Tieto

Arvot ja tavoitteet

Tieto, taito ja oppiminen
(Otavan Opiston Osuuskunta)

Arvot, päämäärät ja
tavoitteet (Turun
y...
ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset
keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot o...
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
Puolesta

Vastaan

Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat...
KIISTA
 Näkemykset ja argumentit
tulevasta kehityksestä
polarisoituvat oppimisen
kannalta tärkeässä asiassa
usein tunnepi...
Katsotaan riittävän kauas jotta
intressien vaikutus laimenee

Nuuskitaan käännepisteitä ja
paradigmamurroksia (laadullinen...
2030
Henkilökohtaistuva oppiminen ja
opetus, joka mukautuu oppijan
tarpeisiin ja ominaisuuksiin.

Ainejakoisen koulun rinn...
Jakaumat

Argumentit

Dialogit

Muutokset

Tulevaisuuskartta
todennäköisestä ja
toivottavasta
tulevaisuudesta

Teesit kolm...
A

Litaniataso
Ensimmäinen taso eli litania kuvaa tasoa, jolla
yleistetään ja yksinkertaistetaan tarkasteltava
ongelma.

B...
2030
Kaukotulevavaisuus, jolloin vuonna
2016 koulutiensä alkavat oppilaat
pääsevät soveltamaan oppimaansa.

2016
Uudet ope...
Oppimisen tulevaisuus 5 vuotta, avoimet ovet 7.2.2014
Oppimisen tulevaisuus 5 vuotta, avoimet ovet 7.2.2014
Oppimisen tulevaisuus 5 vuotta, avoimet ovet 7.2.2014
Oppimisen tulevaisuus 5 vuotta, avoimet ovet 7.2.2014
Oppimisen tulevaisuus 5 vuotta, avoimet ovet 7.2.2014
Oppimisen tulevaisuus 5 vuotta, avoimet ovet 7.2.2014
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Oppimisen tulevaisuus 5 vuotta, avoimet ovet 7.2.2014

282 views

Published on

Oppimisen tulevaisuus 5 vuotta, avoimet ovet 7.2.2014

Published in: Education, Career
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
282
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
9
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometri on vuodesta 2009 lähtientutkinut ja päivittänytasiantuntijoidenkäsityksiäsiitä, minkälainen on yleissivistäväkouluvuonna 2030. Barometrinviisivuotispäivitystehdääntoukokuussa. Kevätaktiviteeteilläkutennäilläavoimillaovillatähtäämmesiihen, ettäkesäkuunanalyysipajoissameillä on käytettävissähyvin “päivittynyt” laadukas data, jokaauttaakohtiniitämoniatavoitteita ja odotuksia, joitabarometriin on asetettu.KansikuvapoikanatablettiasormeileeDima, kuvanotonaikoihinkaksivuotiasadoptiopoika. Lapsentyötovatkeveitä. Menossa on kotimainenpeliKapumetsä, jossasormitekniikanohellaoppiimonenpihapiirineläintenruokavalioita ja elintapoja. Jos hyvinkäyDimasiirtyyeläkkeelleaikuisentöistäännykyisilläelinikäodotteilla ja -indekseilläseitsemänkymppisenävuoden 2080 paikkeilla. Siis 50 vuottabarometripaaluntuollapuolen! Siiheneiyletymillääntulevaisuudentutkimuksenlihaksilla! Parempityytyävuoteen 2030, jolloinDimatäyttää 20 vuotta. Vieläparisanaaotsikosta, joka on lainattu Paolo Freireltä, brasilialaiseltakatoliseltapapilta ja kasvatustieteilijältä. “Teematilmaisevatkussakinajassaratkaistaviatehtäviä ja ongelmia. Ihmisenhumanisaatioriippuusiitä, kuinkahyvinhänkykeneeratkaisemaanomanaikakautensateemat ja integroitumaanajanhenkeen. Aikakaudettäyttyvätsitämukaa, kun ihmisetkäsittävätsenteemat ja ratkaisevatsentehtävät. Aikojenmurroksessavaihtuvatpaitsiteematmyösajanjärki.” Barometri on työkalu, jollametsästetääntätäuuttajärkeä ja ymmärrystä. (1:58)
  • SamallaaikamatkallaolivuosisittenmyösHesari, jonkaverkkolehdestätämänäytönsieppaus on. (HS 13.8.2012) Nytkoulunsaaloittavattyöskentelevätvielävuonna 2075! Jos tehdäänaikamatkatoisinpäinniinpitääverratavuotta 1951. Silloinmeilläasuttiinvielämaalla ja kaupastasaielintarvikkeitakansanhuoltoministeriönostokortilla. Nyteläköityvätsuuretikäluokatpyörivätsilloinvieläkapaloissa. Dimanosaltamentäisiinvieläpitemmällejopatoisenmaailmansodanloppunäytöksiinasti. (0:38)
  • Barometri koostuu neljästä kyselystä, joista kussakin 10-16 tulevaisuusväitettä. Kukin väite eli teesi esitellään ja käsitellään samalla kaavalla. Koko kysymyskoostuu otsikosta, väitteestä ja sen selitteestä. Vastaaja ottaa kantaa teesin sisältöön arvioimalla asteikolla sen todennäköisyyttä ja toivottavuutta. Asteikkovalintojen jälkeen häntä pyydetään perustelemaan vastauksensa. Panelistilla on myös mahdollisuus lukea muiden vastauksia ja kommentoida niitä. Lukemisensa perusteella vastaaja voi muuttaa vastaustaan ja tähän mahdollisuuteen barometri osaltaan perustuu. Vastaaminen on Delfoi –tekniikan mukaisesti ehdottoman anonyymiä. (00:41)
  • Jakaumatkuvataangraafisestitodennäköisyys- ja toivottavuus-skaalojenmukaisessataulukossa. Palluratkuvaavatvastaustensijainnin ja määrän. Väreillä on myösomasymbolimerkityksensä, jokapaljastetaanparinkalvonpäästä. (00:15)
  • Jakaumatvoipelkistäänelikentäksikahdenmuuttujansuhteen. KiinnostavIaovattietysti “iskemät” ja niidenhajaantumatkoordinaatistoon. Aikasarjatarkastelussaiskemätsaadaanliikkeelle. Kiinnostavaa on havainnoidajännitteitä, jotkasyntyvätesimerkiksitodennäköisen ja ei-toivotuntulevaisuudensuhteen. (00:19)
  • Argumentiteliperusteluterilaisilletulevaisuuksille on Delfoi-prosessinpääsaalis. Tavoitteena on saadaasiantuntijat ja asianosaisetargumentoimaan ja kommentoimaan, jotta “iskemäsiirtymät” perustuisivatrationaaliseenajatteluun ja vuorovaikutteisestimuodostettuunymmärrykseensiitä, mikä on hyvästä. Aineistonavalyyseissävoidaanerotellaerilaisiaargumenttityyppejä, joitaovat mm. ideologinen, instituutionaalinen (traditio), kokemusperäinen, systeeminen (vaikutuspremissi) ja paradigmaattinen (muutos) argumentti. Kalvonpoiminta on sikäliedustava, ettäsiinänäkyymitenvivahteikkaastiuseimpienmielestäepämiellyttävääkintulevaisuuttavoikäsitellä ja perustella. (01:24)
  • Tulevaisuustarkasteluun on haettuerilaisianäkökulmia ja visualisointeja. Tässäyksisellainen. Teesienspiraaliliikettähavainnoidaantikkataululla, jossamatkaalkaakiistojenulkokehältä (signaloiympäristömuutoksia ja niidenmahdollisuuksia) keskustelualueelle - jossaargumentaatio on rikkaimmillaan – jossakypsyypäätöshaluttavasta ja mahdollisesta. (00:50)
  • Tähän on päästy. Tulevaisuuskarttaperustuubarometrin 48 tulevaisuusteesiin, jotkaasiantuntijapaneelinkannanottojen ja argumentoinninjäljiltäkolmessatilassa. Punaisetteesitovatkiistanalaisia. Niidensuhteenasiantuntijakannatovatpolarisoituneetvastakkaisiksi. Keltaisettulevaisuusväitteet on dialogisessavaiheessa, jossaniidenpuolesta ja vastaanesitetäänerilaisiatoisiaantäydentäviänäkökulmia. Vihreatteesitkuvaavatväitteitä, joistavallitseesuurikonsensus, vaikkeivatteesiensisällötolekaanvielätoteutuneet. Tulevaisuuden oppimisen tilat ja piirteetovatsuhteissakeskenään ja niitäkuvataanyhdysviivoilla. Aineistosta on nostettuviisiparadigma- tai haastevuorta (=isoamurrosprosessia), joilleaikamatkanaikanapitäisikiivetä. Ensimmäisessahaastenipussa on kysesiitä, mitenkykenemmehenkilökohtaistamaan ja vapauttamaanoppimistailmanettäsamallamenetämmevoimavarat, joitaolemmeansainneetyhtenäisellä, korkeatasoisella ja tasa-arvoisellaopetuksella. Tästämetamuutoksestajohtuutoinen, jossa on kyseopettajaprofessionperusteellisestamullistuksestaopetuksesta oppimisen aikaansaamiseen, ohjaukseen, oppimisympäristöjenmanagerointiin ja oppimisen arviointiin. Toinenhaasteavaaovetkolmannelle, jossakokooppimisprosessiresursoidaanuudestaan oppimisen eksosysteemiksi, jokakokoaamonettällähetkelläkäyttämättömätvoimavaratkoulunsisäisiin ja ulkoisiinoppimisympäristöihin. Yleissivistävän - muttamyösammatillisen - koulunkannaltaolennainen on myösmuutos, joka on tapahtumassaitseyleissivistyksensisällöissä. Aiempaadynaamisemmin se ymmärretäänperus- ja käyttötaidoiksisekäosaamisiksi (kompetensseiksi), jottamahdollistavatkehittyneet ja tulevaisuudenkestävät oppimisen tavat ja muodot. Viidesoppimismurros on ensimmäisenkysymyksentapaansekäratkaistuettäratkaisematon. Työ- ja kansalaiselämäviestiiselkeästi, ettäoppiminenymmärretäänlisääntyvästimyöskollektiivien, yhteisöjen ja kulttuurienominaisuudeksi. Siltikoulun on olluttoistaiseksiollutlähesmahdotontainstitutionalisoidakollektiivistaoppimista. (04:11)
  • Ilmiöpohjaisuus (https://docs.google.com/a/otavanopisto.fi/document/d/1eGE-pvATvQcM3saVxhrUbJQv4BmhbgzS7Ozp-0OrMAQ/edit#) on esimerkki “koeporauksista”, joitatehdääntulevaisuusmaastoon. Useinniissäkin on käytettysamaametodistoakuinbarometrissakin. Koeporauksiaesitelläänpäivänmittaan. Niitäovat mm. pelipedagogia, sosiaalinen media oppimisessa, informaalioppiminentulevaisuudentyöelämässä (Tyyne), ja opettajanosaamisenennakointi. (00:28)
  • Otetaantoisenkintyyppinenkoeporaus, joka on amerikkalaisentulevaisuudentutkimuskeskuksen (Institute for the Future http://www.iftf.org/futureworkskills2020) käsialaa. Ammatillisen koulutuksen dynamiikkasyntyyvuorovaikutuksestamuuttuvantyö- ja elinkeinoelämänkanssa. Kiinnostavaa on paitsipyrkimyskuvataammatillisenyleissivistyksentulevaisuuspiirteitämyös se, mitennämäydintaidotperustellaantoimintaympäristönkeskeisillämuutosvoimilla. Englanniksitällaisiamuutosvirtojakuvataantermillä driving forces. AikaisemminNaisbitt on kuvannuttätäilmiötänimellämegatrendit. Yhteistä on se, että ne edustavatfyysisiä tai sosiaalisia “luonnonvoimia”, jotkavoimakkaastimuokkaavatympäristöämme ja sitenvähitellenhaastavatnykyisiätoiminnantapoja. Sellaisiaovat mm. globaalikeskinäisriippuvuudenlisääntyminen, uusimediaekologia, koneiden ja robottienlisääntyminen, pitkäikäistyminen, tietokoneistuminen ja dataistuminen. Ajanvoimavirtojenseurauksenakoneetvalloittavatsuurimmanosantöistä, joitaihminennyttekee. Negatiivisetseurauksettunnemme. Odotettavissa on ettäparinkymmenenvuodenaikanaylipuoletnykyammateistakatoaa. Positiivista on että se vapauttaaihmisensiihen, missähän on hyväeliymmärtämiseen (sense making), ajatteluun (adaptive thinking), sosiaaliseenälynkäyttöön, monikulttuuriseenkanssakäymiseen ja virtuaaliseenyhteistyöhön, uuteenmedialukutaitoon ja monitieteisiinongelmaratkaisuprosesseihin. (02:09)
  • Barometri on prosessi,jolla on tulevaisuudenlisäksikaksimuutakinsuuntaa. Tulevaisuusluotailijoidenpiiriälaajennetaanjatkuvastiopettajainhuone, koulu, pitäjä tai kohderyhmäkerrallaan. OPS-hautomonesittelynyhteydessänäkyy, mitensiihentehtävään on valjastettumyöslyhyemmäntähtäimentulevaisuusluotaineli OPS 2016-kyselypatteristo. Laajentamisenyksimotivaattori on mahdollisuusverrataomiatuloksiaalkuperäisenasiantuntijapaneelintulkoksiin. Kolmassuunta on laadullinen. Tähänastisetsaavutuksetovatperuskartoittaviajakaumia ja valintojenperustelujaeliargumenttejajonkuntulevaisuudenpuolesta tai vastaan. Rimaanostetaannyttietoisestiylemmäs. Kuuntelu (=toistenarguemnttienlukeminen) ja dialogiovatosallistumistatoisenajatteluun. Se mahdollistaaomienkäsitystentarkentamisen ja jossaintapauksessauusiensyntymisen. Meidntehtävämme on lietsoaanalyyseillä, uusillahypoteeseillä ja muillapalautteillevettäuuden oppimisen kiukaalle! (01:24)
  • Niin mikrotasolla yksittäisillä toimijoilla kuin välitasolla organisaatioissa ja instituutioilla ja makrotasolla yhteiskunnassa on samanaikaisesti vallalla useita, toisistaan riippumattomia ja keskenään ristiriitaisia tulevaisuudenkuvia, joiden perustana ovat aikaamme liittyvät erilaiset tulkinnat ja sosiaalis-taloudelliset rationaliteetit. Yhteiskunnan luonteeseen kuuluu jatkuva muutos ja kehitys – jo Aristoteles huomautti aikoinaan, että ”muutos on ajan toinen nimi”. Tämä muutos itsessään ei kuitenkaan ole yhtenäistä ja tasaista vaan sisältää erilaisia hitaamman ja kiihtyneemmän kehityksen vaiheita. Oleelliseksi nousevat kysymykset siitä, 1) kenen tulevaisuudenkuva kehittyy yhteiskunnallisella tasolla vallitsevaksi, ja 2) miten pitkäaikainen vallitseva tulevaisuudenkuva on. Vastauksissa ensimmäiseen kysymykseen joudutaan pohtimaan arvo- ja valtakysymyksiä sekä intressiristiriitoja ja toiseen kysymykseen eri ilmiöiden kehityksen muutosvauhtia.Esimerkkinä metaforien merkityksestä Inayatullah kertoo, kuinka länsimaissa tulevaisuutta ja sen haasteita kuvaavat metaforat kuten tienhaara (valinta) tai taustapeiliin katsominen (menneisyys määrittää tulevaisuutta) ymmärretään länsimaiden ulkopuolella harvoin samalla tavalla. Aasiassa ja Tyynenmeren alueella tulevaisuus nähdään usein puuna (eli orgaanisena juurineen ja moneen suuntaan haarautuvine oksineen), kookospalmun hedelmänä (eli kovana pinnalta mutta pehmeänä ja mehukkaana sisältä) tai sellaisena, että ollaan matkustajana autossa, jonka kuljettajan silmät ovat sidotut (eli kontrollin menettämisen pelkona).(02:40)
  • Barometriei ole ollut vain oppimistulevaisuudenmaratonjolkotusta, vaansillä on syntypesäyleissivistävän oppimisen, opetuksen ja opetussuunnitelmienuudistamistyössä. Merkittäväväliaikarasti on vuosi 2016, jolloinuudistetaanesi- ja perusopetuksensekälukionopetussuunnitelmat. Barometrinpäivityksellähaetaankompassisuuntiatähänkehittämistyöhön. IrmeliHalinenkertoosiitä, missävaiheessaopetussuunnitelmatyöetenee. (00:40)
  • Oppimisen tulevaisuus 5 vuotta, avoimet ovet 7.2.2014

    1. 1. Tieto Arvot ja tavoitteet Tieto, taito ja oppiminen (Otavan Opiston Osuuskunta) Arvot, päämäärät ja tavoitteet (Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus) SISÄ Toiminta Toiminta, yhteisö ja koulu (Otavan Opisto Osuuskunta) ULKO Toimintaympäristö Toimintaympäristön muutokset poliittisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti (Demos Helsinki)
    2. 2. ULKOISTETTU OPETUS ”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.” Selite Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.
    3. 3. Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
    4. 4. Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
    5. 5. Puolesta Vastaan Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen ostajat määrittelevät tavoitteet. vailla "suorituspaineita". Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva! En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa! Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettajaoppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita. Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.
    6. 6. KIISTA  Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta tärkeässä asiassa usein tunnepitoiseksi kiistakysymykseksi. DIALOGI  Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi näkökulmiksi ja tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa yhteiseen keskusteluun. RATKAISU  Panelistit ovat tulevaisuusväitteestä suhteellisen yksimielisiä. Pääkysymykseksi muodostuukin se, milloin ja miten muutos tapahtuu.
    7. 7. Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen ennakointi) Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita kukaan ei kerro haluavansa Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja vipuvaikutuksia Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat) Delfoi-metodi: asiantuntijuus, asianosaisuus, anonyymisyys ja iteratiivisuus eDelfoi-työkalu: internet (pääsy, saavutettavuus), reaaliaikaisuus (kohtaaminen, dialogi), kumulatiivisuus (aikasarja, paneelit) Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open argument”
    8. 8. 2030 Henkilökohtaistuva oppiminen ja opetus, joka mukautuu oppijan tarpeisiin ja ominaisuuksiin. Ainejakoisen koulun rinnalle organisoidaan toisia oppimisen teemallisia, ongelmalähtöisiä ja autenttisia – polkuja. Opetuksen toiminnan tavat ja uskomukset uudistuvat tavalla, joka toisaalta moniammatillistaa ja toisaalta tiimiyttää opetustyön. Vuoren huippu
    9. 9. Jakaumat Argumentit Dialogit Muutokset Tulevaisuuskartta todennäköisestä ja toivottavasta tulevaisuudesta Teesit kolmessa tilassa: kiista, dialogi, ratkaisu Erot asiantuntija- ja intressiryhmittäin Laajenevat paneelit Perustellut todennäköiset ja toivottavat tulevaisuudet Teesit kolmessa tilassa: kiista, dialogi, ratkaisu Opetussuunnitelmien uudistaminen Osallistavat ja laajenevat prosessit Kiistoista dialogiin ja dialogeista ratkaisuihin Parhaat argumentit vahvistuvat Kuumat teemat paljastuvat Koeporaukset Nousevat ja laskevat tulevaisuudet Dynaaminen tulevaisuuskartan topografia Meta-analyysit Koeporaukset
    10. 10. A Litaniataso Ensimmäinen taso eli litania kuvaa tasoa, jolla yleistetään ja yksinkertaistetaan tarkasteltava ongelma. B Systeemien ja sosiaalisten syiden taso Sosiaalisten syiden tasolla tunnistetaan ongelma ja sen (usein lyhyen aikavälin) syyt ja seuraukset. C Diskurssin, arvojen ja maailmankuvan taso Avataan päätösten ja suunnitelmien sekä niiden sisältämien ratkaisujen ja valintojen taustalla vaikuttavat arvot ja maailmankuvat. D Myyttien ja metaforien taso Tällä tasolla ”näyttäytyvät” kollektiiviset kätketyt ulottuvuudet, joihin ei ole suoraa pääsyä.
    11. 11. 2030 Kaukotulevavaisuus, jolloin vuonna 2016 koulutiensä alkavat oppilaat pääsevät soveltamaan oppimaansa. 2016 Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan esi- ja perusopetuksessa sekä lukioissa. 2009 Opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja oppimisen tulevaisuuden barometri käynnistetään.

    ×