan? • Tiheyden ja arvonlisäyksen suhde (Loikkanen & Susiluoto) • Arvonlisäys – kaupunkien välillä, suuret kaupungit vrt. EU-27 keskiarvo (Laakso & Kostiainen)Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.Helsinki 2011
  17. 17. Mistä kasautumisedut johtuvat? Taloustieteessä on pitkään keskusteltu kasautumisetujen luonteesta: • Seuraavatko edut kaupunkialueen koosta (urbanization) vai elinkeinorakenteen keskittymisestä (lokalization) • Mikä on kilpailun rooli aluekasvussa (ja toisaalta mikä on monopolien merkitys). • Sekä koko- että keskittymisvaikutuksia on saatu esiin. Kilpailua on tutkittu vähemmän, mutta positiivisia vaikutuksia on sillekin löydetty.Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.Helsinki 2011
  18. 18. Tutkimustuloksia tiheyden ja tuottavuudensuhteesta • USA:n piirikunnissa (counties) työvoiman tiheyden kaksinkertaistuminen lisää työn tuottavuutta noin 6 prosentilla (Ciccione ja Hall 1996; Harris ja Ioannides 2000, Ciccione 2002). • Ruotsalainen tutkimus (Karlsson ja Pettersson 2004): tuottavuus ja tiheys liittyvät yhteen. Kunnan sisäinen saavutettavuus oli tärkeämpi kuin kuntien ja alueiden välinen, varsinkin suurten talousalueiden isoissa kunnissa. Suurten talousalueiden pienissä kunnissa kunnan yhteys oman alueen muihin kuntiin oli tuottavuudelle tärkeä. Lähde: Loikkanen & Susiluoto 2011
  19. 19. Alustavia kokeita Suomea koskevalla tilastollisellamallilla Suomen seutukunnat 2001-2006 (taloudellisesti normaalia aikaa) • Asukastiheyden kaksinkertaistuessa työn tuottavuus kasvaa 4,1 %. Kaupunkien tuottavuusetu näyttää siis olevan Suomessa samaa luokkaa kuin muualla. • Vrt. Ruotsin kunnat 1997-2000 (Karlsson-Pettersson): 3,0 % tuottavuuskasvu kun asukastiheys kaksinkertaistuu. • Korkeakoulutus näyttäisi kasvattavan työn tuottavuutta Suomen seutukunnissa enemmän kuin Ruotsin kunnissa. • Aineistona oli 74 Manner-Suomen seutukuntaa vuosina 1990- 2006. Estimoinnit tehtiin ns. satunnaisvaikutusmalleilla
  20. 20. Arvonlisäys neliökilometriä kohden jaasukastiheys, seutukunnat Arvonlisäystiheys log/(euroa/km²) 17 Seutukunnat 16 Helsinki Tampere 15 Turku Oulu 14 Jyväskylä 13 Mikkeli Rovaniemi 12 Kehys-Kainuu Itä-Lappi 11 Pohjois-Lappi 10 Muut seutukunnat 9 8 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 Asukastiheys log(asukasta/km²)Lähde: Ilkka Susiluoto. Helsingin kaupungin tietokeskus. 18102011
  21. 21. Arvonlisäys neliökilometriä kohden jakoulutustaso, seutukunnat Arvonlisäys/ € km² (logaritminen) 100 000 Seutukunnat Helsinki 10 000 Tampere Turku Oulu 1 000 Rovaniemi Kotka-Hamina Äänekoski 100 Tunturi-Lappi Pohjois-Lappi Muut seutukunnat 10 1 5 10 15 20 25 30 Korkeakoulutettuja/15-64-vuotiaat, %Lähde: Ilkka Susiluoto. Helsingin kaupungin tietokeskus. 18102011
  22. 22. Arvonlisäys – kaupunkien välillä, suuret kaupungit vrt. EU-27keskiarvo (Laakso & Kostiainen)
  23. 23. Väestö Itämeren alueen suurkaupungeissa v. 2008(milj. asukasta). Pietari Berliini Tukholma Hampuri Varsova Kööpenhamina Helsinki Oslo Vilna Riika Tallinna 0 1 2 3 4 5 Milj. asukasta (Lähde: ERP-2009) Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011.
  24. 24. Tuotannon arvonlisäys (brutto) Itämeren alueensuurkaupungeissa v. 2008 (miljardia euroa) Tukholma Hampuri Berliini Kööpenhamina Oslo Helsinki Varsova Pietari Riika Vilna Tallinna 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Miljardia euroa (Lähde: ERP-2009)Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.Helsinki 2011
  25. 25. Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.Helsinki 2011
  26. 26. Helsingin %-osuus Suomen taloudesta 1975-2008 % 20 BKT 18 Työlliset 16 14 Kotital. käytett. olevat tulot 12 Väestö 10 8 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.Helsinki 2011
  27. 27. Toimialaryhmien tai klustereiden henkilöstömäärätpääkaupunkiseudun kunnissa vuonna 2007 Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
  28. 28. Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.Helsinki 2011
  29. 29. Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.Helsinki 2011
  30. 30. Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.Helsinki 2011
  31. 31. Pääkaupunkiseudun %-osuus kibs-alojen arvonlisäyksestä1975-2007 % 70 60 Pks:n %-osuus 50 40 Helsingin %-osuus 30 20 Espoon %-osuus 10 Vantaan 0 %-osuus 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
  32. 32. Osaajien sijoittuminen
  33. 33. Ulkomaisten 30-59 -vuotiaiden osaajien osuus alueen väestöstä Karttalähde: Pekka Vuori, Helsingin kaupungin Suppea maajako: USA tietokeskus , Britannia, Kanada, Belgia, Alankomaat, Ranska, Saksa, Sveitsi, Itävalta, Irlanti, Luxemburg. Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
  34. 34. Korkeasti koulutettujen osaajien osuus väestöstä,20-64-vuotiaat Karttalähde: Pekka Vuori, Helsingin kaupungin tietokeskusLähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus.Helsinki 2011
  35. 35. Helsingin MetropolialueinnovaatioympäristönäVAHVUUDET HEIKKOUDET• Koulutus ja T&K keskittymä • Rahoituksen puute, ulkomaisten• Yritysklusterit: paljon ja investointien vähäisyys merkittäviä • Kotimarkkinoiden pienuus• Elinkeinoelämän yhteistyö • Keksintöjen kaupallistaminen kaupunkien ja yliopistojen kanssa, • Sektoreita ylittävää yhteistyötä esim. kaupunkitutkimus ja vähän metropolipolitiikka • Heikko tunnettuus• Osaava väestö ulkomaalaisten osaajien piirissä• Asuinympäristön laatu • Asumisen kalleus ja• Joukkoliikenteen laatu homogeenisuus• Toimintaympäristön vakaus ja • Poikittaisliikenteen heikkous ennustettavuus
  36. 36. Helsingin MetropolialueinnovaatioympäristönäMAHDOLLISUUDET UHAT• Yliopistouudistusten onnistuminen • Kilpailun koventuminen: edessä• Taantuma  luova tuho, uudet Aasia-Itä konseptit • Arvoketjun katkeaminen (tetris-• Menestyvät yritysklusterit esimerkki) (”keihäänkärjet”) • Taantuma  lamaannus• Osaava väestö: nuoret tienraivaajat • Jatkuva uudistamishässäkkä ja maahanmuuttajien verkostot, • Kaupunkirakenteen hajoaminen uudet kombinaatiot • Väestön ikääntyminen  työvoiman• Yhteistyökulttuuri: paikalliset puute huippualat ja globaalit • Eriytyminen, sosiaalisen liikkuvuuden innovaatioverkostot heikentyminen, maahanmuuttajien• Maantieteellinen asema: Pietari, syrjäytyminen Tallinna, Aasia • Huono-osaisuuden kasvu• Kaupunkisuunnittelu: ihmisen kokoinen kaupunki, joukkoliikenne toimii myös poikittain, time defines the place
  37. 37. Millainen ”keihäänkärki” Helsinki ja metropolialue haluaa olla? Richard Florida: The World Is Spiky. The Atlantic Monthly 2005
  38. 38. Keskustelua: strategia innovaatiopolitiikkaan?• Helsingin ”keihäänkärki” (Itämeren alue) + linkit globaaleihin innovaatioverkostoihin• Kohdennetut innovaatiopanostukset: vahvat sektorit ja tulevaisuuden voittajat (trial & error, prototyypit)• Vetovoimainen kaupunki, laadukas joustava kustannustehokas asuminen
  39. 39. Keskustelua: missä mennään?• Ollaan siirrytty kaupunkiallianssien väliseen kilpailuun, tällöin Helsinki-Tallinna kilpailee esim. Kööpenhamina-Malmö -akselin kanssa• Innovaatiopolitiikka tulee jatkossa iholle: Kasvupolitiikasta kasvopolitiikkaan, persoonat tekevät muutoksen• Triple Helix  Neloiskierre terminä vakiintuu, minkälaista on käyttäjälähtöinen politiikka?• Miten tunnistetaan alhaalta ylöspäin tuleva aloitteellisuus?
  40. 40. Keskustelua: hallinto?• Tulevaisuusvisio puuttuu, tämä aika yleinen tilanne ja tunnelma, kaikki ihmetyksen alla, toimijat ovat hämmentyneitä.• Miten hallinto kytketään kehitysketjuun? Esim. palvelumuotoilun kytkeytyminen suorittavaan viranomaisorganisaatioon. Tämä on vaikeusasteeltaan suorastaa taidetta.
  41. 41. Keskustelua: kaupungin rooli?• Ei vain talouspolitiikkaa vaan laaja-alaisempaa yhteiskuntapolitiikkaa• Kaupungin rooli: mahdollistaja, tarjoaa verkostoitumispaikkoja• Innovaatioyhteisöt eivät vain toteuta jonkun toisen luomaa innovaatiopolitiikkaa, vaan luovat omat tavoitteensa
  42. 42. Keskustelua: palvelut?• Kaupunkipalveluiden tuotantotapoja tulisi jatkossa avata. Käyttäjät odottavat parempia vuorovaikutusmuotoja palvelujen käyttöön, ihmisillä oltava omaehtoinen mahdollisuus valita käyttötapoja• Tavoitteena Helsinki - maailman paras palvelujen ekosysteemi, paikka jossa palveluja tuotetaan monipuolisella tavalla, palvelujen tuottajia enemmän kuin nyt.• Turvallisuushakuiset ratkaisut estävät innovatiivisuuden: riskinotto ja epäonnistuminen pitäisi olla sallittua
  43. 43. Kiitos!

×