Your SlideShare is downloading. ×
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Opas tyopaikkaohjaajalle 2010

1,028

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
1,028
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytötOpas työpaikkaohjaajalle
  • 2. OPINTOJEN ETENEMINENErityisen tuen tarpeen tunnistaminen 1.lukuvuosi 2.lukuvuosi 3.lukuvuosi 4.lukuvuosi AO näyttö AO näyttö AO näyttö AO näyttö TYÖELÄMÄ AO näyttö AO näyttö Ohjaus- ja tukitoimet Opetussuunnitelman keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit Muu arviointi Ammatillinen perustutkinto (120ov) ja tutkintotodistus
  • 3. SisällysTyössäoppiminen eli työpaikoilla tapahtuva oppiminen ......... 4 Työssäoppimisen prosessi ......... 6 Työssäoppimisen tavoitteita ......... 7 Onnistunut työssäoppiminen ......... 8 Opiskelija työssäoppimassa ......... 9 Sopimukset ja lomakkeet ......... 10 Työssäoppimisen ja työharjoittelun eroja ......... 11 Työturvallisuus ......... 12 Opetussuunnitelma ......... 13Ammattiosaamisen näyttö ......... 14 Mikä, missä, milloin ......... 15Erilainen oppija ......... 17 Erityisopiskelija työssäoppimassa ......... 18 Lukivaikeuden ilmeneminen ammattityössä ......... 19Ohjaus ......... 21 Ohjaustyylit ......... 23 Palaute ......... 25Oppimisen prosessi ......... 26 Oppimistyylit ......... 27Arviointi ......... 28 Hampurilaispalaute ......... 28 Arviointikohteet ammattiosaamisen näytöissä ......... 30Työllistämisen tukimuodot ......... 32Sanakirja ......... 34Yleisiä arviointiohjeita arviointikohteittain ......... 41Lähteet .........45Liitteet .........46 3
  • 4. Työssäoppiminen eli työpaikoilla tapahtuva oppiminen Työssäoppiminen on opetussuunnitelman mukaista koulutusta. Osa kou- lutuksen tavoitteista opitaan työpaikalla, jossa oppiminen tapahtuu aidossa työympäristössä. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen laajuus on 120 ov:a (opintoviikkoa), josta työssäoppimisen osuus on vähintään 20 ov:a. Työssä- oppiminen jakautuu usein useisiin jaksoihin koko koulutuksen (kolme vuotta) ajalle. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua, jonka tarkoituksena on parantaa opiskelijan ammatillista osaamista lisätä opiskelijan valmiuksia työelämään tiivistää oppilaitoksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Työpaikkaohjaaja ohjaa opiskelijan oppimista ja tukee ja opettaa häntä työpaikalla. Käytännössä työpaikkaohjaajana toimii henkilö, joka tekee töitä yhdessä opiskelijan kanssa. Työpaikkaohjaaja on alan ammattilainen, kiin- nostunut tehtävästään ja tuntee riittävästi alakohtaista opetussuunnitelmaa. Opettaja auttaa ja ohjaa opiskelijaa kohti ammatillisen opetuksen tavoitteita sekä koordinoi työpaikalla tapahtuvaa ohjausta ja varmistaa sitä, sillä hän on pedagogiikan ammattilainen. Opiskelija oppii alan ammattilaiselta työelämän käytänteitä ja tulevaa am- mattiaan.4
  • 5. Ammatillinen oppiminen on siirtymässä enemmän työpaikoilleaitoihin työelämäolosuhteisiin: oppilaitokselle ja opettajalle mahdollisuus pysyä paremmin mukana muuttuvan työelämän ja teknologian kehityksessä opiskelijalle mahdollisuus oppia työpaikalle mahdollisuus tutustua opiskelijaan ja hänen osaamiseensaTyössäoppimijakson tulisi tarjota opiskelijalle oppimiskokemuksia, joidenlähtökohtana ovat hänen henkilökohtaiset oppimisedellytyksensä, silläon tuhat tapaa oppia ja jokainen oppii tavallaan.Työpaikkaohjaajan ja opettajan tehtävänä on tukea opiskelijan oppimista jaluoda sille turvallinen, otollinen ympäristö ja olosuhteet. Tavoitteena on tun-nistaa mahdolliset vaikeudet ja tukea vahvuuksia. Onnistumisen kokemuksetkehittävät opiskelijan itsetuntoa ja auttavat häntä löytämään oman tapansaoppia.Opiskelija on opiskelija myös työssäoppimisjaksoilla.Opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan, eikä opiskelijalle makseta palk-kaa.Työssäoppimisen tavoitteena on, että sekä opiskelija ettätyöpaikka hyötyvät siitä: Työpaikka tarjoaa työssäoppijalle mahdollisuuden oppia tulevaa ammattiaan monipuolisesti aidoissa työelämän olosuhteissa. Työssäoppija antaa oman työpanoksensa työpaikan hyödyksi. Tärkeää on, että ilman suuria ylimääräisiä järjeste- lyjä luodaan kaikkia osapuolia tyydyttävä työssä- oppimisjakso.Työpaikkaohjaaja perehdyttää opiskelijan työhön ohjaa työssäoppimista toteuttaa ammattiosaamisen näyttöjä yhdessä opettajan ja opiskelijan kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti tuntee työssäoppimisprosessin ja sen vaiheet ymmärtää työssäoppimisen olevan opetusmenetelmä vakiinnuttaa työssäoppimisen osaksi työyhteisönsä toimintaa yhteistyössä työnantajansa kanssa 5
  • 6. Työssäoppimisen prosessi Työssäoppimisen prosessi voidaan jaotella kolmeen pääkohtaan: Valmentaminen Valmentaminen tarkoittaa kaikkia niitä ennakkovalmisteluja (esim. työssäop- pimis- ja näyttösopimukset sekä ammattiosaamisen näyttösuunnitelmat) ja ennakko-ohjausta, jota opiskelija saa ennen työssäoppimisjaksoa. Valmenta- minen on oppilaitoksen vastuulla. Perehdyttäminen Perehdyttämisellä tarkoitetaan opiskelijan perehdyttämistä työssäoppimis- paikalla. Perehdyttäminen on työpaikan vastuulla. Meille jokaiselle työntekijänä on tärkeää, että uuteen työpaikkaan ja –tehtä- vään perehdytetään riittävän hyvin. Myös opiskelijoiden kohdalla perehdyttä- misen merkitys on suuri. Perehdyttämisen tarkoituksena on luoda opiskelijalle kokonaiskuva yrityksestä, työympäristöstä ja työyhteisöstä auttaa opiskelijaa tutustumaan työtehtäviin ja niissä tarvittavaan osaamiseen luoda turvallinen ilmapiiri oppimiselle työpaikalla vähentää opiskelijan epävarmuutta uudessa tilanteessa varmistaa eri työtehtävien oppiminen. Opiskelijoiden työelämäkokemukset vaihtelevat paljonkin ja joukossa voi olla opiskelijoita, joille ensimmäinen työssäoppimispaikka on samalla ensimmäi- nen kokemus työelämästä. Siksi on tärkeää, että opiskelija perehdytetään työpaikkaan ja työelämän pelisääntöihin työssäoppimisjakson alussa. Ohjaaminen Ohjaamisella tarkoitetaan työssäoppimisen yhteydessä annettavaa ohjausta. Työssäoppimisen ohjaus on työpaikan ja ensisijaisesti nimetyn työpaikkaoh- jaajan vastuulla. Ohjatessaan työpaikkaohjaaja pyrkii edistämään opiskelijan oppimista. Yhtä lailla, kun on tuhat tapaa oppia, on myös tuhat tapaa ohjata ja opettaa.6
  • 7. Työssäoppimisen tavoitteitaOpiskelijalle mm. saada opinnot vastaamaan työelämän vaatimuksia syventää ammatillista osaamista lisätä tietoa työelämästä, tehdä työelämän pelisäännöt tutuiksi ja noudattaa niitä edistää työllistymistä ja ehkäistä syrjäytymistä helpottaa työmarkkinoille siirtymistä.Työssäoppimisen järjestelystä vastaavat työpaikka jakoulutuksen järjestäjä (oppilaitos).Työssäoppimisen käytännön toteutuksesta vastaavatopiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja.Työpaikan tehtäviä: Työpaikka tarjoaa töitä työssäoppimisen ajaksi. Työpaikalla on nimetty työpaikkaohjaaja. Työpaikkaohjaaja on tietoinen opiskelijan osaamisesta, valmiuksista ja työssäoppimisjakson tavoitteista. Työpaikkaohjaaja ohjaa opiskelijaa työssäoppimisen aikana ja arvioi opiskelijan työskentelyä.Oppilaitoksen tehtäviä: Suunnittelee työssäoppimisen osaksi opetussuunnitelman mukaista koulutusta. Järjestää työssäoppimispaikan yhdessä opiskelijan kanssa. Maksaa opiskelijan matka- ja ruokailukustannukset. Perehdyttää työpaikkaohjaajan - opiskelijan ohjaamiseen, mahdollisuuksiin ja rajoituksiin - yhteistyöhön työpaikalla.Opettajan tehtäviä: selvittää eri osapuolille työnjaon ja tehtävät suunnittelee työssäoppimisjaksot yhteistyössä työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kanssa huolehtii tiedottamisesta huolehtii arvioinnin toteutumisesta ja osallistuu arviointiin.Opiskelijan tehtäviä: osallistuu työpaikalla annettavaan opetukseen yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaan työskentelee työpaikalla ohjeiden mukaan noudattaa sopimuksia ja työpaikan pelisääntöjä tekee annetut tehtävät korvaa aiheuttamansa tahalliset vahingot. 7
  • 8. Onnistunut työssäoppiminen Onnistuneen työssäoppimisen edellytyksiä ovat: työssäoppimisprosessin eri vaiheet ja niihin liittyvät vastuut ja velvoitteet ovat kaikkien osapuolten (oppilaitos – työpaikka – opiskelija) tiedossa kaikilla osapuolilla on yhteinen näkemys työssäoppimisesta - oppimisympäristönä ja oppimismenetelmänä opiskelija valmennetaan työssäoppimiseen työpaikka valmennetaan työssäoppimiseen - työpaikkaohjaajakoulutus (työyhteisön koulutus) työpaikka on sopiva - kiinnostus ja aika ohjaamiseen - opetussuunnitelman mukaisia työtehtäviä työssäoppimisen aikana - opiskelija perehdytetään työpaikkaan, työyhteisöön ja työelämään - opiskelijan erityisyys ja vahvuudet huomioidaan ohjauksessa konkreettiset tavoitteet ovat tiedossa - mitä opiskelijan on tarkoitus oppia ammattiosaamisen näytön toteuttaminen työssäoppimisen yhteydessä opettaja tukee työpaikkaohjaajaa ohjaustyössä jokainen osapuoli saa palautetta työssäoppimisjaksosta8
  • 9. Opiskelija työssäoppimassa Työssäoppimisen aikana opiskelija oppii ammattitaitoa työpaikalla. Ennen työssäoppimista - tehdään työssäoppimissopimus - opiskelija harjoittelee ammattitaidon lisäksi työpaikan pelisääntöjä - sovitaan yhteydenpidosta.Työaika Työaika sovitaan, kun tehdään työssäoppimissopimus. Työnantaja määrää ja suunnittelee työajat. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, joka työntekijän on oltava työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työn ja kodin väliset matkat eivät ole työaikaa. Työnantajan on tiedettävä, milloin työntekijä on töissä. Opiskelija noudattaa sovittuja työaikoja. Jos opiskelija sairastuu tai myöhästyy, hänen pitää ilmoittaa heti työssäoppimispaikalle.Yhteydenpito Työssäoppimisjakson aikana yhteydenpito kouluun tapahtuu työpaikan ja opiskelijan toivomalla tavalla. Opettajan käynnit työssäoppimispaikalla ovat erittäin tärkeitä varsinkin työssäoppimisjakson alussa ja lopussa. Opiskelija, opettaja ja työnantaja voivat pitää yhteyttä toisiinsa myös puhelinkeskustelujen ja/tai tietokoneen välityksellä. Työssäoppija oppii ja hankkii tietoa monella eri tavalla. - Työpaikkaohjaajan on tärkeää asettaa itsensä ja ammattitaitonsa hänen käyttöönsä ja toimia aktiivisena ohjaajana tukien ja auttaen työssäoppijaa. Kysymällä asiat selviävät! - Parhaiten omasta oppimisestaan ja omista tarpeistaan osaa kertoa työssäoppija itse. 9
  • 10. Sopimukset ja lomakkeet Sopimus työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta ks. Liite 2 Tehdään ennen työssäoppimisjakson alkamista esim. työpaikalle tutustumiskäynnin yhteydessä Sopimus sisältää mm.: - kaikkien osapuolien yhteystiedot (työnantaja, opiskelija, oppilaitos) - työssäoppimisen ajankohdan - mahdolliset kulukorvaukset - työturvallisuusasiat - vakuutukset Sopimuksen allekirjoittavat: - opiskelija - työnantaja - oppilaitoksen edustaja. Ammattiosaamisen näyttösuunnitelmat ja arviointi ks. Liitteet 3–5 ammattiosaamisen näytöistä tehdään oppilaitoskohtainen ammattiosaami- sen näyttösuunnitelma opintojen alkuvaiheessa - suunnitelma on osa ammattialan oppilaitoskohtaista opetussuunnitelmaa (ks. s. 13) opiskelijalle tehdään yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma ennen kutakin ammattiosaamisen näyttöä - suunnitelma tehdään yhteistyössä opettajan, opiskelijan ja tarvittaessa työpaikkaohjaajan kanssa - suunnitelma sisältää henkilötietojen lisäksi mm. > tiedot näytettävästä opintokokonaisuudesta > näytön lyhyen kuvauksen > työpaikkaohjaajan yhteystiedot > otteen opetussuunnitelmasta (näytettävä opintokokonaisuus) - suunnitelma perustuu > oppilaitoskohtaiseen ammattiosaamisen näyttö- suunnitelmaan > opiskelijan yksilöllisiin vahvuuksiin, tavoitteisiin ja tuen tarpeisiin > työssäoppimispaikan edellytyksiin ja tarpeisiin Arviointipöytäkirja Täytetään ammattiosaamisen näytön arviointikeskustelussa yhdessä opettajan ja opiskelijan kanssa.10
  • 11. Työssäoppimisen ja työharjoittelun erojaJoillakin ammattialoilla on pitkät työharjoittelun perinteet. Ammatillisessaperustutkintokoulutuksessa ei enää ole (v. -99 alkaen) työharjoittelujaksoja,vaan työssäoppimisjaksoja. Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen opis-kelijat suorittavat edelleen työharjoittelua.Työharjoittelulla ja työssäoppimisella on useita eroja: Työssäoppiminen Työharjoittelu Opiskelija opiskelee työpaikalla Opiskelija harjaannutti koulussa opittuja ennalta sovittujen tavoitteiden mukai- taitoja ja tutustui työelämään. sesti (OPS). Työssäoppimisen kesto kolmen vuoden Työharjoittelun kesto oli kolmen vuoden koulutuksessa on vähintään 20 ov. koulutuksen aikana vähintään 4 ov. Opiskelijalle nimetään henkilökohtainen Koko työyhteisö ohjasi opiskelijaa. työpaikkaohjaaja. Työpaikkaohjaaja perehdytetään opiskelijan ohjaukseen ja arviointiin. Työpaikkaohjaaja osallistuu opiskelijan arviointiin aktiivisesti arviointikeskus- teluissa. 11
  • 12. Työturvallisuus Ennen työssäoppimisen alkua opiskelija perehdytetään työturvallisuuteen (esim. työturvallisuuskorttikoulutus). Työssäoppimisen alkaessa opettaja ja työnantaja selvittävät opiskelijalle työssäoppimiseen ja työpaikkaan liittyvät työturvallisuusasiat. Työpaikkaohjaajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Työssäoppimisen aikana työturvallisuudesta vastaa työnantaja. Työnantaja huolehtii opiskelijan turvallisuudesta ja terveydestä työpaikalla. Opiskelija noudattaa työturvallisuuteen liittyviä määräyksiä. Opiskelija käyttää suojavälineitä, jos työ sitä vaatii. Jos opiskelija on ilman suojavälineitä ja hänelle sattuu onnettomuus, hän voi itse joutua korvaamaan vahingot. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työpaikalla on järjestetty ensiapu onnettomuustilanteissa. Työsuojeluun on työssäoppimisen aikana kiinnitettävä erityistä huomiota.12
  • 13. Opetussuunnitelma (OPS) ammattialan oppilaitoskohtainen OPS sisältää ammatillisen perustutkin- non kaikki 120 ov:a (opintoviikkoa) sekä niiden sisällöt ja arviointikriteerit miksi OPS? - OPS käydään läpi jokaisen osapuolen kanssa (opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja), jotta kaikki tietävät, mitä opintokoko- naisuudessa on tarkoitus oppia - OPS on välttämätön apuväline opiskelijalle, työpaikkaohjaajalle ja opettajalle työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suun- nittelussa OPS sisältää opintokokonaisuuksittain - keskeiset sisällöt > mitä ammatillisia taitoja opiskelijan pitää oppia - tavoitteet > mitkä käytännöt asiat hän oppii - opetukset toteuttamistavat > missä opiskelija oppii (esim. työssäoppimispaikka) > millaisin materiaalein ja työvälinein opiskelija oppii - erityisopetuksen keinot > opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon - arvioinnin toteuttamistavat > ammattiosaamisen näytöin / muilla menetelmillä > arviointi arviointikohteet arviointikriteerit - ammattiosaamisen näytöt > näyttötehtävän kuvaus yleisellä tasolla 13
  • 14. Ammattiosaamisen näyttö ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa, kuinka hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ammattiosaamisen näyttöjä on koko koulutuksen aikana ja ne järjestetään yhteistyössä työpaikkojen ja työpaikkaohjaajien kanssa ammattiosaamisen näyttöjä arvioivat - työpaikkaohjaaja, joka tietää millaista ammattiosaamista työelämässä tarvitaan - opettaja - opiskelija (itsearvioi) ammattiosaamisen näytöt ovat osa opiskelijan arviointia ammatillisessa peruskoulutuksessa - arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan ammatillisiin taitoihin, ja siihen, kuinka hän osaa itse arvioida osaamistaan - opiskelijan edistymistä verrataan ennen kaikkea hänen omaan kehittymiseensä - ammattiosaamista arvioidaan mahdollisimman paljon aidoissa työtilanteissa, esimerkiksi työssäoppimisjaksolla työssäoppimispai- kassa ammattiosaamisen näyttöjen tarkoituksena on - parantaa ammatillisen peruskoulutuksen laatua ja työelämävastaa- vuutta - kehittää opiskelija-arviointia - mahdollistaa erilaiset tavat oppia ammattitaito14
  • 15. Mikä, missä, milloin ammattiosaamisen näyttö on tehtävä, jolla opiskelija näyttää mitä hän osaa jollakin tulevan ammattinsa osa-alueella ammattiosaamisen näytöllä mitataan mm. - kuinka hyvin opiskelija osaa tulevaan ammattiinsa liittyviä töitä - millaiset työelämävalmiudet opiskelijalla on ammattiosaamisen näyttö voidaan tehdä oppilaitoksessa tai työpaikalla ensimmäisen vuoden ammattiosaamisen näytöt opiskelija tekee yleensä oppilaitoksessa työssäoppimispaikassa ammattiosaamisen näyttö on jokin tavallinen työtehtävä, jonka opiskelija tekee tai johon hän osallistuu työssäop- pimisjaksonsa aikana - mitataan opiskelijan tämän hetkistä osaamista, ei valmista ammattitaitoa - ei ole testimäinen tilanne, jossa ollaan juhlallisia. opiskelija tekee ammattiosaamisen näyttöjä joka vuosi kolmen vuoden aikana ammattiosaamisen näytöistä tiedotetaan kaikille osapuolille (opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja) ajoissa, ja kaikilla osapuolilla on hyvin aikaa valmistautua niihin 15
  • 16. Ammattiosaamisen näytön ulottuvuuksia Ammattitaito ja ammatillisuus Ammatillisen Ammatillinen kasvun perustutkinto tukeminen Ammatti- Ohjaus- ja osaamisen tukitoimet näyttö Voi - ennen mukauttaa - aikana - jälkeen Osa Arviointi- opiskelijan menetelmä arviointia Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammatillinen perustutkinto 120 ov Ammatilliset opinnot 90 ov Yhteiset 20 ov Valin. 10 ov Kaikki ammatillinen osaaminen näytetään Työssäoppimista vähintään 20 ov AMMATTITAITO JA TYÖLLISTYMINEN Työelämänäytöt Oppilaitosnäytöt Työssäoppimisjaksoilla Lähijaksoilla16
  • 17. Erilainen oppija Käsite erilainen oppija (tai erityisopiskelija) tarkoittaa erityisopetuksessa olevaa opiskelijaa, jonka opintojen sujumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Erityisopetuksessa opiskelijalla laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. HOJKSISSA määritellään opiskelijan tarvitsema tuki. HOJKSIIN kirjataan työssäoppimisjärjestelyt ja tuen tarve työssäoppimisen aikana. Työssäoppimisjakson alussa opettaja ja opiskelija yhdessä selvittävät työpaikkaohjaajalle opiskelijan ohjauksen mahdolliset erityispiirteet (esim. hahmottamisvaikeus tms.) Erityisopiskelijan tuen tarpeen arvioinnin rinnalla on erityisen tärkeää huomioida opiskelijan vahvuudet ja etsiä vaihtoehtoisia toimintatapoja sekä taata riittävä ohjaus työssäoppimisen aikana. Erityisopiskelijan kohdalla on työssäoppimispaikan huolellisella valinnalla on suuri merkitys. Ensiarvoista on työpaikan avoin ja erilaisuuden hyväk- syvä ilmapiiri. Kaikki ihmiset ovat erilaisia: jokainen tarvitsee ohjausta; jotkut enemmän ja erityistä ohjausta, jotkut vähemmän. 17
  • 18. Erityisopiskelija työssäoppimassa Ongelma Tukikeinoja Opiskelijan työpanos vaihtelee Sopiva töiden rytmitys Opiskelija ei jaksa Tarpeelliset tauot Opiskelija ei muista Asioiden kertaaminen Asioiden neuvominen uudelleen Opiskelija unohtaa huomautus - Selkeät, yksinkertaiset ohjeet ja neuvot - Työn näyttäminen Opiskelija ei ymmärrä - Kuvien käyttö - Tarkistaminen kysymällä: kerro omin sanoin mitä pitää tehdä Opiskelija ei hahmota esim. käsitteet Paikkojen ja tavaroiden näyttäminen ylhäällä – alhaalla etenkin työssäoppimisen alkuvaiheessa oikea – vasen Opiskelijalla on kuulo-ongelma Puheen kohdistaminen suoraan Opiskelijalla on tarkkaavaisuus- ja - Rauhallinen ympäristö keskittymisongelmia - Yksi tehtävä kerrallaan - Tehtävän suorituksen tarkistaminen Opiskelija ei luota itseensä alussa - Virheiden korjaaminen välittömästi Opiskelija on arka ja epävarma Rohkaisu ja kannustaminen18
  • 19. Lukivaikeuden ilmeneminen ammattityössäOngelma Keinoja Opiskelija itse kuvailee oppimisensaOpiskelijan ohjaamisen vaikeus. vaikeutta. Opiskelija itse kertoo millä tavoin hän parhaiten oppii. Oppimiseen ja ohjeiden lukemiseenLuetun ymmärtämisen ja koko- varataan enemmän aikaa.naisuuksien hahmottamisen vaikeus. Jos muiden tahdissa pysyminen vaikeaa, laaditaan opiskelijalle oma aikataulu.Pitkät kirjalliset tai suulliset ohjeet ovat Työohjeet kirjoitetaan lyhyestivaikeita ymmärtää ja muistaa. Voidaan käyttää kuvallisia ohjeita Ohjeet voidaan pilkkoa pienempiin koko- naisuuksiin.Työhön liittyvän tiedon hankkiminenitsenäisesti on hankalaa. Sidotaan tiedon tarve käytännön työhön:- tulos on usein luettelo yksittäisistä ”jotta pääset eteenpäin tässä asiassa, tiedoista sinun täytyy tietää tämä edellinen”.- opiskelijan on vaikea poimia oleellista tietoa Työpaikkaohjaajan tuki.- asiakokonaisuus ei hahmotu Ymmärretään, että mm. lukivaikeus voi vaikuttaa myös oppimisympäristön hahmottamiseen ja nopea oppimisympä-Työn perustana olevan tiedon siirtämi- ristön vaihdos voi hidastaa tai jopa estäänen ja soveltaminen käytännön työhön oppimista.on vaikeaa. Annetaan aikaa ja tukea opiskelijalle, jotta hän omassa tahdissaan ehtii omak- sua uuden ympäristön. 19
  • 20. Ammattiosaamisen näyttö erityisopiskelijalle Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma Vahvuudet ja tuen tarpeet tunnistetaan Ohjeet ovat selkeitä Toteutetaan joustavasti aidoissa tilanteissa Tuki ja ohjaus monipuolista Kannustava ja kehittävä arviointi20
  • 21. OhjausTavoitteena on, että työpaikkaohjaaja luo opiskelijoille mahdollisuuksia oppia ja hankkia tietoa erilaisin tavoin kehittää yksilöllisiä työssäoppimis- ja ammattiosaamisen näyttötilanteita lähtökohdiltaan erilaisille opiskelijoille ristiriitatilanteissa toimii rakentavana ratkaisijanaOhjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisuaOhjaus työssäoppimispaikassa sisältää keinoja joilla työpaikkaohjaaja pyrkiiedistämään opiskelijan oppimista. Työpaikkaohjaajan oma persoona onlähtökohtana ohjauskeinojen valintaan.Ohjauskeinoja voivat olla esimerkiksi: reagoiminen tapahtumiin oppijan rohkaiseminen avun / neuvojen tarjoaminen palautteen antaminen arvion esittäminen keskusteleminen opiskelijan työskentelyn ja tekemisten tarkkailu sekä puuttuminen niihin tilanteen vaatimalla tavalla.Työpaikkaohjaajan tehtävänä on luoda hyvä oppimisympäristö työssäoppimisjaksolla varmistaa opiskelijan oppiminen oppimisympäristössä antaa palautetta arvioida opiskelijan oppimista arvioida omaa ohjaustyöskentelyään luoda toimiva vuorovaikutussuhde sekä opiskelijan että opettajan kanssa 21
  • 22. Hyvä työpaikkaohjaaja hyväksyy itsensä epätäydellisenä ja asioista selvää ottavana ihmisenä. Kaikkea ei tarvitse tietää. Opiskelija huomaa, että alan ammattilainenkin oppii koko ajan uutta, ja se motivoi häntä oppimaan. Ohjaajalla on erilaisia mahdollisuuksia edistää opiskelijan oppimista. Keinoja voivat olla mm.: palautteen antaminen ohjaaminen ja neuvominen kannustaminen rohkaiseminen keskusteleminen opiskelijan kanssa Oppimisen kannalta olennaisinta on asioiden PERUSTELU. Opiskelijalla on motivaatiota oppia uusia asioita, kun hän tietää, mihin hän uutta tietoa tarvitsee ja miten eri asiat liittyvät toisiinsa ammattityössä.22
  • 23. OhjaustyylitTyöpaikkaohjaaja auttaa ja ohjaa opiskelijaa ymmärtämään ja kehittämääntyötapojaan sekä jatkuvasti oppimaan työssään. Hän rohkaisee rakentavaanvuorovaikutukseen työpaikalla.Hyvällä ohjaajalla on kiinnostusta, kykyä ja herkkyyttä havaita sekä analysoi-da opiskelijan tarpeita ja tilannetta.Ohjaus voidaan jakaa eri ohjaustyyleihin. Esimerkiksi: hyväksyvä tyyli - työpaikkaohjaaja motivoi opiskelijaa oppimaan ja saavuttamaan omia tavoitteitaan kysyvä tyyli - kysymysten on tarkoitus olla oppimista tukevia, ei opiskelijaa tenttaavia ristiriidat havaitseva tyyli - käytetään osoittamaan opiskelijan puheen ja ajattelun tai tekemisen välisiä ristiriitaisuuksia, joita ohjattava ei itse useinkaan havaitse määräävä eli ohjeita antava tyyli - edellyttää, että työpaikkaohjaaja analysoi tilanteen ja antaa asiantuntijan neuvot parhaista ratkaisuista ja toiminnasta.Hyväksyvä ohjaustyylion kuuntelemista ja tilan antamista sille joka puhuu. opiskelijaa rohkaistaan puhumaan - häntä pyydetään kertomaan ja kuvailemaan lisää palautetaan asia lisäpohdintaan - toistetaan opiskelijan kertoma tai tiivistetään ja tehdään yhteenveto puhutusta annetaan aikaa miettimiseen hyväksytään tunteet ja ajatukset ilman omia kannanottojaKysyvä ohjaustyyliTätä tyyliä käytetään, kun halutaan saada hahmotettua tilanne yhteisentyöskentelyn pohjaksi. Tarkoituksena on saada monipuolinen kuva kokonaisuudesta. - liika kysely saattaa estää varsinaiseen ongelmaan pysähtymisen ja sen käsittelyn Perusmenetelmä on vuorovaikutustilanne, jossa esitetään mahdollisim- man laaja-alaisia ja avoimia kysymyksiä. - tarkoitus on kuunnella, antaa aikaa ja tilaa opiskelijalle sekä rohkaista häntä selvittämään pulmatilanteita, kuvaamaan millaiselta ne hänen kokemanaan näyttävät. - puhetta konkretisoidaan käytännön esimerkein. Kysymysten tarkoituksena on auttaa opiskelijaa selkiyttämään informaa- tiota ajattelun, päätöksenteon ja toiminnan pohjaksi. 23
  • 24. Ristiriidat havaitseva tyyli Tätä tyyliä voidaan käyttää kun halutaan opiskelijan näkevän oman tilanteensa. - työpaikkaohjaajan tehtävä on toimia peilinä ja pysäyttää opiskelija tarkastelemaan omaan toimintaansa -> jos opiskelijalla ei ole valmiuksia itsearviointiin saattaa tämän tyylin käyttö estää prosessin etenemisen. Ohjaustyyliin ei sisälly syyttelyä eikä arvostelua, mutta silti tällä ohjaus- - ei yleensä sovellu ohjauksen alkuvaiheeseen, koska edellyttää luottamuksellista perustaa - edellyttää tuekseen hyväksyvää ohjaustyyliä, jotta mahdollisesti heränneet negatiiviset tunteet saadaan työstettyä. Määräävä eli ohjeita antava tyyli Tätä tyyliä käytetään, kun tilanteeseen tarvitaan pikaista ratkaisua - määräävä tyyli saattaa tehdä opiskelijasta liian helposti ohjaajaan nojautuvan ja ohjauksesta riippuvaisen, eikä se tue ohjattavan oman toimintakyvyn kehittymistä eikä omasta toiminnasta oppimista. Ohjeita antava, määräävä tyyli lienee käytetyin ohjauksessa. - käytetään tilanteissa, jossa opiskelija on kykenemätön tekemään oma-aloitteisesti ratkaisuja tai hänellä on kiire tilanteen ratkaisemiseksi -> tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaa - on tehokas ja johtaa ehkä nopeimmin ratkaisuihin, joskin ”pikaratkaisut” voivat osoittautua väliaikaisiksi - edellyttää, että ohjaaja analysoi tilanteen, antaa ohjattavalle kuvauksen ongelmasta sekä antaa asiantuntijan neuvot parhaista ratkaisuista ja toiminnasta. Hyvä keskustelija: kuuntelee keskittyneesti osallistuu aktiivisesti ottaa huomioon toiset puhuu kuuluvasti ja selvästi esittää asiansa johdonmukaisesti tekee tarkentavia kysymyksiä perustelee mielipiteensä24
  • 25. PalauteVarsinkin työssäoppimisen aloitusvaiheessa ja työskentelyn harjoitteluvai-heessa on hyvä antaa välitöntä palautetta opiskelijan taitojen kehittymises-tä ja työtavasta. Näin opiskelija saa tarvitsemansa palautteen välittömästija varmuuden siitä, miten hän on päässyt työskentelyssään alkuun ja mitenhänen tulisi kehittää työskentelyään.Palautteesta tulee varmuutta ja uskallusta tehdä ja työskennellä!Palautteen antamisella ja saamisella on suuri merkitys. Palautteen antami-nen on osa opiskelijan ohjausta, oli se sitten arviointikeskusteluissa esiintulevaa tai jatkuvaa työssäoppimisjakson aikana annettavaa palautetta.Palautteen antaminen liittyy läheisesti myös arviointiin-> joskus palaute mielletään arvioinniksi ellei jopa arvosteluksi.Palaute on viisainta kohdistaa opiskelijan toimintaan, ei hänen persoonaan-sa. Työpaikkaohjaajan kannattaa ilmaista oma havaintonsa työtehtävänsujumisesta, mutta jättää tulkinnat ja uskomukset pois. Kuvaile siis tilannettaja tapahtunutta; älä tuomitse.Vinkkejä palautteen antajalle: anna palaute mahdollisimman nopeasti anna ideoita ja tietoja, ei niinkään neuvoja anna vaihtoehtoja, ei valmiita vastauksia tai ratkaisuja mieti, mikä on oleellista palautetta tässä ja nyt, kaikkea ei tarvitse sanoa kerralla tee palautteestasi arvokasta, kehittävää ja rakentavaa valitse sopiva, paikka ja aika tarkista, että palautteesi on ymmärretty! Ammattilaisen antama kiitos hyvin tehdystä työstä edistää oppimista ja lisää uskoa opiskelijan omiin mahdollisuuksiin! 25
  • 26. Oppimisen prosessi Oppia voi monella tavalla, ja eri ihmiset oppivat eri tavoin. Nykyään opiskelijan oppimisen taitoihin kiinnitetään paljon huomiota, ja niitä pyritään vahvistamaan koulutuksessa. Oppimisprosessin osia ovat - opiskelijan oma havainnointi - ajattelu, käsitteellistäminen ja ymmärtäminen - tiedon ja taidon soveltaminen. Vuorovaikutus toisten ja varsinkin tulevan ammatin työntekijöiden kanssa edistää oppimista. Aito, oikea työympäristö on parhaimpia oppimisympäristöjä. Oppimistyylit vaikuttavat oppimiseen: - yksi oppii käsin tekemällä, toinen kuuntelee ensin tarkkaan ohjeet, kolmas katsoo kuvasta. Useimmiten opitaan näiden tyylien yhdis- telmillä. Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä on runsaasti. Tärkeintä työssäoppimisen onnistumisen ja oppimisen kannalta on turvallisuuden tunteen kokeminen. Opiskelija kokee, ettei oppimistilan- teessa ole mitään uhkaavaa -> hän uskaltaa ottaa omat kykynsä käyttöön, kokeilla (jopa epäonnistua) ja näin oppia tekemään työtä.26
  • 27. OppimistyylitAuditiivinen oppiminen Auditiivisella oppimisella tarkoitetaan kuulohavaintoon perustuvaa oppimista. - Auditiivisesti oppiva opiskelija kiinnittää huomiota ympärillä kuulu viin ääniin ja keskusteluihin, siihen miltä asiat kuulostavat. - Auditiivisesti suuntautunut ei elehdi, vaan selittää paljon ja järjestel mällisesti. Hän etenee hitaasti, koska hän puhuu mielessään asiat ja toistaa myös toisen puheen. - Auditiivinen ihminen oppii sanallisten ohjeiden avulla ja toistaa (puhuu) asiat mielessään. - Auditiivisesti suuntautunut nauttii vuoropuhelusta ja selittämisestä.Kinesteettinen oppiminen Kinesteettisellä oppimisella tarkoitetaan tuntohavaintoon perustuvaa oppimista. - Kinesteettinen oppija oppii tunnustellen ja kokemuksen kautta parhaiten. Hänelle on tärkeää, miltä jokin asia, esine tai liike tuntuu. Opiskelutilanteessa tämä tarkoittaa, että ympäristön pitäisi tuntua mukavalta. - Kinesteettinen oppija hahmottaa ihmisten tarkoitukset ilmeiden, eleiden ja liikkeiden kautta. Hänen käyttämänsä kieli on myös hyvin konkreettista. - Opitun palauttamisessa kinesteettinen oppija tukeutuu oppimisti lanteessa tulleisiin kokemuksiin: hän muistaa, miltä jokin asia tun tui, millainen tunnelma siihen liittyi.Visuaalinen oppiminen Visuaalisella oppimistyylillä tarkoitetaan näköhavaintoon perustuvaa oppimista. - Visuaalisesti oppivalla korostuu näköaistin ja näkemisen merkitys. Hän kykenee palauttamaan mieleensä erilaisia näkömielikuvia, joiden avulla hän rakentaa uutta oppimaansa. - Kun visuaalinen oppija puhuu esimerkiksi kokemuksistaan, hän näkee ne kuvina ja käyttää puheensa tukena näkemiseen liittyviä ilmaisuja. Hänen tyypillisesti käyttämiään verbejä ovat esimerkiksi nähdä, näyttää, tarkentaa, erottaa, maalailla, selventää, kirkastaa. - Oppimistilanteessa visuaalisesti suuntautunut ihminen toivoo, että hänelle näytettäisiin asiat joko todellisina tai havainnollistavina kuvina tai ne kuvailtaisiin sanoin. Visuaalinen ihminen kiinnittää huomiota siihen, miltä asiat näyttävät: työmaa on siisti ja tavarat järjestyksessä. Visuaalinen ihminen elehtii usein käsillään paljon, koska hän samalla ikään kuin piirtää esittämäänsä asiaa. Hän on järjestelmällinen ja haluaa, että asiat etenevät sujuvasti ja jos asiat eivät etene ripeästi, hän saattaa tulla jopa kärsimättömäksi. Kommu- nikoidessaan hän pitää katsekontaktia toiseen. Visuaalisesti suuntautunut henkilö oppii näkemällä ja katselemalla. Hän pitää kuvauksista ja pysähtyy usein näkemään mielessään opetettavaa asiaa. Hän on usein hyvä keskittymään ja hänellä on vilkas mielikuvitus. 27
  • 28. Arviointi Työpaikkaohjaajalla on keskeinen rooli työssäoppimisjakson ja ammattiosaamisen näytön arvioinnissa. - on tärkeää, että arviointilanteessa ovat mukana ne työpaikan henkilöt, jotka ovat työskennelleet opiskelijan kanssa. Arviointi tehdään yleensä arviointikeskustelun yhteydessä. - arviointikeskustelussa ovat mukana opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Arviointikeskustelujen tarkoituksena on mm. edistää opiskelijan itsetuntemusta, jotta hän voi kehittyä oman ammatillisen kasvunsa ja osaamisensa arvioijana. Opiskelijaa rohkaistaan asettamaan itselleen tavoitteita ja arvioimaan ja sanallisesti kuvailemaan omaa edistymistään. Opiskelijalla on oikeus välittömään, rehelliseen ja yksityiskohtaiseen palautteeseen; näin opiskelijaa ohjataan tiedostamaan omat vahvuutensa ja kehittymiskohteensa. Työssäoppimisen arviointi on osa ohjausprosessia. Arviointia tapahtuu koko ajan työssäoppisen yhteydessä ns. jatkuvana palautteena ohjaus- tilanteissa ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä. Virallisemmin arviointi kootaan yhteen useimmiten arviointikeskustelun yhteydessä. Huomio kannattaa kiinnittää kannustavan palautteen antamiseen opiskelijalle. Ammattiosaamisen näytöt tukevat työssäoppimisen arviointia. Näyttöihin valmennetaan opintojen ja työssäoppimisen aikana ja näytöt keskittyvät keskeisen ammatillisen osaamisen näyttämiseen konkreettisissa, aidoissa työtilanteissa. Arvioinnin peruslähtökohtia: Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan erityisyys. Arvioinnin perustana ovat sovitut tavoitteet. Palautetta annetaan säännöllisesti ja rehellisesti. Arvioidaan kannustavasti. Arvioinnin tekevät ihmiset, jotka ovat olleet seuraamassa oppimisprosessia. - Arviointikeskusteluissa on läsnä opettaja, opiskelija ja työssäoppimisjaksoilla työpaikkaohjaaja. Opiskelija itsearvioi. Milloin arvioidaan? Opiskelijan oppimista havainnoidaan jatkuvasti ja siitä annetaan palautetta välittömästi jokapäiväisissä työtilanteissa. Kokonaisarviointi tehdään työssäoppimisjakson lopussa tai ammattiosaamisen näytön arviointikeskustelun yhteydessä.28
  • 29. Miksi arvioidaan? Arviointi ohjaa ja tukee oppimista. Arviointi kannustaa tavoitteiden saavuttamiseen. Arviointi tukee ammatillista kasvua. Opiskelija saa arvioinnista realistista tietoa osaamisestaan. Arviointi kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja. Arviointitilanteessa opiskelijalla itsellään on tärkeä rooli. Palautteen ja arvioinnin avulla autetaan opiskelijaa seuraamaan oppimisensa kehitystä ja rohkaistaan häntä kertomaan mielipiteitään.Hyvä arviointi on: johdonmukaista ja luotettavaa oikeudenmukaista - arvio on suhteessa opiskelijan ammatillisen kasvun vaiheeseen läpinäkyvää - selvät arvioinnin perusteet ovat jokaisen osapuolen tiedossa ja jokaisella on mahdollisuus keskustella arvioinnista kehittävää - arviointi tukee opiskelijan oppimista kannustavaa - arvioinnissa kartoitetaan sekä kehittämiskohteet että vahvuudetHampurilaispalaute Hampurilaispalautteeksi sanotaan palautteenantotapaa, jossa yhdistetään palautteen saajan vahvuudet ja kehittämisalueet. Kun palautetta saa rakentavassa ja kannustavassa muodossa, se otetaan paremmin vastaan -> on todennäköisempää, että palautteesta on hyötyä oppimisessa. Kun palaute alkaa kannustavasti ja loppuu positiivisiin kommentteihin, varsinainen kehittämiskohde (”hampurilaisen pihvi”) on helpompi ottaa vastaan ja opiskelija voi ruveta kehittämään itseään kannustavien sanojen voimalla. HAMPURILAISPALAUTE: Ensin otetaan esiin myönteisiä ja konkreettisia yksityiskohtia - mitä opiskelija osaa tai on tehnyt onnistuneesti Seuraavaksi tehdään kannustavia ja rohkaisevia ehdotuksia - mitä opiskelija voisi vielä parantaa tai kehittää Lopuksi tarjotaan myönteinen, toteava yhteenveto - kannustava loppukommentti 29
  • 30. Arviointikohteet ammattiosaamisen näytöissä Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin tukena käytetään neljää arviointikohdetta: Yleisiä arviointikohteita 1. Työprosessin hallinta - osallistuuko opiskelija oman työnsä suunnitteluun, ja ymmärtääkö hän eri työvaiheiden tarkoituksen - osaako opiskelija siirtyä työvaiheesta seuraavaan itsenäisesti ja tehdä työnsä valmiiksi - onko opiskelijan tekemä työn laatu hyvää ja onko lopputulos sellainen kuin on sovittu 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta - osaako opiskelija valita oikeat materiaalit ja käyttää niitä oikein - hallitseeko opiskelija työmenetelmät joita käyttää ja osaako hän käyttää oikeita työkaluja - huolehtiiko opiskelija työkaluistaan oikein työn päätyttyä 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta - tunteeko opiskelija työssä tarvittavat tiedot - pystyykö opiskelija soveltamaan tietoa uudessa tilanteessa 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tässä arviointikohteessa seurataan - tunteeko opiskelija työssä olevat vaaratilanteet ja osaako hän pitää huolta omasta työkyvystään - noudattaako opiskelja työstä annettuja turvallisuusohjeita ja määräyksiä - opiskelijan oppimistaitoja, eli osaako hän etsiä tietoa itsenäisesti - opiskelija ongelmanratkaisutaitoja, eli miten hän toimii ongelmatilanteissa - opiskelijan vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, eli osaatko hän ilmaista itse- ään selkeästi - opiskelijan yhteistyötaitoja, eli kuinka hän tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja arvioidaan opiskelijan valmiuksia: - kestävän kehityksen edistämiseen (säästäväisyys, jätteistä huolehtiminen) - teknologian ja tietotekniikan hyödyntämiseen (internet ym.) - yrittäjyyteen (oma-aloitteisuus, kekseliäisyys, oman työn arvostus yms.) - laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan (laadunhallinta, asiakas- ajattelu ym.) - kuluttajaosaamiseen (oikeudet, vastuut, velvollisuudet, ym.) - eettiseen ja esteettiseen toimintaan30
  • 31. 31
  • 32. Työllistämisen tukimuodot Keskuspuiston ammattiopiston työllisyyspalvelujen tarjoamat palvelut Joidenkin opiskelijoiden kohdalla on mahdollisuus saada työvalmentajan kautta tehostettua ohjausta työssäoppimisen ja työhön sijoittumisen tukemiseksi. Opettaja on alan asiantuntija ja työvalmentajan tuki painottuu työelämän pelisääntöjen ja elämänhallinnallisten taitojen ohjaamiseen. Työvalmentajan tuki työssäoppimisessa muotoutuu aina opiskelijan yksilöllisistä tarpeista ja toiveista. Tuki voi olla esimerkiksi työmatkojen opettelemista yhdessä, työtehtävien määrittämistä, opastusta sosiaali sissa tilanteissa toimimisessa jne. Työvalmentaja on tarpeen mukaan läsnä ensimmäisinä päivinä ja auttaa selvittämään käytännön asioissa sekä tekee tukikäyntejä työssäoppimisen ajan. Työvalmentaja auttaa myös jatkosuunnitelmien teossa ja toteutuksessa esimerkiksi selvittämällä työllistämisen tukimuotoja. Työvalmentaja toimii tiiviissä yhteistyössä opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Jos olet työpaikkaohjaajana kiinnostunut työllistymisen tukimuodoista keskustele asiasta opettajan kanssa, joka ottaa tarvittaessa yhteyttä työvalmentajaan. Työnantajat voivat ottaa suoraan yhteyttä Keskuspuiston ammattiopiston työllisyyspalveluihin ja tarjota työharjoittelu-, työssäoppimis- tai työpaikkaa. Keskuspuiston ammattiopiston työllisyyspalveluihin kuuluvat - kehityspäällikkö Miika Keijonen ja kolme työvalmentajaa p. 09 4748 2284 / 050 5571495) 040 0966714)32
  • 33. Työllistämisen tukimuotoja Tuki työharjoitteluun / työelämävalmennukseen Palkkatuki Työolosuhteiden järjestelytuki Työkokeilu työpaikallaTuki työharjoitteluun / työelämävalmennukseenTyötön työnhakija voi osallistua työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen,jonka tarkoituksena on perehdyttää työelämään sekä edistää työhönsijoit-tumista ja palaamista työelämään sekä parantaa ammattitaitoa. Kyseessäei ole työsuhde. Työharjoittelu ja työelämävalmennus ovat työnantajallemaksuttomia.PalkkatukiTyövoimatoimisto voi myöntää tapauskohtaisesti työnantajalle palkkatukeatyöttömän henkilön palkkakustannuksiin. Palkkatuetun työn tulee parantaatyöttömän työnhakijan ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa. Sitä voidaanmyöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimus koulu-tukseen. Palkkatuki muodostuu perustuesta ja lisäosasta, jonka suuruusvaihtelee tapauksittain työvoimatoimiston harkinnan mukaan.Työolosuhteiden järjestelytukiTyöolosuhteiden järjestelytuella voidaan korvata vajaakuntoisen henkilöntarvitsemia välineitä yms. tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä muu-toksia, jotka ovat välttämättömiä vajaakuntoisen työnteon kannalta. Tuellavoidaan korvata myös toisen työntekijän antama apu vajaakuntoisen työssäselviytymisen parantamiseksi.Työkokeilu työpaikallaTyökokeilulla työpaikalla selvitetään henkilön terveydentilaa, työ- ja toiminta-kykyä ja sen ennustetta, kuntoutustarvetta sekä soveltuvuutta suunniteltuuntyöhön ja kuntoutukseen. Sen avulla voidaan myös tukea työn saamistatyökokeilupaikalla. Työkokeilija ei ole työsuhteessa työkokeilupaikan järjestä-jään eikä työvoimatoimistoon. 33
  • 34. Sanakirja Tässä osuudessa selvitetään lyhyesti mitä keskeisimmät oppaassa käytetyt käsitteet tarkoittavat. A ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö tarkoittaa opiskelijan suorittamaa työtehtävää, jon- ka perusteella arvioidaan hänen ammatillinen osaamisensa. Se voidaan suo- rittaa oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikassa. Ammattiosaamisen näytön arvioivat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä tai erikseen. Opiskelija tekee itsearviointia. ammattiosaamisen tunnustaminen Ammattiosaamisen tunnustaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija voi osoittaa dokumentein tai näyttämällä hallitsevansa jo tietyn osa-alueen perustutkin- nosta. ammattitaitoa täydentävät opinnot Ammatilliseen perustutkintoon kuuluvia kaikille yhteisiä opintoja, joita on 20 ov kolmen vuoden aikana. arviointi Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan laajoihin valmiuksiin ja työpro- sessin hallintaan sekä oman toiminnan arviointitaitoihin (itsearviointi). Opis- kelijan edistymistä verrataan ensisijaisesti hänen omaan kehittymiseensä. Arvioinnin painopistettä siirretään mahdollisimman paljon aitoihin työtilantei- siin, joissa tiedon soveltamista käytännön tilanteisiin, opiskelijan kokemuksiin nojautuvaa uuden tiedon tuottamista ja eettistä sitoutumista voidaan arvioi- da. arviointikeskustelu Arviointikeskustelu on arviointimenetelmä joka perustuu vuoropuheluun opettajan ja opiskelijan välillä sekä ammattiosaamisen näytöissä ja työssä- oppimisen arvioinnissa työpaikkaohjaajan kanssa. arviointikriteeri Arviointikriteereissä kuvataan ne osaamisalueet, joita vaaditaan kunkin arvosanan saavuttamiseen. Ammattiosaamisen näytöissä arviointikriteerit jaetaan neljään osaan: 1. työprosessin hallinta 2. työmenetelmien,- välineiden ja materiaalin hallinta 3. työn perustana olevan tiedon hallinta 4. elinikäisen oppimisen avaintaidot34
  • 35. arvioitsija/arvioijaArvioitsija on henkilö, joka arvioi ammattiosaamisen näyttöjä. Hän voi ollaopettaja tai työelämän edustaja (työpaikkaohjaaja).Eelinikäinen oppiminenElinikäisen oppimisen käsite Suomessa kattaa ihmisen elinkaaren var-haislapsuudesta aina vanhuuteen asti. Elinikäistä oppimista tapahtuu sekävirallisten koulutusympäristöjen, kuten koulujen, puitteissa että epävirallisem-malla tavoilla esimerkiksi työssäoppimisen ja Internetin menetelmin.erityisopettajaAmmatillisella erityisopettajalla on oman ammattialansa osaamisen lisäksierityispedagogista osaamista.erityisopetusAmmatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityis-järjestelyitä tai opiskelijahuoltopalveluita. Opetuksessa huomioidaan opiske-lijan yksilölliset tarpeet.erityisopiskelijaErityisopiskelija on opiskelija, jolla on tarve erityiseen tukeen opiskelunsaaikana. Erityisen tuen tarve voi olla oppimisvaikeus (esim. lukemisen jakirjoittamisen tai hahmottamisen vaikeus), vamma tai sairaus, kehityksenviivästymä tai tunne-elämän häiriö. Olennaista on, että eritysopetuksellisintoimenpitein pyritään löytämään opiskelijalle väylä onnistua opinnoissaan jatyöllistyä.HHOJKSHOJKS on henkilökohtainen opiskelujen järjestämistä koskeva suunnitelma.HOJKS:aan kirjataan opiskelijan opintoihin, kuntoutukseen, työllistymiseenja tukitoimiin liittyviä asioita. HOJKS muuttuu ja elää opiskelijan opintojenedetessä ja elämäntilanteiden muuttuessa.IitsearviointiItsearvioinnilla tarkoitetaan opiskelijan omaa käsitystä kehittymisestään jasiitä onko sovittuihin tavoitteisiin päästy. Opiskelijan on tärkeä itse oivaltaavahvuutensa ja heikkoutensa.itseohjautuvuusItseohjautuva opiskelija ottaa vastuun oppimisestaan. Hän on aktiivinen jatietoisesti sitoutunut toimimaan asettamiensa oppimistavoitteiden saavut- 35
  • 36. tamiseksi. Itseohjautuvasti toimiva opiskelija kykenee itsenäiseen työsken- telyyn, mutta myös toimimaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. J jatkuva näyttö Jatkuvalla näytöllä havainnoidaan ja arvioidaan opiskelijan kehittymistä koko opiskeluajan. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso ja hänelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Tavoitteena on nuoren kasvun ja kehittymisen tukeminen. K kestävä kehitys “Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeen- sa.” Our Common Future (Yhteinen Tulevaisuutemme) –raportti. kokonaisarvosana Kokonaisarvosana tarkoittaa esim. ammattiosaamisen osanäytöistä ja arviointikeskusteluista sekä eri arvioitsijoiden arvosanoista muodostuvaa arvosanaa. koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjä on oppilaitos. L laaja-alainen erityisopettaja Erityisopettaja, jolla on erityisalana laaja-alaiset kielelliset vaikeudet. laaja-alainen kielellinen vaikeus Laaja-alainen kielellinen vaikeus viittaa puheen, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksiin. Näistä moninaisista kielen ongelmista käytetään joskus myös termiä puluki-vaikeus. lukivaikeus Oppilaalla, jolla on lukemisen tai kirjoittamisen alueella oleva häiriö tai ongel- ma, on lukivaikeus. M mukauttaminen Opetuksen mukauttaminen tarkoittaa, että opetus ja oppimäärät sopeutetaan erityisopiskelijan oppimisedellytyksiä vastaavaksi. N näyttöaineisto Näyttöaineistojen tarkoituksena on helpottaa koulutuksen järjestäjän työtä ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnis- sa. Kansallisten näyttöaineistojen on mahdollistettava ammattiosaamisen36
  • 37. näyttöjen toteuttaminen eri paikkakunnilla ja erilaisilla työpaikoilla.Kan-sallisilla näyttöaineistoilla pyritään myös yhdenmukaistamaan opiskelijanarviointia.Kansalliset näyttöaineistot sisältävät kaikille tutkinnoille yhteisetohjeet näyttöaineiston käyttöön sekä tarvittaessa yhteistä ohjetta täydentäviätutkintokohtaisia ohjeita ammattiosaamisen näytön kuvauksen opintokoko-naisuuksittain näyttöympäristön määrittelyn opintokokonaisuuksittain arvioin-nin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittainnäyttöarvosanaNäyttöarvosana on arvosana joka annetaan suoritetusta ammattiosaamisennäytöstä, ja se annetaan opintokokonaisuuksittain. Se kirjataan näyttötodis-tukseen, joka on osa tutkintotodistusta.näyttötodistusAmmatillisen peruskoulutuksen päättötodistuksen lisäksi opiskelija saanäyttötodistuksen, jossa on hänen opiskeluaikana suorittamiensa näyttöjenarvosanat. Nämä muodostavat yhdessä tutkintotodistuksen.näyttöympäristöNäyttöympäristöllä tarkoitetaan paikkaa, välineistöä ja sosiaalista ympäris-töä, jossa ammattiosaamisen näytön voi suorittaa. Luonteva näyttöympäristöon työssäoppimispaikka, mutta se voi olla myös oppilaitos, oppilaitoksentyömaa tai asiakaspalvelutilanne.näytön osaAmmattiosaamisen näyttö voidaan suorittaa, varsinkin opintokokonaisuudenollessa hyvin laaja, osissa. Tällöin myös näytön osat arvioidaan, ja arvioinnitotetaan huomioon opintokokonaisuuden kokonaisnäytön arvioinnissa.Oopetussuunnitelma (OPS)Opetussuunnitelma sisältää ammatillisen perustutkinnon kaikki 120 ov:a janiiden sisällöt sekä arviointikriteerit. Opetussuunnitelmassa pyritään esittele-mään mahdollisimman selkeästi ne asiat, joita opiskelijalta vaaditaan kullakinopintojaksolla, ja se sisältää myös ammattiosaamisen näyttöjen perusteet jaarviointikriteerit.opintokokonaisuusAmmatillisen perustutkinnon opinnot on jaettu opintokokonaisuuksiin, jotkaon määritelty opetussuunnitelmassa.opintopiste (op)Opintopiste tulee korvaamaan opintoviikon. Opintopiste lasketaan niin, ettäyksi opintoviikko vastaa 1½ opintopistettä. Näin lukuvuodessa suoritettava40 ov:a on 60 op:ttä. 37
  • 38. opintoviikko (ov) Opintokokonaisuuksien laajuus ilmoitetaan opintoviikkoina. Opintoviikko tar- koittaa opiskelijan viikoittaista työaikaa, johon sisältyvät sekä lähiopetus että opiskelijan omaehtoinen opiskelu. Kolmen vuoden perustutkintoon kuuluu 120 ov:a, joista ammatillisten opintojen osuus on 90 ov:a. oppimaan oppiminen Oppimaan oppimisen taidolla tarkoitetaan ihmisen kykyä ajatella ja seurata miettii millä tavoin hän pyrkii uutta asiaa ymmärtämään. Se, miten ihminen jäsentää ja hahmottaa omaa oppimistaan auttaa häntä seuraamaan edisty- mistään oppijana. oppimistaito Oppimistaidolla tarkoitetaan sitä, että opiskelijalla on taitoja ongelmien hah- mottamiseen ja ratkaisemiseen. Hänellä on myös kyky soveltaa oppimistaan ja osaamistaan luonnollisissa elämäntilanteissa sekä halu asettaa tavoitteita ja ohjata omaa toimintaansa. Tärkeää on halu muuttua ja kehittyä. oppimistyyli Oppimistyyli on suhteellisen pysyvä, vaikkei muuttumaton tapa oppia uusia asioita. Jokaisella on oma oppimistyylinsä, joka pitäisi ottaa huomioon opis- kelussa. Toiset oppivat tekemällä, toiset näkemällä jne. oppimisvaikeus Oppimisvaikeus on usein synnynnäinen ominaisuus. Se ei estä oppimista, mutta opiskelija, jolla on jokin oppimisvaikeus, kaipaa usein erityisiä tukitoi- menpiteitä. Oppiminen voi tapahtua yksilöllisin keinoin ja omaan tahtiin. oppimisympäristö Oppimisympäristö on tilanne, jossa opiskelu tapahtuu. Esimerkiksi koulun tilat ja opetusvälineet luovat oppimisympäristön sekä työssäoppimisjaksolla työpaikka. Myös teknologia (esim. internet) voi luoda uusia oppimisympäris- töjä. Oppimisympäristön tärkeä osatekijä on ihmisten välinen vuorovaikutus. P palautekeskustelu Palautekeskustelussa arvioija ja opiskelija keskustelevat siitä, kuinka näyttö tai muu työtehtävä on onnistunut. Arvostelun sijasta palautteen tulisi olla opiskelua tukevaa ja ohjaavaa. Oppimisen ja kehityksen kannalta on olen- naista, että palaute on muotoiltu siten, että se hyödyttää vastaanottajaa. perustutkinto (ammatillinen) Ammatillisen perustutkinnon opiskelija saa kolmivuotisen ammattikoulutuk- sen jälkeen, kun hän on hyväksytysti suorittanut sekä 120 ov:n opinnot että niihin liittyvät ammattiosaamisen näytöt. Ammatillinen perustutkintokoulutus toteutetaan koulutusalakohtaisten opetussuunnitelmien mukaisesti siten, että38
  • 39. opetus on pääsääntöisesti lähiopetusta oppilaitoksessa tai työssäoppimistatyöpaikoilla.portfolioPortfolio on oppilaan omaa oppimista ja kehitystä kuvaava kansio, johonoppilas kerää tekemiään töitä ja suorituksia. Portfolio voi olla dokumentoituammattiosaamisen näyttö tai sitä voidaan käyttää osana ammattiosaamisennäyttöä. Portfolio on ammatillisen osaamisen kokonaisuus, joka osoittaaopiskelijan kykyjä ja taitoja ammattialan töissä. Se voi sisältää kuvia, raport-teja yms. tietoa, joka kuvaa opiskelijan ammattiosaamista.pulukivaikeusPuluki viittaa puheen, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksiin. Näistä moni-naisista kielen ongelmista käytetään usein termiä (laaja-alaiset) kielellisetvaikeudet.päättötodistusPäättötodistuksen saa ammatillisen perustutkinnon hyväksytystä suorituk-sesta. Päättötodistus ja näyttötodistus muodostavat yhdessä tutkintotodis-tuksen.TtoimielinAmmattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuk-sen järjestäjän asettama toimielin. Siihen valitaan edustajat koulutuksenjärjestäjältä, opettajista, työelämästä ja opiskelijoista. Opiskelijalla on toimi-elimessä vain puheoikeus. Toimielin voi olla koulutuksen järjestäjäkohtainentai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Se voi olla alojen yhteinen,alakohtainen tai koulutusohjelmakohtainen. Koulutuksen järjestäjä päättää,mikä on toimivin ja tarkoituksenmukaisin vaihtoehto.Lain mukaan toimielin - hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista - valvoo näyttötoimintaa (ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista) - päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista - käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimuksettukiopetusTukiopetus on opetusta ja ohjausta, jota annetaan useimmiten oppituntienulkopuolella. Koulu järjestää sitä tarvittaessa opinnoissa tilapäisesti jälkeenjääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille.tutkintotodistusTutkintotodistus sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen. Sen saami-sen edellytyksenä on, että ammattiosaamisen näytöt on suoritettu hyväksy-tysti. 39
  • 40. työpaikkaohjaaja Työpaikkaohjaaja perehdyttää, opastaa ja ohjaa yrityksen edustajana työssäoppijaa. Hän seuraa, valvoo ja arvioi työssäoppijan toimintaa yrityk- sessä työssäoppimisjakson aikana ja antaa palautetta suoraan työssäoppi- jalle itselleen sekä hänen oppimisestaan oppilaitoksen edustajalle. Hän on työssäoppijan tukihenkilö. Työpaikkaohjaaja toimii linkkinä oppilaitoksen ja yrityksen välillä. Hän on myös usein ammattiosaamisen näytöissä näyttöä arvioiva henkilö. työssäoppiminen Jokaiseen kolmevuotiseen ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähin- tään 20 opintoviikkoa työssäoppimista eli opiskelua työpaikoilla. Opiskelijat oppivat työpaikoilla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta. Työpaikoilla järjestetään työssäoppimista käytännön työtehtävissä. Sen tarkoituksena on lisätä yhteistyötä elinkeino- ja muun työelämän kanssa sekä helpottaa opiskelijoiden työllistymistä ja ammattitaitoisen työvoiman saantia yrityksissä ja muilla työpaikoilla. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. U uusintanäyttö Mikäli ammattiosaamisen näyttö joudutaan keskeyttämään tai arviointikes- kustelussa todetaan, ettei näyttöä ole suoritettu hyväksytysti, suunnitellaan uusintanäyttö ja mietitään ohjaus- ja tukitoimet, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa vähintään tyydyttävän tason osaamisen Y yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma Henkilökohtainen näyttösuunnitelma, johon kirjataan opiskelijan ammat- tiosaamisen näytöt sisältöineen. Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuun- nitelma on osa HOJKS:a.40
  • 41. Yleisiä arviointiohjeitaarviointikohteittain:YLEISIÄ ARVIOINTIOHJEITA ARVIOINTIKOHTEITTAINARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA1. Työprosessien Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3hallinta OpiskelijaArvioidaan vähintään suunnittelee työtään, mutta suunnittelee oman työnsä suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviäoman työn suunnittelua, uusissa tilanteissa taityösuorituksen arviointia työympäristön muuttuessaja oman toiminnan tarvitsee ohjaustakehittämistä. arvioi työnsä onnistumista arvioi työnsä onnistumista arvioi työnsä onnistumista, perustelee arviotaan ja työn kuluessa ja selviytyy arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja uusista ja muuttuvista työympäristöään tilanteista oma-aloitteisestiArvioidaan vähintään toimii tutuissa työtehtävissä ottaa huomioon ottaa huomioon toimintaympäristönsä ja omantyökokonaisuuden työskentelyssään työnsä työnsä osana sitätoteuttamista, kokonaisuuden (esim.itsenäisyyttä ja mistä alkaa, mihin päättäävastuullisuutta. ja mitä välineitä ym. työssä tarvitaan) työskentelee siten, että työn ottaa huomioon työtehtävän ottaa huomioon työpaikan erityisvaatimuksia ja työn lopputulos on erityisvaatimuksia lopputulos on tavoitteiden mukainen (esim. hyväksyttävissä valmistettu esine priimaa, hiukset leikattu niin, että otettu huomioon asiakkaan toiveet, asiakkaan kasvonpiirteet jne.) tarvitsee työvaiheissa etenee sujuvasti etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti etenemisessä ajoittaista työvaiheesta toiseen sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan ohjausta noudattaa työohjeita, tekee annetut tehtävät osaa omalla vastuualueellaan tehdä omatoimisesti työaikoja, sopimuksia sekä omatoimisesti ja huolehtii muitakin kuin annettuja työtehtäviä neuvottelee poikkeamista työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaanARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA2. Työmenetelmien, - Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3välineiden ja materiaalinhallinta OpiskelijaArvioidaan vähintään käyttää työhönsä liittyviä käyttää työhönsä liittyviä valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät,työtehtävään ja keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvastityöympäristöön työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja vaihtelevissa työtilanteissasoveltuvan ja materiaaleja toistuvissa omatoimisesti toistuvissatyömenetelmän ja työtilanteissa, mutta työtilanteissatyövälineiden sekämateriaalien valintaa ja tarvitsee joidenkin osaltakäyttöä. ohjausta (menetelmät, välineet, materiaalit määritellään tutkinnon osittain)ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA3. Työn perustana Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 41
  • 42. olevan tiedon hallinta Opiskelija Arvioidaan vähintään käyttää työnsä hankkii ja soveltaa työssä soveltaa tietoa työssään vaihtelevissa työtilanteissa työssä tarvittavan tiedon tavallisimpien menetelmien, tarvittavaa tietoa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hallintaa ja soveltamista. välineiden ja materiaalien omatoimisesti hankkimansa tiedon pohjalta käytön perustana olevaa tietoa toistuvissa työtilanteissa (eli ne menetelmät, välineet ja materiaalit, jotka on määritelty kohdassa 2) mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA 4. Elinikäisen oppimisen Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 avaintaidot a) Erikseen arvioitavat Opiskelija Oppiminen ja - suoriutuu hankkii tietoa ohjeiden toimii oma-aloitteisesti tiedonhankkijana ongelmanratkaisu tiedonhankinnassa mukaan Arvioidaan vähintään ohjattuna oppimis-halukkuutta, itsensä ja työnsä suunnittelee työtään, mutta suunnittelee oman työnsä suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä kehittämistä, ongelmien uusissa tilanteissa tai ja arvioi työnsä ja arvioi työnsä onnistumista sekä perustelee -ratkaisemista sekä työympäristön muuttuessa onnistumista työn kuluessa arviotaan valintojen ja päätösten tarvitsee ohjausta osaa arvioida ja kehittää työskentelytapojaan ja tekemistä. työympäristöään arvioi työnsä onnistumista ottaa vastaan palautetta ja kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta toimii palautteen mukaisesti selviytyy tutuista tilanteista, selviytyy muuttuvista ja toimii erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisesti ja mutta muuttuvissa ja valintatilanteista tilanteista löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja valintatilanteissa tarvitsee oma-aloitteisesti ohjausta ja tukea Vuorovaikutus ja noudattaa toimii tilanteen vaatimalla ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille yhteistyö vuorovaikutustilanteisiin tavalla omassa oppimis- ja erilaisia näkökantoja Arvioidaan vähintään annettuja ohjeita työyhteisössään erilaisissa toimintaa vuorovaikutus- toimiessaan omassa vuorovaikutustilanteissa tilanteissa ja oppimis- ja työyhteisössään yhteistyökykyä. tekee vastuullaan olevat tekee vastuullaan olevat toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tehtävät, mutta tarvitsee tehtävät huolellisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa ja ajoittain ohjausta työyhteisön ja ryhmän jäsenenä pystyy toimimaan erilaisten toimii erilaisten ihmisten tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon ihmisten kanssa kanssa työyhteisössä ja seuraavan työvaiheen ja työntekijän työyhteisössä ja ryhmässä ryhmässä ja pyytää tarvitessaan apua muilta Ammattietiikka noudattaa annettuja eettisiä noudattaa annettuja eettisiä toimii opiskelu- ja työyhteisön arvojen, tavoitteiden, Arvioidaan vähintään ohjeita, sopimuksia ja ohjeita, sopimuksia ja eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten toimintaa ammatti- säädöksiä sekä aikatauluja säädöksiä sekä aikatauluja mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa sekä noudattaa etiikan, ammatin - aikatauluja arvoperustan ja tehtyjen sopimusten mukaisesti.42
  • 43. Terveys, turvallisuus ja noudattaa työstä annettuja noudattaa työyhteisön noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssääntoimintakyky turvallisuusohjeita eikä ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristönArvioidaan vähintään aiheuta vaaraa itselleen tai huomioon työyhteisön turvallisuudenterveyttä ylläpitävää ja muille jäsenten ja työympäristönturvallista toimintaa sekä turvallisuudentoimintakyvyn ylläpitoa. käyttää turvallisesti varmistaa työvälineiden ja tunnistaa ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja ohjeiden mukaisia materiaalien turvallisuuden riskeistä suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä työskentelee työskentelee ergonomisesti käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja pääsääntöisesti oikein vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomisesti oikein ergonomian Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen), liikunnan (1 ov) ja terveystiedon (1 ov) tavoitteissa ja arviointikriteereissä. Jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin laaditaan tarvittaessa kunkin alan tarpeen mukaiset terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit.ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA4. b) Muut elinikäisen Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3oppimisen avaintaidot OpiskelijaAloitekyky ja Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) yhteiskunta-, yritys- jayrittäjyys työelämätiedon (1 ov) tavoitteissa ja arviointikriteereissä sekä ammatillisten tutkinnon osienArvioidaan vähintään ammattitaitovaatimuksiin sisällytettävän yrittäjyysosan (5 ov) ammattitaitovaatimuksissa ja arviointikriteereissä.tavoitteellista, Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin laaditaan tarpeentaloudellista ja vaatiessa kunkin alan edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit.tuloksellista toimintaa jaitsensä johtamista.Kestävän kehityksen noudattaa ohjatusti alalla noudattaa alalla vaadittavia noudattaa itsenäisesti alalla vaadittavia kestävänmukainen toiminta vaadittavia kestävän kestävän kehityksen kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja ja tuoArvioidaan vähintään kehityksen mukaisia työ- ja mukaisia työ- ja esille kehittämistarpeitateknologisten, toimintatapoja toimintatapojataloudellisten,sosiaalisten jakulttuuristenperiaatteidennoudattamista.Estetiikka työskentelee ohjatusti alan työskentelee alan hyödyntää monipuolisesti työssään alan esteettisiäArvioidaan vähintään esteettisten periaatteiden, esteettisten periaatteiden, periaatteita – toimii työympäristön viihtyisyyteen jaestetiikan huomioon työympäristön viihtyisyyden työympäristön viihtyisyyden muiden työn lopputulokseen ulkonäköönottamista työssä ja ja muiden työn ja muiden työn vaikuttavien tekijöiden edistämiseksijokapäiväisessä lopputuloksen ulkonäköön lopputuloksen ulkonäköönelämässä vaikuttavien tekijöiden vaikuttavien tekijöiden mukaisesti mukaisestiViestintä- ja Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) äidinkielen (4 ov) tavoitteissa jamediaosaaminen arviointikriteereissä. Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin laaditaan tarpeen vaatiessaArvioidaan vähintään kunkin alan vaatimusten mukaiset viestintä- ja mediaosaamisen ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit.kriittisyyttämediatuotteidentunnistamisessa,havainnoinnissa jatulkinnassa sekä media-ja viestintäteknologian 43
  • 44. käyttämistä Matematiikka ja Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) matematiikan (3 ov), fysiikan ja luonnontieteet kemian (2 ov) tavoitteissa ja kriteereissä. Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin laaditaan Arvioidaan vähintään kunkin alan tarpeen mukaiset matematiikan ja luonnontieteiden ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. työn edellyttämää laskutaitoa sekä työssä tarvittavaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksien hallintaa. Teknologia ja käyttää ammatissaan käyttää ammatissaan hyödyntää monipuolisesti ammatissaan tarvittavia tietotekniikka tarvittavia tavanomaisia tarvittavia teknisiä ja teknisiä ja tietoteknisiä järjestelmiä Arvioidaan vähintään teknisiä ja tietoteknisiä tietoteknisiä järjestelmiä teknologian ja järjestelmiä toistuvissa toistuvissa työtilanteissa tietotekniikan työtilanteissa, tarvitsee hyödyntämistä joskus ohjausta ammattialalla sekä tekniikan hyötyjen, valitsee tarvittavat koneet ja valitsee sopivat koneet ja valitsee itsenäisesti sopivat koneet ja laitteet ja rajoitusten ja riskien laitteet ohjattuna ja tunnistaa laitteet ja tunnistaa niiden tunnistaa niiden käyttöön liittyvät rajoitukset ja huomioon ottamista. riskit. käyttöön liittyvät riskit. riskit. Tietotekniikka todentuu yhteisten opintojen (yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov) tavoitteissa ja kriteereissä. Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin laaditaan kunkin alan tarpeen mukaiset teknologian ja tietotekniikan ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Aktiivinen kansalaisuus Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) yhteiskunta-, yritys- ja ja työelämätiedon (1 ov) sekä äidinkielen (4 ov) tavoitteissa ja kriteereissä. Tämän lisäksi laaditaan tarpeen eri kulttuurit mukaan jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin kunkin alan tämän avaintaidon edellyttämät Arvioidaan vähintään ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. osallistumista yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon eri taustan omaavien ihmisten kanssa sekä työntekijää ja kansalaista koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien mukaista toimintaa.44
  • 45. LähteetHätönen Heljä. 2006. Työpaikkaohjaajan osaamiskartta. Educa-instituutti Oy.Helsinki. Kyriiri Oy.Valmis näyttöön! –opas erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamiseksiammattiosaamisen näytöissä. 2006. Keskuspuiston ammattiopisto. Helsinki.Priimus paino Oy. 45
  • 46. Liitteet Liite 1 Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaajan muistilista ammattiosaamisen näytöt ovat osa opiskelijan työssäoppimisjaksoa ammattiosaamisen näytöissä osoitetaan ammattitaito aidoissa työtehtävissä työelämäedustajan tehtäviä ammattiosaamisen näytöissä ovat mm. - perehtyminen ammattiosaamisen näyttöihin ja arviointikriteereihin - perehtyminen näyttöaineistoon - ammattiosaamisen näytön suunnittelu > yhteistyötä opiskelijan ja opettajan kanssa > ammattiosaamisen näytön aikataulun ja käytännön järjestelyjen suunnittelu yhdessä opettajan kanssa > näyttöympäristön määrittäminen > ammattiosaamisen näytön aikainen ohjaus > ammattiosaamisen näytön aikainen palaute arviointi > opiskelijan tavoitetason varmistus > arviointikeskustelu, luonteeltaan kannustava > arvosanan antaminen - palautetta annetaan ja näyttötehtävästä keskustellaan koko näyttöprosessin ajan - AVOIMUUS46
  • 47. Liite 2Työssäoppimissopimus SOPIMUS OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEN SEKÄ AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMISESTA TYÖPAIKALLA Sopimuskumppanit Oppilaitos Keskuspuiston ammattiopisto Oppilaitoksen osoite Opettajan nimi Opettajan sähköpostiosoite ja puhelinnumero Opiskelijan nimi Opiskelijan kotiosoite Opiskelijan sähköpostiosoite ja puhelinnumero Tutkinto ja koulutusohjelma Työnantaja / yritys Työssäoppimispaikan osoite Postinumero ja postitoimipaikka Puhelinnumero Työpaikkaohjaajan nimi Työpaikkaohjaajan sähköpostiosoite ja puhelin- numero Ajankohta Työssäoppimisen aika Työssäoppimisen laajuus opintoviikkoina Työaika / Viikottainen / päivittäinen työaika Ammattiosaamisen näytön / näyttöjen ajankoh- ta Työsuhde työssäoppimisen aikana Opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan, eikä hänelle makseta palkkaa, ellei työsuhteesta ole erikseen sovittu työsopimuksella. Ilman työsuhdetta Työsuhteessa Kulukorvaukset työnantajalle Työmatkat ja ruokailu Työmatkajärjestelyt Ruokailun järjestäminen Työturvallisuus Osapuolet ovat tietoisia työsuojeluun, työtapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvästä vastuusta. Työturvallisuuden kannalta erityisesti otettava huomioon Suojavälineet / Työvaatetus Muut työoloja koskevat seikat 1 47
  • 48. Vakuutukset Vahingonkorvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. Yritys ottaa vastuuvakuutuksen Oppilaitos ottaa vastuuvakuutuksen X Opiskelijoilla laajennettu vastuuvakuutus. Työturvallisuus Työnantaja huolehtii ja vastaa työssäoppimisjakson aikana opiskelijan työturvallisuudesta työturvallisuuslainsäädännön ja nuorista työntekijöistä annetun lain edellyttämällä tavalla. Opiskelija sitoutuu noudattamaan työturvallisuusmääräyksiä ja työnantajan työturvallisuusohjeita. Vakuutukset Oppilaitoksen vastuu ja vakuuttamisvelvollisuus työssäoppimisen/ ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä tapahtuvan tapaturman varalta määräytyy tapaturmavakuutuslain ja opiskelutapaturman korvaamisesta annetun asetuksen mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä on velvollinen informoimaan työnanta- jaa opiskelijoiden työturvallisuus- ja vakuutusasioista. Invalidisäätiöllä / Keskuspuiston ammattiopistossa on laajennettu vastuuvakuutus, joka korvaa opis- kelija toiselle henkilölle tai omaisuudelle aiheuttaman vahingon työssäoppimisen/näyttöjen aikana. Laajennettu vastuuvakuutus on toissijainen työnantajan omiin vakuutuksiin nähden. Arviointi Työssäoppimisen arviointi kuuluu osana opiskeltavien opintokokonaisuuksien arviointiin. Työssäoppimisen arvioivat yhdessä opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija. Opiskelija kirjaa oman työssäoppimissuunnitelmansa ja tekemänsä työtehtävät työssäoppimispäiväkirjaansa itsearvioinnin pohjaksi. Työssäop- pimisen arviointikohteet ja arvioinnin perusteet johdetaan tutkintokohtaisesta opetussuunnitelmasta. Lopullinen vastuu arvioinnista kuuluu opettajalle. Työssäoppimisjakson ohjaus ja valvonta Opettaja / ohjaaja käy tarpeen mukaan ja erikseen sovittaessa työpaikalla (kuitenkin vähintään 2 kertaa / työssäoppimisjakso) sekä ohjaa ja arvioi opiskeli- jan suorituksia yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa. Muuta sopimukseen liittyvää Tämä sopimus koskee ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta (työssäoppiminen) sekä ammattiosaamisen näyttöjä. Oppilaitos valmentaa opiskelijaa työpaikkaa sekä ammattiosaamisen näyttöjä varten ja huolehtii osaltaan siitä, että opiskelija on tietoinen velvollisuudesta noudattaa työpaikan järjestystä sekä työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä. Oppilaitos huolehtii siitä, että opiskelija on tietoinen tämän sopimuksen sisällöstä sekä velvollisuudestaan noudattaa sen lisäksi, mitä erikseen on säädetty ammatillisesta koulutuksesta. Opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan, eikä hänelle makseta palkkaa, ellei työsuhteesta ole erikseen sovittu työsopi- muksella. Opiskelija on säädösten mukaisten opintososiaalisten etujen piirissä työpaikalla tapahtuvan työssäoppimisen aikana, siten kuin siitä on erikseen säädetty (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, opintotukilaki 65/1994, opintotukiasetus 260/1994, laki lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiske- lijoiden koulutusmatkatuesta 48/1997, asetus lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta 293/1997). Oppilaitos avustaa ja opastaa tarvittaessa työpaikka työssäoppimisen tarkoituksenmukaisessa toteuttamisessa sekä antaa työnantajalle tarpeelliset tiedot opiskelijan saamasta opetuksesta ja työvalmiuksista. Työnantaja antaa oppilaitokselle tarpeelliset tiedot työhön ja työympäristöön liittyvistä oloista sekä työkoneista ja –välineistä. Työnantaja ilmoittaa välittömästi oppilaitokselle odotettavissa olevat olennaiset muutokset opiskelijan työtehtävissä tai työoloissa. Työnantaja huolehtii ja vastaa työssäoppimisjakson/ ammattiosaamisen näytön aikana opiskelijan työturvallisuudesta työturvallisuuslainsäädännön ja nuo- rista työntekijöistä annetun lain edellyttämällä tavalla. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työnantaja huolehtii siitä, että työpaikan henkilöstö on riittävässä määrin tietoinen työssäoppijan yksilöllisestä ohjauksen tarpeesta, työssäoppimiseen liittyvistä tehtä- vistä ja siihen liittyvästä sopimuksesta. Työssäoppimisen keskeyttäminen Työssäoppimisen keskeyttämisen syyt on aina selvitettävä ja saatettava kaikkien osapuolten tietoon. Allekirjoitus Olen tietoinen oppilaitoksen ja työnantajan välisestä sopimuksesta ja noudatan siinä ja tässä suunnitelmassa sovittuja peri- aatteita. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen ajan ja/tai ammattiosaamisen näyttöjen suorittamisen ajan. Tarvittaessa sopimus voidaan irtisanoa välittömästi ilman irtisa- nomisaikaa. Paikka ja aika Opiskelijan allekirjoitus ja nimen selvennys Työnantajan edustajan allekirjoitus ja nimen selvennys Vastuullisen opettajan allekirjoitus Tätä suunnitelmaa on tehty kolme samansisältöistä kappaletta, yksi kullekin osapuolelle. 248
  • 49. Liite 3Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelmaYKSILÖLLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖSUUNNITELMAOpiskelijan nimiTutkintoalaRyhmänvastaavaAMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖOpintokokonaisuuden nimi ja laajuusAmmattiosaamisen näytön tulee liittyä seuraaviin keskeisiin sisältöihin:SuoritusajankohtaYritys ja yhteystiedotArvioiva työpaikkaohjaajaAmmattiosaamisen näytön kuvaus (näyttöympäristö, työvälineet, työtehtävät)TavoiteTukitoimenpiteet tai muuta huomioon otettavaa ammattiosaamisen näytön toteutuksessaAmmattiosaamisen näytön arvosana(arviointilomakkeesta)Opintokokonaisuuden OPS liitteenä 49
  • 50. Liite 4 Arviointilomake (ammattiosaamisen näytöt) AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN ARVIOINTILOMAKE / NÄYTTÖPÖYTÄKIRJA Liitteet: Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma ja ote opintokokonaisuuden opetussuunnitelmasta Perustutkinto Koulutusohjelma Opintokokonaisuus, ov Osanäyttö, ov Opiskelija Näyttöajankohta Näyttöpaikka Arviointipäivä Näytön sisältö Näyttösuunnitelmassa mainitaan arviointikohteet, joihin arviointi tehdään. Arvioinnissa arvioidaan opiskelijan osaamista ja sitä, mitä hän on jo oppinut. Arviointikohteiden keskinäinen painotus lopullista arvosanaa sovittaessa määräytyy tapauskohtaisesti. Arviointikohde Opiskelija Työelämä- Opettaja Yhteinen edustaja arvio 1. Työprosessin hallinta 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattiosaamisen näytön lopullinen arviointi Arviointikeskustelun yhteydessä päätetty arvosana T1 – K3 Vahvuudet Kehitettävää Lisätietoja (esim. uusintanäyttö) Allekirjoitus Nimenselvennys Opiskelija Opettaja Työelämäedustaja Palautetaan opintotoimistoon alkuperäisenä.50
  • 51. Ammattiosaamisen näyttöjä ei pidä sekoittaa ammattitutkintonäyttöihin Näyttötutkintonäyttö Ammattiosaamisen näyttö ”aikuisten näyttö” ”nuorten näyttö”Ammatillinen Ammatillinenperustutkinto Ammatti- perustutkinto tutkinto Erikoisammatti - tutkinto Arviointi- Voi menetelmä mukauttaa Osa opiskelijan Ei voi arviointia mukauttaa Ainoa tapa osoittaa osaamista Ohjaus- ja Ei näytön tukitoimet aikaista - ennen ohjausta - aikana - jälkeenAMMATTITAIDONOSOITTAMINEN AMMATILLISENNÄYTÖIN KASVUN TUKEMINEN

×