Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset: Koulutus ja nuorten hyvinvointi

Webinaarisarja
koronaepidemiaan
liittyvistä
tutkimuksista
#KoronanVaikutukse
t
Koulutus ja nuorten hyvinvointi
15.11.2021
#KoronanVaikutukset #tttv21

Teemasta mediassa
15.11.2021

Webinaarin ohjelma
13.00 Seminaarin avaus ja ohjeet, Minna Elomaa-Krapu, Metropolia
13.10 Opetusministeri Li Andersson, videotervehdys
13.15 Johdatus aiheeseen: Koronapandemian vaikutukset koulutukseen ja nuorten
hyvinvointiin, Katariina Salmela-Aro, Helsingin yliopisto
13.25 Koronaepidemian ja rajoittamistoimien vaikutukset nuorten opiskeluun sekä koulun
polarisoituminen, Otto Helve, THL
13.50 Digitaaliset ja pedagogiset ratkaisut , Jussi Okkonen, Tampereen yliopisto
14.15 Koronapandemian vaikutukset nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuuden uskoon, Jenni
Helenius, THL
14.40 Koulujen ja oppilaitosten palautuminen koronatilanteesta: Oppimisvaje, hyvinvointivaje
ja koronan opit, Laura Francke, Opetushallitus
14.55 Loppusanat
15.00 Tilaisuus päättyy
15.11.2021

Webinaarin esiintyjät
15.11.2021
Minna Elomaa-Krapu, Metropolia Katariina Salmela-Aro, Helsingin yliopisto
Otto Helve, THL
kuva: Anders Holmqvist
Jussi Okkonen, Tampereen yliopisto
Jenni Helenius, THL
kuva: Marika Ijäs
Laura Francke, Opetushallitus
kuva: Niina Rodionoff
Risto Hotulainen,
HY Koulutuksen arviointikeskus

Mukana webinaarin toteuttamisessa
15.11.2021

Videotervehdys
Opetusministeri Li

Johdatus aiheeseen: Koronapandemian
vaikutukset koulutukseen ja
nuorten hyvinvointiin
Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro
Helsingin yliopisto
15.11.2021

OECD Oppimisen
kompassi –
Koulutus2030 –
Oppiminen ja
hyvinvointi
15.11.2021

Esitys
1. Kouluhyvinvointivaje ja korona: kouluterveyskysely 15 vuoden
seuranta
2. Pitkittäistutkimus ennen ja pandemian aikana: erilaiset polut
3. Riskit ja suojaavat tekijät: Sosioemotionaaliset taidot, psykologiset
tarpeet
4. Opiskelijat, opettajat, rehtorit: ekosysteemi
5. Miten eteenpäin – EduRESCUE hanke
15.11.2021

15.11.2021

Kouluhyvinvointi
uudet
kouluterveystulokset
2006–2021
15 vuoden trendi
15.11.2021

Koulu-uupumus
15.11.2021
Masennus
Ahdistus
Uniongelmat
Opintojen
keskeyttäminen
Opintotavoitteide
n
lasku
Ekshaustio
Kyynisyys
Riittämättömyys
Kognitiivis
et ja
tunteiden
säätelyn
haasteet
ulottuvuudet toissijaiset

Koulu-uupumus lisääntynyt
dramaattisesti
15.11.2021
20 % tytöt 35 %

Uupumusasteinen väsymys
15.11.2021
40 % tytöt 55 %

Riittämättömyys
15.11.2021
30 % tytöt 45 %

Kyynisyys kouluun
15.11.2021
25 % tytöt 35 %

Pandemia –
tyttöjen
kouluhyvinvointi
romahtanut
15.11.2021

Pitkittäistutkimus ennen pandemiaa ja sen
aikana ala- ja yläkoulussa
n=3000
erilaisia
polkuja
15.11.2021

Koulu-uupumus
74/84 % lisääntyi
26/16 % väheni
5 kouluinto- ja
uupumusryhmät
ala/yläkoulussa
15.11.2021
2019 2020 2019 2020

Sosioemotionaaliset taidot
uteliaisuus
sisu
resilienssi
sosiaaliset
taidot
yhteen-
kuuluvaisuus
15.11.2021

Uteliaisuus, sisu ja resilienssi suojasivat
15.11.2021

Yksinäisyys lisääntyi ja
yhteenkuuluvaisuus laski
15.11.2021

Opiskeluinto
Autonomia
Pystyvyys
Yhteen-
kuuluvaisuu
s
Hyvinvointi
Itsesäätely-
taidot
Psykologiset
perustarpeet
15.11.2021

Digitaidot
15.11.2021

EduRESCUE 2021–2024
Lerkkanen & Salmela-Aro
Kohti kriisinkestävää
koulua –
Resilientti koulu ja koulutus
Palautuva ekosysteemi
15.11.2021

Syksy 2021:
Opettajilla (61 %) riittämättömyyden tunnetta
työssä
29.9.–5.10.2021
Minulla on usein riittämättömyyden tunnetta
työssä
61
26
14
2801 vastausta
Kyllä 61 % Ehkä 26 % Ei 14 %
15.11.2021

10 periaatetta tehokkaaseen ja
oikeudenmukaiseen koulutuksen palautumiseen
Periaatteet pandemian aikana
1. Koulut auki niin paljon kuin mahdollista ja niin turvallisesti kuin mahdollista
2. Mahdollistaa oikeudenmukaisuus ja keskittyä haavoittuvassa asemassa oleviin
3. Etäopiskelun infra, joka tavoittaa kaikki oppilaat
4. Tukea opettajia heidän ammatillisessa työssään
5. Mahdollistaa opettajien ja vanhempien tukea oppilaita – ekosysteemiajattelu
Periaatteet palautumiseen
6. Kohdistettu tuki oppilaiden sosioemotionaalisiin taitoihin ja oppimisen tarpeisiin
7. Yhdessä opettajien ja sidosryhmien kanssa toimiva digioppimisen infra
8. Rohkaista opettajia kehittämään uusia taitoja ja hyödyntää uusia
koulutusmahdollisuuksia
9. Luoda innovaatiokulttuuria tukeva kulttuuri
10. Oppia sekä kansallisesta että kansainvälisestä tutkimusnäytöstä
15.11.2021

Kiitos. 15.11.2021

Koulunkäynti, opetus ja hyvinvointi
kouluyhteisössä koronaepidemian aikana
Risto Hotulainen & Mari-Pauliina Vainikainen
Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen
tutkimus-ryhmä REAL:n, Lasten ja nuorten terveyden
edistämisen tutkimus-ryhmä NEDIS:n ja Helsingin yliopiston
Koulutuksen arviointikeskuksen yhteinen tutkimushanke
15.11.2021

32
RESEARCHREAL.FI
Kolme kyselyä Suomen kaikille
peruskouluille
• Vastaajina oppilaat, huoltajat, opettajat, rehtorit sekä
oppilashuoltohenkilökunta ja koulun muu henkilökunta.
• Kysely 1: 20.5.-7.6.2020
• Kysely 2: 9.-29.11.2020
• Kysely 3: 12.4.-17.5.2021
• Jokaisella kerralla mukana oli noin 40 % Suomen kouluista ja lähes 80 %
kunnista.
Vastaajaryhmä Kysely 1
(kevät 2020):
Kysely 2
(syksy 2020):
Kysely 3
(kevät 2021):
Huoltajat 39 186 30 549 21 831
Oppilaat 61 974 71 968 63 252
Opettajat 6 005 5 797 4 172
Rehtorit 940 881 705
Oppilashuolto- / muu henkilöstö 1 474 1 738 1 693

33
RESEARCHREAL.FI
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen
toteutuminen
• Yleisesti kaikki vastaajaryhmät ovat olleet tyytyväisiä oppimisen ja
koulunkäynnin tuen toteutumiseen.
• Etäopetuksessa 2020 sen koettiin toteutuneen normaalitilaa huonommin,
mutta tämän jälkeen tilanne on tasaantunut.

Yhteenvetoa
• Koronatilanteella on ollut vaikutuksia sekä oppilaiden
oppimiseen että kaikkien vastaajaryhmien hyvinvointiin.
• Tilanteesta on kuitenkin toivuttu monelta osin
nopeammin kuin alkuvaiheen ennusteiden perusteella
pelättiin.
15.11.2021

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja
hyvinvointitutkimus (KOTT)
Suvi Parikka
THL
15.11.2021

15.11.2021
Moni kokee, että koronaepidemia on lisännyt
opintojen vaatimaa työmäärää
• Naiset raportoivat
miehiä yleisemmin
työmäärän
lisääntymistä.
• Työmäärän
lisääntymistä
raportoivat etenkin
yliopistossa
opiskelevat 18–22-
vuotiaat naiset sekä
ammattikorkea-
koulussa opiskelevat
18–26-vuotiaat
naiset.
Opintojen vaatima työmäärä lisääntynyt (%)

15.11.2021
Korkeakouluopiskelijoista 70 prosenttia kertoo,
että opiskelu on vaikeutunut koronaepidemian
aikana
• Etenkin 18–22-
vuotiaat
korkeakouluopiskelija
t sekä 23–26-vuotiaat
ammattikorkea-
kouluopiskelijat
kokevat
koronaepidemian
vaikeuttaneen
opiskelua.
• Toisaalta joka viides
kertoo, että opiskelu
on helpottunut
hieman.
Opiskelu vaikeutunut merkittävästi tai hieman
(%)

Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi- ja
terveystutkimus (KOTT) 2021
• Tiedonkeruu toteutettiin koronaepidemian kolmannen
aallon aikana helmi-maaliskuussa 2021
• Tutkimukseen kutsuttiin satunnaisesti valittuja
korkeakouluopiskelijoita ympäri Suomea
• Otantamenetelmänä käytettiin korkeakouluittain ositettua
satunnaisotantaa
• Tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluivat 18–34-vuotiaat
perustutkinto-opiskelijat, jotka olivat ilmoittautuneet läsnäolevaksi
keväälle 2021 ja joille oli saatavilla henkilötunnus ja
sähköpostiosoite
• Sähköinen tiedonkeruu toteutettiin verkkokyselynä
15.11.2021

Valmistuitko koronakeväänä 2020? -tutkimus
Juuso Repo & Sanna Herkama
Turun yliopisto
15.11.2021

Tietoja tutkimuksesta
• Kyselytutkimuksen tarkoitus oli selvittää opiskelijoiden
kokemuksia nivelvaiheesta koronakevään 2020 aikana
• N= 5005, joista 74 % lukioista ja 26 % ammatill. opiskelijoita,
joiden oli tarkoitus valmistua keväällä 2020. Vastaajista 77 % oli
naisia.
• Yhteistyö opiskelijajärjestöjen (SAKKI, SLL) kanssa mahdollisti
laajan aineiston keräämisen poikkeustilanteessa kesän 2020
aikana.
• Tuloksista on julkaistu selvitysraportti, politiikkasuositus ja
interaktiivinen tulostyökalu: <linkki aineistoihin>
• Toteutus: INVEST Psykologia / Turun Yliopisto
Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö 15.11.2021

Tutkimuksen tuloksia
• Lukiolaisilla koronarajoitukset vaikeuttivat ylioppilaskirjoituksia, jatko-
opintoihin hakeutumista sekä kesätöiden saamista. Ylioppilaista kolmannes
oli menettänyt kesätyön tai muun työpaikan ja yhtä moni oli vailla
suunnitelmaa syksyksi.
• Ammattiin opiskelleista joka viides ilmoitti valmistumisen viivästyneen
koronarajoitusten takia.
• Ammattiin valmistuvien nuorten luottamus omaan työllistymiseen ja työuraan
oli selvästi heikompi kuin aiemmassa kyselyssä (vrt. Amisbarometri 2019).
Vain kaksi kolmesta uskoi työllistyvänsä omalle alalleen.
• Kaikista vastaajista lähes puolet kaipasi apua tai tukea työllistymiseen,
toimeentuloon, ammatinvalintaan tai jatko-opintoihin liittyen.
15.11.2021
Tuloksista on julkaistu selvitysraportti,
politiikkasuositus ja tulostyökalu (linkki).

Closing lower secondary schools had no
impact on COVID-19 incidence in 13–15-year-
olds in Finland
Aapo Juutinen, Emmi Sarvikivi, Päivi Laukkanen-Nevala &
Otto Helve (THL)
Epidemiology and Infection 2021
15.11.2021

Seitsemän päivän COVID-19-ilmaantuvuus
Seitsemän päivän covid-
19-ilmaantuvuus 100 000
asukasta kohti alueilla,
joilla suljettiin sekä
ravintoloita että kouluja
(yhtenäinen viiva) ja joilla
suljettiin vain ravintoloita
(katkoviiva) maalis-
huhtikuussa 2021.
Ikäryhmittäin (a) 7–12-,
13–15- (vertailuryhmä) ja
16–19-vuotiaat sekä (b)
13–15- (vertailuryhmä),
20–29- ja 30–49-vuotiaat.
15.11.2021

Tiivistelmä
• Arvioimme, miten koulujen sulkeminen vaikutti 13–15-
vuotiaisiin nuoriin tilanteessa, jossa sosiaalisen
etäisyyden rajoitukset ja suositukset toteutettiin
yhdenmukaisesti koko maassa
• Arvioimme ilmaantuvuuden kehityssuuntauksien eroja
sekä alueiden välillä eri ikäryhmissä että ikäryhmien
välillä joinpoint-regression avulla
• Koulujen sulkemisella ei ollut vaikutusta 13–15-vuotiaiden
covid-19 ilmaantuvuuteen emmekä havainneet
merkittäviä ilmaantuvuuden muutoksia myöskään muissa
ikäryhmissä 15.11.2021

Koulun muutos pandemiassa
Jussi Okkonen
Tampereen yliopisto
15.11.2021

Digitaalinen koulu resilienssin lähteenä
• Merkittävä osa koulusta voidaan toteuttaa digitaalisesti ja
voidaan jopa puhua koulusta monipaikkaisena,
digitaalisena palveluna.
• Digitaalisen koulun, eli olevien toimintamallien ja riittävän
infran, myötä osallistuminen koulun toimintaan ei ole
[välttämättä] sidottu fyysiseen paikkaan.
• Uudet toimintamallit otettiin käyttöön nopeasti hyödyntäen
arjen välineitä.
• Etäkoulun toteutus vaihteli tapauskohtaisesti, mutta
menestyksen taustalla oli motivaatio ylläpitää opetusta.
15.11.2021

Vanhempien rooli koulunkäynnin tukena
• COVID-19 pandemian myötä etäkoulussa opiskelu edellytti
opiskeijoiden ja vanhempien merkittävää panostusta. Erityisesti
nuoremmilla koululaisilla vanhempien rooli korostui aiempaan
verrattuna.
• Uudessa tilanteessa tuli esille toimintatapojen ja käytänteiden
sattumanvaraisuus – myös koulun ja kodin yhteistyössä.
• Pandemian myötä selvisi, että käytänteet ja valmiudet toimia eri
rooleissa sekä jakaa vastuuta koulun, opettajien ja vanhempien
kesken ovat muuttumassa, mutta tarvitaan myös ulkoista
ohjausta ja toiminnan eksplikointia.
15.11.2021

Psykologiset sopimukset toiminnan tukena
• Etäkoulun myötä psykologiset sopimukset nousivat
uuteen merkitykseen.
• Kyse on toisaalta odotuksista, toisaalta hiljaisesti
sovituista tavoista toimia, sekä ymmärryksestä miten eri
toimijoiden odotukset täytetään.
• Kyse on opettajien, oppilaiden ja vanhempien välisestä
hiljaisesta sopimuksesta toimijoiden rooleista,
kontribuutiosta sekä toimintamalleista.
15.11.2021

Itsesäätelytaidot ovat yhteydessä oppilaan
kokemukseen omasta oppimisestaan
etäopetuksen aikana
0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500
Oman toiminnan
säätely
Teknologinen
osaaminen
Oppiaineisiin liittyvää
En mitään
Yläkouluikäisten (28 622) avoimet vastaukset
kysymykseen
"Etäopiskelun aikana opin:"
Hyvät itsesäätelytaidot Tukea itsesäätelytaidoissaan tarvitsevat
Tukea
itsesäätely
-
taidoissaa
n
tarvitsevat
(20 %)
Kehittyvät
(48 %)
Hyvät
itsesäätely
-taidot
15.11.2021

Oppilaiden arvioissa suuri muutos
parempaan
• Oppilaiden vastausten näkökulmasta tarkasteltuna opettajien
opetuskäytänteet kehittyivät syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana
huomattavasti osallistavampaan suuntaan verrattuna kevään 2020
tilanteeseen, jolloin koulut joutuivat etäopetukseen yllättäen.

Oppilaat yksinäisempiä etäopetuksen
aikana
• Itsensä yksinäiseksi kokeneiden oppilaiden osuus
etäopetuksen aikana oli merkittävästi suurempi kuin
lähiopetuksen aikana.

Virtuaalinen pakopeli (HAMK)
• Pelissä pääsee kokemaan yksin asumisen
ja arjen asioista huolehtimisen. Peli
antaa vinkkejä ja ohjeita toimivaan arkeen
ja elämänhallintaan.
• Peli opettaa työnhakutaitoja ja antaa
elämälle suuntaa.
• Peli on hyödyllinen menetelmä
valmistautua aikuiselämään ja oman
vastuun ottamiseen sekä omaa elämää
koskevaan päätöksentekoon.
15.11.2021

Take home message
• Koulun digitalisaatio mahdollisti mukautuvan ja joustavan
toiminnan sekä mahdollisti koulun jatkumisen pandemian aikana.
• Siirtyminen digitaaliseen, avoimeen toimintamalliin laajentaa
mahdollisuuksia, mutta laajentaa toimijoiden vastuita.
• Digitaalisen lukutaidon edistäminen opettajien, oppilaiden ja
vanhempien keskuudessa parantaa resilienssiä [ja mahdollistaan
digitaalisen toimintamallin leviämisen]
• Etäopetuksesta kokevat hyötyvänsä enemmän ne oppilaat, joilla
on enemmän itsesäätelytaitoja.
• Digitaalisessa oppimisessa on otettu 1,5 vuoden aikana
huomattavia edistysaskeleita.
15.11.2021

Työryhmä
• Risto Hotulainen, HY
• Sanna Laulainen, ISY
• Jaana-Maija Koivisto, HAMK
• Jussi Okkonen, TAU
• Mari-Pauliina Vainikainen, TAU
• Teemu Valtonen, ISY
• Jaana Viljaranta, ISY
15.11.2021

Koronapandemian vaikutukset nuorten
hyvinvointiin ja tulevaisuuden uskoon
Jenni Helenius
THL
15.11.2021

Esiteltävät tutkimukset
• Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana. (Nuorisotutkimusverkosto).
• Arjen järjestäminen ja toimeentulo koronaepidemian aikana -hanke.
(Kansaneläkelaitos, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, Mannerheimin
Lastensuojeluliitto).
• COVID-19 ja muutokset mielenterveyden ongelmissa.
(Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus).
• Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi- ja terveystutkimus (KOTT) 2021.
(Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kansaneläkelaitos).
• Kouluterveyskysely. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).
• Nuoret poikkeustilassa – Nuorten elinolot vuosikirja 2022 (Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos , Nuorisotutkimusseura ja valtion nuorisoneuvosto).
• Nuorisobarometrit 2021 ja 2022.Teemoina ilmastonmuutos ja resilienssi.
(Nuorisotutkimusseura, Valtion nuorisoneuvosto sekä Opetus- ja
kulttuuriministeriö).
15.11.2021

Tutkimus nuorten kokemuksista korona-
aikana
Lotta Haikkola, Eila Kauppinen, Tuuli Pitkänen ym.
Nuorisotutkimusverkosto
15.11.2021

Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana.
Nuorisotutkimusverkosto OKM:n rahoituksella
• Kolme korona-aiheista tiedonkeruuta: 9/2020; 5-6/2021 ja 10/2021
• 9/2020 puhelinhaastattelututkimus, jossa kysyttiin nuorten kokemuksia
korona-ajan ensimmäisestä puolesta vuodesta.
• Tutkimukseen osallistui yhteensä 1001 12–25-vuotiasta nuorta.
• Vuoden 2020 haastatteluissa selvitettiin nuorten kokemuksia korona-
ajan ensimmäisen puolen vuoden vaikutuksista arkeen, vapaa-aikaan ja
harrastuksiin sekä kokemuksia nuoriso-, työllisyys- ja terveyspalvelujen
käytöstä, riittävyydestä, saavutettavuudesta ja toimivuudesta.
• Lisää tutkimuksen tuloksia raportoidaan Nuorisotutkimusverkoston
verkkosivuilla Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjassa
vuoden 2021 aineistonkeruusta.
• Linkki: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/poikkeusolot
15.11.2021

Nuorista noin puolet arvioi, että koronalla ei ole
pysyviä vaikutuksia omaan elämään
Puolet vastaajista (49 %) ei
uskonut, että koronalla olisi
pysyviä vaikutuksia heidän
elämäänsä.
Yli neljäsosa uskoi, että koronalla
olevan pysyviä vaikutuksia
elämäänsä.
Epävarmoja noin neljäsosa.
Pojat kokivat harvemmin kuin
tytöt, että koronalla olisi vaikutusta
heidän omaan elämäänsä (24 %
ja 29 %).
Heikommin toimeentulevien
kotitalouksien nuorista 32 % näki,
että koronalla on pitkäaikaisia
seurauksia omalle elämälle.
Maaseudulla asuvista nuorista 61
% näki, että koronalla ei ole
omaan elämään vaikutusta.
Lähde: Haikkola & Kauppinen (2020)
15.11.2021

Tulevaisuuden uskoa vahvistaa luottamus siihen, että
koronalla on maailmaan myös hyviä vaikutuksia
Näkemyksiä kysyttiin väittämällä ”Koronalla on ollut myös myönteisiä vaikutuksia
maailmaan”.
Noin puolet nuorista näki myös myönteisiä vaikutuksia.
Neljänneksen mielestä myönteisiä vaikutuksia ei ole.
Heikosti toimeentulevien perheiden nuoret uskoivat myönteisiin vaikutuksiin yhtä usein kuin
muut.
Muuta kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvista 61 % oli samaa mieltä väittämän kanssa.
Pärjäämisen kannalta keskeistä on joku, jonka kanssa jakaa korona-ajan huolia.
95 prosentilla nuorista oli ainakin yksi luotettava aikuinen. Työttömistä nuorista sekä niistä, jotka
valitsivat opiskelupaikakseen vaihtoehdon ”muu”. (esim. kansanopistot ja kurssit) (85 prosentilla
ja muunkielisistä nuorista (82 %) kertoi, että heillä oli elämässään luotettava aikuinen.
96 prosentilla nuorista oli ainakin yksi luotettava ystävä. 9 % työttömistä, 6 % muualla kuin
peruskoulussa, toisella astella tai korkeakoulussa opiskelevista ja 7% muussa toiminnassa
olevista ilmoitti, että heillä ei ole ystävää, jonka kanssa puhua koronaan liittyvistä huolista.
Yksin asuminen ei näkynyt luotettavan aikuisen eikä ystävän puutteena, vaikka yksin asuvat
kokivat muita yleisemmin yksinäisyyttä.
Lähde: Haikkola & Kauppinen (2020)

Nuorten kokemuksia koronaepidemian
ensimmäisestä aallosta
Ella Sihvonen & Miia Saarikallio-Torp
Kela
15.11.2021

ensimmäisestä aallosta: aineisto
• Nuorten kirjoitusaineisto on koottu
osana Arjen järjestäminen ja toimeentulo
koronaepidemian aikana -hanketta
(KELA, Itla, MLL).
• Aineisto on kerätty
poikkeuslainsäädännön aikana
koronapandemian ensimmäisessä
aallossa, toukokuussa 2020.
Kirjoituskutsu avoimella
verkkolomakkeella.
• 347 pituudeltaan vaihtelevaa kirjoitusta.
• Nuoret vähintään 15-vuotiaita.
• Verkkolomakkeella kysyttiin muutama
vapaaehtoinen taustakysymys. 15.11.2021

ensimmäisestä aallosta: sosiaalisten suhteiden
rajoittaminen
• Sosiaalisten suhteiden rajoitukset ovat vaikuttaneet nuorten identiteetin
rakentumiseen ja itsenäistymiseen.
• Nuorten kirjoitusaineiston (n=347) perustella koulu ei ole vain oppimista
varten, vaan nuorille koulu on nimenomaan tärkeä sosiaalisten suhteiden
solmimisen ja ylläpidon paikka:
”Koulu ei ole tuntunut erityisen raskaalta (lukion 1), mutta on normaalia koulunkäyntiä silti kova ikävä. Vaikka
olemmekin
olleet koko perheen voimin kotona, ja vaikka meillä on todella läheiset välit kaikilla keskenämme, olen silti kokenut
oloani
kovin yksinäiseksi lähimpien ystävien puuttuessa. Näitä tunteita on kuitenkin pystynyt lieventämään erinäisten
videopuheluiden avulla.” (Nuori 16 vuotta)
”En ennen edes tullut ajatelleeksi, miten tärkeää koulussa käyminen ja ihmisten näkeminen minulle on. Se, että
saan ilmaista itseäni vapaasti ja olla oma itseni, on minulle tärkeintä maailmassa. Koulussa minulla oli siihen
mahdollisuus. Kotona en edes uskalla epäoppituntien aikana puhua mikkiin, kun pelkään etätyöskentelevän
vanhempani kuulevan. Kotona viriää vain synkkä tunne, että en saa olla olemassa (Nuori 17 vuotta)
• Sosiaalisten rajoittaminen on kokonaisuudessaan kolahtanut pahasti nuoriin
ja lisännyt yksinäisyyttä, eristäytymistä ja passivoitumista:
”Pahimmalta tuntuu yksinäisyys, virusta en ole pelännyt niinkään kuin yksin jäämistä.” (Nuori 17 vuotta)

ensimmäisestä aallossa: nuorten usko
tulevaisuuteen
• Tulevaisuuden uskoa piti yllä usko tilanteen väliaikaisuuteen
(ks. Sihvonen, Saarikallio-Torp, Iivonen 2020):
”Kyllä tää tästä, enää pari kuukautta tätä kaoottista hysteriaa. The show must go on.” (Nuori 15 vuotta)
”Tuntuu, ettei mikään ole meidän ikäluokalla nyt samanlaista kuin muilla on ollut ja kyllähän se harmittaa. Tuntuu, että eläisi
jatkuvassa epätietoudessa, joka on erittäin stressaavaa. Toivoisin vain että tämä kevät ja kesä [kesä 2020] olisi ohi ja voisimme
palata takaisin ”normaaliin”. (Nuori 18 vuotta)
”Tämän hetkinen tilanne ei itseä ahdista paljoa, sillä tiedän tämän menevän aikanaan ohi, kunhan vain kaikki yhdessä menemme
rajoitusten mukaan.” (Nuori 16 vuotta)
”Elämäni koronatilanteen jälkeen tulee ehkä olemaan tekemispitoisempaa kuin ennen, olen aina asettanut koulun edelle, mutta ehkä
alan arvostaa ystäviä ja heidän kanssaan ajanviettoa enemmän:)” (Nuori 17 vuotta)
• Osa huolissaan pääsykokeista, jatko-opintopaikasta ja yhteiskunnan
toimivuudesta ja palautumisesta laajemmin. Silti muistettava:
1. Osalla nuorilla oli vaikeuksia saada apua ja palveluita vakaviin mielenterveyden ongelmiin jo
koronaepidemian ensimmäisessä aallossa:
”Lääkäri puhu psykoterapiasta jonka vois alottaa sitte koronan jälkeen. Jos se lääkäri ois järjestetty silloin ku puhuttii nii mä olisin jo sellases
hoidos mihin kuulun. Nyt mikää ei johda mihinkää ja tuhlaan nuoruuteni mustis ajatuksis.”(Nuori 16 vuotta)
2. Kaikille nuorille koti ei ole ollut turvallinen paikka:
”Mulla on myös väkivaltainen perhe, ja se että kaikki on kokoajan kotona aiheuttaa vielä enemmän väkivaltaisia ja pelottavia tilanteita. Oon siis
ainoa lapsi, mulla ei oo ketään keneen tukeutua. Paitsi kaverit, joita en nyt pysty nähdä samanlailla.” (Nuori 18 vuotta)
Sihvonen, Ella & Saarikallio-Torp, Miia (tulossa) Sosiaalisten suhteiden rajoitukset nuorten
itsenäistymisen esteenä: "please, leave corona, I want to live my youth"

Noora Holm & Suvi Parikka
THL
15.11.2021

• Tiedonkeruu toteutettiin koronaepidemian kolmannen
aallon aikana helmi-maaliskuussa 2021.
• Tutkimukseen kutsuttiin n. 12 000 satunnaisesti valittua
18–34-vuotiasta opiskelijaa ammattikorkeakouluista ja
yliopistoista.
• Korkeakouluittain ositettu satunnaisotanta.
• Vuonna 2021 kyselyyn vastasi yhteensä 6 258 opiskelijaa.
Vastausaktiivisuus oli 53 %
• Vastaajajoukko on painottamalla korjattu vastaamaan 18–34-
vuotiasta korkeakouluopiskelijaväestöä
• Sähköinen tiedonkeruu toteutettiin verkkokyselynä.
15.11.2021

Joka kolmas korkeakouluopiskelija on vähentänyt
päihteiden käyttöä
15.11.2021
• Yliopisto-
opiskelijoista noin 36
prosenttia kertoo
vähentäneensä
päihteiden käyttöä,
kun ammatti-
korkeakoulussa
opiskelevilla vastaava
osuus oli 26
prosenttia.
• Vain joka kymmenes
opiskelija kertoo
lisänneensä
päihteiden käyttöä
Päihteiden käyttö vähentynyt (%)

Korkeakouluopiskelijoista lähes puolella
toiveikkuus tulevaisuuden suhteen on vähentynyt
15.11.2021
• Naisista noin puolet
ja miehistä noin 40
prosenttia kertoo, että
toiveikkuus
tulevaisuuden
suhteen on
vähentynyt.
Toiveikkuus tulevaisuuden suhteen vähentynyt (%)
KOTT 2021 -tutkimuksen
lopulliset tulokset julkaistaan
joulukuussa 2021

Kouluterveyskyselyn tuloksia
Jenni Helenius
THL
Tutkimusryhmä: Eetu Ervasti, Satu Helakorpi, Hanne
Kivimäki, Pauliina Luopa, Anni Matikka
15.11.2021

Kouluterveyskysely 2021
Kokonaistutkimus joka toinen vuosi. Seurantatietoa terveydestä ja hyvinvoinnista (1996->)
• Verkkolomakkeelle vastataan nimettömästi oppitunnilla. Opettaja antaa ohjeet.
• 2021 osallistujia yhteensä 264 878. Vastaajien lkm (n) ja kattavuus (%) kouluasteittain:
• perusopetuksen 4. ja 5. luokat n=104 082 (83 %)
• perusopetuksen 8. ja 9. luokat n=91 560 (75 %)
• lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat n=47 383 (71 %)
• ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat n=21 853 (32 %).
• Lomake suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, pohjois-saameksi ja selkokielellä.
• Tulokset: thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset.
• 17.9. julkaistu valtakunnalliset ja alueelliset tulokset. Koulukohtaiset tulokset valmistuvat
joulukuussa.
• Tuloksia hyödynnetään tiedolla johtamisessa ja kehittämistyössä oppilaitoksissa, kunnissa,
hyvinvointialueilla, valtakunnallisesti.

Elämäänsä tyytyväisten lasten ja nuorten osuus
sukupuolen ja kouluasteen mukaan vuosina 2019
ja 2021, %
15.11.2021
Tytöistä noin 60 % ja pojista noin 80 % on tyytyväisiä elämäänsä.
Lähde: Helakorpi & Kivimäki 2021

8.–9. luokkalaisten kokemuksia 2019 / 2021,
%
15.11.2021
75
78
74
65
66
71
66
72
84
86
83
76
82
84
81
84
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kokee saavansa apua, kun sitä todella
tarvitsee
Kokee pystyvänsä vaikuttamaan elämänsä
kulkuun
Kokee pystyvänsä tavoittelemaan itselleen
tärkeitä asioita
Luokassa tai ryhmässä hyvä työrauha
tytöt 2019 tytöt 2021 pojat 2019 pojat 2021

Perusopetuksen 8.–9. vuosiluokilla sekä
lukion ja AOL:n 1.–2. vuosikursseilla
opiskelevista
• Tytöistä:
• Noin joka neljäs on tuntenut itsensä yksinäiseksi.
• Joka kolmas on kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta.
• Noin joka neljäs on kokenut koulu-uupumusta.
• 30–40 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi.
• Pojista:
• Noin joka kymmenes on tuntenut itsensä yksinäiseksi.
• 8 % on kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta.
• Noin joka kymmenes koki koulu-uupumusta.
• 17–19 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi.
15.11.2021

COVID-19 ja muutokset mielenterveyden
ongelmissa
Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen
tutkimushankkeet
15.11.2021

COVID-19 ja muutokset mielenterveyden
ongelmissa
– Turun yliopiston lastenpsykiatrian
tutkimuskeskuksen tutkimushankkeet
• COVID-19 aiheuttanut haasteita mielenterveydelle.
• Seuraavalla dialla esitetyillä tutkimuksilla saadaan
tärkeää tietoa yhteiskunnassamme tapahtuneiden
muutosten ja erityisesti COVID-19 pandemian
vaikutuksesta lasten ja nuorten psyykkiseen
hyvinvointiin.
15.11.2021

15.11.2021
LAPSET-tutkimus
5 poikkileikkaustutkimusta 8-
vuotiaille vuosina 1989, 1999,
2005, 2013 ja 2019. N=4831.
COVID-19
Uusi aineisto kevät 2021
ROSA-nuorisotutkimus
4 poikkileikkaustutkimusta 13-15 -
vuotiaille vuosina 1998, 2008,
2014 ja 2018. N=9408.
Uusi aineisto kevät 2022
Kutsuntakysely
2 poikkileikkaustutkimusta 18-
vuotiaille miehille vuosina 1999 ja
2009. N=6383.
Uusi aineisto syksy 2021
Rekisteritutkimus
Mielenterveyspalveluiden käyttö ja
kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-
18-vuotiaiden palveluiden käytön
määrä vuosina 2014-2019.
N=1314866.
Päivitetty aineisto syksy
2021
Systemaattinen
kirjallisuuskatsaus
2 kirjallisuuskatsausta
mielenterveysongelmista ja
palveluiden käytöstä. Tutkimus on
rekisteröity PROSPEROon.
Kirjallisuuskatsaus
aiheeseen liittyvistä
artikkeleista, joissa
mittaukset ennen covidia
ja covidin jälkeen/aikana.
Yhteystiedot:
Professori Andre Sourander
Apulaisprofessori David Gyllenberg
Erikoistutkija Kaisa Mishina
Projektitutkija Lotta Lempinen
etunimi.sukunimi@utu.fi
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/laaketieteell
inen-tiedekunta/lastenpsykiatrian-
tutkimuskeskus/tutkimus

Nuoret poikkeustilassa – Nuorten elinolot
vuosikirja 2022 (tulossa)
Päivi Känkänen, Marjatta Kekkonen, Mika Gissler ja Anna-
Maria Isola (toim.)
15.11.2021

Nuoret poikkeustilassa -julkaisuun kootaan
tutkimustietoa Covid19 -pandemian vaikutuksista
nuorten elämään
 Teoksen teemaksi valittu korona-aika nuorten elinoloja määrittävänä
sukupolvikokemuksena.
• Julkaisu koostuu laajasta tilasto-osasta, aihetta käsittelevistä teema-
artikkeleista sekä nuorten omista näkökulmakirjoituksista.
• Julkaisun toimittamisesta vastaa THL ja se on Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen, Nuorisotutkimusverkoston ja valtion nuorisoneuvoston
yhteisjulkaisu.
• Vuoden 2022 julkaisun toimittavat THL:n tutkijat: Päivi Känkänen, Marjatta
Kekkonen, Mika Gissler ja Anna-Maria Isola.
• Julkaisu tuottaa monipuolista tutkimustietoa koronan vaikutuksista nuorten
elämään. Akuutin pandemiavaiheen jälkeen tietoa voidaan hyödyntää
siirryttäessä koronan jälkeiseen uuteen normaaliin.
15.11.2021

Nuoret poikkeustilassa -julkaisuun valitut
tutkimukset kertovat nuorista eri
elämäntilanteissa
Opinnot,
opiskelu
Upplevelser av
distansstudier
Ammattiin opiskelevien
kuormitus
Opiskelijoiden
psyykkinen kuormitus
Harrastukset,
sosiaaliset
suhteet
Harrastusten
merkitykset
hyvinvoinnille
Nuorten sosiaaliset
suhteet ja yhteisöt
Osallisuuden
kokemukset ja
kiusaaminen
Sukupolvi-
kokemukset
Korona lasten
sukupolvikokemuksena
Nuorten näkemyksiä
poikkeusoloista
Nuorten korona-arki
Nuoret poikkeusolojen
digitaalisissa
imperatiiveissa
Rajatut
kohderyhmät
Sukupuoli- ja
seksuaalivähemmistöön
kuuluvat
Mielenterveys-
kuntoutujat
Sijaishuollosta
itsenäistyvät
Työttömät nuoret
15.11.2021

Nuorisotutkimusseuran ja
valtion nuorisoneuvoston tutkimuksia
15.11.2021

Nuorisotutkimusseura ja Valtion
nuorisoneuvosto, tulossa:
• Nuorisobarometri 2021 teemalla Ilmastonmuutos ja
kestävä kehitys.
• Nuorisobarometri 2022 teemalla Sopeutuminen
epävarmuuden aikaan. Aineiston keruu alkaa
tammikuussa 2022.
15.11.2021

Take home message
• Miten tasoitetaan koronavaiheen kokeneiden nuorten tietä
niihin tavoitteisiin ja unelmiin, joita heillä oli ennen
koronavaihetta?
• Tärkeää tunnistaa väliinputoajaryhmät ja ne, joille on kasaantunut
riskejä, esim.
• Ne, jotka ovat juuri vaihtaneet kouluastetta korona-aikaan (nivelvaiheet).
• Ne, jotka ovat jääneet maksuttoman toisen asteen ulkopuolelle (2003–2004
synt.).
• Opiskelijavalintauudistukset: onko osattu tukea hakijoita?
• Marginalisoituminen ei tapahdu pelkästään perinteisten
riskitekijöiden kautta. Onko syntynyt uusia riskiryhmiä sellaisten
ryhmien sisälle, jotka aiemmin ovat kuuluneet ”perusryhmään”?
• Tunnistetaan ne hyvät asiat, joita on koronavaiheen aikana opittu,
15.11.2021

Koulujen ja oppilaitosten palautuminen
koronatilanteesta: Oppimisvaje,
hyvinvointivaje ja koronan opit
Laura Francke
Vaikutuskoordinaattori, lakimies
Opetushallitus
15.11.2021

Syksy 2021 – palautuminen ja varautuminen
15.11.2021

Koulujen ja oppilaitosten koronatilanteesta
palautuminen ja opit
15.11.2021
Koronatilanteen reflektointi ja paikallinen palautumissuunnittelu
Tulevaisuususkon
vahvistaminen
Poissaolot
Yksinäisyyden ja
syrjäytymisen ehkäisy
Oppimisen tukeminen ja
oppimis- sekä
osallistumisvajeen
paikkaaminen
Ohjaus ja oppimisen tuki
Oppilas- ja
opiskeluhuolto
Hyvinvoinnin tukeminen
ja hyvinvointivajeen
paikkaaminen
Maahanmuuttotaustaiste
n huomioiminen
Lasten, oppilaiden ja
opiskelijoiden osallisuus
Johtaminen ja
henkilöstön hyvinvointi
Yhteistyö kotien kanssa
Koronan
opit

Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset: Koulutus ja nuorten hyvinvointi

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (20)

Similar to Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset: Koulutus ja nuorten hyvinvointi

Similar to Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset: Koulutus ja nuorten hyvinvointi (20)

More from THL

More from THL (20)

Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset: Koulutus ja nuorten hyvinvointi

Editor's Notes