Somus Järjestötyöpaja 12.11.2010: Sosiaalinen median työvälineitä.

1. Sosiaalisen median työkaluja
järjestötoimintaan
Somus-seminaari 12.11.2010
Oikeusministeriö, Helsinki
Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto

2. Lyhyesti puhujasta
• Kari A. Hintikka
• väitöskirjan valmistelu Jyväskylän yliopistossa: verkkovoima
• Suomen Akatemian Somus -hanke 209-2010
• strateginen konsultointi, käytettävyyssuunnittelu sekä internet-
konseptointi mm. Akava, eri ministeriöitä, Etuovi.com, Finnkino, Grey,
Helsingin kaupunki, Ilta-Sanomat, Insinööriliitto, Kauppalehti,
Lääkäriliitto, ministeriöitä, Nokia, Sitra, Sonera, Tulikivi
• verkkotutkija ja tietokirjailija
– uusin teos: maksuton opas osallistumistaloudesta 2008 (TIEKE ry)
– edellinen teos: maksuton opas Web 2.0:sta 2007 (TIEKE ry)
• erityissasiantuntija heikoista signaaleista ja ennakoinnista
– SanomaWSOY, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.
• MikroBittin pitkäaikainen kolumnisti

3. Esityksen sisältö 12.11.2010
• Tuotanto- ja jakelurakenteen murros
• Sosiaalisen median ominaispiirteitä
• Katsaus sosiaalisen median työvälineisiin

4. Internetin roolista
yhdistyksille, järjestöille ja liikkeille
• Martti Siisiäinen (2002) esittää
• ”uusien tekniikoiden ja innovaatioiden mullistavan [yhdistysten]
työintensiivisen mallin hallitsevan aseman”
• Verkkointensiivisessä mallissa voidaan toteuttaa toimintoja, mobilisoinnista
itse toimintaan, pitkälti tietoverkkojen avulla ja huomattavasti kevyemmillä
resursseille kuin perinteisellä toimintatavalla
• ”Internetistä itsessään on muodostunut niin väline, julkisuusareena ja
organisoitumismuoto kuin kasvavassa määrin myös aktioiden
tapahtumapaikka ja kohde” (vrt. Lappalainen 2005, Hintikka 2007)
• Vegh: Internet-vahvisteiset ja internet-perustaiset liikkeet

5. Sosiaalisen median ominaispiirteitä
QuickTime™ ja
pakkauksen purkuohjelma
tarvitaan elokuvan katselemiseen.

6. Sosiaalinen media organisaation kannalta
• sekä sisällöt että niistä kumpuava sosiaalisuus eduksi organisaatiolle
• käyttäjien luomat / generoimat sisällöt, jaettu sisältötuotanto
• sosiaalinen media, sosiomedia, sosiaalinen ja media
• internet-yhteisöissä piilevä kollektiivinen asiantuntijuus ja älykkyys
• kollektiivinen sisällöntuotanto, kuten Wikipedia
1) osa palveluista korostaa sosiaalisuutta, kuten facebook
– sosiaalisuus luo sisältöjä
1) osa palveluista korostaa sisältöjen jakoa, kuten YouTube ja Flickr
– sisältö luo sosiaalisia verkostoja
1) osalla luodaan kollektiivihyödykkeitä, kuten wikitekniikat

7. Sosiaalisen median käsite
• Jukka-Pekka Erkkolan mukaan sosiaalinen media on
• "jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen
kautta vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin.
• Samalla sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja rakenteinen
prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä
sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja
käyttötuotannon kautta" (2008, 84)
• sosiaalinen media on siis
• A) joukko nettityökaluja ja -palveluita
• B) toiminta- ja työskentelytapa

8. Sosialisen median keskeisiä ominaispiirteitä työkäytössä
• lähtökohtainen avoimuus: viesti ja toiminta näkyy heti miljoonille
• kommunikointi työvälineen sisällä tai rinnalla (Etherpad + chat,
Etherpad + Skype, Skype + chat, Gmail + chat)
• työn osittaminen uudella tavalla: mikrotyö
– luokittelu, lajittely, tykkääminen, fanittaminen, reittaaminen, oikoluku,
linkit, kuvat ja kaaviot, taustainformaation etsintä etc.
– voidaan tehdä vaikka minuutti kerrallaan mistä tahansa netitse
• vastaa ’perinteistä’ mediajulkisuutta, lisäksi median ja netin
yhteistyö, esim. Yleislakko ja Eroa kirkosta > vahvistava kierre
– esim. kriisiviestinnällä nykyään kaksi kenttä: valtamedia ja netti

9. Organisaation vakiintunut toimintamalli: hierarkkinen
projekti

10. Uusi toimintamalli: kollektiivinen ja iteratiivinen prosessi

11. Some -viestintä ja -työskentely
organisaatioissa ja projekteissa

12. Sosiaalisen median hyötyjä työkaluina (vrt. viestintä)
• helppokäyttöisyys
• maksuttomuus
• käytettävyys kehittyy nopeammin kuin kaupallisissa sovelluksissa
• sovelluksissa keskitytään oleellisiin toimintoihin ja perusasioihin
• internet-yhteyden myötä käytettävissä (lähes) kaikilta koneilta
– esimerkiksi (hallinnon) palomuurit voivat rajoittaa käyttöä
• ei tarvita asennuksia, romppuja tai muuta, usein www-selain riittää
• trade-off: palvelut voivat loppua tai muuttua
• varmuuskopiointi opeteltava ja linkitettävä
• samaiset tietoturvakysymykset kuin ulkoisessa viestinnässä

13. Somus -hankkeen työvälineitä
• Somus: 5-8 tutkijaa 4 paikkakunnalla ja toimipisteessä
• iteroiva toimintamalli
• Keskeiset ja tarvittavat komponentit (työkalut voi vaihtaa)
• Taustakanava (Qaiku, sähköposti, Skype, Twitter)
• Työtila (wiki, Etherpad, Google Docs)
• Tallennus ja dokumentointi (Etherpad, wiki, Google Docs)
• Jakelu (wiki, Slideshare, Flickr)
• Ajanhallinta (Doodle, Sumpli, jaetut kalenterit)
• Lisätyökalut, kuten äänestys, iterointi, mindmap etc.
• Projektin- ja versionhallinta (Basecamp)

14. 1. Taustakanava
• reaaliaikainen viestintä kaikille kiinnostuneille
• nettietätyön edellytys
• ensisijainen yhteydenpitoväline eli kaikki tietävät mistä löytyy
ajantasaisin informaatio
• helppo pääsy (kannettava, känny, miniläppäri jne.)
• Somuksessa ensin Jaiku, nyt Qaiku (irc, Twitter)
– mikrokanavat pikaviestintään
• kokoukset äänikokouksina (Skype, Connect Pro)
• viestintä jäsentyy paremmin kuin sähköpostilla
• sähköpostia käytetään yleensä vain jos palvelut ovat nurin
• demo Qaikusta

15. Qaiku - ajantasainen pikaviestin
• pikaviestimiä, johon pääsee internetin kautta tai tekstiviestillä
– pöytäkone, kannettava, mobiili
• Perinteisiä keskustelufoorumeita huomattavasti nopeampia ja tehokkaampia
ajatustenvaihtoon
– kanavat ja aloitusketjut, mutta ei foorumihierarkiaa
– käyttäjä näkee vain omien kontaktiensa viestit - ei informaatioähkyä
– uusiin ihmisiin tutustuminen on helppoa kontaktiverkostojen myötä
• Käyttäjiä: Sitra, Yle, Otavan opisto, oppilaitokset, verkostot

16. Skype
• perinteistä puhelinkokousta parempi koska
• pääosin maksuton
• toimii hyvin vielä 6-10 ihmiselle
• voidaan chatata samaan aikaan kun yksi puhuu
• voidaan välittää linkkejä etc.
• muodostuu jonkinlainen loki lähes automaattisesti
• helpompi kutsua ihmisiä esim. ulkomailta
• keskeistä käyttää samalla yhteistä työtilaa (wiki, Etherpad)

17. 2. Työtila ja tallentaminen
• yhteinen työskentelytila sekä online että offline
• wikimäinen, kollektiivinen tekstin tuottaminen
• toimintamallista riippuen voivat olla täysin avoimia, rajatusti tarjolla
kutsutuille tai ’salaisia’
• demot Etherpadista ja wikista
• muistio.tieke.fi

18. Wiki on
• kollektiivinen tapa organisoida työtä ja toimintaa dokumentoidusti
• julkaisuympäristö, jossa perinteisen valmiin dokumentin ja
versioinnin sijaan kirjoitetaan prosessinomaisesti ja iteratiivisesti
• luonnos on koko ajan kaikkien nähtävillä ja lähtökohtaisesti kuka
tahansa voi muokata sitä
• toimintamalli on erittäin kätevä ja suosittu kollektiivisten aineistojen
valmisteluun ja varsinaiseen tuotantoon
• esimerkkejä:
– suunnitelmat, strategiatyö, toimintasuunnitelma, etc.
– ohjesäännöt, kaikkia koskevat yhteiset asiat
– tapahtumasuunnittelu, kuten seminaarit, työpajat, kokousagendat ja
pöydäkirjat
– kaikenlainen projektitoiminta ja -dokumentaatio
– raportointi, kuten osavuosikatsaus, toimintakertomus

19. Case: wiki-organisointi Somus -hankkeessa
• neljän tutkimuslaitoksen (Jy, TaY, TKK, VTT) Akatemia -hanke
• tavoitteena hallinnon, kansalaisten ja joukkoviestinnän yhteistyö
• Somus -wiki
• kaikille avoin, kuka tahansa ulkopuolinen voi lukea ja kirjoittaa
• kerätään asiat agendalle pitkin viikkoa
• perjantaisin Skype-kokouksessa agenda muuttuu pöytäkirjaksi
• kuka tahansa voi kirjoittaa pöytäkirjaa
• ei-läsnäolijat voivat seurata kokouspäätöksiä ajantasaisesti
• linkit yms. tausta-aineisto helposti saatavilla kaikille
• luonnostellaan dokumentteja, keskustellaan seassa
• automaattisesti päivittyvät tehtävälistat, dokumentit
• dokumenttien status: pysyvä beta

20. Wikin osallistumistapoja
• Wiki-tekniikka tarjoaa esimerkiksi intrassa aiempaa
monipuolisempia tapoja osallistua, kuten
• ideointi
• raakatekstin tuottaminen
• raakatekstin kielenhuolto
• linkkien etsintä
• kuvien, tilastojen, kaavioiden yms. tuotanto
• keskustelu
• asiasanojen lisääminen dokumentteihin
• äänestäminen
• merkitseminen suosikiksi

21. Google Docs - ryhmätoimisto-ohjelmat
• http://docs.google.com/
• tekstinkäsittely
• taulukkolaskenta
• esitysten laadinta
• piirrosohjelma (kehitysvaiheessa)
• monikäyttöinen www-lomake
• yhteinen kalenteri
• yhteinen muistilappu, yms.
• dokumentti voi olla suljettu, voidaan kutsua tai näyttää kaikille

22. 3. Jakelu
• wiki, Etherpad, Slideshare, Flickr, YouTube

23. Kiitos!
Kari A. Hintikka
kari . hintikka ät gmail. com